Vaihtokertomus, University of Agder, Norja, kevät 2020

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon syksyn 2019 rästihaussa, sillä minulla ei ollut tiedossa tiettyä kohdetta, mihin haluaisin. Norja valikoitui ykkösvalinnakseni, sillä moneen musiikkitieteen Euroopan kohteeseen vaadittiin opiskelukieleksi kyseisen maan kieli. Hainkin vaihtoon Nordplusin University Wide -haussa, jossa oli vaihtoehtoina tuolla hakukerralla Pohjoismaat, joista Norja kiehtoi eniten. Mobility Onlinen ymmärtäminen ja sieltä tietojen löytäminen vei aikaa, mutta kun järjestelmä tuli tutuksi, meni hakuprosessi nopeasti ja järjestelmä neuvoi kaikki askeleet selkeästi.

Löysin Agderin yliopiston sivuilta myös kiinnostavia Music Management -kursseja, jotka sopisivat opintoihini. Norjassa digitaalisuus on jopa Suomeakin edellä, joten myös yliopistojen nettisivut olivat selkeitä ja tarjosivat paljon informaatiota opiskelijoille. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä joskus tarjolla olevia kursseja voi olla hyvin vaikeaa löytää eri maiden yliopistojen nettisivuilta, mikä vaikeuttaa hakuprosessia.

Lähetin myös sähköpostia Adgerin Music Management -ohjelman opintoneuvojalle ja selvitin kelpoisuuttani kursseille. Kyseinen oppiaine on kahden vuoden mittainen, melko tiivis maisteriohjelma, joten halusin selvittää, onko minun mahdollista opiskella ohjelmassa vain puolen vuoden ajan. Minulle vastattiin nopeasti ja vaikka vastaus kelpoisuudestani ei varmistunut täysin, löysin kuitenkin varalle kursseja, joita voisin suorittaa, mikäli en pääsisi Music Management -kursseille.

Motivaatiokirjettä ei kohteeseen vaadittu ja hyväksymisprosessi Agderin päädyssä meni erittäin nopeasti ja johdonmukaisesti. Annetut päivänmäärät olivat selkeitä ja suomalaisena muut muuttoon liittyvät järjestelyt olivat aika minimaalisia. Hoasin yksiöni sain myös alivuokrattua tutulle.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratiaa oli suomalaisena Norjassa erittäin vähän. Tuutorit (Buddyt) olivat vastaanottamassa meitä kampuksella saapumispäivänä ja saattoivat meidät asunnoillemme kampuksella. Lähes kaikki muut vaihtarit joutuivat käydä ilmoittamassa Kristiansandin poliisille muutostaan, mutta pohjoismaalaisten ei sitä tarvinnut tehdä. Opiskelijoille oli tarjolla myös terveydenhuolto yliopiston puolesta ja vaihto-opiskelijoille tarjottiin myös keskusteluapua heidän halutessaan. Orientaatiopäivä meni mukavasti luentomaisia infoja kuunnellen ja tuutoriryhmiin (Buddy groups) jakautuen. Kiertelimme kampusta ja pääsimme myös musiikin opiskelijoiden kesken tutustumaan omaan laitokseemme, tiloihin ja opinto-ohjaajiin. Kaikki meni siis oikein hyvin lukuunottamatta sitä, että minun ja parin muun suomalaisen matkalaukut eivät olleet ehtineet vaihtaa konetta ajoissa Oslossa ja jouduimme odottelemaan niitä autiolla Kristiansandin lentokentällä kolme tuntia.

Asuminen

Asuminen Agderin yliopiston vaihto-opiskelijoille on järjestetty erittäin hyvin. Kristiansandissa toimiva opiskelijoiden etujärjestö SiA tarjoaa opiskelijoille asuntoja Agderin kampuksella, Kristiansandin keskustassa ja parissa muussa sijainnissa. Kaikille vaihto-opiskelijoille taataan asunto SiA:n puolesta ja asuntoa hakiessa sain asettaa kolme eri toivetta erilaisista asunnoista, joita pystyi selailla SiA:n nettisivuilla. Kun minut oltiin hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Adgerin yliopiston puolesta, sain koodin, jolla pystyin hakea SiA:n asuntoa.

