Kaikenlaisten, ei niin mukavien uutisten keskellä on mieltä piristävää kuulla, että maailma ja ihmisten hyvinvointi menee monessa suhteessa kuitenkin eteenpäin. WHO ilmoitti aiemmin tänä vuonna, että jälleen kahdeksan maata on päässyt eroon yhdestä laiminlyödystä trooppisesta sairaudesta (NTD). Tällaisten maiden joukko on kasvanut jatkuvasti, ja WHO:n tavoite on saada koko maailman tasolla nämä taudit katoamaan tai vähintäänkin kontrolliin vuoteen 2030 mennessä. Kaksi vuotta tavoitteen asettamisen jälkeen ollaan hyvässä vauhdissa.
NTD:t ovat noin 20 tautia käsittävä ja yli miljardia ihmistä vaivaava joukko, johon ei ole kiinnitetty niiden ansaitsemaa huomiota. Suurin osa sairauksista esiintyy lähinnä kehittyvissä maissa ja johtuu bakteereista, viruksista, loisista, sienistä tai biologisista myrkyistä.
Viime vuonna Kongon demokraattinen tasavalta ilmoitti eliminoineensa drakunkuliaasi-loistaudin (guinea worm disease) ja liittyi 17 maan joukkoon, joissa häätö on onnistunut. Togo, Malawi, Saudi-Arabia, Irak ja Vanuatu ovat päässeet kokonaan eroon sokeutta aiheuttavasta trakoomasta ja Päiväntasaajan Guinea unitaudista eli trypanosomiaasista.
Eliminaatio tarkoittaa taudin häviämistä, mutta myös epidemioiden hallinta on hyvin merkittävä saavutus. Vaikka tautia silloin tällöin esiintyisikin, laajasti esiintyvät yleiset taudit ovat suuri kansanterveysongelma ja niiden saaminen kontrolliin pienentää terveydellistä ja taloudellista kuormaa suuresti.
Hyviin tuloksiin on päästy esimerkiksi ajoittaisilla estolääkityksillä. Nämä ovat purreet mm. trakoomaan, filariaasiin (elefanttitauti), jokisokeuteen (onkoserkiaasi), halkiomato-(bilhartsia) ja toisiin loismatotauteihin. Säännöllisillä alttiiden populaatioden lääkityksillä on saatu infektioituneita hoidettua ja estettyä tautien leviäminen.
Koska monien tautien leviäminen liittyy veteen, sanitaation ja vesihuollon toimintojen kehittäminen vaikuttaa suoraan terveyteen. Puhdas vesi on monella tapaa keskeinen asia, ja WHO:n raportissa mainitaan myös eräs harvinaisista koronapandemian positiivisista puolista: ihmisten lisääntynyt käsien pesu vähensi myös näitä tarttuvia tauteja. Vuosien 2020 ja 2021 aikana tämä tarkoitti 80:tä miljoonaa hoidettavaa potilasta vähemmän!
Koronapandemia aiheutti toki terveydenhuollon ongelmia, ja haasteita on silläkin saralla paljon jäljellä. Esimerkiksi hyvä kehitys malarian eradikaatiossa otti vähän takapakkia, tai ainakin pysähtyi. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä katsottuna myös malaria vähenee, ja erityisesti alle 5-vuotiaiden kuolemat ovat lähes puolittuneet 2000-luvun alkuvuosista. Luvut ovat silti suuria – lähes 400 000 pikkulasta menehtyy malariaan edelleen joka vuosi.
Makrotasolla mitattuna maailmassa voidaan muutenkin lähes joka vuosi paremmin. Kaikki todennäköisesti tietävät, että elinajanodote on pidentynyt radikaalisti, mutta toisin kuin usein kuulee sanottavan, tämä ei selity pelkästään lapsikuolleisuuden pienenemisellä, vaan hyvä kehitys näkyy ihan kaikissa ikäluokissa.
Onhan meillä haasteita, ei sitä kukaan kiellä. Silti on mielestäni tärkeä pitää mielessä ja muistutella sekä itseä että muita: hyvin paljon positiivisia asioita on saatu aikaan, ensin tutkimalla ja sitten toteuttamalla. Keep up the good work!
dosentti, Helsingin yliopisto, perinnöllisyyslääkäri, HUS
” Makrotasolla mitattuna maailmassa voidaan muutenkin lähes joka vuosi paremmin.” Lääketieteelliseltä kannalta kyllä, muuten ei.