Kobenhavns universitet, kevät 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tiesin jo ennen yliopisto-opintojeni alkua, että haluan lähteä opiskelijavaihtoon. Olin valmis pidentämään opintojanikin sen takia; näin kova haluni lähteä oli! Varsinainen hakuprosessi omalla kohdallani alkoi helmikuussa 2018, mutta minulla oli kaikki vaihtokohteet ja kurssit mietittynä jo hyvissä ajoin ennen sitä. Kööpenhaminan yliopisto oli ensimmäinen vaihtoehtoni, sillä olin kuullut paljon hyvää yliopistosta itsestään, olin ihastunut aiemmalla turistivisiitilläni Kööpenhaminan kaupunkiin, ja koska Kööpenhaminassa asuva ystäväni suositteli valintaa lämpimästi. Valintaa vahvisti yliopiston sivuilta löytyvä kattava tietomäärä vaihto-opiskelijoille, jonka takia esimerkiksi kurssivalinnat oli helppo tehdä etukäteen.

Kun minut oli nimetty Kööpenhaminaan lähtijäksi Helsingin yliopiston puolesta, en odottanut kuulevani pian takaisin Kööpenhaminasta, sillä olinhan lähdössä vasta seuraavana keväänä. Positiiviseksi yllätyksekseni sain jo maaliskuussa 2018 Kööpenhaminasta linkin, jota kautta pystyin varsinaisesti hakemaan sinne vaihto-opiskelijaksi. Hakemuksessa pyydettiin esimerkiksi kuvailemaan mitä kursseja suunnittelet ottavasi, mitä olet opiskelut Helsingissä, ja mahdollisesti myös todistusta, että englanninkielen taitosi on vaadittavalla tasolla. Mielestäni hakemus oli varsin selkeä eikä sen täyttämisessä mennyt kauaa aikaa.

Lopullisen deadlinen (1.10. keväällä Kööpenhaminaan tuleville) jälkeen meni noin pari viikkoa, kunnes sähköpostiini kolahti kauan odotettu viesti: minut oli hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Kööpenhaminan yliopistoon. Viestissä kerrottiin selkeästi, miten kurssi-ilmoittautumisten suhteen tulee tehdä, miten paikallisen opiskelijakortin saa, kuinka saada käyttöönsä yliopiston tunnukset, ja muuta tärkeää tietoa. Tähän kun lisää varsin nopeat vastaukset jokaiseen kysymykseen, jonka heille lähetin, lähdin Kööpenhaminaan varsin luottavaisin mielin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratian määrä oli näin suomalaisen näkökulmasta varsin vähäinen. EU:n ulkopuolelta tulevien tarvitessa oleskeluluvan ja muualta EU:n sisältä tulevien tarvitessa todistuksen EU-kansalaisuudestaan, suomalaiset eivät Pohjoismaiden kansalaisina tarvinneet kumpaakaan.

Suomalaisille ei myöskään ole pakollista rekisteröityä paikallisille viranomaisille, mikäli asuu Tanskassa lyhyemmän aikaa kuin kuusi kuukautta. Mikäli kuitenkin asuu täällä hyggen luvatussa maassa pidempään kuin kolme kuukautta, on mahdollista rekisteröityä viranomaisille ja täten saada CPR-numeron, jonka on Tanskan versio henkilötunnuksesta. CPR-kortti toimii myös sairasvakuutuskorttinasi, jossa on nimetty se lääkäri / lääkäriasema, jonka palveluja sinun tulisi käyttää. Terveydenhuoltoa saa ilman sitäkin, mutta itse päädyin kuitenkin hankkimaan sen. Saadaksesi sen, suomalaisen tulee ottaa mukaan todiste Tanskan osoitteesta (vuokrasopimus) ja passi tai henkilökortti (sekä mahdollisia lisädokumentteja jos on lapsia tai on naimisissa), ja suunnata joko International Citizen Servicen tai paikallisen kunnan Citizen Service -Centreen. Siellä, tai jo etukäteen netissä, pitää täyttää yksi lomake, jonka jälkeen sinun pitäisi kortti saada. Saattaa kuulostaa pelottavalta prosessilta, mutta omalla kohdallani se sujui varsin vaivattomasti.

Muuta byrokraattista ei alussa oikein ollut. Opiskelijakortin saamiseen ohjeet tulivat jo hyväksymiskirjeessä, johon ei oikeastaan muuta tarvittu kuin valokuvan lataaminen yliopiston verkkosivuilla. Fyysisen kortin saimme eräänä päivänä ensimmäisellä viikolla, kun yliopiston henkilökuntaa tuli nimillä varustetuin kirjekuorien kanssa paikalle ja he jakoivat ne meille. Mikäli kortin saaminen viivästyi, ilmoitettiin meille selkeästi, mistä ja milloin kortin voisi hakea.

Asuminen

Kööpenhaminassa lyhytaikaisten vuokra-asuntojen löytäminen itsenäisesti on äärimmäisen vaikeaa. Tämän lisäksi asuminen on todella kallista, joten mikäli haluaa löytää itsenäisesti asuinpaikan, prosessi kannattaa aloittaa todella hyvissä ajoin ja varautua todella hintaviin asuntoihin. Omana vaihtoaikana törmäsin vain kahteen vaihtariin, jotka majoittuivat muualla kuin UCPH Housing Foundationin kohteissa. Suomalaisten kohdalla tilannetta helpottaa hieman facebook-ryhmät, joissa Kööpenhaminan seudulla asuvat suomalaiset välillä mainostavat omien tai tuttujensa asuntojen olevan vapaina. Asuinpaikka on siis mahdollista löytää itsenäisesti, mutta kuten olen sanonut useasti, se on todella haastavaa puuhaa.

Suurin osa vaihtareista majoittuukin siis UCPH Housing Foundationin kohteissa. Kyseessä on siis Kööpenhaminan versio HOASista usealla tapaa. Kööpenhaminassa ei ole kampusasumista, paria kohdetta lukuun ottamatta, vaan kohteet ovat ripoteltu ympäri Kööpenhaminan seutua. Tarjolla on niin jaettuja huoneita, dorm-huoneita, soluhuoneita, yksiöitä kuin joitakin perheasuntoja. Kaikkien hakemuksensa Kööpenhaminan yliopistoon ajoissa lähettäneiden pitäisi saada heiltä kutsu majoituspalveluun, ja etenkin keväällä saapuvilla on parempi mahdollisuus saada heidän kauttaan asunto.

Helppoa se ei kuitenkaan ole. Kuten yksityiset vuokra-asunnot, myös Housing Foundationin kohteista on kova kilpailu; fraasi ”nopeat syövät hitaat” kuvaa tilannetta oivasti. Kutsun ja linkin saatua kannattaa oikeasti heti hyökätä sivustolle jonottamaan, sillä parhaimmat / kohtuuhintaiset majoituskohteet menevät välittömästi. Jos et ole tarpeeksi nopea, sinulle jää joko sijainniltaan huonot kohteet tai aivan törkeän kalliit paikat. Päädyin itse asumaan huoneeseen 11 henkilön dormissa, jossa makuuhuone oli oma, mutta muut yhteiset tilat (keittiö, olohuone, kylpyhuoneet) täytyi jakaa. Paikan hintalaatu-suhde ei mielestäni kohdannut, mutta itsenäisesti asuinpaikan etsiminen kauhistutti minua sen verran, että otin mieluummin jonkun paikan kuin jäin ilman paikkaa kokonaan.

Opiskelu ja opetus

Kööpenhaminan opintotarjonta vaihto-opiskelijoille on varsin monipuolista, ja mahdollisuuksia on vielä enemmän, mikäli kykenee seuraamaan opintoja tanskaksi. Oma ruotsin taitoni ei ole niin hyvä, että tähän kykenisin, joten päädyin varsinaisiin opintoihini valitsemaan ainoastaan englanninkielisiä kursseja. Siltikin minulla oli paljon valinnanvaraa ja sainkin viettää hyvän aikaa pähkäillessäni niitä kursseja, joille tahtoisin osallistua. Koska lähdin Kööpenhaminaan suorittamaan sivuainettani, minulla ei vaihto-ohjelman puolesta ollut esimerkiksi rajoituksia tiedekuntien suhteen. Ainoastaan sama kuin Suomessa, eli puolessa vuodessa täytyy suorittaa 30 opintopistettä. Hakuvaiheessa päädyin valitsemaan kaksi englannin kielen kurssia humanistisesta tiedekunnasta ja kaksi psykologian kurssia valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Nämä suunnitelmat kuitenkin muuttuivat täysin, enkä yhtäkään kyseisistä kursseista suorittanut. Psykologian kurssit ”epäonnistuivat” sen takia, ettei minulla ollut tarpeeksi edeltäviä psykologian opintoja suoritettuna. Positiiviseksi yllätyksekseni, psykologian tiedekunnan puolelta kuitenkin suositeltiin minulle yhtä lähtötason psykologian kurssia, jonka sitten päädyinkin valitsemaan. Englannin kurssit kaatuivat osittain samoista syistä: en itse kokenut, että pystyn samaan tasoon muiden opiskelijoiden, kaikki muut pääaineopiskelijoita, kanssa. Nämä päädyin korvaamaan vaihtareille suunnatulla Nordic Mythology -kulttuurikurssilla, johon päädyin olemaan erittäin tyytyväinen. Tässä vaiheessa on pakko kehua Kööpenhaminan yliopiston henkilökuntaa. Vaikka jouduinkin hieman säätämään kurssivalintojeni kanssa, he hoitivat asiat nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Päädyin siis suorittamaan kaksi kurssia, jotka olivat molemmat 15op. Muutenkin olin hieman yllättynyt siitä, miten Kööpenhaminassa kaikki kurssit tuntuivat olevan joko 15op tai 7,5op. Joitain satunnaisia 10op tai 5op kursseja oli, mutta ne olivat yleisesti harvassa. Odotin kurssien työmäärän vastaavan opintopistemääriä, mutta oma todellisuuteni oli todella erilainen. Läsnäoloa oli varsin vähän: toisella kurssilla 2h/vk, toisella 3h/vk. Itselleni nämä päivät osuivat maanantaille ja tiistaille, joten loppuviikko minulla oli aina vapaata tai itsenäisen työskentelyn aikaa. Psykologian kurssi oli osallistujamäärältään pienempi (24) ja muistutti enemmän ryhmätunteja, joihin olin Suomessakin tottunut: niin opettaja kuin opiskelijat pääsivät ääneen. Mytologian kurssilla taas oli enemmän porukkaa (60), joten sen tyyli oli luentomaisempi, lukuun ottamatta kahta päiväreissua Ruotsiin ja muualle Tanskaan.

