Tag: Estonia

Posted on

Vaihtokertomus, University of Tartu, kevät 2020

Oikeustieteellinen tiedekunta

Ennen lähtöä

Olin vaihdossa Tarton yliopistossa kevätlukukaudella 2020. Kyseessä oli samalla viimeinen kokonainen lukukauteni oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen loppuvaiheessa vaihtoon menossa ensimmäinen suunnittelua vaativa asia oli se, että maisterin tutkinnossani piti olla tilaa vaihdolle. Otin vaihtoon päästäkseni notaarin tutkintoni ulos normaalia laajempana.

Hakuprosessissa sai apua tarvittaessa koko ajan niin Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluista kuin kohdeyliopistosta. Ensin Helsingin yliopisto nominoi minut hakukelpoiseksi ja sitten vaihtokohteeseen haettiin erikseen. Minun piti toimittaa oikeaksi todistettu englanninkielinen kopio opintorekisteriotteestani, kopio henkilötodistuksesta, Online Learning Agreement ja todistus englannin kielen taidosta. Viro on hyvin digitaalinen yhteiskunta, ja kaikkien dokumenttien lähettäminen onnistuu sähköisesti. Hakeminen suoritetaan keskitetysti Dreamapply-järjestelmässä, jonne hakemuksesta saa myös palautetta. Tarton yliopistoon hyväksymisestä sain myös sähköpostia.

 

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

EU-kansalaiset saavat oleskella Virossa 3 kuukauden ajan validin matkustusasiakirjan tai henkilötodistuksen turvin. Tätä pidemmälle ajalle tulee EU-kansalaisen rekisteröityä Tarton asukkaaksi ja hakea virolaista ID-korttia. Vaikka oma vaihtoni kesti koko kevätlukukauden, kävin Suomessa kuitenkin välillä niin, että minulle ei tullut 3 kuukautta ylittävää yhtäjaksoista oleskelua maassa. Pärjäsin siten suomalaisella passilla. Virolaisesta ID-kortista on kuitenkin apua (käy esimerkiksi kirjastokorttina).

Tarton yliopisto käyttää opintohallinnossaan ÕIS-järjestelmää, johon piti saada käyttöoikeudet. Vaihdon alkuvaiheessa kevään kursseille piti ilmoittautua siellä. Jotain paperiasioita kävin hoitamassa dekaanin toimistossa. Minusta ns. alkubyrokratia oli Virossa varsin mutkaton.

 

Asuminen

Monet vaihto-opiskelijat asuivat opiskelija-asuntolassa (Raatuse). Tähän oli erillinen hakupäivämäärä, josta ilmoitettiin vaihtoyliopiston puolesta. Asuntolassa tavataan asua jaetussa solussa/huoneessa. Itse hankin asunnon sosiaalitieteiden tiedekunnan oikeustieteen laitoksen, joka oli opiskelupaikkani, läheltä. Minulla piti alun perin olla kämppäkaveri, mutta oikeastaan näin tämän vaiherikasta elämää viettäneen herran vain kerran. Asuin siten yksin neljän huoneen, keittiön ja kylpyammeen asuntoa. Asunto ja talo olivat siistejä, kuten kaikki vastaan tulleet asuinrakennukset. Ylimmän kerroksen huoneistoon ei kuitenkaan ollut hissiä, jollainen on Tartossa selvästi harvinaisempi asia kuin Helsingissä. Normaalit asumiskulut Tartossa opiskelijalla ovat n. 200-300 euroa kuussa. Asuminen on Suomeen verrattuna halpaa. Korona-aikana opiskelija-asuntolan asukkaiden elämää rajoitettiin välillä monin tavoin. Itse en tietysti tätä kokenut, kun en asuntolassa asunut.  Asuinalueeni Vaksali oli ihan Tarton keskustan vieressä. Tarto on siitä kiva pikkukaupunki, että miltei kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä.

 

Opiskelu ja opetus

Minusta opiskelu ja opetus olivat yllättävän samanlaisia kuin Suomessa. Monilla käymilläni oikeustieteellisillä kursseilla oli läsnäolopakko, ja tätä sovellettiin myös korona-aikana etäopetuksessa. Opetus oli minusta korkeatasoista. Suomeen verrattuna opetus oli aika keskustelevaa. Opetus oli vaihtokavereilta kuullun perusteella Virossa aika testauspainotteista moneen maahan verrattuna, mutta toisaalta Suomessakin oikiksessa erilaisia tenttejä riitti. Virossa välikokeita voi olla useampia. Huomionarvoinen ero verrattuna Suomeen oli se, että Virossa on myös suullisia kokeita. Tosin alkujännityksen jälkeen huomasi, että eivät ne suulliset kokeet itsessään ole sen vaikeampia kuin kirjallisetkaan, vaikka arvioinnin muotoon ei heti ollutkaan tottunut. Kirjoitin myös esseitä ja pidin esitelmiä. Erityisen kiva oli yliopiston viron kielen kurssi.