Toivoin ensisijassa yksiötä, mutta sain huoneen neljän hengen kimppakämpässä kampukselta, mikä osoittautui lopulta paljon paremmaksi vaihtoehdoksi! Kämppiä ei oltu jaoteltu sukupuolten mukaan, mikä oli virkistävää. Meillä oli isot huoneet, joissa kaikilla oli omat vessat ja suihkut. Keittiö ja ruokailutila olivat kämppisten yhteisiä ja siellä oli ihana kokkailla yhdessä ja välillä järjestää isompiakin illallisjuhlia. Huoneen vuokra oli noin 420 € / kuukaudessa. Norjan asuntojen hintataso on hieman Suomea kalliimpi, mutta Helsingissä asuvalle hinta tuntui kohtuulliselta.

Iso plussa SiA:n asunnoissa olivat ns. swaproomit, joihin asukkaat saivat viedä tarpeettomia tavaroita ja vaihtoehtoisesti ottaa muiden jättämiä tavaroita. Kuulimme kämppistemme kanssa tästä vähän liian myöhään, joten meille ei juurikaan riittänyt mitään tavaroita. Yksi kämppiksistäni oli kuitenkin varautunut kunnolla ja toi mukanaan lähes kaikki ruokailuun tarvittavat välineet, joita saimme kaikki käyttää. Kävimme myös Ikeassa ostamassa joitain pannuja ja kattiloita yhteiskäyttöön. Sovimme siivousvuorot ja joitain muita yhteisiä sääntöjä, joten kämppiselämä sujui mukavasti. Koronan myötä kaksi kämppistäni lähti takaisin kotiin ja jäimme kahdestaan yhden kämppikseni kanssa loppuajaksi. Suosittelen ehdottomasti kimppakämpää vaihdon ajaksi!

Patikointiretki Preikestolenille

Opiskelu ja opetus

Agderin yliopiston musiikin laitos on hyvin monipuolinen ja vastaa mielestäni hieman Sibelius-Akatemiaa. Opiskelin maisteriopiskelijoille tarkoitetussa Music Management -ohjelmassa, johon keväällä 2020 kuului Music Business II -kurssi sekä Aesthetic Workshop -kurssi. Molemmat kurssit olivat laajoja 15 opintopisteen kursseja ja Norjassa on käytössä samat opintopistemääräykset (ECTS) kuin Suomessa. Music Business -luennoilla kanssani oli vain viisi muuta opiskelijaa, mutta Aesthetic Workshopissa oli Music Management -opiskelijoiden lisäksi myös instrumenttiopiskelijoita. Pääsimme tällä kurssilla opiskelemaan musiikin koko taiteellista prosessia biisinkirjoittamisesta musiikin markkinointiin. Music Business -kurssilla keskityimme tarkemmin musiikkibisneksen koukeroihin, kuten tekijänoikeuksiin ja eri tahojen rooleihin musiikin tuotannossa ja jakelussa.

Opetuksen laatu vaihteli hyvin paljon opettajasta riippuen ja meillä oli musiikin laitoksella luentoja vain joka toinen viikko, mikä johtui ilmeisesti muiden musiikin opiskelijoiden harjoittelujärjestelmästä. Muilla kuin musiikin opiskelijoilla luentoja oli joka viikko. Vietinkin paljon aikaa kuntosalilla ja Netflixin parissa, kun muut olivat luennoilla ja tekivät kotitehtäviä. Luennot kestivät yleensä kaksi tuntia kerrallaan.

Agderin yliopiston kampus

Tentit olivat muutaman päivän kestäviä kotitenttejä eli käytännössä opiskelijoille annettiin tentin alkaessa aihe tai aiheita, joista tuli kirjoittaa essee näiden päivien aikana. Suhteutettuna 15 opintopisteeseen oli kurssieni työmäärä todella pieni. Arvostelu oli myös melko löyhää, eikä minun tarvinnut pelätä etten olisi päässyt kursseista läpi. Yleisesti opetustyyli vastasi hyvin paljon Suomen tyyliä ja opettajat puhuivat hyvin englantia. Opinto-ohjaajani olivat myös hyvin tavoitettavissa koko ajan ja olivat erittäin vastaanottavaisia.