Molemmat kurssit kestivät laajuutensa takia koko lukukauden, ja niiden loppukokeet olivat touko- ja kesäkuussa. Kummallakaan kurssilla minulla ei ollut perinteistä tenttikoetta, vaan tehtävänä oli kirjoittaa essee / tutkielma. Mytologian työ muistutti enemmän tutkielmaa: 15 – 20 sivun essee johonkin pohjoismaiseen mytologiaan tai viikinkeihin liittyvästä aiheesta (oikeasti olisi voinut vaikka katsoa Thor-leffoja ja keksiä niistä aiheen). Ainoa vaatimus ennen tenttiä oli, että palauttaa vapaamuotoisen tiivistelmän tutkielmasta opettajalle. Jos tätä ei olisi tehnyt, olisi tutkielman pituus pitänyt olla 20 – 25 sivua. Psykologian tenttiin osallistumisen vaatimuksena oli ryhmäesitelmän pitäminen, mutta henkilökohtaisten syiden takia sain sumplittua asiat niin, että sain tehdä tentin ilman esitelmän pitoa. Lopputenttiä varten saimme kolme esseekysymystä, kukin pituudeltaan noin 3 sivua, mutta ne (+ aloitus- ja loppukappale, yhteensä 1 sivu) piti palauttaa yhtenä tiedostona. Tämän lisäksi saimme 3 päivää aikaa tähän: kysymykset julkaistiin tiistaina klo 10 ja viimeinen palautus oli perjantaina klo 12.

Molemmat suoritukset arvioitiin asteikolla -3 – 12 (älkää kysykö asteikon logiikkaa, sillä se on minullekin mysteeri), ja vähintään 2 piti saada läpipääsemiseen. Ainakin psykologian kurssilla opettaja myös tarjosi mahdollisuutta muuttaa asteikon vaihtarin ”kotiasteikkoon”, mutta itse en mahdollisuutta hyödyntänyt, sillä Helsingin yliopistossa se kuitenkin arvosteltaisiin asteikolla hyväksytty-hylätty. Muuten asiat olivat melko tuttuja: meni hieman vajaa kuukausi tentin palautuspäivästä siihen, kun arvosana oli rekisteröity.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Lopuksi haluaisin jakaa muutaman vinkin Kööpenhaminaa harkitseville:

KIELIKURSSI. Vaikka ette hyväksilukisi sitä opintoihinne koti-Suomessa, suosittelen lämpimästi osallistumista tanskan kielen kurssille. Tanskassa pärjää loistavasti pelkällä englannilla, mutta onhan se kivaa osata muutama sana paikallista kieltä. Lisäksi ainakin pre-semester kielikurssilla suurin osa ryhmästäni löysi läheisimmät vaihtoystävät juuri tältä kurssilta.

MATKUSTELU. Kööpenhamina on sijaintinsa puolesta aivan 10/10! Junat ja useat bussiyhtiöt kuljettavat sinut helposti ja halvalla ympäri Eurooppaa. Tämän lisäksi lentomatkailukaan ei ole haastavaa, sillä Kööpenhaminan lentokenttä on vain noin 15 minuutin päässä ydinkeskustasta.

PYÖRÄ. Tanskassa, mutta etenkin Kööpenhaminassa, pyöräily otetaan todella vakavasti! Se on kaupungin ehdottomasti yleisin menopeli ja otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa. Tarjolla on monta pyöräliikettä tuliterän menopelin ostoon, mahdollisuuksia vuokrata pyörä, ja ostaa se käytettynä. Mikäli valitset jälkimmäisen vaihtoehdon, muista tarkastaa ettei se ole varastettu! Tästä voi tulla ikäviä seurauksia, vaikka et olisi tiennyt sen olevan varastettu.

RAHA. Niin upea kuin se muuten on, Kööpenhamina ei missään muodossa ole hintatasoltaan opiskelijaystävällinen kaupunki. Toki voi pärjätä pelkällä opintotuella ja apurahalla, mutta siinä joutuu aika tarkkaan laskemaan rahojaan. Etenkin jos esimerkiksi ei käytä pyörää vaan ostaa kuukausittaisen matkakortin julkiseen liikenteeseen tai jos matkustelee paljon, rahaa tulee palamaan opiskelijavaihdon aikana Kööpenhaminassa. Suosittelenkin hankkimaan mahdollisimman paljon säästöjä, jos tänne mielii vaihtoon tulla.

OPISKELIJAELÄMÄ. Niitä riittää! Yliopiston tuutorit järjestävät useita tapahtumia, kuten myös tiedekunnat, ESN-järjestö ja keskustassa sijaitseva Studenterhuset. Voit osallistua niin moneen kuin vain jaksat, eikä osallistumatta jättämisestäkään kannata huolehtia, sillä tapahtumia riittää. Itse yllätyin siitä, miten isosti yliopisto oli mukana näissä tapahtumissa. Esimerkiksi perjantaisin South Campuksen tiloissa järjestetään laitosten omia Friday Bareja, joissa saa bailata niin paljon kuin itse vain jaksaa.

YLIOPISTON TILAT. Hyödyntäkää niitä! Toisin kuin Helsingissä, Kööpenhaminassa opiskelijoilla on 24/7 pääsy yliopiston tiloihin opiskelijakortilla. Itse rakastuin esimerkiksi South Campuksen kirjaston rauhallisuuteen sunnuntai-iltaisin. Nukkua tiloissa ei kuulemma saa, mutta muuten voit rauhassa viettää siellä all-nightereita opiskellen.

GÅ TIL KØBENHAVN. Kalliista hintatasosta huolimatta en voi muuta kuin suositella Kööpenhaminaa vaihtokohteena! Vaikka olin ihastunut kaupunkiin ennen vaihtoani, en uskonut rakastuvani siihen näin paljon, koska sehän on niin samanlainen kuin Helsinki, eikö vaan? Ei. Tämä hyggen kansainvälinen pääkaupunki tarjoaa paljon uutta, mutta myös sopivan määrän tuttua. Historiaa, designia, ihmisiä, ruokaa. Täältä löytyy jokaiselle jotakin!

University College London, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Yleisesti

Olin vaihdossa Englannissa University College Londonissa syksyllä 2018. UCL on erittäin kansainvälinen yliopisto, noin puolet oppilaista tulee muualta kuin Iso-Britanniasta. Muutenkin tuntui, että mihin tahansa Lontoossa meni, ihmiset olivat joka puolelta maailmaa, mistä ainakin itse pidin aivan erityisesti kokemuksessani. Uusista kulttuureista oppiminen oli yksi parhaita asioita kokemuksessani sekä sen näkeminen, miten eri kulttuureista kotoisin olevat elivät rinnakkain. UCL:n kansainvälisyys saattoi vaikuttaa myös siihen, että yliopisto huolehti uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä todella hyvin, ja kaikesta maahan muuttoon ja asumiseen liittyvästä tiedotettiin muun muassa infotilaisuuksin. Opiskeluasioiden selvittämisessä sen sijaan jouduin harjoittamaan hieman enemmän omaa aktiivisuutta. Kaiken kaikkiaan vaihtoon lähtö oli minulle paras päätös opintojeni kannalta.

Ennen lähtöä

Hakuvaiheen liitteet: Yliopistoon hakuvaiheessa minun piti lähettää monia tiedostoja: viimeisimmän tutkintoni todistukset, eli silloisessa tilanteessani yo-todistus ja myös lukion kurssitodistus, yliopiston opintosuoritusotteeni sekä motivaatio kirje. Kaikki todistukset piti kääntää englanniksi, ja tähän kannattaakin varata aikaa, sillä käännösten pitää luonnollisesti olla viralliset. Myös HY:n puolelta saattaa tulla yllätyksenä, että kaikki kurssien nimet eivät olekaan englanniksi käännetty. Yliopisto ei myöskään ehtinyt kääntää kaikkia kursseja minulle. Selitin UCL:n hakemuksessa kuitenkin tilanteen ja lähetin heille omat käännökseni kursseista, mikä riitti UCL:lle. Kielitaitoa minun ei tarvinnut todistaa, sillä siihen riitti yo-todistus. Kielivaatimukset kannattaa kuitenkin varmistaa, sekä riittääkö jo olemassa olevat todistukset tähän.

Muuttoon liittyvää: Ennen vaihtoon lähtöä oli luonnollisestikin melkoinen lista asioita hoidettavana. Isoin käytännön asia oli asunnon järjestäminen. UCL onneksi kuitenkin tarjosi paljon informaatiota asunnon hankkimisesta Lontoosta, joten aivan nollatiedoilla asunnonhakuun minun ei tarvinnut lähteä. Lontoossa asuntomarkkinat liikkuvat nopeasti, joten muistaakseni yksityisiltäkin markkinoilta asunnon hakeminen saattaa olla helpointa noin kahta kuukautta tai jopa kuukautta ennen muuttoa. Itse lähdin hakemaan asuinpaikkaa UCL:n omista asuntoloista. Muistan jännittäneeni tietoa asunnosta suhteellisen pitkään, taisin saada tarjouksen huoneesta noin kuukautta ennen kuin lähdin vaihtoon.