Arvostelu tapahtuu joko kirjaimella (A-E) tai hyväksytty-hylätty -periaatteella. Kirjainasteikko (A korkein) vastasi Tarton yliopistossa aika lailla Helsingin yliopiston 1-5 -asteikkoa. Opetuksesta voisi korostaa, että aivan kuten Suomessa, Virossa opettajalla on suhteellisen paljon autonomiaa kurssinsa järjestämisen suhteen. Oli hyvin paljon kiinni opettajasta, millaiseksi kurssi muotoutui. Oman kokemukseni mukaan kommunikointi virolaisten yliopisto-opettajien kanssa oli aika samanlaista kuin suomalaisten. Tosin opiskeluun ja opetukseen liittyvien kokemusten suhteen on esitettävä se varaus, että suurin osa omasta vaihtoajastani oli korona-aikaa, j

oka rajoittaa osin kokemusta. Jos yliopisto pitää lähiopetusta, kannattaa olla tarkkana, että ottaa kurssit Tartossa, jos ei halua istahtaa junaan tai bussiin. Tarton yliopistolla on yksiköt myös Tallinnassa ja Viljandissa, ja osa kursseista voi olla näissä yksiköissä.

Main building of the University of Tarto
Tarton yliopiston päärakennus iltavalaistuksessa

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Tartossa on normaalisti kaupungi

n kokoon nähden vilkas opiskelijaelämä. Nuorilla ihmisillä on tapana kerääntyä esimerkiksi Tarton keskustassa sijaitsevaan puistoon. Pubeista saa Suomesta poiketen paitsi alkoholia myös varsin maukasta ruokaa. Tarto tunnetaan Virossa opiskelijakaupunkina. Nuoret ihmiset osaavat todella hyvin englantia, mutta vanhemmat eivät välttämättä sitä osaa. Onkin hyvä opetella alusta asti ainakin tietyt selviytymistaidot viroksi niin, että esimerkiksi kaupassa ja apteekissa käyminen onnistuu, vaikka ainut yhteinen kieli olisi viro. Tallinnan tavoin suomen kieltä ei yleisesti osata tai kuule, mutta Tartossakin voi tulla vastaan yllättävissä paikoissa ihmisiä, jotka osaavat suomea. Jos jonkin asian selvittäminen ei kielellisten haasteiden takia näytä onnistuvan, jokerikorttina voi suomen kieli toimiakin. Viron Suomen-instituutilla on toimisto Tartossa yliopiston päärakennuksen lähellä, ja siellä voi kirjastossa käydä mm. lukemassa suomalaisia lehtiä, jos koti-ikävä tulee.

Terveydenhuolto hoidetaan normaalisti ”perearstin”, perhelääkärin, kautta. Lääkärille tulisi erikseen rekisteröityä, mutta lyhyissä vaihdoissa näin ei välttämättä tehdä. Jotkut lääkäriasemat palvelevat kuitenkin nimenomaisesti myös kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelijalla tulisi itsellään olla kulut kattava vakuutus. Tosin terveydenhuolto ei ole Virossa suomalaisittain kallista. Tartossa on lääketieteellinen tiedekunta, joten terveydenhuolto on korkeatasoista. Raekoja platsin (torin) apteekki on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Ruokakaupat ovat korkeatasoisia. Myös erilaiset kahvilat ovat kivoja ja niissä myytävät leivokset maukkaita.

Posted on

Vaihtokertomus, Tartu Ülikool, Viro, kevät 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Puolitoista vuotta Tartossa

Tässä kertomuksessa käsitellään sekä vaihto-opiskelua Tarton yliopistossa keväällä 2019 että työharjoittelua Tartossa lukuvuonna 2019-2020.

