Tekijä: Nina Lindfors

Kesän koittaessa Suomen luonto kukoistaa kauniimmillaan. Pyöräillessäni töihin kauniiden, vanhojen, ihanien puutarhojen ohi syreenien huumaava tuoksu osuu sieraimiini ja joudun pysähtymään ikuistamaan kukkaloistoa puhelimeni kameralla. Työmatka sujuu leppoisasti, vaaleanvihertävä luonto tuo inspiraatiota, energiaa ja nautintoa. Kesä on alkanut!

Pyöräillessä totean, että luonnossa jokainen kasvi ja kukka löytää oman paikkansa, jossa se viihtyy ja kukoistaa. Jokaisella kasvilla on omat vaatimuksensa, tarpeensa niin maaperän, valon kuin kosteuden suhteen. Luonto on luonut edellytykset jokaiselle kasville johonkin paikkaan.

Puutarhurin työ ei ole yhtä helppoa. Puutarha sijaitsee siinä, mihin on asettunut asumaan. Puutarhurin täytyy sopeutua omaan tilanteeseensa huomioimalla jokaisen kasvin vaatimukset ja mahdollisuudet selviytyä. Henkilö, joka omisti puutarhani ennen minua, kertoi että täällä ei kasva mikään, hän on yrittänyt kaikkensa. Tänään puutarhaani tullaan katsomaan.

Pioni on erikoinen kasvi. Jos sen istuttaa hieman liian syvään, se kasvaa mutta ei koskaan kuki, eikä kukaan kiinnitä siihen mitään huomioita. Kun pionin istuttaa juuri kuten pitää, se kukoistaa sata vuotta ilman mitään suurempaa hoitoa ja kaikki tulevat ihastelemaan sitä. Syysasteri sen sijaan leviää kaikkien kustannuksella ja sitä joutuu rajaamaan, jotta muutkin kasvit pääsevät kukoistamaan.

Yleinen virhe puutarhaa perustaessa on, että alkuun keskittyy yksittäisiin kukkiin. Kauniista kukista huolimatta puutarhasta saattaa puuttua järjestys ja ryhti, tai kasvit istutetaan väärään paikkaan, jossa ne eivät viihdy. Siksi hyvään puutarhaan kuuluvat myös tunnolliset, aina luotettavat puutarhan peruskasvit, kuten kuunliljat. Ne luovat rakenteet ja rauhan siihen, että kaikki kasvit pääsevät loistoonsa.

Puutarha on kokonaisuus, joka on kaunis, kun siinä vallitsee tasapaino niin värien, muotojen kuin määrien suhteen. Näin on myös työyhteisössä. Hyvän lopputuloksen saamiseen, oli se sitten puutarhassa tai työpaikalla, tarvitaan asioihin paneutumista, paljon työtä, huomioimista ja ideoita. Siitä huolimatta ei aina onnistu. Kuten työelämässä, myös puutarhassa oppii kantapään kautta, mikä onnistuu ja mikä ei.

Puutarhuri ihastelee ruusuja mutta on myös tyytyväinen risuista, joita voi hyödyntää kompostissa maanperän parannukseen tai kasvin tukena. Puutarhassa kaikesta on hyötyä.

Omassa työpaikassani olen useasti miettinyt, että se on kuin iso puutarha, jossa kasvaa erilaisia kasveja, joilla kaikilla on omat vaatimuksensa ja tarpeensa. ”Työpaikkapuutarhassa” yksittäisillä kasveilla ei ole aina helppoa kasvaa, eikä siellä ole helppoa olla puutarhuri, kasveista ja olosuhteista riippuen. ”Työpaikkapuutarhassa” kollegiaalisuus ja työtovereiden välinen arvostus ovat vesi ja valo, joista syntyy kaunis puutarha, jossa kasvit viihtyvät.

Nauttikaa kesästä ja sen tuomasta kukkaloistosta ja miettikää, mitä kasveja teidän ”työpaikkapuutarhassanne” on. Mikäli olet ”työpaikkapuutarhuri” paneudu siihen kuin puutarhuri, joskus ajatus voi hymyilyttääkin.