Itse Iso-Britanniaan muuttaminen oli minulle kuitenkin helppoa. Lähdin vaihtoon ennen kuin Brexit toteutettiin, joten en osaa sanoa, onko uusille Englantiin vaihtoon lähtijöille tehtävälista vielä pidempi. Muuttoilmoitukset Suomen maistraattiin pitää kuitenkin tehdä. Oman postini ohjasin vanhemmilleni vaihdon ajaksi.

Kurssien valinta: Toinen iso asia oli kurssien valitseminen. Valitsin tietoisesti kursseistani yhden, jonka arvioin helpommaksi, mikä osoittautui ihan viisaaksi. Valinnoista ei kuitenkaan välttämättä kannata ottaa liikaa stressiä, sillä on paljon mahdollista, että valinnat joutuu tekemään uudestaan yliopistolla. Tässä voi tietenkin olla yliopistokohtaisia eroja, ja tietenkin myös UCL voi vaihtaa käytäntöjään.

Muuta etukäteen: Otin vaihtoon myös kopiot todistuksistani, sekä tietenkin passista ja eurooppalaisesta sairausvakuutuskortista. En kuitenkaan tarvinnut näistä mitään. Lisäksi kannattaa ehdottomasti olla luottokortti, sillä kaikkea ei välttämättä pysty maksamaan esimerkiksi visa electronilla. Kannattaa myös miettiä etukäteen, mitä tekee, jos oma luottokortti pitääkin sulkea kesken vaihdon. Nostin kerran rahaa vaihdon aikana automaatista, jonka jälkeen korttini tiedot varastettiin (varovaisuutta automaattien käyttöön siis). Lontooseen on kuitenkin suhteellisen helppo lähettää rahaa Suomesta, joten en jäänyt puille paljaille.

UCL:n päärakennus

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Muuttoon liittyvää: Käytännöt ovat saattaneet muuttua Brexit-hässäkän vuoksi, mutta minulla alkubyrokratia Lontoossa oli suhteellisen simppeli: poliisille ja lääkärille piti ilmoittaa maassa olosta vain, jos aikoi olla jotain tiettyä aikaa pidempään maassa (olisiko ollut 14 viikkoa?). Itse olin kuitenkin vaihdossa vähemmän aikaa, kuin mitä raja-aika oli, eikä minun siis tarvinnut tehdä mitään ilmoituksia muutostani. Joka tapauksessa UCL hoiti myös tällaisista käytännön asioiden ilmoittamisesta todella hyvin infotilaisuuksissaan, joten apua ja tietoa varmasti löytyy.

Kurssivalinnat: Isoin hoidettava asia minulle tosiaan oli se, että minun piti valita kurssini käytännössä uudestaan saavuttuani Lontooseen. Sain varmistuksen kursseistani vasta viikkoa ennen kuin kurssit alkoivat. Kurssivalinnat olivatkin melkoinen säätö, ja vaihtoehdot olivat myös aivan eri, kuin mitä alun perin vaihtoehdoiksi oli annettu. Lopulta asiat kuitenkin järjestyivät, ja olin todella tyytyväinen kursseihini.

Opiskelijakortti: UCL oli organisoinut opiskelijakortin hankkimisen todella hyvin. Kortti oli kuvallinen, ja kortin sai käteen kuvan ottamisen jälkeen. Opiskelijakorttia pitää yliopistolla kuljettaa mukana koko ajan. Yliopiston kirjastoihin ei pääse edes sisälle edes ilman korttia, kuten ei muihinkaan kirjastoihin Lontoossa ilman kyseisen kirjaston korttia.

 

UCL:n pääkirjasto

Asuminen

Yliopisto-asuntola: Pääsin asumaan yliopistoni opiskelija-asuntolaan, mikä oli minulle ehdottomasti paras ja käytännöllisin ratkaisu. Asunnon hakeminen oli suhteellisen helppoa, ja myös asuntolaan sisään ja uloskirjautuminen kävi helposti. Sain yhden hengen huoneen reilun kymmenen hengen solusta, ja kämppiksiä minulla olikin kahdeksan kappaletta. Minulla kävi kämppisten suhteen todella hyvä tuuri. Pidimme huolen, että käytännön asiat olivat järjestyksessä, eikä draamaa päässyt syntymään. Tiiviiseen yhteiseloon tuon kokoisessa solussa on silti hyvä varautua: solussani oli sekä tyttöjä että poikia, ja jaoimme kaiken keittiötarvikkeista kahteen vessaan ja kahteen suihkuun. Kaikilla oli kuitenkin huoneissaan omat pesualtaat, joten käytännössä vessa- ja suihkujärjestelmä toimi, jouduin ehkä kerran odottamaan suihkuun pääsyä koko vaihtoni aikana.

Solussa oli kuitenkin se erittäin hyvä puoli, että tukiverkkoni muodostui luonnollisesti, pidimme kämppisten kanssa esimerkiksi aika-ajoin ”perheillallisia”. Olimme myös lähes kaikki eri maista ja opintosuunnista lähtöisin, joten mielenkiintoisia keskusteluja riitti. Tietenkin tilanne olisi ollut toinen, jos kämppisten kanssa ei olisi tullut toimeen.

Lontoon vs. Suomen asunnot: Lontoon asunnot eroavat myös Suomen asunnoista jonkin verran, opiskelija-asuntolat saattavat olla melko huonossakin kunnossa. Jos haluat siis halvan asumisjärjestelyn, asunnon visuaalinen ilme ei välttämättä miellytä silmää. Esteettisyyden puute ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asunnot muuten toimisi ja niissä voisi normaalisti elää. Asuntojen lämmitys on kuitenkin aivan eri tasoa kuin Suomessa, ja lämmintä vaatetta kannattaa ehdottomasti pakata mukaan.

Deposit: Jos päädyt asumaan UCL:n asuntoon, vaihdon jälkeen kannattaa pyytää deposit-maksu takaisin pankkiin maksettavaksi: toimistosta tarjotaan shekkiä, mutta Suomessa ulkomaisen shekin lunastaminen on hyvin kallista, ja söisi leijonan osan depositista. Sähköpostilla pyytämällä deposit-maksu on kuitenkin mahdillista saada pankkisiirrolla.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu: Opin vaihdon aikana aivan valtavasti paitsi omasta alastani myös siitä, miten voin kehittyä omassa opiskelussani. Opiskelen kasvatustieteitä, ja ainakin tällä alalla Helsingin yliopiston ja UCL:n välillä on melkoinen ero opiskelussa. Arvoisin, että UCL:n kasvatustieteen kandiohjelma on HY:n kandi- ja maisteriohjelmien välissä vaatimustasoltaan. Kirjallisuutta painotetaan UCL:ssä valtavasti. Jokaista luentoa ennen oli kaksi artikkelia luettavaksi, ja tehtäviä varten piti ehdottomasti etsiä myös itse kirjallisuutta. Kurssien opetus koostui yhdestä luennosta ja seminaarista viikossa, johon päälle luonnollisesti kurssien tehtävät ja lukemiset. Kannattaa myös selvittää jo ennen kurssin alkua, onko kurssilla joitain tehtäviä, joita pitää tehdä ennen kurssille osallistumista.

Arvosteluasteikko UCL:ssä on 0-100. Ei kuitenkaan kannata huolestua, jos korkeita pisteitä ei saa, yliopisto ei anna kenellekään täysiä pisteitä. Tätä ei kukaan yliopistolla osannut selittää, se on vain muodostunut käytännöksi. Kandivaiheessa kuitenkin korkeimman arvosana merkinnän saa jo 70 pisteellä, hylätyn alle 40 pisteellä. Maisterivaiheessa arvostelu on muuten sama, mutta hylätyn saa, jos pisteitä on alle 50. Rehellisesti sanottuna en koskaan ymmärtänyt pisteytystä aivan täysin, sillä pärjäsin vaihdossa paremmin kuin Suomessa, vaikka opiskelu oli muuten vaativampaa. Arvioinnista ei kannata muutenkaan ottaa liikaa stressiä, sillä vaihto-opinnot taitavat suurimmaksi muutenkin näkyä suomalaisessa todistuksessa vain hyväksytty/hylätty -merkinnällä.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kaverit: Vaihto voi olla aivan mahtava kokemus. Vaihdossa saa tilaisuuden järjestää oman elämänsä aivan uudella tavalla, joten kannattaa olla avoimin silmin ja mielin. Erityisen tärkeää sosiaalisten suhteiden kannalta on olla aktiivinen vaihdon ensimmäisinä viikkoina, sillä suurin osa suhteista muodostuu tai saa alkunsa silloin. Kavereita on kuitenkin helppo saada, ainakin syyslukukaudella UCL:ssä. UCL:n oppilaista noin puolet on kansainvälisiä, joten suurella osalla uusista opiskelijoista tai vaihto-oppilaista ei ole yhtään tuttua koko maassa, ja kaikki haluavat verkostoitua. Voit varautua vaihtamaan yhteystietojasi (erityisesti facebook) hyvin monen kanssa heti ensinäkemältä. Lontoossa omana vaihtoaikanani messenger oli whatsappia käytetympi, joten jos messenger ei ole jo ladattuna, on ihan hyödyllistä asentaa se ennen vaihtoa.

Society-kulttuuri: UCL:ssä läheisimmät kaveriporukat eivät myöskään muodostuneet oman alan opiskelijoista, vaan niistä opiskelijoista, joiden kanssa jaoit harrastuksen kohteet tai asunnon. Ainakin UCL:ssä society-toiminta oli erittäin aktiivista, sekä myös huomattavasti halvempaa kuin harrastaminen yliopiston ulkopuolella. Itseä kiinnostavia societyjä kannattaa siis kokeilla rohkeasti. Toisaalta hyviä kavereita voi saada vaihdossa mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Oman lähimmän ystäväni vaihdossa tapasin sattumalta.

