Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Ennen lähtöä
Opiskelen Viikissä maatalousekonomiaa ja päätin jo hyvin opintojen alussa lähteä jossain vaiheessa opintoja suorittamaan myös vaihdon. Harkitsin kandivaiheessa lähtöä, mutta lopulta en saanut kandivaiheeseen vaihtoa mahtumaan, joten valitsin vaihtoajaksi heti ensimmäisen maisterisyksyn, neljännen vuoden alussa. Aloitin vaihtopaikan valinnan selailemalla maatalousvaltaisten maiden yliopistojen ohjelmia ja kurssivalikoimia sekä ainejärjestötoimintoja ja muuta oheista joka koulussa odottaisi. Ruotsi oli lopulta hyvin selkeä valinta ja päätökseen vaikutti kurssien lisäksi myös aktiivisen oloinen ainejärjestö Ultuna studentkår sekä yliopistolla järjestettävät erilaiset maatalousaiheiset seminaarit ja konferenssit, joihin pääsin myös opiskelijana osallistumaan. Lisäksi Ruotsin kulttuuri, luonto sekä talous kiinnosti hyvin paljon.
Lähtövalmistelut Ruotsiin on varmasti aika lailla kevyemmät verrattuna moneen muuhun maahan. Oikeastaan vaikeinta oli saada kurssivalinnat tehtyä, sillä minun tuli valita maisterikursseja, mutta osaan maisterikursseista oli alkuvaatimuksina muita maisterikursseja tai opintokokonaisuuksien suorituksia, joita luonnollisesti vasta aloittaessa maisterivaihetta ei minulla ollut. Kurssien selvittelyssä SLU:n oma vaihtotiimi oli suurena apuna, ja lopulta pienellä sumplimisella sain kaksi englanninkielistä maisteritason kurssia valittua: International forest policy and trade 15 op sekä Sustainable agri-food value chains and bioeconomy 15 op.
Ennen lähtöä koin tarpeelliseksi ottaa selvää mihin on menossa ja kenen kanssa. Liityin siis moniin eri yliopiston ja vapaa-ajan Facebook-ryhmiin. Ruotsissa käytettiin ehkä jopa Suomea enemmän Facebookia kaikessa viestinnässä, joten Facebookin erilaiset opiskelijoiden ryhmät ja harrasteryhmät tulivat tutuksi. Urheilutapahtumat, fuksiviikkkojen tapahtumat ja ainejärjestötapahtumat tiedotettiin pitkälti Facebookin suljetuissa ryhmissä, joten näistä oli hyvä ottaa selvää jo etukäteen. Hyvin paljon tietoa oli siis jo etukäteen saatavilla kaikesta mahdollisesta, tämä teki etukäteisvalmisteluista helpompaa.
Asuminen
Hain vaihtoon alkuvuodesta 2023 ja sain varmistuksen paikasta kevään aikana, tämän jälkeen lähetin vaihtohakemuksen myös Ruotsin päähän SLU:lle, josta varmistus vaihtopaikan hyväksymisestä tuli varsin nopeasti. Vaihtopaikan vastaanottamisen yhteydessä sain kyselyn asunnon tarpeesta, jonka täytin. Sain tarjouksen täysin kalustetusta yksiöstä n. 1,5 km päästä kampukselta, vuokra oli noin 470 €/kk, joka sisälsi netin, sähköt, veden ja pyykkituvan vapaan käytön. Olin oikein tyytyväinen asuntoon ja sen sijaintiin vehreällä seudulla, otin autoni mukaan Ruotsiin, joten tämänkin kannalta oli hyvä ratkaisu, että asuin hieman keskustan ulkopuolella.
