Sain viime viikonloppuna vieraakseni toisella paikkakunnalla asuvan ystäväni. Astuttuaan ovesta sisään ystäväni sanoi, että ”tänne tullessa täytyi ottaa lintukirja käteen, että tajusi, mitä junassa liikkuu”. Hän tarkoitti tällä junassa tapaamiaan ihmisiä, jotka eivät täytä normatiivisuuden oletuksia, tai poikkeavat normista tavalla, joka ei ole monille ymmärrettävää. Omassa elämässäni ja erityisesti psykologin työssä olen tavannut ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan minun kaltaisiani tai eivät ajattele lainkaan samalla tavalla kuin minä. Olen siis altistunut moninaisuudelle paljon häntä enemmän. En tarvitse lintu- tai muutakaan kirjaa ja pyrin parhaani mukaan suhtautumaan moninaisuuteen pikemminkin uteliaasti kuin väheksyen.
Mitä moninaisuus on?
Moninaisuus ymmärretään usein väärin. Moninaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen yksilö kuuluu moniin ryhmiin ominaisuuksiensa tai rooliensa vuoksi. Emme ole kaikki oikeakätisiä, eivätkä kaikki lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ole lääketieteen opiskelijoita. Usein moninaisuuteen puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin sukupuolten moninaisuutta tai etnistä moninaisuutta. Ne tarkoittavat, että ihmisen sukupuoli-identiteetti voi olla muutakin kuin mies tai nainen tai ihmisen etnisyys tai etninen identiteettinsä voi olla jotain muuta kuin valkoihoinen tai suomalainen.
Moninaisuus ei rajoitu sukupuolen moninaisuuteen tai etniseen moninaisuuteen. Sukupuolten moninaisuuden ja etnisen moninaisuuden sekä niistä aiheutuvan syrjinnän vaikutusten ymmärtäminen on sote-ammattilaiselle tärkeää, mutta asiakastyössä ja terveydenhuollon alan ammattilaisten koulutuksessa moninaisuus tulee ymmärtää laajemmin. Mitä paremmin ymmärrämme ihmisen ominaisuuksia ja hänen elämäänsä vaikuttavia tekijöitä, sitä paremmin voimme vaikuttaa myönteisesti hänen terveyteensä ja elämänlaatuunsa.
Moninaisuutta on myös esimerkiksi koulutuksessa ja kouluttautumismahdollisuuksissa, perhetaustassa tai asioissa, joita perhetausta mahdollistaa. Puhe opiskelun tärkeydestä kuulostaa erilaiselta ihmiselle, jonka vanhemmat ovat yliopistokoulutettuja kuin ihmiselle, jonka perheessä vain osa on tehnyt toisen asteen tutkinnon. Mahdollisuus pitää sairauslomaa riippuu siitä, onko ihminen palkkatyössä vai esimerkiksi yksinyrittäjä. Mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen ei välttämättä aina ole mahdollista ruuhkavuosia elävälle yksinhuoltajalle.
Jokainen asiakastapaaminen on interventio
Etenkin psykologiassa ajatellaan, että psykologin tutkimus on parhaimmillaan interventio, jossa voidaan muuttaa ihmisen toimintaa ja parantaa hänen elämäntilannettaan [1]. Sama ajatus ilmenee mielestäni usein myös lääkärin ja muiden ammattilaisten työssä: vastaanottokäynti nähdään yhä useammin mahdollisuutena vaikuttaa myönteisesti asiakkaan hyvinvointiin tai elintapoihin. Tämä voi olla erittäin hyvä keino ennaltaehkäistä ongelmia ja vaikuttaa myönteisesti ihmisen elämänlaatuun. Vaikka terveysongelmien ennaltaehkäisy ei aina ole tehokasta esimerkiksi ennaltaehkäisyyn liittyvien tutkimusten hankaluuden tai kustannusten vuoksi [2], normaalin asiakastyön yhteydessä tapahtuva interventio ei lisää kustannuksia.
Miten terveydenhuollon ammattilainen voisi parhaiten vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin myönteisesti? Esimerkiksi psykologiassa keskeinen tavoite on terapeuttinen allianssi eli vuorovaikutussuhde, jossa ammattilainen ja asiakas tavoittelevat yhteistä tavoitetta yhdessä sovituin keinoin. Tällaisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen on viime kädessä ammattilaisen tehtävä eikä sen rakentaminen onnistu kovin hyvin ilman ymmärrystä asiakkaan elämään, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista moninaisista piirteistä. Muuten yhteistä tavoitetta ja siitä tavoittelevia keinoja on vaikeaa löytää yhteistyössä. Toisin sanoen, ammattilaisen täytyy ymmärtää moninaisuutta.