Kouluruokaa UCL:ssä on tarjolla, mutta huomattavan paljon kalliimmalla kuin Unicafessa. Kannattaa miettiä, tekeekö evääksi kylmän luonaan, maksaako ruuasta enemmän, vai etsiikö jostain piilosta micron ja lämmittää ruuan. Rauhallisesta ruokailu paikasta on myös jokseenkin turha haaveilla, ellei ole aikaa mennä johonkin läheiseen puistoon.

Julkinen liikenne Lontoossa on huomattavasi kalliimpaa kuin Helsingissä, sillä jokainen bussi- ja metromatka maksaa (ellei matkusta hyvin montaa matkaa päivässä, jolloin on mahdollista saada alennusta). Kannattaa siis miettiä, miten omaa liikkumistaan budjetoi ja seuraa. Lontoo on kuitenkin kaupunkina mahdollisuuksia täynnä eikä tekemisen puutetta varmasti tule.

Keliaakikot Hox: Lontoo ja voisin kuvitella, että muukin Englanti, on erittäin hyvä kohde lähteä vaihtoon. Gluteeniton ruokavalio on yleisesti tiedossa, ja jopa ruokakojuista on mahdollista saada gluteenitonta ruokaa. Aina kannattaa tietenkin varmistaa ja olla kriittinen, mutta yllätyin erittäin positiivisesti. Ruokakaupoissa on myös paljon sellaisia tuotteita, joita Suomesta ei saa. Leivän laatu on kuitenkin huomattavasti heikompi eikä vaihtoehtoja ole yhtä paljoa.

 

 

Glasgow University, kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin 5 kuukautta Glasgow’n yliopistossa vaihto-oppilaana, enkä voisi olla tyytyväisempi vaihtokohteeseeni. 5 kuukautta meni nopeasti ja Skotlanti tuli tutuksi. Glasgow on äänestetty Iso-Britannian ystävällisimmäksi kaupungiksi ja kaupungin motto – people make Glasgow pitää paikkansa. Ihmiset pysähtyvät juttelemaan kaduilla ja ovat aina valmiina auttamaan.

Opiskelu

Alkubyrokratia hoitui yliopistolla nopeasti ja jo heti ensimmäisenä päivänä sain opiskelijakortin matkaani. Opiskelijakortti toimi kätevästi niin koulun ravintolassa, kirjaston pääsykorttina kuin salikorttinakin. Suomessa tekemäni suunnitelma opiskeltavista kursseista ei toteutunut sellaisenaan ja jouduinkin miettimään kurssivalintojani uusiksi. Uusien kurssivalintojen myötä opiskeluarkeen pääsi kiinni nopeasti. Oikeustieteen opiskelu Glasgow’n yliopistolla eroaa opiskelusta Helsingin yliopistossa monella tavalla. Common law –oikeuden vuoksi tenteissä on paljon ulkoa muistettavia oikeustapauksia. Tenttien lisäksi kursseilla kirjoitetaan esseitä, osallistutaan pienryhmäopetuksiin ja valmistaudutaan oikeustapauskilpailuja varten. Kevään lopuksi on tenttiviikko, jolloin kirjastokin on auki ympäri vuorokauden.

Vapaa-aika

Glasgow’n yliopistolla ei ole luistelulle omaa kerhoa, joten harrastukseni sai jäädä Suomeen odottamaan. Glasgow’n yliopiston urheilukerhoissa voi kuitenkin harrastaa monenlaista muuta urheilua kuten sukellusta, vesilautailua, purjehdusta, laskettelua ja miekkailua. Itse päätin aloittaa laskuvarjohyppäämisen ja se oli yksi parhaista päätöksistäni. Vietin lähes joka viikonlopun laskuvarjohyppykerholla ylämailla. Suosittelen kaikkia vaihtoon lähteviä tutustumaan yliopistojen kerhoihin, koska se on loistava tapa tutustua ihmisiin ja rakentaa pysyviä kaverisuhteita. Urheilukerhojen lisäksi löytyy myös muunlaisia vapaa-ajan kerhoja oman kiinnostuksen kohteen mukaan. Omaan vaihtooni sisältyi myös reilu kuukauden lukuloma, jonka aikana vapaa-aikaa oli runsaasti ja pystyi hyvin myös matkustelemaan.

Asuminen ja hintataso

Olen kuullut monelta, että asunnon löytäminen Glasgow’sta on hankalaa etenkin lyhemmäksi ajaksi. Yliopistolla on paljon opiskelijoita, joten asunnot ovat kysyttyjä. Itse löysin asunnon yksityisiltä markkinoilta melko helposti, mutta suosittelen tutustumaan asuntotarjontaan jo hyvissä ajoin. Hintatasoltaan Skotlanti ei ehkä ole Euroopan halvimpia kohteita ja punnan kurssiheilahtelut etenkin Brexitin käänteiden aikaan näkyivät. Asuntojen hintataso on Helsingin luokkaa ja vaihdossa kannattaa varautua myös yllättäviin menoihin.

Kulttuuri ja paikalliset erikoisuudet

Suosittelen myös tutustumaan etukäteen vaihtokohteen kulttuurin ja ottamaan selvää paikallisista erikoisuuksista. Etukäteen perehtymällä saa lyhyessäkin ajassa paljon enemmän irti vaihtokohteesta ja kulttuurista. Skotlanti on tunnettu esimerkiksi erikoisesta ruoasta – haggiksesta, viskintuotannosta, kilteistä ja tartan-kuoseista, ylämaista ja niiden lukuisista linnoista sekä yli 700 saaresta.

 

Charles University, kevät 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Oma vaihtoon lähtöni oli ehkä hieman erilainen kuin muilla, sillä koska vaihto-opiskelut kuuluvat pakollisena osana tutkintoani, ei minulla ehkä ollut aluksi niin paljon motivaatiota kun muilla “vapaahtoisesti” vaihtoon lähtijöillä. Valmistelut ahdistivat ja stressasivat oikeastaan aika paljon. Varsinkin asunnon löytäminen oli todella stressaavaa, vaikka sainkin paljon hyviä vinkkejä paikallisilta tutuilta. Asuntolassa majoittuvien ei tietenkään tarvitse stressata tästä.

Hyväksymiskirje ja infopaketti lähetettiin muistaakseni vasta tammikuussa, joten ei kannata heti huolestua jos sitä ei kuuluu. Paketissa oli käytännön tietoa orientaatioviikosta, mutta muut käytännön asiat kerrottiin vasta paikan päällä. Pakollinen orientaatioviikko oli kuitenkin erittäin hyvä. Kurssitarjontaa pystyi vapaasti selailemaan ennen varsinaisten yliopiston tunnusten saamista.

Suosittelen lämpimästi kaikkia osallistumaan orientaatioviikon informatiivisiin ohjelmiin, sillä ilman niitä olisin ainakin itse ollut todella “kujalla” käytännöistä, kuten kirjaston käytöstä ja rakennuksissa suunnistamisessa. Myös vaihtariorganisaatio ESN on todella aktiivisesti yhteistyössä yliopiston kanssa ja sen tapahtumia ja retkiä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. ESN:n kautta oli mahdollista saada myös oma “local buddy”, ja siihen projektiin kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä buddyt auttoivat mielellään vaihtareita heti maahan saapumisesta alkaen (jotkut buddyt ovat olleet jopa lentokentällä vastassa).

Kaikkein Tšekkiin muuttavien EU-kansalaisten tulisi ilmoittautua poliisille ensimmäisen kuukauden sisään. Ilmoittautuminen tapahtuu tietyllä ulkomaalaisille tarkoitetulla poliisiasemalla, jossa henkilökunta ei kuitenkaan puhu englantia. Tästä ei kannata huolestua, kunhan menet vain paikalle ja otat passin mukaan! Paikallisen kielen osaajan voi tietenkin ottaa mukaan asiointia sujuvoittamaan. Varsinkin paikalliset suomen ja ruotsin kielen opiskelijat tutustuivat suomalaisiin vaihtareihin erittäin mielellään .

Tärkeimpänä asiana ennen lähtöä voisin mainita, että  kannattaa tarkistaa, että matkavakuutus on voimassa ja sellainen, joka on voimassa myös pidemmän ajan putkeen. Jouduin itse vaihtamaan matkavakuutusta juuri tämän takia. Myös ilman Eurooppalaista sairaanhoitokorttia ei kannata matkalle lähteä! Itse jouduin käymään sairaalassa kahdesti, joten vakuutuksesta oli ehdottomasti hyötyä! Muuten kannattaa lähteä rennoin mielin eikä liikaa olla huolissaan. Julkinen terveydenhuolto on hyvätasoista ja Praha on turvallinen kaupunki. Englannilla pärjää myös lähes kaikkialla. Itse hoidin lähes kaiken tšekiksi, mutta se ei todellakaan ole Prahassa välttämätöntä. Maksuttomia tšekin alkeiskursseja kannattaa silti ehdottomasti hyödyntää, koska paikalliset arvostavat erittäin paljon edes yritystä puhua kieltä!

Asuminen ja elämä Prahassa

Olin ollut aikaisemmin opiskelemassa Prahassa jo lyhyemmän ajan ja silloin majoituin asuntolassa. Tiesin, että tulen opiskelemaan todella paljon ja vieraalla kielellä. joten ajattelin, että asuntolassa asuminen olisi ehkä liikaa tähän yhtälöön.  Löysin Facebookista samaan aikaan vaihtoon lähtevän suomalaisen ja päätimme etsiä yhdessä asuntoa. Facebookin asuntoryhmien tuloksettoman selailun jälkeen päätimme vuokrata asunnon tšekkiläiseltä Airbnb-tyyliseltä nettisivustolta nimeltä Flatio, jossa on erilaisia asumisratkaisuja vähintään kahdeksi viikoksi. Vaihtoehto osoittautui erittäin hyväksi, sillä sivusto on luotettava ja vuokranmaksu ja kommunikointi vuokranantajan kanssa sujuivat todella mutkattomasti. Lopulta löysimme ihanan suuren asunnon rauhalliselta, mutta eloisalta asuinalueelta. Toki Flation kautta asunnot ovat melko hintavia, mutta Suomen hintatasoon tottuneena vielä ihan siedettäviä!