Kävin myös vaihto-opiskelijoille tarkoitetun, opintopisteettömän Speak Norwegian -kurssin, jota opetti muutama norjalainen opiskelija. Idea oli hyvä, mutta opetus oli hieman hidasta ja tylsää. Oli kuitenkin kivaa olla mukana jollain kurssilla muiden vaihtareiden kanssa. Osallistuin toisen suomalaisen kanssa myös yliopiston kuoron harjoituksiin, jossa pysyimme hyvin mukana, vaikka kuoronjohtaja puhui norjaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Norja on ehdottomasti digitaalisesti hyvin edistynyt maa ja jokaiselle toiminnolle löytyy omat puhelinsovelluksensa. Näitä ovat muun muassa paikallinen junaverkosto Vy, Agderin alueen joukkoliikenne AKT ja opiskelijaetujärjestö SiA, jonka sovelluksessa maksettiin asunnon vuokra. Hintataso Norjassa on Suomea kalliimpi, mutta esimerkiksi edullisia elintarvikkeita käyttämällä ja itse kokkaamalla pärjäsi kohtuullisella budjetilla. Kampuksella oli ravintola, mutta ruuat siellä olivat melko kalliita: keitto + leipä maksoivat noin neljä euroa ja noutopäydästä kerätty ja punnittu lounas noin 7–10 euroa. Ruokakauppojen tarjonta on paljon suppeampi kuin Suomessa ja kasvissyöjälle tai vegaanille vaihtoehdot jäivät lähinnä linsseihin ja papuihin. Kauramaitoa löytyi joka kaupasta, mutta tofua, hummusta ja soijajogurttia joutui etsimään isommista marketeista.

Junaliput ja joukkoliikenne olivat myös hieman kalliimpia kuin Suomessa ja yksittäinen bussilippu maksoi yli kolme euroa. Kristiansandissa pääsi onneksi liikkumaan hyvin kävellen ja pyörällä, mutta alkuvuodesta sää oli hyvin sateinen. Viihdyimmekin enemmän kampuksella, josta keskustaan matkaa oli noin kilometri, joka kylmässä sadesäässä oli usein liikaa. Juhlia järjestettiin, mutta koska sää oli huono ja baarit menivät kiinni jo kahdelta, lähdin harvoin yöllä keskustaan asti. Alkoholi ja ulkona syöminen Norjassa on erittäin kallista ja aikaa ei ravintoloissa tai baareissa siis hirveästi vietetty. Bilesielulle Norja ei siis ole optimaalisin vaihtoehto, vaikka tanssia ja hyviä bileitä riitti myös asuntoloissa.

Norjassa ensisijaisesti nautittiin ulkoilusta ja vohveleista. Vaikka Kristiansand ei ole tyypillisintä Norjaa vuorineen ja vuonoineen, löysimme hyviä patikointireittejä ja upeita maisemia myös korona-ajalle. Kävimme koronatilanteen hellittäessä Stavangerissa Preiskestolenin vaellusreitillä, jossa näin heittämällä elämäni upeimman maiseman. Kävimme myös autolla Bergenissä kiertämässä kaupunkia. Matkan varrelta löysimme upeita vesiputouksia, vuonoja ja vuorimaisemia, joten auton vuokraaminen oli erittäin onnistunut valinta. Ennen koronaa kävimme myös kerran laskettelemassa parin tunnin ajomatkan päässä. Kävin myös Oslossa by:Larm-musiikkitapahtumassa ja tutustuin samalla trendikkääseen Osloon, jonka viehätyksenä olivat kaupunkikulttuuri ja kirpparit. Pienempi Kristiansand asuinkaupunkina oli kuitenkin ihanaa vaihtelua Helsingin vilinälle.

Vohvelit ovat Norjassa juttu

Korona oli iso shokki vaihtarille ja harkitsin itsekin Suomeen lähtemistä. Koska noin puolet kaikista vaihtareista ja iso osa niistä, joihin olin ehtinyt tutustua, lähtivät Kristiansandista, jäimme hetkeksi melko yksin kämppikseni kanssa. Huhti- ja toukokuun aikana meille muodostui kuitenkin muutaman vaihtarin porukka, jonka kanssa vietimme loppukevään patikoiden, opiskellen, elokuvia katsellen ja kokkaillen. Vaikka korona-aika oli ikävää ja oli harmi että iso osa lähti kesken vaihdon, pakotti tilanne luovuuteen ja muodosti meille tiiviin porukan, jonka kanssa koin elämäni parhaita hetkiä.

Päiväretki Hovdenin laskettelukeskukseen