SLU olisi tarjonnut asumismahdollisuuksia vaihtarille myös aivan Uppsalan keskustasta, mutta koska kampus ja monet vapaa-ajan tapahtumat tapahtuivat kampuksella, koen että oli hyvä ratkaisu asua Ultunan alueella. Uppsalassa on kattava bussiverkko ja pyöräily on hyvin suosittua, joten keskusta olisi ollut varmasti myös mainio valinta ja liikkuminen helppoa. Etenkin suuri osa vaihtareista asui keskustan alueella. Alivuokrasin vaihtoni ajaksi Helsingin asuntoni, joka osoittautui äärimmäisen hyväksi ratkaisuksi.
Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat
Saavuin Ruotsiin noin viikko ennen opetuksen alkua. Asunto oli juuri sellainen kuin piti ja yliopistolla asiat alkoi sujua hyvin järjestelmällisesti. Hankin heti ensimmäisinä päivinä myös pyörän, jolla oli mukava liikkua kaupungissa. Uppsalaan oli hyvin helppo sopeutua, keli oli mitä mainioin ja aurinkoa riitti. Fukseille on syksyn alussa kolme yhtämittaista fuksiviikkoa täynnä mitä erilaisempaa ja erikoisempaa tutustumisohjelmaa. Osallistuin itse mukaan maisterifuksien tutustumisohjelmaan, johon myös vaihtarit pääsääntöisesti kuuluivat. Meille ohjelmaa oli ensimmäisen puolentoistaviikon ajan lähes päivittäin, ellei jopa useita kertoja päivässä.
Alkuaika täyttyi niin vahvasti ainejärjestön puolesta, että osakuntaan liittyminen jäi myöhäiselle syksylle. Ainejärjestöön liittyminen oli erittäin hyvä juttu ja tapahtumissa otettiin hyvin lämpimästi myös vaihtarit vastaan. Ainejärjestöjen lisäksi Uppsalassa osakunnat on merkittävä opiskelijoiden kokoontuoja ja ymmärtääkseni koko Ruotsin suurin osakuntaelämä on juuri Uppsalassa. Liityinkin myöhemmin syksyllä Gotlands nationiin. Vaihtarina on mahdollista liittyä mihin tahansa osakuntaan, ja jäsenyys ei sido käymään vain yhden osakunnan tapahtumissa, tärkeintä on saada osakuntajäsenyys, eli nationskort ja tätä kautta mahdollisuus käydä kaikkien osakuntien tapahtumissa. Osakunnat järjestävät myös fukseille ohjelmaa ja erilaiset tervetuliaisviikot kestävät Uppsalassa elokuun lopusta jopa syyskuun loppuun asti.
Arki kohteessa ja opiskelu
Arki alkoi hyvin nopeasti parin ensimmäisen saapumisviikon jälkeen, kun kurssinikin alkoi ja opetusta oli joka päivä klo: 9–12. Kävin vaihdossa siis kaksi 15 op kurssia, yhden per periodi, tämä on yleisin tapa SLU:ssa ja ilmeisesti Ruotsissa yleisestikin laajemmat kurssit ovat paljon käytössä. Kurssini sijoittuivat lähes samaan aikatauluun kuin Suomessa ollaan totuttu, luennot alkoi elo/syyskuun vaihteessa ja ensimmäinen periodi kesti lokakuun loppupuolelle. Toinen periodi alkoi heti ensimmäisen jälkeen, ilman erityistä väliviikkoa, tämä hankaloittaa toki aikataulutusta, sillä välillä tentit ja seuraavan kurssin ensimmäiset luennot saattavat mennä päällekkäin. Toisen periodin joululoma oli lähinnä luentotauko joulun pyhien yli, tämän jälkeen luennot jatkui heti uuden vuoden alussa ja kesti tammikuun puoliväliin, jolloin alkaa kolmas periodi. Joululomalle oli siis paljon tekemistä ja palautettavia tehtäviä. Ymmärsin että on hyvin tavallista, että koko joulun pyhät vietetään opiskellen. Ja toisin kuin Suomessa, erityistä pitkää joululomaa ei myöskään pidetä.