Prahassa julkinen liikenne toimii erittäin hyvin, joten myös hieman kauempaa keskustasta saattaa päästä yliopistolle hyvinkin nopeasti varsinkin metrolla. Matkakortti kolmeksi kuukaudeksi maksoi opiskelijalta alle 20 euroa, joten se on myös erittäin edullista. Matkakorttia varten tarvitsee kuitenkin opiskelijakortin, mutta sen saimme orientaatioviikon ensimmäisenä päivänä.

Asuinalueista voin suositella lämpimästi erityisesti Praha 3:n eli Žižkovin aluetta. Myös Karlín ja Holešovice ovat alueita, joissa voisin kuvitella asuvani mielelläni. Vaikka vuokra-asuntojen hinnat ovat joskus jopa Helsingin tasoa, on hintataso Prahassa muuten huomattavasti edullisempi. Varsinkin vähän kauempana keskustasta löytyy todella paljon ihania ja edullisia ravintoloita, kahviloita ja baareja. Kasvisruokailija tai vegaani saattaa joutua totuttelemaan Tšekissä asumiseen hieman enemmän (varsinkin ruokakaupoissa), mutta Prahasta löytyy erittäin paljon ihania ravintoloita myös heille. Oluen ystävien viihtymisestä tuskin tarvitsee edes mainita! 🙂

Opiskelu

Yliopistossa oli mielestäni panostettu huomattavasti vaihtareihin viihtymiseen, opastamiseen ja englanninkielisten kurssien monipuolisuuteen (ainakin omassa tiedekunnassani Filozofická fakultassa, eli humanistisessa). Myös liikkuvuuspalveluiden henkilökunta oli todella ihanaa ja ystävällistä.

Itse opiskelin tšekiksi, joten englanninkielisten kurssien sisällöstä minulla ei valitettavasti ole kovin paljon kokemusta. Niitä kuitenkin näytti olevan paljon, ja vaihtareille tarkoitetut kurssit olivat ilmeisesti hieman rennompia. Suomalaisen yliopisto-opiskelijan tuskin tarvitsee olla myöskään huolissaan englannin taidostaan.

Monet kurssit kestävät koko lukukauden, jonka jälkeen on noin kuukauden kestävä tenttijakso. Itseäni vähän häiritsi se, että tenttipäivät julkaistiin välillä vasta kurssin lopussa. Viimeinen tentti saattaa silti olla jo kesäkuun puolessa välissä. Tämä kannattaa apurahan takia huomioida suunniteltaessa kotiinpaluuta. Tšekissä suositaan jonkin verran suullisia tenttejä, mutta siitäkään ei mielestäni tarvitse olla huolissaan. Opiskelu oli ehkä hieman työläämpää mutta arvostelu rennompaa kuin Suomessa.

Paluu Suomeen

Vaikka lähdin vaihtoon hieman vastahakoisesti, on myönnettävä, että lopulta vietin Prahassa elämäni parhaat viisi kuukautta. Ikävä takaisin on kova, ja toivon pääseväni Tšekkiin töihin valmistuttuani. Paluu Suomeen tuntui oikeastaan suuremmalta shokilta kun Prahaan sopeutuminen. Takana elämäni 30 raskainta opintopistettä voin silti sanoa, että uudessa ympäristössä opiskelu virkistää kummasti. Myönnän ottaneeni opiskelut ehkä jopa liian tosissaan, joten tuleville vaihtareille voisin antaa vinkiksi nauttia vaihdosta täysillä, sillä Praha on Euroopan kaunein kaupunki ja erittäin ihana ympäristö varsinkin opiskelijoille.

Näkymä “koulumatkalta” Kaarlen yliopistolle

L’Université Lyon 2, syksy 2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin jo pitkään tiennyt haluavani vaihtoon ja sopivan tilaisuuden tullessa päätinkin hakea opiskelemaan Lyoniin, yhteen Ranskan suurimmista opiskelijakaupungeista. Vaihtoon lähtemiseen oli monia syitä, yksi tärkeimmistä halu kehittää kielitaitoa. Olin myös aikaisemmin asunut Ranskassa ja ikävä juuston ja viinin luvattuun maahan oli kova. Vaikka reissuni ei sujunut täysin ongelmitta, olen silti tyytyväinen, että lähdin, sillä palasin Suomeen monta kokemusta ja ystävää rikkaampana!

Hyväksymistiedot Helsingin Yliopistosta saapuivat melko nopeasti. Vaihtoyliopiston puolelta yhteydenottoa sai kuitenkin odottaa loppukesään asti.  Yliopistoon hakeminen oli kuitenkin helppoa, sillä ihme kyllä tämä onnistui netissä täyttämällä muutamia lomakkeita. Samalla hakemuksella sai myös hakea paikallista opiskelija-asuntoa. Varsinainen vaihtoonhyväksymisilmoitus ja tarkat tiedot lukukausien kestoista kilahtivat sähköpostiin vasta muutama viikko ennen lähtöä. Samalla sain tiedon, ettei minulle valitettavasti riittänyt huonetta asuntolasta.

Alkubyrokratia

Vaihdon ensimmäisen viikon aikana opiskelijoille järjestettiin infotilaisuuksia sekä opintoihin että Ranskassa asumiseen liittyen. Ohjeistukset olivat selkeät ja vaihtareiden asioista vastaavasta toimistosta sai apua aina tarvittaessa.

Vaikeinta oli valita kurssit, sillä opetusaikoja ei nähnyt netistä: ensin täytyi tietää minkä opintosuunnan ja vuosikurssin kurssit sinua saattaisivat kiinnostaa, jotta pystyit selvittämään millä kampuksella ja missä rakennuksessa kyseisen aineen ja vuosikurssin lukujärjestyksestä vastaava sihteeri on. Osa sihteereistä oli jo ehtinyt tulostaa lukujärjestykset ovensa ulkopuolelle ja osa ei vielä tiennyt kurssien opetusaikoja tai -paikkoja, vaikka koulu alkoi jo seuraavalla viikolla. Valitsemiaan kursseja sai kokeilla kahden viikon ajan, jonka jälkeen oli allekirjoitettava varsinainen Learning agreement. Omat valintani menivät perillä täysin uusiksi, mutta lopulta sain kuin sainkin koottua itselleni kivan kokonaisuuden kursseja aiheista, joita ei Helsingissä voi opiskella.

Muut käytännön asiat sujuivat helposti. Vaikka ranskalaiset rakastavat erilaisia lomakeita, löytyy heiltä myös usein reippaasti joustoa. Esimerkiksi opiskelijan bussikortin sain helposti, vaikka minulla ei ollut mukana mitään vaadituista papereista.

Asuminen

Lyonissa asumiseen on tarjolla monta vaihtoehtoa: kavereitani asui opiskelija-asuntoloissa, perhemajoituksessa, osa löysi asunnon CouchSurfingin tai Airbnb’n kautta ja loput olivat vuokralaisina yksityisillä henkilöillä. Asunnon etsintä kannattaa kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin, sillä lukuvuoden alkaessa kilpailua on paljon, eivätkä ulkomaiset opiskelijat ole suosituimpia vuokralaisehdokkaita. Yksityiset vuokranantajat ja asuntolat vaativat hakijoilta usein dossier’n eli kansion, joka sisältää mm. opiskelutodistuksen, ranskalaisen pankin tilitiedot, sekä useita papereita koskien ranskalaista takaajaasi. Kaikille vaadituille papereille ei edes ole olemassa suomalaista vastinetta, joten kannattaa kuitenkin aina yrittää selittää tilanne ja toivoa, että vastaan osuu joustava vuokranantaja. Itse pääsin melko helpolla alivuokraamalla huoneen kahdelta paikalliselta opiskelijalta, eikä minun siten tarvinnut edes avata ranskalaista pankkitiliä. Kämppisteni kautta tapasin myös muita paikallisia nuoria ja sain treenata ranskaani yllin kyllin.

Opiskelu

Opiskelu oli yliopistolla tehty vaihtareille melko helpoksi. Kursseja sai valita lähes mistä aineesta tahansa sekä miltä vuosikurssilta tahansa. Vaihtarit myös pääsääntöisesti saivat kursseista tuplasti opintopisteitä, sillä suoritukseen riitti osallistuminen joko kurssin luento-osuuteen tai pienryhmään, kun taas paikallisilta vaadittiin molemmat. Jos vaihtarina suoritti molemmat, sai kaksinkertaiset pisteet.

Itse valitsin lähes pelkästään luentoja ja niissäkin riitti opiskeltavaa, sillä luennoitsijat eivät usein käyttäneet dioja, saati sitten jakaneet niitä opiskelijoille. Muistiinpanoja oli tehtävä koko ajan ja osa vaihtareista päätyikin äänittämään luennot. Lisäksi otin vaihtareille suunnattun pienryhmäkurssin, jolla käsittelimme Ranskan politiikkaa ja historiaa.

Vapaa-aika

Vapaa-aika arkena oli melko samanlaista kuin Suomessa: kävimme kavereiden kanssa elokuvissa, kahvilla, syömässä ja urheilemassa. Myös yliopisto järjesti opiskelijoille erilaisia liikuntakursseja kuviokellunnasta ratsastukseen ja suurin osa toiminnasta oli ilmaista. Päätin hyödyntää tilaisuuden ja osallistuin telinevoimistelukurssille. Treeneistä tulikin pian arki-iltojen kohokohta; oli hauskaa huomata oppivansa vielä uusia temppuja! Salilla myös tutustui paikallisiin opiskelijoihin paljon helpommin kuin luennoilla.

