Kuukausi: toukokuu 2023

Avoimen tieteellisen julkaisemisen (Open Access, OA) kentällä mannerlaatat ovat liikkeessä. Monen OA-lehden liiketoimintamalli on periä yksittäisestä artikkelista huomattavan korkeita kirjoittajamaksuja, tyypillisesti yli 3000 euroa. Tämä on tuonut tieteellisen julkaisemisen pariin ikävän ja vahingollisen ilmiön, saalistajalehdet (engl. predatory journals). Saalistajalehdet pyrkivät maksimoimaan julkaisuvolyyminsa, eivätkä huolehdi tieteellisen vertaisarviointikäytännön asianmukaisesta toteutumisesta.

Itselleni, kuten varmaan monelle muullekin syöpätutkijalle, ensimmäinen kosketus saalistajalehtiin oli Oncotarget, jota ennen vuotta 2018 pidettiin aivan kelvollisena julkaisusarjana. Alkuvuodesta 2018 Clarivate Analytics poisti sen Web of Science-tietokantaan indeksoitujen julkaisusarjojen listalta. Samalla lehdeltä poistui myös impact factor. Ennen kuin Oncotarget pudotettiin saalistajalehdeksi, sen julkaisumäärät olivat kasvaneet valtaviksi. Esimerkiksi tammikuussa 2017 lehti ilmestyi viikoittain, kussakin numerossa oli yli 100 artikkelia ja yli 1500 sivua.

Kaikki julkaisusarjat, joiden kokonaisjulkaisumäärät ovat suuria, eivät suinkaan ole saalistajia (ks.  “The rapid growth of mega-journals”). Suomessa taho, joka systemaattisesti seuraa tilannetta ja päivittää julkaisusarjojen luokituksia, on Julkaisufoorumi (JUFO). Julkaisufoorumin luokituspäätöksiä tehdään eri tieteenalojen paneeleissa, jotka koostuvat Suomen yliopistojen tiedekuntien nimittämistä, vähintään dosenttitasoisista edustajista. Tasoluokat JUFO 1-3 indikoivat, että julkaisusarja noudattaa hyvää tieteellistä toimintatapaa. Saalistajalehtien kuuluisi olla nollaluokassa. Yllä mainittu Oncotarget pudotettiin tasoluokasta 1 nollaluokkaan vuoden 2019 alusta. (Mainittakoon, ettei JUFOn nollaluokitus kuitenkaan sinällään tarkoita saalistajajulkaisua, vaan se pitää sisällään myös uusia, vielä vakiintumattomia julkaisusarjoja.)

Julkaisusarja on tyypillisesti toimintatavoiltaan kyseenalainen jo ennen virallista saalistajalehdeksi luokittelua. Tätä kirjoittaessa erityisesti MDPI- ja Frontiers-kustantajien lehtiä on luupin alla. Sekä MDPI:n että Frontiersin julkaisusarjoja leimaa erikoisnumeroiden (Special Issues) huikea ja räjähdysmäisesti kasvanut määrä. Kun esimerkiksi vuonna 2013 MDPI:n sarjoissa erikoisnumeroita oli alle 400, vuonna 2021 niitä oli lähes 40000. MDPI:n lehti Sustainability pudotettiinkin vuoden 2023 alusta JUFO-nollaluokkaan. Tämän vuoden helmikuussa Clarivaten indeksoitujen julkaisusarjojen listalta poistettiin MDPI:n International Journal of Environmental Research and Public Health (viimeisin impact factor 4.6; jatkossa lehdellä ei enää ole impact factoria). JUFO-pudotus nollaluokkaan tulee käytännössä aina viiveellä suhteessa kansainvälisiin saalistajaluokituksiin.

Tähän mennessä tunnistetut saalistajalehdet lienevät vasta jäävuoren huippu. Kun tutkijana miettii, minne seuraavaa käsikirjoitustaan tarjoaisi, kannattaa JUFO-nollaluokan seuraamisen ohella tarkistaa vähintäänkin se, onko lehti edelleen Clarivaten indeksoitujen julkaisusarjojen listalla. Helsingin yliopiston kirjasto kuratoi tarkistuslistoja saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi.

Kannustan kaikkia tutkijoita aktiivisesti raportoimaan Julkaisufoorumille omakohtaisista kokemuksistaan julkaisusarjojen mahdollisesti epäilyttävistä toimintatavoista. Tämä on JUFO-panelisteille arvokasta tietoa, ja auttaa pitämään laatua yllä. Kaikki suomalaisen tiedeyhteisön jäsenet voivat ehdottaa muutoksia julkaisukanavien tasoluokkaan JUFO-portaalin kautta, saalistajalehtien kohdalla siis JUFO-tasoluokituksen laskemisesta 1:stä 0:aan. Kyseenalaisiin toimintatapoihin kuuluvat esimerkiksi liian nopeat artikkelien käsittelyajat, aggressiiviset houkuttelusähköpostit erityisesti erikoisnumeroihin liittyen ja puutteelliseksi havaittu vertaisarviointiprosessi.