Yliopiston uusi Delta-rakennus Emajõen äärellä
Hakuprosessi ja alkubyrokratia

Hain Nordplus-vaihtopaikkaa Viroon Tarton yliopistoon kevääksi 2019. Opiskelen teoreettista filosofiaa, ja hakiessa kohtasin ensimmäisen ongelman siinä, että varsinaisen alani sijaan minun piti merkitä hakemukseen käytännöllinen filosofia, jotta löytäisin kohdeyliopiston vaihtoehdoista. Tartosta minulle kirjoitettiin syyskuun alussa, jolloin minun tuli täyttää heidänpuoleinen hakemus marraskuun alkuun mennessä. Kommunikaatio oli melko hidasta, jouduin lähettää sähköposteja toistamiseen, kun minulla oli kysymyksiä. Nyt vaihdon jälkeen ymmärrän, että asioita otetaan rennosti, eikä luultavasti ole syytä murehtia. Kuitenkin joulukuisessa lähtöorientaatiossa lähtöön pääsyäni ei oltu vielä varmistettu, eikä minulla lisäksi ollut tuutoria, joten olin suhteellisen paniikissa. Tammikuun alussa lähtö kuitenkin varmistui lopullisesti; suosittaisinkin järjestämään asiat niin, että jos vaihto tuntuu epävarmalta, on kuitenkin sillä mielin, että on lähdössä, joskaan en tiedä, onko tämä neuvo hyvä näinä poikkeustila-aikoina.

Kun muutin Tarttoon viikkoa ennen orientaation alkua helmikuun alussa, olin katsellut yliopiston opintosuunnitelmaa. Kursseille rekisteröinti alkoi ehkä pari päivää ennen orientaatiota, ja vasta silloin sain lopullisen selvyyden siitä, miltä tarjonta oikeasti näyttää. Tarton yliopistossa ainakin filosofian ja semiotiikan kurssit olivat joko 3 tai 6 op laajuisia — suurin osa 3 op. Tämä tarkoitti sitä, että täyttääkseni stipendin ehdot, minun tuli valita aika monta kurssia, joista kaikki kestivät koko kevään. Työmäärä oli suuri, mutta löysin onneksi sekä oman tutkinnon kannalta pakollisia kursseja (ne olivat 6 op, jolloin hyväksilukeminen 5 op kursseiksi onnistui vaivatta) että monta muuta mielenkiintoista täyttämään minimi-op-määrää. Stipendin sain vasta Tarttoon muuton jälkeen eli siinäkin oli hieman stressiä. Liikkuvuuspalveluissa minua kuitenkin autettiin, sain heidän kauttaan tietää, milloin stipendi oli saapumassa.

Tässä vaiheessa lienee olla hyvä mainita, että puhun viroa sujuvasti, joten puolet ottamistani kursseista opiskelin viroksi. Vaikutti kuitenkin siltä, että englanniksikin opiskellessa saa opintopisteet täyteen; mukaan voi ottaa kielikursseja ja sen sellaista. Kieliosaaminen oli eduksi myös muuten paikallisessa elämässä, eniten asioiden järjestelyn tasolla.

Koulumatkan varrella oleva ylämäki, jota kutsutaan hitaaksi kuolemaksi
Opiskelu

Opiskelu Tartossa oli melkoisesti raskaampaa kuin Helsingissä. Lukukausi kestää helmikuun puolivälistä kesäkuun loppuun, mutta todellisuudessa kaikki luennot ja seminaarit loppuivat jo toukokuun aikana. Eräs vaihtokaverini Suomesta muutti takaisin kotiin jo ennen vappua. Toukokuusta eteenpäin oli vuorossa esseiden kirjoittaminen ja tentit.

Tartossa kursseille rekisteröityminen toimii sillä periaatteella, että parin viikon ajan kurssin alettua voi päättää, haluaako osallistua vai peruuttaa ilmoittautumisensa. Kahden viikon jälkeen peruuttaminen ei enää ole mahdollista, mutta vaihto-opiskelijoihin se ei vaikuta mitenkään, sillä hylättyjä kursseja ei laiteta opintosuoritusotteeseen. Joihinkin kursseihin voi ilmoittautua vain, jos on aiemmat kurssit systeemissä. Tällöin vaihto-opiskelija voi kysyä opettajalta, kenelle tulisi lähettää sähköpostia, jotta saisi itsensä kirjoille.