Ranskassa ei ole samanlaista opiskelijaelämää ainejärjestöineen kuin meillä Suomessa. Vaihtarijärjestöjä tosin on muutama ja heidän kauttaan olisi päässyt reissaamaan vaikka vähän kauemmaskin Ranskaan. Mielestäni vaihdon aikana yksi parhaista jutuista olikin matkustaminen ja melkein joka viikonloppu tuli käytyä jossain, sillä Lyonista on hyvät juna- ja bussiyhteydet muualle Eurooppaan.

Vinkit tuleville vaihtareille

-Koeta jo Suomessa selvittää, ovatko sinua kiinnostavat luennot keskustan kampuksella vai kauempana Bronissa. Lyonissa on hyvä julkinen liikenne, mutta voi olla fiksua asua kampuksen lähellä.

-Ranskalaiset pitävät lomakkeista ja todistuksista. Kannattaa tarkistaa aina etukäteen, mitä papereita vaaditaan mitäkin hakemusta varten. Toisaalta, jos sinulta ei ulkomaalaisena löydy vastaavia papereita, kannattaa aina mennä paikan päälle neuvottelemaan. Joustoa saattaa löytyä!

-Ota mukaan nippu passikuvia, niitä tarvitaan liitteeksi yllättävän moneen paikkaan.

-Kannattaa valita kursseja, joita ei ole tarjolla Helsingissä. Nyt on hyvä mahdollisuus tutustua jopa aivan vieraaseen alaan!

-Mene rohkeasti urheilukursseille. Urheilu on kivaa ja tutustut helposti paikallisiin.

-Muiden vaihtareiden kanssa on kiva hengailla, mutta mene rohkeasti tutustumaan myös paikallisiin.

-Hyödynnä matkustaessa FlixBus-halpabussit, hostellit, Airbnb ja CouchSurfing!

Universiteit Gent, lukuvuosi 2018-2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Helsingin yliopiston hyväksyttyä minut vaihtoon lähtijäksi, tuli minun vielä hakea erikseen vaihto-oppilaaksi Gentin yliopiston oman järjestelmän kautta. Yliopiston viestintä ja nettisivut olivat hyvin selkeät ja kattavat, joten haku hoitui nopeasti. Koska syyslukukausi alkaa Belgiassa vasta lokakuussa, kesti vastauksen saanti kuitenkin muutaman kuukauden. Tämän jälkeen yliopisto lähetti ohjeet siitä, kuinka ilmoittautua kursseille ja miten vaihto-oppilaan kuuluu valmistautua Belgiassa opiskelua varten. Olin kuitenkin jo hakuvaiheessa ollut yhteydessä yliopiston liikkuvuuspalveluihin, joten tiesin tiedekunnan sallivan melko vapaasti kurssien valitsemisen eri koulutusohjelmista ja tiedekunnista. Koska tiesin suorittavani pääsääntöisesti sivuaineopintoja, mahdollisti tämä monipuolisen lukujärjestyksen kasaamisen ja päädyinkin valitsemaan kursseja useista oppiaineista.

Koska Gent oli minulle tuttu kaupunki, tiesin miten opiskelija-asuntoa voi hakea yliopiston järjestelmän ulkopuolelta. Opiskelijakaupunkina Gentissä on valtava määrä opiskelija-asuntoja, joiden hintaluokka on verrattavissa asuntolahuoneiden kanssa. Tästä syystä en hakenut vaihtoni yhteydessä huonetta asuntolasta, vaan yksityiseltä puolelta. Tämä onnistui ottamalla yhteyttä eri nettisivuilla mainostettuihin asuntoihin, ja löysinkin melko pian huoneen talosta, jossa asui muitakin opiskelijoita. Turvallisempaa ja vaivattomampaa on kuitenkin varmasti yliopiston asuntolahuoneen hakeminen, mutta näin sain asua paikallisten opiskelijoiden kanssa.

Koska tiesin haluavani oppia hollannin kielen vaihtovuoteni aikana, päätin myös aloittaa kielen opiskelun jo Helsingissä. Selvitin tällöin josko Helsingin yliopisto tarjoaisi hollannin alkeiden kursseja ja päädyin tenttimään Hollanti 1 -kurssin ennen lähtöäni. Mielestäni tämä teki vaihtokokemuksestanikin mielekkäämmän, kun pystyin alusta alkaen kommunikoimaan ainakin hieman hollanniksi.

Alkuvalmistelut

Koska Gentin yliopiston koordinaattori oli lähettänyt paljon tietoa vaadituista alkuvalmisteluista etukäteen sähköpostilla, Gentiin päästyäni tiesin kutakuinkin miten minun tulisi toimia. Kaikki oleellinen tieto toistettiin vielä kertaalleen yliopiston järjestämillä Welcome days -päivillä, joten omaa tiedonhakua ei loppujen lopuksi vaadittu paljon. Valmisteluihin kuului Gentin kaupunkiin kirjautuminen ja oleskeluluvan hakeminen, mikä hoitui sähköisesti lähettämällä tarvittavat liitteet. Tämän jälkeen kaupunki pyysi vielä käymään virastotalolla, josta opiskelulupa haetaan. Kaikkien opiskelijoiden pitää myös rekisteröityä yliopistolle, mutta tämäkin onnistuu helposti ilman ajanvarausta menemällä yliopiston päärakennukselle. Tällöin saa myös opiskelijakortin, jota tarvitsee esimerkiksi opiskelijaravintolaissa syömiseen. Opiskelijakortilla onnistuu myös pyörän vuokraaminen alempaan hintaan. Pyörä kannattaakin ehdottomasti hankkia, sillä se on usein nopein ja kätevin tapa liikkua kaupungissa.

Asuminen

Päädyin itse siis hankkimaan asunnon yksityiseltä markkinalta. Belgiassa monet opiskelijat asuvat yliopiston lähellä yksiössä tai huoneessa (”kot” hollanniksi). Näitä opiskelija-asuntoja voi siis hakea myös vaihto-oppilaat ottamalla suoraan yhteyttä asunnon vuokraajaan. Minä löysin asuntoni Facebook-ryhmässä julkaistun mainoksen kautta. Ryhmiä, joissa vuokranantajat mainostavat asuntojaan ovat esimerkiksi ”Op kot in Gent”, ”Kotzoeker” ja ”Kotweb”. Nettisivulta www.kot.gent.be löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa tähän liittyen.

Oma asuntoni oli Gentille hyvin tyypillisessä opiskelija-asuntorakennuksessa, jossa asui kahdeksan muuta opiskelijaa. Osalla meistä, kuten minulla, oli oma kylpyhuone ja keittiö, kun taas osa jakoi nämä muiden asukkaiden kanssa. Muut talossa asuvat opiskelijat olivat Belgialaisia. Suurin osa heistä ei kuitenkaan asunut Gentissä vaan lähti viikonloppuisin ”kotiin” eli vanhempien luokse, kuten Belgiassa on tapana.

Suosittelisin kuitenkin etsimään asuntoa yksityiseltä markkinalta ainoastaan, jos on varma, että haluaa asua paikallisten opiskelijoiden kanssa. Muuten on varmasti kätevämpää hakea huonetta opiskelija-asuntolasta. Jos ei sitä kuitenkaan saa, niin ei kannata huolestua, sillä asunnonsaanti on Gentissä aika helppoa, eivätkä opiskelija-asuntojen hinnat ole kovin korkeita. Itse maksoin asunnostani noin 400 euroa.

Opinnot

Kuten mainitsin aikaisemmin, salli tiedekuntani vapaasti kurssein valitsemisen eri koulutusohjelmista. Kaikki kurssit löytyivät helposti yliopiston nettisivuilta, jossa on myös valmiiksi tehtyjä kurssitarjottimia vaihto-opiskelijoille. Näissä mainittujen kurssien lisäksi saa kuitenkin ilmoittautua muillekin kursseille, mutta ne ovat yleensä hollanninkielisiä. Jos haluaa seurata hollanninkielisiä kursseja ilman kielitaitoa, voi ottaa kurssin opettajaan yhteyttä. Usein opettajilla on myös tarjottavana englanninkielisiä vaihtoehtoja kurssikirjallisuudelle. Ensimmäisten viikkojen aikana saa myös käydä eri luennoilla ennen kuin lopullinen lukujärjestys pitää lyödä lukkoon ja lähettää vahvistettavaksi.

Suurin ero Helsingissä ja Gentissä opiskelemisen välillä löytyy varmaankin luentojen kestossa ja kurssien arvostelussa. Luennot kestävät kolme tuntia ja ne voivat välillä sijoittua myös iltaan. Opettajat vaativat usein paljon opiskelijoilta ja kurssien työmäärä on suurempi kuin  mitä saman laajuisilta kursseilta odotetaan Suomessa. Tämä kulminoituu kuukauden pitkiin tenttijaksoihin, jolloin kurssisuoritukset yleensä palautetaan ja tentit kirjoitetaan. Tentteihin on myös valmistauduttava hyvin eikä hyviä arvosanoja saa helposti. Deadlinetkaan eivät ole sovittavissa vaan niissä täytyy pysyä. Tästä huolimatta kurssini olivat hyvin antoisia ja selkeästi yksi vaihtoni kohokohdista.