LTDK:n tohtoritoimikunta ja tiedekuntaneuvosto ovat molemmat vastikään linjanneet, että väitöskirjan ohjaajien ammattitaitoon kuuluu saalistajalehtien tunnistaminen. Myös väitöskirjatutkijoiden tulisi alusta pitäen osata varoa saalistajalehtiä ­– pahimmassa tapauksessa väittelyluvan myöntäminen voi viivästyä, jos jokin osatyö on julkaistu saalistajalehdessä. Viestiä saalistajalehdistä olisikin tärkeää levittää mahdollisimman laajalti Meilahden tutkijoille. Tohtoriohjelmien kautta tavoitamme toivottavasti useimmat väitöskirjatutkijat, ohjaajat ja seurantaryhmien jäsenet. Saalistajalehtien tunnistaminen kuuluukin paitsi ohjaajien ammattitaitoon, myös ihan jokaiselle, joka julkaisee tieteellistä tutkimusta.

Kirjoittaja on 2. kauden apulaisprofessori, JUFO-paneelin jäsen ja Biolääketieteen tohtoriohjelman (Doctoral Programme in Biomedicine, DPBM) johtaja.

Sain viime viikonloppuna vieraakseni toisella paikkakunnalla asuvan ystäväni. Astuttuaan ovesta sisään ystäväni sanoi, että ”tänne tullessa täytyi ottaa lintukirja käteen, että tajusi, mitä junassa liikkuu”. Hän tarkoitti tällä junassa tapaamiaan ihmisiä, jotka eivät täytä normatiivisuuden oletuksia, tai poikkeavat normista tavalla, joka ei ole monille ymmärrettävää. Omassa elämässäni ja erityisesti psykologin työssä olen tavannut ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan minun kaltaisiani tai eivät ajattele lainkaan samalla tavalla kuin minä. Olen siis altistunut moninaisuudelle paljon häntä enemmän. En tarvitse lintu- tai muutakaan kirjaa ja pyrin parhaani mukaan suhtautumaan moninaisuuteen pikemminkin uteliaasti kuin väheksyen.

Mitä moninaisuus on?

Moninaisuus ymmärretään usein väärin. Moninaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen yksilö kuuluu moniin ryhmiin ominaisuuksiensa tai rooliensa vuoksi. Emme ole kaikki oikeakätisiä, eivätkä kaikki lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ole lääketieteen opiskelijoita. Usein moninaisuuteen puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin sukupuolten moninaisuutta tai etnistä moninaisuutta. Ne tarkoittavat, että ihmisen sukupuoli-identiteetti voi olla muutakin kuin mies tai nainen tai ihmisen etnisyys tai etninen identiteettinsä voi olla jotain muuta kuin valkoihoinen tai suomalainen.

Moninaisuus ei rajoitu sukupuolen moninaisuuteen tai etniseen moninaisuuteen. Sukupuolten moninaisuuden ja etnisen moninaisuuden sekä niistä aiheutuvan syrjinnän vaikutusten ymmärtäminen on sote-ammattilaiselle tärkeää, mutta asiakastyössä ja terveydenhuollon alan ammattilaisten koulutuksessa moninaisuus tulee ymmärtää laajemmin. Mitä paremmin ymmärrämme ihmisen ominaisuuksia ja hänen elämäänsä vaikuttavia tekijöitä, sitä paremmin voimme vaikuttaa myönteisesti hänen terveyteensä ja elämänlaatuunsa.

Moninaisuutta on myös esimerkiksi koulutuksessa ja kouluttautumismahdollisuuksissa, perhetaustassa tai asioissa, joita perhetausta mahdollistaa. Puhe opiskelun tärkeydestä kuulostaa erilaiselta ihmiselle, jonka vanhemmat ovat yliopistokoulutettuja kuin ihmiselle, jonka perheessä vain osa on tehnyt toisen asteen tutkinnon. Mahdollisuus pitää sairauslomaa riippuu siitä, onko ihminen palkkatyössä vai esimerkiksi yksinyrittäjä. Mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen ei välttämättä aina ole mahdollista ruuhkavuosia elävälle yksinhuoltajalle.

Jokainen asiakastapaaminen on interventio

Etenkin psykologiassa ajatellaan, että psykologin tutkimus on parhaimmillaan interventio, jossa voidaan muuttaa ihmisen toimintaa ja parantaa hänen elämäntilannettaan [1]. Sama ajatus ilmenee mielestäni usein myös lääkärin ja muiden ammattilaisten työssä: vastaanottokäynti nähdään yhä useammin mahdollisuutena vaikuttaa myönteisesti asiakkaan hyvinvointiin tai elintapoihin. Tämä voi olla erittäin hyvä keino ennaltaehkäistä ongelmia ja vaikuttaa myönteisesti ihmisen elämänlaatuun. Vaikka terveysongelmien ennaltaehkäisy ei aina ole tehokasta esimerkiksi ennaltaehkäisyyn liittyvien tutkimusten hankaluuden tai kustannusten vuoksi [2], normaalin asiakastyön yhteydessä tapahtuva interventio ei lisää kustannuksia.