Kursseilla opetus oli pääasiassa keskustelevaa luento-opetusta, pienellä kurssilla n. 20 hlö keskustelua oikeasti syntyi ja jokaiseen kurssilaiseen pystyi tutustumaan kunnolla. Kurssilla oli useita esitelmiä ja ymmärtääkseni Ruotsissa esitelmät ja keskusteleva opetus on hyvin tavallista muutenkin jo heti peruskoulusta lähtien. Tämä oli tietysti luentokursseihin tottuneelle alkuun hieman kulttuurishokki, kun jokaiselle luennolle täytyi oikeasti valmistautua ja olla hyvin hereillä. Ryhmätöitä oli myös paljon ja niiden tekeminen paikoin hyvin aikaa vievää.
Koska opiskelin maisterikursseja, täytyi muutenkin panostaa opiskeluun ja kursseilla menestymiseen, sanoisin että työmäärä ja odotus kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaa kursseihin ja luentoihin valmistautumiseen. Työmäärä ei ollut ylitsepääsemätön, mutta selkeästi suurempi kuin Helsingissä kandikursseilla olin entuudestaan tottunut. Koen myös, että ruotsalaisilla työmoraali opiskelua kohtaan on jonkin verran suurempi kuin Suomessa. Vapaaehtoisia tehtäviä suoritettiin laajasti ja ylimääräisiin tekstimateriaaleihin perehdyttiin kunnolla. Tämä oli toki todella tsemppaavaa ja mukavaa, että opiskelijakavereista sai tukea ja pystyi yhdessä tekemään tehtäviä ja jakamaan työmäärän kuormituksen. Kursseilla opetus oli hyvin inspiroivaa ja työelämälähtöisempää kuin mihin olin aikaisemmin tottunut. Luennoilla käytetiin materiaalina paljon yritysten raportteja ja vierailijoita eri yrityksistä oli myös useita molemmilla kursseilla. Sanoisin että yleisesti opiskelijat ovat läheisemmin työelämässä mukana kuin mihin Suomessa on totuttu.
Vapaa-aika
Tapasin alkusyksystä paljon ulkoilusta innostuneita ihmisiä, ja syksyllä suosikiharrasteita olikin erilainen ulkoilu, uinti, vaellus, marjojen ja sienien kerääminen. Oli hyvä valinta ottaa auto mukaan, jotta luontokohteisiin pääsi helpommin vierailemaan. Erilaiset linnat ja kartanot olivat myös hyvin kiinnostavia vierailukohteita. Vaihdon aikana tehtiin vaihtariporukalla myös viikonloppureissu Gotlannin saarelle, Göteborgiin sekä pohjoiseen, Kiirunaan ja Narvikiin. Opiskelujen ohessa ehti myös hyvin vierailla muissa lähikaupungeissa, Uppsala on sijaintinsa puolesta hyvä kohde koska ympärillä on paljon hyviä vierailukohteita. Suosittelisin etenkin Örebrota, Falunia ja lähialueen pikkukuntia. Toki Tukholma on myös alle tunnin junamatkan päässä.
Kouluruokailu
Aloittaessani opintoni SLU:ssa minulla ei ollut erityisiä odotuksia tai pelkoja. Opiskelu osoittautui lopulta hyvin samankaltaiseksi kuin Suomessa, ja opiskelijat toimivat samalla tavoin. Ruotsalaisten kanssa oli helppo tulla toimeen, ja tuttavia löytyi joka puolelta. Yksi Ruotsin erityispiirre kuitenkin oli kouluruokalan puute, minkä huomasin unohtaessani tehdä lounaseväät mukaan lähes joka viikko.
Onneksi kampuksella oli kuitenkin lounasravintola ja kioski, joista sai kahvia ja lounassalaatteja sekä muita ruokia. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikki opiskelijat kokkailevat kotona ruokia, jotka otetaan kampukselle mukaan. Kampuksella on valtava määrä mikroja ruuan lämmitystä varten, lisäksi myös pikkukeittiöitä, joissa valmistella ruokia ja isot jääkaappitilat ruokien säilytystä varten.