Vinkkejä vaihtoon lähteville

Gent on opiskelijakaupunki, joten siellä luonnollisesti järjestetään paljon tapahtumia ja toimintaa opiskelijoille. ESN:än lisäksi myös paikalliset aine- ja opiskelijajärjestöt järjestävät tapahtumia, joihin myös vaihtarit voivat osallistua. Näin saa oivan mahdollisuuden tutustua paikallisiin opiskelijoihin ja näkemään heidän opiskelijaperinteitään. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista vaihtovuoteni aikana olikin paikallisiin sitseihin eli ”cantukseen” osallistuminen. Jos on opiskelijatapahtumien sijaan kiinnostunut kulttuurista tai musiikista, niin silloinkin Gentistä löytyy paljon tarjontaa. Useimpiin museoihin pääsee opiskelijahintaan ja kaupungissa järjestetään paljon konsertteja, joihin on ilmainen sisäänpääsy. Vinkkinä voin mainita vielä Cultour-nimisen järjestön, jonka kautta opiskelijat voivat ostaa lippuja erilaisiin kulttuuritapahtumiin hyvin halvalla.

Jos hollannin kielen opiskelu kiinnostaa, niin Gentin yliopiston kautta siihen löytyy käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko voi osallistua yliopiston kielikeskuksen järjestämille kursseille, jotka maksavat noin 60 euroa kurssilta. Kurssit ovat räätälöity vaihto-opiskelijoiden tarpeiden ja taitotason mukaan, joten monet vaihtarit valitsevatkin tämän vaihtoehdon. Tunnit ovat iltaisin ja niillä oppii hollannin kielen alkeet. Jos kuitenkin haluaa oppia kieltä hieman enemmän, suosittelen osallistumaan yliopiston ”Dutch and Translation” post graduate -koulutusohjelman kursseille. Sielläkin tunnit alkavat alkeista, mutta ovat hieman kunnianhimoisempia kuin kielikeskuksen tunnit. Ne tosin järjestetään päiväsaikaan useampana päivänä viikossa, joten voi olla että jokaiselle opetuskerralle ei pysty osallistua. Etuna on kuitenkin että kurssit ovat täysin ilmaisia.

Trinity College Dublin, kevätlukukausi 2019

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin kevään 2019 Dublinissa Trinity Collegessa sosiologiaa. Valitsin Irlannin vaihtokohteeksi, koska halusin englannin kieliseen maahan ja lisäksi Irlannin kulttuuri, historia ja luonto tuntui tarpeeksi kiehtovalta ja eksoottiselta, mutta silti sopivan tutulta ja helposti lähestyttävältä. Vaihtoon lähteminen ei minulle ollut mikään itsestäänselvyys, joten en halunnut haukata kerralla liian isoa palaa pureskeltavaksi.

Ennen lähtöä

Sain Helsingin yliopistolta tiedon vaihtoni hyväksymisestä jo keväällä suhteellisen pian haun jälkeen. Itse kohdeyliopistoon hakeminen aiheutti alussa hieman päänvaivaa. Trinityn nettisivuilla luki, että he lähettävät kotiyliopiston hyväksynnän jälkeen tarkemmat hakuohjeet sähköpostiini. Pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen ohjeita ei kuulunut ja laitoin viestiä Trinityyn useamman kerran ilman vastausta. Lopulta sain hakuohjeet, kun Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluista oltiin yhteydessä Trinityyn. Ikinä ei selvinnyt, mikä oli ongelma, mutta huojennus oli suuri, kun vihdoin sain laitettua hakupaperit postiin. Hakeminen tapahtui paperilomakkeella, joka postitettiin yliopistolle. Lomakkeelle tuli täyttää myös kurssivalinnat, mutta nämä valinnat ainakin omalta osaltani muuttui vielä paikan päällä. Mitään maksullisia kielitestejä ei myöskään vaadittu. Postitin hakemukseni elokuussa ja sain sähköpostitse vahvistusviestin kohdeyliopiston hyväksynnästä muistaakseni joulukuun alussa reilu kuukausi ennen vaihdon alkua. Sain hyväksymisviestin yhteydessä myös tiedon lukuvuoden aikatauluista, yliopiston palvelujen käyttäjätunnukset ja ohjeet, kuinka rekisteröityä läsnäolevaksi.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ennen varsinaisen opiskelun alkua oli orientaatioviikko, jonka aikana hoidettiin kaikenlaiset alkubyrokratiat ja tutustuttiin muihin vaihtareihin. Erasmus-opiskelijoiden ei tarvitse EU-kansalaisina ilmoittautua poliisille tai kaupungin asukkaaksi. Kaikkien vaihtareiden yhteisessä infossa kerrottiin tarkemmin Trinity Collegesta ja siellä opiskelemisesta. Sosiologian oppiaine järjesti infotilaisuuden sosiologian vaihto-opiskelijoille, jossa kerrottiin tarkemmin muun muassa kurssivalinnoista, aikatauluista ja sosiologian henkilökunnasta.

Kurssi-ilmoittautuminen oli Trinity Collegessa hyvin erilaista kuin Suomessa. Vaihto-opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta ilmoittautua kursseille sähköisesti, vaan ilmoittautuminen tapahtui paperilomakkeilla. Lomakkeelle täydennettiin omat kurssivalinnat ja lomake täytyi hyväksyttää ja allekirjoituttaa oman oppiaineen toimistossa ennen varsinaista kursseille rekisteröitymistä. Allekirjoitettu lomake tuli vielä kiikuttaa hallinnolliseen palveluun Academic Registryyn, joka huolehtii lukuvuosi-ilmoittautumisista, kurssirekisteröinneistä, opiskelijakorteista ja muusta opiskelijaneuvonnasta. Pääsääntöisesti asiointi sujui, mutta välillä toiminta oli turhauttavan hidasta.

Asuminen

Dublinissa asunnoista on huutava pula ja vuokrat ovat jopa Helsinkiä korkeammalla. Asuntojen kunto voi olla myös huono. Asunnon etsimisessä kannattaakin olla tarkkana, sillä myös huijarit pyrkivät hyötymään huonosta asuntotilanteesta. Itselle asunnon etsiminen tuotti eniten stressiä ja päädyinkin nopeasti valitsemaan yliopiston ehdottaman yksityisen asuntolan. Vuokra oli suolainen (noin 1000e/kk) verrattuna siihen, että itse joutuu hankkimaan kaiken peitoista astioihin, mutta loppujen lopuksi olin tyytyväinen päätökseeni ja suurin osa tuntemistani vaihtareista asui myös asuntolassa. Jaoin keittiön ja oleskelutilan 4 amerikkalaisen vaihtarin kanssa, minkä lisäksi minulla oli oma huone ja kylppäri. Asuntola oli muutenkin viihtyisä ja siisti; siellä järjestettiin paljon yhteisiä ajanvietteitä aina leffailloista erilaisiin retkiin, ja asuntolassa oli myös kuntosali ja yhteiset opiskelutilat. Vastaavia asuntoloita on Dublinissa useita eri puolilla kaupunkia. Itse asuin Binary Hub nimisessä asuntolassa, joka sijaitsi Liberties nimisellä alueella noin 20 minuutin kävelymatkan päästä kampukselta. Pidin alueesta todella paljon. Asuntolan liepeillä oli lukuisia eri nähtävyyksiä, pubeja ja Phoenix park, jonne suuntasin usein lenkille ja hengähtämään.

Dublin on suhteellisen kompakti kaupunki ja itse pääsääntöisesti kävelin joka paikkaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada alennusta joukkoliikenteestä, ja tätä varten tulee hankkia leap card -matkakortti. Tämän ainakin itse tilasin netistä ja noudin opiskelijayhdistyksen pop up -tiskiltä lukuvuoden alussa. Dublinissa asuminen on kalliimpaa kuin Helsingissä, mutta ruokaostoksissa ja ravintoloissa pääsee hieman halvemmalla. Kampuksella on myös opiskelijaravintoloita ja kahviloita, mutta ne ovat kalliimpia kuin unicafe ja laatu on huonompaa. Kampuksella on mahdollista päästä myös lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle.

Opiskelu ja opetus

Trinity College Dublin 

Opiskelin Trinityssa kaksi 10 opintopisteen laajempaa moduulia, ja itselleni määrä oli sopiva. Sosiologiassa kurssin koostuivat viikoittaisista luennoista ja tutoriaaleista, joissa keskusteltiin syvemmin luennoilla käsitellyistä asioista ja tehtiin tehtäviä pienryhmissä. Verrattuna omiin kursseihini Helsingissä, kurssit tuntuivat melko työläiltä ja viikoittain luettavia artikkeleja oli todella paljon. Opiskelu Dublinissa oli pitkälti kuitenkin sitä mitä odotin. Trinity College on arvostettu yliopisto ja siellä opiskelijoita kannustetaan hyvin paljon omaan ajatteluun ja kriittisyyteen. Jo luentojen alussa painotettiin sitä, ettei kurssin läpäisemiseksi riitä, että vain toistaa luennolla ja materiaaleissa sanottua. Se loikin alussa pienoiset paineet opiskelun suhteen, mutta jälkeen päin uskallan sanoa, että opettajien tarkoituksena oli pitkälti painostaa tutkinto-opiskelijoita ja vaihtareihin suhtauduttiin paljon suopeammin. Ei siis kannata säikähtää, vaikka opiskeltavaa ja luettavaa olisi paljon.

Keväisin sosiologiassa on järjestetään loppukokeet, kun taas syksyisin arvosanat määrittyvät esseiden ja esitelmien pohjalta. Kokeet järjestettiin kampuksen ulkopuolella isossa hallissa, ja itselleni ainakin tuli tapahtumasta mieleen ennemmin ylioppilaskirjoitukset kuin kurssien loppukokeet. Kokeissa vastattiin kolmeen esseekysymykseen ja aikaa oli kolme tuntia. Kurssien aikana harjoiteltiin paljon vastaustekniikkaa ja tehtiin aikaisempien vuosien kokeita. Kannattaakin olla tarkkana, sillä ainakin omien kurssien kohdalla koekysymykset olivat samoja kuin mitä kurssin aikana oli harjoiteltu. Arvosteluasteikko Trinityssa on Helsinkiä tiukempi. Arviointiasteikko käytiin kurssien aikana kuitenkin selkeästi läpi, joten ainakin tiesi mitä odottaa. Vaihdon jälkeen Trinitysta lähetettiin suoritusote suoraan Helsingin yliopistoon.

