Humanistisen tiedekunnan opiskelija
Saapuminen, asuminen ja arjen alku
Saavuin Montevideoon talviaamuna elokuun alussa. Yllätyin kylmyydestä, sillä Uruguayssa oli vain noin 5 astetta lämmintä, joka oli suuri kontrasti Suomen kesähelteeseen verrattuna. Olin varannut jo Suomesta käsin itselleni paikan opiskelija-asuntolasta, jonne otin taksin suoraan lentokentältä.
Uruguayssa lähes kaikki opiskelijat asuvat asuntoloissa, jos he eivät asu vanhemmillaan. Tyypillisesti asuntolassa asutaan jaetuissa makuuhuoneissa, joiden lisäksi on yhteinen olohuone, keittiö, opiskelutila ja kattoterassi. Suomesta tulevalle, vapauteen ja itsenäisyyteen tottuneelle opiskelijalle asuntoloiden säännöt voivat olla raskaita, sillä usein niissä voi olla esimerkiksi tarkat vierailuajat ja sääntöjä tai kieltoja päihteiden käyttöön liittyen. Itse pidin käytännöstä, sillä asuntolassani asui liki 30 opiskelijaa, joten yhteiselo olisi tuskin sujunut niin vaivattomasti ilman sääntöjä. Jaoin makuuhuoneen muutaman muun tytön kanssa, minkä koin oikein sopivaksi ratkaisuksi. Muutamasta kämppiksestäni tuli parhaita kavereitani vaihdossa ja yhteisestä jaetusta elämästämme jäi ihania muistoja. Oli hauskaa kokkailla, opiskella ja tutustua kaupunkiin yhdessä. Porukastamme tuli nopeasti tosi tiivis ja olemmekin jo suunnitelleet seuraavaa jälleennäkemistä jossakin päin maailmaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kämppisasumista vaihdossa!
Yksityisiä huoneita on tarjolla joissakin asuntoloissa, mutta ne ovat usein huomattavasti kalliimpia tai niitä voi olla vaikea löytää. Asuminen Uruguayssa on Suomeen verrattuna halvempaa, eli jos yksin asumiseen on valmis taloudellisesti panostamaan, on sekin mahdollista. Yksi etu asuntoloissa on se, että usein niiden asukkaille kuuluu ”sairausvakuutus” tai jokin systeemi, jossa lääkäri voidaan kutsua kotiin ja sen maksaa asuntolan omistaja. Tämä ei varmaan kuulu jokaiseen asuntolaan, mutta itse käytin palvelua melko huoletta, sillä Uruguayn kostea ja viileä meri-ilmasto aiheutti minulle vaihdon alussa pitkiä flunssia.
Uruguaylaiset ovat todella avuliasta ja vastaanottavaista porukkaa. Kämppikseni veivät minut heti ekana aamuna vaihtamaan rahaa, ostamaan sim-kortin sekä bussilipun. Kaikki halusivat auttaa ja tutustua. Jo lentokentältä minut kotiin kuljettanut taksikuski oli hetkessä kertonut kaikki hyödylliset vinkit Uruguayhin. Usein he myös kutsuivat minut kotiinsa grillaamaan heidän koko perheidensä kanssa. Pääsin siis nopeasti mukaan paikalliseen elämänmenoon.
Arki lähti pyörimään jo parin ekan viikon aikana. Yliopistolla ei ollut mitään vaihtareille järjestettyä esittelyä, joten kävin ensimmäisellä viikolla itse etsimässä kampukseni ja kyselemässä sieltä apua kurssi-ilmoittautumiseen ynnä muuhun. Montevideossa toimii yksi vaihtareille tarkoitettu ”opiskelijajärjestö”, nimeltään MIS, joka järjestää bileitä sekä pidempiä reissuja pitkin lukuvuotta. MISin bileissä tutustuin heti muihin vaihtareihin. Heihin törmäilinkin myöhemmin ympäri kaupunkia ja maata, sillä Uruguay on niin pieni paikka, että usein sattui näkemään tuttuja reissussakin.