Kahvi oli Ruotsissa suuri juttu, ja vaikka tilastojen mukaan Suomessa juodaan enemmän kahvia, yliopistolla tämä ei näkynyt. Aamupäivän luennolla oli kaksi kahvitaukoa, ja jokaisella tauolla porukka kävi ostamassa kahvit – usein omat kahvitermarit mukanaan. Myös lounaan yhteydessä ja iltapäivällä pidettiin kahvitauot, ja tuntuu, etten ole ikinä juonut niin paljon kahvia kuin tuona syksynä. Huvittavinta oli, että jopa ainejärjestön sitsien lipunmyynnin jonossa oli kahvitarjoilu.
Turvallisuus
Olin Ruotsissa juuri pahimpaan jengisodan aikaan, joka alkoi alkusyksystä 2023 ja jatkui pitkälle loppuvuoteen. Uppsala on kuin onkin ollut yksi jengitaisteluiden pääpaikoista, ja monella jengipomolla hyvin vahvat suhteet Uppsalaan, jonka vuoksi myös tässä kaupungissa tapahtui useita kymmeniä jengitaisteluita, joissa myös sivullisia loukkaantui tai sai surmansa. En ollut osannut ajatella asiaa tai valmistautua tilanteeseen etukäteen, jälkikäteen sanottuna, olisi kannattanut tutustua tarkemmin ja seurata paikallisia uutisia vielä enemmän, jotta olisi osannut varautua siihen millaista kaupungissa voi olla vastassa. Aloitin uutisten lukemisen vasta perille päästyäni ja seurasinkin alussa hyvin tarkkaan kaikista medioista paikallisia tapahtumia. Jengiväkivallanteot olivat karmeita, ja niitä tapahtui joka puolella. Silmiä ei pystynyt sulkemaan jatkuvilta pommituksilta ja rikoksilta, poliisi oli näkyvillä kaikkialla. Pikkuhiljaa tilanteeseen kuitenkin tottui, ja jouluun mennessä tilanne oli myös yleisesti huomattavasti rauhoittunut. Vaikka jengiytyminen jokseenkin näkyy Ruotsalaisessa yhteiskunnassa, sitä ei lopulta arkielämässä ota huomioon eikä se tavallista arkea elävien ihmisten kohdalle osu kuin äärimmäisen huonolla tuurilla. Toki hyvä varovaisuus kannattaa aina, ja opiskelijakuplassa eläminen on jokseenkin aika turvallista. Koen että koulun henkilökunta oli ymmärtäväistä ja kanssaopiskelijat myöskin hyvin huolehtivaisia yhteiskunnan tapahtumiin liittyen.
Paluu Suomeen
Palasin Suomeen jouluksi, jonka jälkeen palasin vielä Ruotsiin tammikuussa ja periodin loppuessa tammikuun puolivälissä palasin lopullisesti takaisin Suomeen. Haikea olo vaihdon loppumisesta alkoi jo marraskuussa, mutta lopullisesti se tavoitti ennen joulua, kun vietettiin useita viimeisiä yhteisiä retkiä muiden vaihtarien kanssa. Suomeen paluu oli tavallaan hyvin odotettua ja odotin innolla Suomen läheisten ja ystävien tapaamista, mutta samalla haikeaa ja vaikeaa erota lopullisesti vaihtoajan elämästä, josta sai rakennettua itselleen niin mieleisen arjen. Etenkin paluu Suomen luentokursseille tuntui alussa vaikealta, siihenkin tottuu lopulta hyvin nopeasti takaisin. Vaihto oli kaiken kaikkiaan uskomaton kokemus ja tulen varmasti muistelemaan kyseistä ajanjaksoa koko loppuelämäni. Vaihto on myös ammatillisen kehittymisen kannalta merkittävää ja oman kokemukseni pohjalta suosittelen lämpimästi vaihtoon hakemista.