Nina Lindfors
dosentti, Helsingin yliopisto
opetus- ja tutkimuslinjajohtaja sekä käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS Tukielin ja plastiikkakirurgia
prosessikemian DI

Kollegialitetens trädgård

Vid sommarens ankomst blommar den finska naturen som vackrast. Medan jag cyklar till jobbet förbi vackra, gamla, ljuvliga trädgårdar tränger den berusande doften av syrener in i mina näsborrar och jag måste stanna för att fånga blommornas glans med kameran i min telefon. Cyklingen går smidigt, den ljusgröna naturen ger inspiration, energi och glädje. Sommaren har börjat!

Medan jag cyklar konstaterar jag att i naturen hittar varje växt och blomma sin egen plats där den trivs och frodas som bäst. Varje planta ställer sina egna krav vad gäller jord, ljus och fukt. Naturen har skapat förutsättningarna för varje växt för en viss plats.

Arbetet som trädgårdsmästare är däremot inte lika lätt. Trädgården ligger där man är bosatt och trädgårdsmästaren måste anpassa sig efter sin egen situation, genom att ta hänsyn till varje växts krav och överlevnadsmöjligheter. Den som ägde min trädgård före mig sa till mig att här växer ingenting, jag har provat allt. Idag kommer folk för att se min trädgård.

Pionen är en speciell växt, planterar man den lite för djupt så växer den men blommar aldrig och ingen uppmärksammar den. När en pion däremot planteras precis som den bör kommer den att blomma i hundra år utan någon större skötsel och alla kommer för att beundra den. Höstastern däremot sprider sig på allas bekostnad och måste begränsas för att andra växter ska kunna blomstra.

Ett misstag som brukar göras när man startar en trädgård är att i början fokusera på enskilda blommor. Trots de vackra blommorna kan trädgården sakna ordning och struktur, eller så kan växterna planteras på fel ställe där de inte trivs. Därför innehåller en fin trädgård också alltid pålitliga basträdgårdsväxter som funkior, som skapar struktur och lugn så att alla växter kan nå sin glans.

En trädgård är en helhet som blir vacker när det finns en balans när det gäller färger, former och mängder och så är det även i en ”arbetsplatsträdgård”. Att nå ett bra resultat, oavsett om det är i trädgården eller på arbetsplatsen, kräver engagemang, mycket arbete, omtanke och idéer. Trots det går det inte alltid som man tänkt sig och både i trädgården och i arbetsplaststrädgården lär man sig också vad som fungerar och vad som inte gör det.

Trädgårdsmästaren beundrar ”rosorna” men är också nöjd över ”ris” som kan användas i komposten för att förbättra jorden eller för att stödja plantan, allt går att nyttja i en trädgård.

På min egen arbetsplats har jag ofta tänkt att det är som att vara i en stor trädgård där det växer olika växter som alla har sina egna krav och behov. I en ”arbetsplatsträdgård”, är enskilda växter inte alltid lätta att sköta och beroende på växterna och förutsättningarna är det är inte heller lätt att vara trädgårdsmästare. ”I arbetsplatsträdgården” är kollegialitet och uppskattning mellan kollegor vattnet och ljuset, som skapar en vacker trädgård där växterna trivs.

Njut av sommaren och den blomsterprakt den ger och tänk i ditt stilla sinne på vilka växter som finns i din ”arbetsplatsträdgård”. Är du en ”jobbträdgårdsmästare” sätt dig in i din trädgård som en trädgårdsmästare, ibland kan tanken till och med få dig att le.

Mitä tarkoittaa logo: HUS / HY yhteistyössä? Vastaus voi olla vastuu ja toteutus kaikkein vaativimman erikoissairaanhoidon toteuttamisesta, perustuen kaikkein viimeisimpään tutkimustietoon. Näin asia todennäköisesti mielletään. Silloin keskiössä on potilas, niin kuin yliopistosairaalassa tulee olla, joka saa parhaan mahdollisen yliopistolliseen tutkimustietoon perustuvan hoidon.