Mikä kaikki on moninaisuutta?
Eroamme kaikki toisistamme monien piirteiden osalta. Esimerkiksi itse olen sinisilmäinen, mutta samassa huoneessa minua vastapäätä oleva on ruskeasilmäinen. Silmien väri ei kuitenkaan ole asia, jota meidän tulisi ottaa huomioon, kun puhumme moninaisuudesta. Psykologian tutkija Sandra Bem on muotoillut, että keskeistä on ominaisuuden toiminnallisuus [3]. Toiminnallisuus tarkoittaa sitä, että käyttäydymme eri tavoin ihmistä kohtaan, jolla on jokin ominaisuus.
Esimerkiksi sukupuoli on toiminnallinen luokka. Yhteiskunnassa on erilaisia normeja eri sukupuolille. Myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa käyttäydymme eri tavoin, jos keskustelukumppanimme on akateemisesti koulutettu kuin jos hän ei ole. Tämäkin johtuu siitä, että yhteiskunnassa eri tasoiseen koulutukseen liittyy ennakkoluuloja ja stereotypioita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme kun saamme tietää henkilön koulutustaustan. Kun puhutaan moninaisuuden ymmärtämisestä, puhumme kaikista niistä ominaisuuksista, jotka joiden vuoksi käyttäydymme eri tavoin ihmistä kohtaan. Emme suhtaudu ihmiseen eri tavoin hänen silmiensä värin perusteella.
Moninaisuuden ymmärtämistä ja tunnistamista tarvitsee harjoitella, koska suurin osa ympärillämme olevista ihmisistä on itsemme kaltaisia. He eivät eroa itsestämme kovinkaan monen toiminnallisen luokan suhteen. Tätä voit testata esimerkiksi kirjoittamalla allekkain viiden sinulle läheisimmän ihmisen nimet (ei perheenjäseniä). Sen jälkeen merkitse rakseja heidän nimensä perään, jos heillä on sinun kanssasi sama sukupuoli, ikä (n. kymmenen vuoden haarukassa), etninen alkuperä, koulutustaso, toimintakyky, uskonto, äidinkieli, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinmaa. Luultavasti jokaisen kirjoittamasi nimen kohdalla on seitsemästä yhdeksään raksia. Läheisemme ovat siis hyvin itsemme kaltaisia ja se vaikuttaa oletuksiimme siitä, miten muut ihmiset toimivat ja millaisia mahdollisuuksia heillä on vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Jos tätä ei tiedosta, omalle vastaanotolle tulevan asiakkaan tilannetta ja toimintamahdollisuuksia voi olla vaikea hahmottaa.
Miten huomioida moninaisuus asiakastyössä?
Terveydenhuollon ammattilaisen työ on usein kiireistä ja kuormittavaa. Monessa tilanteessa ei välttämättä ole aikaa asettua asiakkaan asemaan ja miettiä hänen elämäänsä vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa aikaa on, keskeistä on olla tekemättä oletuksia. Asiakkaan mahdollisuudet muuttaa omaa elämäänsä eivät välttämättä ole samat kuin terveydenhuollon ammattilaisen tai asiakkaan elämässä voi olla kuormitustekijöitä, joita emme itse ole koskaan kohdanneet. Keskeistä on siksi olla tekemättä oletuksia asiakkaan ominaisuuksista, mahdollisuuksista tai toimintakyvystä ja kysyä, mikä on hänen terveyttään tai toimintakykyään eniten rajoittava asia ja mikä häntä voisi eniten auttaa.
Eino Partanen
Yliopistonlehtori, dosentti
psykologian koulutusohjelman johtaja
Instagram: @merellathemushroomqueen
Lähteet
[1] Finn, S. E. (2020). In our clients’ shoes: Theory and techniques of therapeutic assessment. Routledge.
[2] Cohen, J. T., Neumann, P. J., & Weinstein, M. C. (2008). Does preventive care save money? Health economics and the presidential candidates. New England Journal of Medicine, 358(7), 661-663.
[3] Bem, S. L. (1981). Gender schema theory: A cognitive account of sex typing. Psychological review, 88(4), 354.