Opiskelin Tartossa 33 opintopistettä, jotka jaottuivat kahdeksaan kurssiin. Onnistuin järjestämään itselleni vain kolmipäiväisen opiskeluviikon, eli pääsin halutessani viettämään täyden viikonlopun Helsingissä. Tiistaisin minulla oli neljä peräkkäistä luentoa/seminaaria, keskiviikkoisin yhden kurssin tuplatunti ja torstaisin kolme luentoa, 2 tuntia taukoa ja yksi luento illalla. Viikottain sain neljä kotiläksyä, joihin kuului pohdintaa, kysymysten keksimistä ja käsitteenmäärittelyä. Pidin keskimäärin kerran viikossa esitelmän, ja lisäksi kaikilta kursseilta tuli luettavaa. Kotitehtävien tekeminen oli rankkaa, siihen en ollut Helsingissä tottunut. Periaatteessa siis myös lyhyemmistä päivistä tuli täysiä opiskelupäiviä.

Rakennus, jossa kaikki filosofian ja semiotiikan kurssit pidettiin

Opiskelumetodit olivat toisinaan tuttuja, toisinaan ällistyttävän vieraita. Jotkin opettajat pitävät yllä sellaista auktoriteettia, jota olin viimeksi kohdannut yläasteella jos sielläkään. Kurssiohjelma oli niin tiukka, että vapaamuotoista pohdiskelua ei sallittu. Toisaalla seminaarit olivat sitä luokkaa, että opettaja kysyy kysymyksen, johon kukaan ei vastaa, tai sitten harvasanaisia ryhmäkeskusteluja, joiden tulokset esitellään lopulta kaikille. Kuulin, että taloustieteen opiskelijat tekivät koko ajan ryhmätöitä, joten metodit riippunevat alasta, kuten aina.

Lukukauden lopuksi (älkää säikähtäkö) olin kirjoittanut 7 esseetä, yhden elokuva-arvostelun, yhden taiteellisen työn ja kaksi kirjallista tenttiä. Kolmeen esseeseen liittyi suullinen tentti, joka oli — toisin kuin pelkäsin — antoisa palautteenantotilanne, johon liittyi pari kysymystä, mutta jossa pääsi keskustelemaan esseensä aiheesta, mikä oli oikein mukavaa. Hyväksiluku on omalta osaltani häpeällisesti vielä kesken, sillä minun täytyy täydentää muutamaa 3 op:n kurssia ylimääräisellä esseellä.

Asuminen

Asuin yksiössä, sillä satuin löytämään juuri kelan asumislisän maksimin hintaisen asunnon. Tässä on plussat ja miinuksensa. Tarton Raatuse -kimppakämppätalo on vaihto-opiskelijoiden place to be, suurin osa hengailusta ja etkoista tapahtuu käsittääkseni siellä, joten muualla asuessa saa nähdä enemmän vaivaa vaihto-opiskelijakuplassa olemisen eteen. Toisaalta Raatusessa huoneet ovat jaettuja ja kalliita (muistaakseni parisataa euroa kahden kesken jaetussa huoneessa ja tuplasti, jos maksaa yksin koko huoneesta), ja eräs vaihtokavereistani sanoi, että vaikka hänen kämppiksensä on upea ja loistotyyppi, ei hän silti kestä asua hänen kanssaan samassa huoneessa jokapäiväisesti, ja että vaihtokokemuksen jälkeen hän ei enää koskaan aio asua jaetussa huoneessa. Yhteenvetona siis: vaihtoehtoja löytyy jaetuista soluista puulämmitteisiin asuntoihin. Vapailta markkinoilta asuntoja voi etsiä sivustolta kv.ee. Kaupungissa on myös muita opiskelijakämppiä kuin Raatuse. Ne ovat edullisempia, mutta harvemmat kansainväliset opiskelijat asuvat niissä.

Yliopiston uusi Delta-rakennus
Yleisiä vinkkejä

Käsittääkseni Virossa ei kukaan oikein välitä, onko ilmoittautunut asuinpaikkansa asukkaaksi vaiko ei. Minä kuitenkin tein niin. Asia hoitui verkossa, ja siihen tarvitsi henkilökortin (ID-kaart) sekä kopion vuokrasopimuksesta. Orientaatiossa meille tuputeltiin tuota virolaisen henkilökortin tekemistä, ja vaikka sellaisen omistan, en ole ihan vakuuttunut, onko se tarpeellinen vaiko ei. Korttia käytetään kaikenlaiseen verkkoasiointiin ja siihen voi liittää esimerkiksi yliopiston kirjaston käyttöoikeuden. (Yliopiston kirjasto on oikein mukava työskentelypaikka, jossa on paljon kasveja.)