Vapaa-aika ja opiskelijaelämä

Opiskelijoille ja vaihtareille järjestettiin paljon ohjelmaa, mutta en itse osallistunut niihin orientaatioviikon jälkeen. Opiskelijoiden käytössä on myös kampuksen liikuntakeskus, jonka kuntosalia ja uimahallia voi vapaasti käyttää. Yliopistolla on myös lukuisia erilaisia kerhoja, joista itse suosittelen vaelluskerhoa, jonka kanssa pääsee ihailemaan Irlannin upeaa luontoa. Irlanti onkin tunnettu upeista maisemistaan ja niitä kannattaakin nauttia vaihdon aikana aina kun mahdollista. Itse en vaihdon aikana matkustanut Irlannin ulkopuolelle Pohjois-Irlantia lukuun ottamatta ja silti nähtävää ja koettavaa riitti koko vaihdon ajaksi. Ehdottomasti vaihdon mieleenpainuvimpia hetkiä oli reissut Belfastiin ja pidempi reissu Irlannin länsirannikolle. Matkustaminen Irlannissa oli helppoa; juna- ja bussiyhteyksiä oli suurimpien kaupunkien välillä ja lisäksi Irlannissa on paljon matkailualan yrityksiä, jota järjestävät päivittäin reissuja suosituimpiin luontokohteisiin ja nähtävyyksiin. Myös Dublinissa riittää tekemistä ja kaupunki on tunnetusti täynnä tunnelmallisia pubeja ja kuppiloita, joissa hengailla vaihtarikavereitten kanssa irkkumusiikin soidessa. Toisaalta jos mieli kaipaa rauhoittumaan kaupungin vilskeestä, kannattaa voi junalla helposti suunnata esimerkiksi Howthiin ulkoilemaan.

Ireland – Trinity College Dublin

Kaiken kaikkiaan vaihto Irlannissa oli todella upea kokemus, jota en vaihtaisi ikinä pois. Dublin on vaihtoon myös oivallisen kokoinen kaupunki; sinne on helppo sopeutua, mutta tylsäksi se ei käy. Kaupunki on täynnä elämää, tekemistä ja vehreyttä. En koe kokeneeni myöskään sen suurempaa kulttuurishokkia, vaikka etenkin vaihdon alussa olin päivän päätyttyä aivan poikki kaikesta uudesta. Koin oloni ja liikkumisen Dublinissa turvalliseksi, vaikka isolle kaupungille tyypillisesti tiettyjä alueita kannattaa välttää etenkin pimeällä. Keväisin Dublinissa on myös todella paljon turisteja suhteessa kaupungin kokoon ja kapeat kadut voivat tuntua todella ahtailta. Ihmismäärään kuitenkin tottui suhteellisen nopeasti. Suosittelen suurella sydämellä Dublinia vaihtokohteeksi; vaikka kaupunki on yksi Euroopan kalleimmista, ei vaihdon jälkeen mielessä ole raha, vaan kaikki upeat muistot ja ystävät, jota kevät Dublinissa toi mukanaan.

Ireland – Trinity College Dublin

Universiteit Leiden, kevätlukukausi 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon lyhyen harkinnan jälkeen syksyn rästihaussa. Määräajan umpeuduttua sain nopeasti tiedon siitä, että tulin valituksi Helsingin yliopiston vaihtokandidaatiksi Leideniin. Seuraavaksi piti vielä erikseen toimittaa hakemus Leidenin yliopistolle. Tämä toinen vaihe oli kuitenkin käsittääkseni lähinnä muodollisuus, koska melkeinpä kaikki hakemuksen ajallaan lähettäneet kandidaatit hyväksytään vaihtoyliopistoon. Kielitaidon todistamiseksi ei tarvittu mitään kielikoetodistuksia, vaan opintosuoritusotteen B2-tasoinen englannin kielen kurssisuoritus riitti.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Leideniin saapuminen sujui todella vaivattomasti. Ostin lennon sellaiselle perjantaille, jolloin yliopisto järjesti Warm Welcome -palvelun. Paikalliset opiskelijat olivat asemalla vastassa opastamassa suuntimia ja vastailemassa kysymyksiin. Lisäksi sain yliopiston järjestämällä tuk-tukilla kyydin asunnolleni. Viikonlopun jälkeen järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko OWL. OWL:ia ei kannata jättää väliin, koska ei ole parempaa tapaa tutustua heti muihin vaihtareihin. Orientaatioviikon ohjelma on todella monipuolinen ja taatusti osallistumismaksun arvoinen. Tuutorit auttavat myös käytännön järjestelyissä, joita ensimmäisinä päivinä riittää.

Yli neljä kuukautta oleskelevien täytyy rekisteröityä asukkaaksi kaupungintalolla. Tapaamisen saa varattua netissä, eikä siihen mene kauaa, joten se kannattaa hoitaa pois alta pian. Rekisteröitymisen yhteydessä saat oman BSN-numeron, jota ei kannata hukata. Saatat tarvita sitä esimerkiksi asioidessasi viranomaisten kanssa.

Uni. Leiden kevätlukukausi 2019

Paikallista pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata, mutta suosittelen tätä lämpimästi kahdesta syystä: 1) Hollanti ja erityisesti Leiden on siitä erikoinen paikka, että kaikkialla ei käy Visa- ja Mastercard-kortit. Esimerkiksi useat ruokakaupat huolivat vain paikallisia Maestro-kortteja tai käteistä. 2) Kun sinulla on paikallinen pankkitili, pystyt tilaamaan henkilökohtaisen matkakortin (keltainen OV-chipkaart), johon saa paremmat alennukset. Reilun 50 €:n vuosimaksulla saa Dal Voordeel -alennuksen, johon kuuluu 40 %:n alennus julkisesta liikenteestä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Lisäksi alennuksen pystyy jakamaan kolmelle mukana matkustavalle kaverille. Dal Voordeel maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos aikoo yhtään nähdä muitakin kaupunkeja kuin Leidenin.

Asuminen

Yleensä ottaen asunnon löytäminen Hollannissa on vaikeaa. Minä sain asunnon onneksi vaivattomasti Leidenin yliopiston kautta. Asuntohakemus kannattaa laittaa yliopistolle hyvissä ajoin, sillä asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Itse laitoin hakemuksen sisään heti sen jälkeen, kun minut oli valittu vaihtoon Helsingin päästä. Joulukuun alussa sain vahvistuksen, että asuntohakemukseni hyväksyttiin. Yliopiston tarjoamat asunnot eivät ole halvimmasta päästä, mutta ne ovat kalustettuja, ja olin valmis maksamaan siitä mielenrauhasta, että majoitus oli järjestetty hyvissä ajoin. Ongelma yliopiston vuokraehdoissa on se, että sopimus on määräaikainen ja vuokrakausi kattaa lukukauden jälkeisen loma-ajankin. Syksyn vuokrakausi jatkuu siis tammikuun puoliväliin ja kevään vuokrakausi jatkuu jopa elokuun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee aikaisemmin eroon vain, jos löytää tilalleen toisen ehdot täyttävän opiskelijan. Moni kaverini löysi tilalleen korvaajan Facebookin lukuisista housing-ryhmistä. Itse jäin kesäksi Hollantiin nauttimaan matkustelusta, mikä oli kyllä erinomainen päätös.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopiston kursseista suurin osa järjestetään Leidenissä, mutta koulutusohjelmasta riippuen osa on myös Haagissa. Junamatka Leidenistä Haagiin kestää noin vartin, joten kulkeminen on todella helppoa. Kurssit olivat suhteellisen vaativia, mutta onneksi opetus oli todella laadukasta. Yllätyin siitä, että työmäärä jakautui periodin ajalle tasaisemmin kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Monella kurssilla luentoihin piti todella valmistautua lukemalla etukäteislukemistoksi annetut artikkelit tai laatimalla kirjoitelmia/esitelmiä. Positiivinen seuraus oli se, että kurssin asiat tuli vaivihkaa opiskeltua jo periodin aikana, jolloin tenttiin valmistautuessa riitti kevyt kertailu.

Kolme vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville

Hanki polkupyörä. Polkupyörä on Hollannissa lähes välttämättömyys. Itse en edes pidä pyöräilystä suuremmin, mutta Leidenissä se on ilman epäilyksen häivää paras ja vaivattomin liikkumismuoto. Polkupyörää ei mielestäni kannata ostaa, koska sellaisen saa vuokrattua edulliseen kuukausihintaan esim. Swapfietsistä. Minä vuokrasin muutaman kuukauden ajan toistakin pyörää, jota lainasin Suomesta vieraileville kavereille.

Hae huurtoeslagia. Huurtoeslag on paikallinen vuokratuki, jota voivat hakea myös kansainväliset opiskelijat. Hakuprosessi kestää monta kuukautta, mutta myönteisen päätöksen jälkeen tuet saa takautuvasti. Kelan asumislisän kannalta huurtoeslagilla ei ole merkitystä, kunhan tukien yhteissumma ei ylitä maksetun vuokran määrää.

Syö paljon poffertjesejä. Poffertjesit ovat ihania pieniä pannukakkusia, jotka tarjoillaan perinteisesti voin ja tomusokerin kanssa. Laajan kenttätutkimukseni perusteella paras poffetjesravintola on Carrousel Amsterdamissa. En edes valehtele paljoa, kun sanon, että poffertjesit olivat iso syy sille, että päätin lähteä vaihtoon juuri Hollantiin.