Kurssit, opetus ja kokeet
Kurssien alku toi kaivattua uutta rutiinia. Lukukauden alussa vaihtarit saivat kahden viikon aikana käydä tutustumassa eri luennoilla ja sen jälkeen piti lyödä lukkoon omat kurssit. Kävin kuudella kurssilla tutustumassa, joista lopulta valitsin neljä. Udelarin kielikeskuksen kursseja lukuun ottamatta ainakin humanistisen tiedekunnan kurssit olivat todella itsenäisiä, teoreettisia ja akateemisia, eli luettavaa oli paljon enemmän kuin Suomessa. Opiskelu tiedekunnassani ei ollut kovin toiminnallista, esimerkiksi ryhmätöitä tai projekteja ei juuri tehty. Opetus perustui lukemiseen ja tentteihin, jotka pidettiin kaksi kertaa lukuvuodessa. Kurssien sisältö oli siis jaettu vähintään kahteen välitenttiin. Se toimi mielestäni hyvin, sillä siten koko kurssin sisältö ei kasaantunut vain kurssin loppuun. Opettajat olivat joustavia vaihtareiden suhteen, jos esimerkiksi kielitaidossa oli ongelmia. Uruguayssa on hallittava espanjan kieli aika hyvin, sillä englannin kielistä opetusta tai materiaalia on hyvin vähän tarjolla. Yli päänsä monet eivät juuri puhu englantia, eli tavallisten arkisten asioiden hoitamiseen espanjan taito oli välttämätön.
Lukukauden aikana opetusvirasto järjesti monta eri pituista lakkoa. Se aiheutti jonkun verran epävarmuutta aikatauluin, joka toisaalta mahdollisti matkustamisen lukukauden aikana, mutta pidensi lukukautta hieman, sillä monia kursseja jatkettiin viikolla tai parilla pidempään. Lukukausi alkoi elokuun puolessa välissä ja lakkojen takia kesti joulukuulle, vaikka se yleensä loppuu jo marraskuun aikana. Tosin eri tiedekuntien aikataulut ovat erilaiset ja lukukausi voi alkaa ja loppua hieman eri aikaan. Muutamaa päivää pidempiä lomia ei lukukauteen sisältynyt.
Vapaa-aika, turvallisuus ja hintataso
Uruguayssa kaikki otetaan todella rennosti. Uruguaylaisten kanssa on turha koittaa tehdä tarkkoja aikatauluja tai ainakaan uskoa heidän pitävän niistä kiinni. Tyypillinen vapaapäivän kulku Montevideossa alkaa aamupäivän toriostoksilla, myöhäisellä lounaalla ja siestalla. Iltapäivällä kuuden maissa rantakatu Ramblalle alkaa kerääntyä perheitä ja ystäväporukoita tapaamaan toisiaan ja juomaan matea. Illallisaika on erityisesti nuorilla usein kymmenen maissa tai myöhemmin, jonka jälkeen lähdetään usein vielä tapaamaan ystäviä baareihin ja ravintolohin. Uruguaylaiset ovat slow-lifen ja chillaamisen mestareita, joka saattaa alkuun tuottaa vaikeuksia pohjoismaalaisesta kiire- ja suoritusyhteiskunnasta tulevalle vaihtarille. Itse nautin kovasi tuosta rauhallisesta ja stressittömästä elämänmenosta.
Uruguay on melko turvallinen maa. Montevideossa on tietyt vaaralliset alueet, mutta vaihtarilla ei sinne muutenkaan pitäisi olla asiaa. Keskustassa ja kampusten lähialueilla on turvallista kävellä, asua ja viettää aikaa. Kuitenkaan en lähtisi pimeällä kävelemään yksin missään päin Montevideota, varsinkin kun taksien hinnat lyhyillä matkoilla ovat melko alhaiset. Uruguayn taksit ovat turvallisia ja niillä on helppo liikkua. Montevideon ulkopuolella turisti- ja rantakohteissa koin oloni aina todella turvalliseksi.
Ruoan hinta on Uruguayn kaupoissa ja ravintoloissa samaa luokkaa, kuin Suomessa. Siksi ostinkin ruokani aina toreilta, joita on joka päivä ympäri kaupunkia. Toreilla ruoka on halvempaa ja minusta oli kiva ostaa ruoka sen tuottajilta. Kasvissyöjille Uruguay ei ole helppo kohde, sillä liha on maan ruokakulttuurin perusta ja se onkin paljon kasvisvaihtoehtoja halvempaa.