Suosittelen hankkimaan ISIC-opiskelijakortin tai lisenssin mobiilisovellukseen; Tallinnasta kulkevissa junissa sitä tarvitsee alennusta saadakseen ja liput tarkistetaan. Busseissa myydään nuorisolippuja (26-v asti ja mukaan lukien).

Terveydenhuolto on asia, jonka kanssa — noloa myöntää — en jaksanut säätää. Käsittääkseni systeemi toimii niin, että lääkäreiden listasta (englantia osaavat on tuotu esille) voi valita oman lääkärin, jonka kirjoille ilmoittautuu ja johon sitten ottaa yhteyttä, jos ilmenee oireita. Tällä hetkellä Virossa koronatestaus tapahtuu käsittääkseni tämän niin kutsutun perhelääkärin kautta, eli suosittelen hommaamaan lääkärin. Sairaalapäivystys on avoinna kaikille. Tartossa seksuaalineuvonta on ilmaista 26-vuotiaille ja nuoremmille.

Unicafen tapaista opiskelijaravintolaa ei periaatteessa ole, mutta ravintolat tarjoavat suunnilleen femman lounaita, joita voi etsiä päevapakkumised.ee -sivulta. Toinen vaihtoehto on ostaa jotain syötävää ruokakaupasta. Kasvisruokaa on valitettavan vaikea löytää, vegaanit ruoat ovat harvinaisia niin ravintoloissa (en ole varma, tarjoaako tällä hetkellä yksikään ravintola vegaania lounasta) kuin kaupoissakin, mutta mahdollisia.

Hintataso on Tartossa hyvä. Raaskin ostaa kulttuuritapahtumiin lippuja huomattavasti enemmän kuin Helsingissä. Pärjäsin tuilla ja stipendillä sopivasti ja rahaa riitti usein Helsingissä käymiseen ja ravintolassa syömiseen (suosikkini ovat Aparaaditehasen Kolm Tilli -ravintolan pitsat). Se, että elämä Tartossa on taloudellisesti mukavaa, vaikutti myös päätökseeni jäädä koko 2019-2020 lukuvuoden ajaksi työharjoitteluun. Kerronkin vielä siitä lyhyesti lopuksi.

Tarton keskusta yliopistorakennuksien välittömässä läheisyydessä
Vapaa-aika

Vaikka tapahtumakulttuuri lienee muutoksessa, kirjoitan silti jotakin myös siitä, mitä kaupungilla tapahtuu. Orientaatiosta lähtien Erasmus-porukalle oli tarjolla kaikenlaista ohjelmaa, josta jaettiin tietoa muistaakseni facebook-ryhmään. Tapahtumat vaikuttivat minusta jokseenkin geneerisiltä opiskelijatapahtumilta, joten en itse osallistunut niihin juurikaan. Tapahtumien järkkääjät mainitsivat monen monta kertaa Tarton Möku-baarista, minkä viihtyvyyden aliarvioimista ehkä tällä hetkellä kadun. Baarin yhteydessä on Genialistide Klubi, joka normaalioloissa järjestää tapahtumia melkein joka päivä; on dj-tä mutta myös keikkoja ja jami-iltoja. Genklubin tapahtumista vain harvoista tiedotetaan facebookissa, joten paikan päällä pyörähtäminen taitaa olla paras tapa pysyä kärryillä. Kyseisessä paikassa järjestettiin myös queer-bileitä — jos etsii queer-yhteisöä, suosittelisin hakeutumaan sinne, koska yleisesti queer-jutut eivät ole tapetilla oikeastaan millään tavalla.

Tapahtumia löysin lähinnä facebookin kautta. Kävin jonkin verran konserteissa, mutta suosikikseni muodostuivat jokaviikkoiset lautapeli-iltamat (en aikaisemmin ollut pelannut lautapelejä) Forrest -baarissa sekä kerran kuukaudessa pidettävä Tantsuklubi eli perinne- ja seuratanssien ilta. Jälkimmäiseen rohkaisen ehdottomasti osallistumaan, jos järjestämistä jatketaan jatkossa. Tanssiopetusta ei juurikaan ole, joten kannattaa vain mennä pyytämään jotakuta tanssiin ja oppia tanssiessa. Tanssit ovat helppoja! Jos omistaa soittimen, voi myös osallistua (duuripitoiseen) säestykseen. Lisäksi voisin vinkata vuoden 2024 kulttuuripääkaupungin suunnitteluun liittyvät tapahtumat, jota kautta voi löytää mielenkiintoista tekemistä. Ja tietysti kaikenlaiset museot ja galleriat, joita kaupungilla on. Syksyisin ja keväisin on ollut tapana järjestää Tarton opiskelijapäivät eli Tartu Student Days / Tartu tudengipäevad.