Miten terveydenhuollon ammattilainen voisi parhaiten vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin myönteisesti? Esimerkiksi psykologiassa keskeinen tavoite on terapeuttinen allianssi eli vuorovaikutussuhde, jossa ammattilainen ja asiakas tavoittelevat yhteistä tavoitetta yhdessä sovituin keinoin. Tällaisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen on viime kädessä ammattilaisen tehtävä eikä sen rakentaminen onnistu kovin hyvin ilman ymmärrystä asiakkaan elämään, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista moninaisista piirteistä. Muuten yhteistä tavoitetta ja siitä tavoittelevia keinoja on vaikeaa löytää yhteistyössä. Toisin sanoen, ammattilaisen täytyy ymmärtää moninaisuutta.

Mikä kaikki on moninaisuutta?

Eroamme kaikki toisistamme monien piirteiden osalta. Esimerkiksi itse olen sinisilmäinen, mutta samassa huoneessa minua vastapäätä oleva on ruskeasilmäinen. Silmien väri ei kuitenkaan ole asia, jota meidän tulisi ottaa huomioon, kun puhumme moninaisuudesta. Psykologian tutkija Sandra Bem on muotoillut, että keskeistä on ominaisuuden toiminnallisuus [3]. Toiminnallisuus tarkoittaa sitä, että käyttäydymme eri tavoin ihmistä kohtaan, jolla on jokin ominaisuus.

Esimerkiksi sukupuoli on toiminnallinen luokka. Yhteiskunnassa on erilaisia normeja eri sukupuolille. Myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa käyttäydymme eri tavoin, jos keskustelukumppanimme on akateemisesti koulutettu kuin jos hän ei ole. Tämäkin johtuu siitä, että yhteiskunnassa eri tasoiseen koulutukseen liittyy ennakkoluuloja ja stereotypioita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme kun saamme tietää henkilön koulutustaustan. Kun puhutaan moninaisuuden ymmärtämisestä, puhumme kaikista niistä ominaisuuksista, jotka joiden vuoksi käyttäydymme eri tavoin ihmistä kohtaan. Emme suhtaudu ihmiseen eri tavoin hänen silmiensä värin perusteella.

Moninaisuuden ymmärtämistä ja tunnistamista tarvitsee harjoitella, koska suurin osa ympärillämme olevista ihmisistä on itsemme kaltaisia. He eivät eroa itsestämme kovinkaan monen toiminnallisen luokan suhteen. Tätä voit testata esimerkiksi kirjoittamalla allekkain viiden sinulle läheisimmän ihmisen nimet (ei perheenjäseniä). Sen jälkeen merkitse rakseja heidän nimensä perään, jos heillä on sinun kanssasi sama sukupuoli, ikä (n. kymmenen vuoden haarukassa), etninen alkuperä, koulutustaso, toimintakyky, uskonto, äidinkieli, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinmaa. Luultavasti jokaisen kirjoittamasi nimen kohdalla on seitsemästä yhdeksään raksia. Läheisemme ovat siis hyvin itsemme kaltaisia ja se vaikuttaa oletuksiimme siitä, miten muut ihmiset toimivat ja millaisia mahdollisuuksia heillä on vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Jos tätä ei tiedosta, omalle vastaanotolle tulevan asiakkaan tilannetta ja toimintamahdollisuuksia voi olla vaikea hahmottaa.

Miten huomioida moninaisuus asiakastyössä?

Terveydenhuollon ammattilaisen työ on usein kiireistä ja kuormittavaa. Monessa tilanteessa ei välttämättä ole aikaa asettua asiakkaan asemaan ja miettiä hänen elämäänsä vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa aikaa on, keskeistä on olla tekemättä oletuksia. Asiakkaan mahdollisuudet muuttaa omaa elämäänsä eivät välttämättä ole samat kuin terveydenhuollon ammattilaisen tai asiakkaan elämässä voi olla kuormitustekijöitä, joita emme itse ole koskaan kohdanneet. Keskeistä on siksi olla tekemättä oletuksia asiakkaan ominaisuuksista, mahdollisuuksista tai toimintakyvystä ja kysyä, mikä on hänen terveyttään tai toimintakykyään eniten rajoittava asia ja mikä häntä voisi eniten auttaa.

Eino Partanen
Yliopistonlehtori, dosentti
psykologian koulutusohjelman johtaja
Instagram: @merellathemushroomqueen

Lähteet

[1] Finn, S. E. (2020). In our clients’ shoes: Theory and techniques of therapeutic assessment. Routledge.

[2] Cohen, J. T., Neumann, P. J., & Weinstein, M. C. (2008). Does preventive care save money? Health economics and the presidential candidates. New England Journal of Medicine, 358(7), 661-663.

[3] Bem, S. L. (1981). Gender schema theory: A cognitive account of sex typing. Psychological review, 88(4), 354.