Vapaa-ajalla matkustin paljon. Kävin Uruguayn maaseudulla pikkukaupungeissa ja rantakohteissa. Uruguayn rannat ovat kauniita, ihanan tyhjiä ja luonnonmukaisia Punta del Esten kalliin luksuskaupungin rantoja lukuun ottamatta. Rochan maakunnan alueen rannat, kalastaja- ja hippikylät, sekä Santa Teresan kansallispuisto ovat mielestäni kaikkein kauneimpia. Uruguayssa pääsee bussilla liikkumaan kaikkialle ja bussien hinnat ovat vähän halvemmat kuin Suomessa.
Vaihdon jälkeen matkustin kuukauden Pohjois-Argentiinassa. Montevideosta pääsee helposti laivalla ja bussilla Buenos Airesiin ja vaihdon aikana suosittelen käymään vähintäänkin siellä! Buenos Aires on upea sekoitus eurooppalaista ja latinalaisamerikkalaista kulttuuria ja historiaa. Argentiinassa kaikki on paljon Uruguayta halvempaa ja maa on koko valtavuudessaan upea.
Yllätykset ja suositukset Uruguayssa
Suurin yllätys oli Uruguayn talven kylmyys. Vaikka lämpömittari näyttäisi 15 astetta, se tarkoittaa aivan eri asiaa, kuin Suomessa. Kostea ilma tunkeutuu kaikkien vaatteiden läpi luihin ja ytimiin ja sitä on vaikea päästä pakoon, sillä taloissa ei yleensä ole lämmitystä. Uruguayn talveen kannattaa siis varautua lämpimillä sisävaatteilla. Ulkona tuulisessa rantakaupungissa tarvitsi samaa lämmintä toppatakkia, kuin Suomessa.
Toinen yllätys oli vaihtareiden vähyys. Olin kuullut monilta Euroopassa vaihdossa olleilta kavereilta, että he tutustuivat lähinnä muihin vaihtareihin ja pyörivät tosi kansainvälisissä piireissä. Uruguayssa vaihtareita oli melko vähän ja suurin osa heistä oli Espanjasta, Ranskasta ja Argentiinasta. Kohdetta valitessani halusin lähteä aika tuntemattomaan paikkaan, joten Uruguay oli siihen hyvä kohde. Tutustuin enemmän paikallisiin kuin muihin vaihtareihin, mutta sitä olin toivonutkin.
Kolmas yllätys oli hintataso. Tiesin, että Uruguay on kallis maa, mutta en suomalaisena tiennyt mitä odottaa. Uruguay on monelta osin Suomen hinnoissa. Jotkut asiat, kuten ruoka, taksit ja julkinen liikenne ovat halvempia, mutta toiset, kuten esimerkiksi hygieniatuotteet ovat reilusti kalliimpia. Hostellit ja Airbnb:t ovat off-seasonilla paljon halvempia, mutta varsinkin rantakohteiden hinnat nousevat joulun (eli kesän) lähestyessä. Eniten rahaa meni kuitenkin lentoihin Helsingistä Montevideoon ja sieltä takaisin, sillä noin pieneen ja kaukana olevaan kohteeseen lennot ovat aina kalliita.
Uruguay on mielestäni oikea kohde rennolle ja sosiaaliselle tyypille. Eniten mieleeni jäivät katutanssit candombe ja tango, joita Montevideossa näkee lähes joka ilta. Helmikuussa Uruguayssa järjestetään karnevaali, jonka aikana erityisesti tanssia ja muita Uruguaylaisia perinteitä näkee parhaiten. Siksi jäin itse Uruguayhin ja Argentiinaan vielä lukukauden jälkeen, sillä halusin matkustaa ja nähdä Montevideon karnevaalin.
Rakastuin Uruguayn yhteisölliseen kulttuuriin, jossa kaduilla juhlitaan ja tavataan ihmisiä. Montevideo on mielestäni aika taiteellinen kaupunki ja siellä järjestetään paljon taide- ja kirjallisuustapahtumia ja -näyttelyitä. Uruguay on maana niin pieni ja rauhallinen, että se ei ehkä ole oikea kohde suurkaupungeista ja isoista bileistä haaveilevalle. Vaihto Uruguayssa oli ehdottomasti elämäni paras kokemus. Uruguay on maana sellainen, josta on vaikea löytää tietoa etukäteen, mutta paikan päälle päästyään maan fiiliksen varmasti kokee itse, kunhan vain on utelias tutustumaan ihmisiin ja innokas lähtemään tutkimaan paikkoja.