Mutta onko siinä kaikki? Harvoin pitkälle kehittyneelle yhteystyölle löytyy vain yksi vastaus. Jos listaa pitää pidentää, seuraavaksi tulee ehkä mieleen erikoislääkärikoulutus. HUS on Suomen suurin erikoislääkärikouluttaja, HUSissa erikoistuu n. 1500 lääkäriä edustaen 50 erikoisalaa. Lisäksi yleislääketieteen ammatillisen jatkokoulutuksen kehittäminen ja koordinointi on osa HUSin toimintaa. Erikoislääkärikoulutus on yliopiston toimintaa, joka toteutetaan erikoisalan oppiaineen kuten esim.  lastentautien, sisätautien tai kirurgisten alojen professoreiden ohjauksessa. HUSin ja Helsingin yliopiston yhteistyö on myös tiivistynyt erikoistuvien kouluttajalääkäreiden toimesta, koska HUS ja Helsingin yliopisto ovat sopineet henkilöstöresurssien ohjaamisesta tukemaan erikoislääkärikoulutusta.

Finns det ytterligare andra HUS / HU samarbetsformer? Vid medicinska fakulteten vid HU påbörjar årligen 160 medicine studerande sina studier. I detta ingår även HU:s nationella ansvar att utbilda svenskspråkiga läkare för att tillgodose behovet av svenskspråkig läkare i Finland, vilket i praktiken betyder att 25% av alla medicine studerande vid HU studerar på den svenska linjen. Vid HU undervisas studerande av professorer och kliniska lärare som har anställningsförhållanden såväl vid HUS som vid HU, men studerande undervisas tillika även av ett stort antal specialister vid HUS, eftersom patienterna och den specialiserade sakkunskapen finns där.

Vid HUS praktiserar och studerar över 1000 studerande inte endast inom medicin, utan även inom odontologi, psykologi, logopedi samt translationell medicin. Förutom samarbetet med HU handhar HUS även praktikplatser för social och hälsovårdsbranschen för ca 5000 yrkeshögskolestuderande innefattande akutvårdare, barnmorskor, sjukskötar- och hälsovårdstuderande, fysioterapeuter, ergoterapeuter, röntgenskötar- och bioanalytiker, munhygienist-, fotterapeut- och hjälpmedelsteknikpraktikanter, vilket således är en viktig del av yrkeshögskolornas praktikundervisning.  HUS och HU är även inriktad på multiprofessionella undervisningsformer.

HUSilla on myös lakisääteinen vastuu järjestää Helsingin yliopiston opetukseen ja tutkimukseen soveltuvia tiloja. Uusi juuri valmistuva Siltasairaala, joka tähän mennessä on HUSin suurin rakennusprojekti, tarjoaa sekä opetukseen että tutkimukseen erinomaiset, hyvin varustetut ja tarkoituksenmukaiset opetus- ja tutkimustilat opettajien ja tutkijoiden käyttöön.

Tutkimus on Helsingin yliopiston ydintoimintaa, mutta myös siihen tarvitaan yhteistyötä. Kliiniseen tutkimustyöhön liittyy potilaita, joko suoraan tai välillisesti. Helsingin yliopiston lisäksi HUS tukee rahallisesti lääketieteellistä tutkimusta hyvin merkittävästi HUSin yksiköissä, näin ollen myös yliopiston väitöskirjatekijöitä ja dosentteja. Vanha slogan ”tämän päivän tutkimustyö on huomisen hoito” ei ole vanhentunut, koronakin osoitti tämän, kuinka usein esim. Helsingin yliopiston virologian tutkimustyö on aikaisemmin noussut uutisotsikoihin?

Yllä olevan perusteella on mielenkiintoista, että sotevalmistelussa yliopistosairaalan ja yliopiston yhteistoimintaa ei määritelty, ja se suorastaan unohtui. Soteuudistuksen uutis- ja tiedotesivustoilla tämä asia on nyt kuitenkin ajankohtainen, valtiovarainministeriön pyytäessä lausuntoa ylisopistosairaalalisästä.

Tiedotteesta voi lukea että ”Yliopistosairaalalisä kohdennetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasluvun perusteella. Yliopistosairaalalisä olisi näillä alueilla asukasta kohden 34 euroa”. Summaan en ota kantaa, mutta tervetullutta on, että tiedostetaan, että opetuksella, koulutuksella ja tutkimuksella on hinta myös yliopistosairaalassa, josta myös yliopisto on riippuvainen. Yliopistosairaalan ja yliopiston opetus ja tutkimus on ja tulee aina olemaan yhteistyötä.

Nina Lindfors
dosentti, Helsingin yliopisto
opetus- ja tutkimuslinjajohtaja sekä käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS Tukielin ja plastiikkakirurgia
prosessikemian DI

Föreställ dig att du lider av smärta men att ingen förstår hur du mår. Föreställ dig att någon försöker förklara vad dina smärtor beror på men att du inte förstår vad personen säger. Hur känns det då?

Smärta är ett allmänt problem inom vården: ungefär 40 procent av alla besök på hälsocentraler görs på grund av smärta. Att beskriva och förstå smärta på ett språk som inte är ens modersmål är svårt. Därför är viktigt att man får uttrycka sig på sitt eget modersmål. Men det är lika viktigt att läkaren verkligen förstår vad man säger.  ”Jag måste få sagt det jag menar och jag måste kunna förstå vad du berättar för mig”.

FT Marianne Mustajoen väitöskirjassa ”Kieli on tärkeä: Tutkimus kaksikielisten suomenruotsalaisten keskinäisen viestinnän kielestä Suomen terveydenhuollossa” selvitettiin, miten suomen kielen käyttö vaikutti kaksikielisyyden eri osa-alueilla potilailla, joiden äidinkieli oli ruotsi. Tutkimus osoitti, että kaksikielisillä potilailla, joiden suomen kielen taito oli heikko, oli vaikeuksia ilmaista terveysongelmia suomeksi. Kommunikaation puute johti myös uusintakäynteihin tai siihen, ettei potilas ollenkaan hakeutunut hoitoon terveysongelmansa takia.

Kansainvälinen tutkimus on myös osoittanut, että mitä suuremmat kulttuuriset ja kielelliset erot potilaiden ja henkilökunnan välillä ovat, sitä puutteellisempi on kivun arviointi. Tämä puolestaan vaikuttaa kivun lievitykseen, joka havaittiin verrattaessa valtaväestöön kuuluvia syöpäpotilaita vastaaviin vähemmistökielen potilaisiin. Yhteisen äidinkielen puuttuessa kivun arviointi tulee tehdä potilaan valitsemalla kielellä, useimmiten hänen äidinkielellään.

Siksi on suuri tarve kehittää menetelmiä ja apuvälineitä, jotka helpottavat ja parantavat keskinäistä ymmärtämystä hoitotilanteissa, joissa potilas ja lääkäri eivät puhu samaa äidinkieltä tai eivät hallitse samaa kieltä esteettömästi.

Det har ännu inte gjorts forskning kring språk och smärta i Finland. Det finns alltså ett stort behov av att utveckla metoder för att underlätta och förbättra den ömsesidiga förståelsen i vårdsituationer där patienten och läkaren inte har samma modersmål eller inte behärskar samma språk utan hinder.

En grupp bestående av språkvetare, läkare, psykoterapeuter, sjukskötare och kommunikatörer i anknytning till Helsingfors universitet, HUS och Tammerfors universitet, har därför initierat projektet ”Får jag sagt det jag menar och förstår läkaren mig?” – beskriva och förstå smärta på svenska i Finland.  Forskningsprojektets syfte är att utveckla konkreta hjälpmedel för patienter och vårdpersonal för beskrivning och bedömning av smärta på svenska för att undvika att missförstånd uppstår på grund av bristande språkfärdigheter. Resultatet ska användas för alla svenskspråkiga smärtpatienter och därmed öka möjligheterna för effektiv smärtlindring och högklassigare sjukvård för svenskspråkiga i hela Finland. Hjälpmedlen ska också ligga som grund för språkinlärning.

Ett annat viktigt mål med forskningsprojektet är att stärka medvetenheten hos vårdpersonalen om modersmålets betydelse i vården. Vår förhoppning är att hela hälsovårdssektorn i Svenskfinland kommer att gynnas av forskningsresultaten.

I ett senare skede hoppas vi att hjälpmedlen kan utvecklas för att också tjäna personer med andra modersmål än svenska och finska i landet.

Projektet som pågår under två år understöds av Svenska kulturfonden.

Nina Lindfors
dosentti, Helsingin yliopisto
opetus- ja tutkimuslinjajohtaja sekä käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS Tukielin ja plastiikkakirurgia
prosessikemian DI