Paikalliseen elämään sopeutumiseen meni aikaa. Yritin hakea kontaktia muihin opiskelijoihin, mutta vastaukset olivat harvasanaisia ja luentojen alut ja loput hiljaisia. Sain sellaisen kuvan, että paikallisilla opiskelijoilla joko on omat kaveriporukkansa tai sitten niitä ei ole ollenkaan. Käsitys osoittautui kesän koittaessa jokseenkin virheelliseksi: jonkinlaista ”luokkahenkeä” saattaa kyllä löytää, mutta Helsingissä tottumaani Kuppala-hengailun vertaista en Tartossa yksinkertaisesti kohdannut. Siinä mielessä voisin suositella Erasmus-kuplaa. Nyt Tartossa puolisentoista vuotta asuneena olen kerännyt siellä muutaman henkilön lähipiirin ja muuten tavannut helsinkiläisiä ystäviä Kuppalassa suoraan laivalta tullessa. Olen törmännyt pöllämystyttävän konservatiivisiin asenteisiin, mutta kohdannut onneksi myös asioista perillä olevia ihmisiä.

Työharjoittelu

Olin Viron kansallismuseossa työharjoittelussa syyskuusta toukokuun loppuun. Valitsin kyseisen kohteen, sillä heidän verkkosivuillaan, kuten myös muiden museoiden verkkosivuilla, oli selkeät ohjeet työharjoittelusta kiinnostuneille. En saanut museolta palkkaa, mutta ulkomailla tapahtuvaa työharjoittelua varten sain Erasmus+ -stipendin. Stipendiä varten tuli olla kunnossa vastuuvakuutus, joka oli Virossa kaikille aivan vieras, mutta lopulta vaihtopalvelut neuvoivat minulle hankkimaan verkosta missä tahansa Euroopassa pätevän vakuutuksen, joten sain senkin asian kuntoon. En ollut aikaisemmin opiskellut mitään museoihin liittyvää, ja harjoittelu oli avartava kokemus. Ohjaajani tuki työskentelyäni kunnolla. Kannustan ehdottomasti harkitsemaan myös työharjoittelua ulkomailla sekä käymään Viron kansallismuseossa 😉

Posted on

Vaihtokertomus Tarton yliopisto, kevätlukukausi 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain Helsingin yliopistolta Erasmus + vaihtopaikkaa vuosi ennen vaihdon alkua ja tulin hyväksytyksi jo maaliskuussa. Nominaatio kohdeyliopiston puolelle oli mahdollista tehdä kesän loppupuolella ja vaihtoon pääseminen vahvistui lopullisesti lokakuussa. Meni vielä kuukausi, ennen kuin lähtöorientaation aika koitti. Koska lähtöorientaatiosta jäi vielä kolme kuukautta vaihdon alkuun, tein tarkat muistiinpanot orientaatiossa, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi tiedossa myös vaihdon alkaessa.

Minulla olikin runsaasti aikaa tehdä kaikki hakemukset ja toimittaa tarpeelliset liitteet molemmille yliopistoille. Mielestäni prosessi oli hyvin selkä sekä koti- että vaihtoyliopiston puolella ja apua oli hyvin saatavissa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa 

Saavuin Tallinnaan laivalla noin viikkoa ennen vaihdon alkua. Oikeustiedettä Tarton yliopistossa on mahdollista opiskella Tarton lisäksi heidän Tallinnan osastolla. Itse valitsin opiskelupaikaksi Tallinnan ja olin melkein ainut vaihto-opiskelija, joka opiskeli Tarton ulkopuolella. Tämä tarkoitti luonnollisesti, että kahden päivän pituinen orientaatiokurssi järjestettiin Tartossa, jonne matkustin bussilla.
Euroopan Unionin kansalaisen täytyy rekisteröidä yli kolme kuukautta kestävän oleskelu ja sen jälkeen on vielä haettava Viron henkilökortti eli ID-kortti. ID-korttia pystyy käyttämään henkilöllisyystodistuksen lisäksi esimerkiksi monen kaupan ja ravintolan jäsenkorttina. Tarton yliopisto ohjeistaa oleskelun rekisteröitymisestä ja ID-kortin hakemisessa vaihto-opiskelijoita orientaatiokurssilla, joten asiaa ei tarvitse jännittää ennen vaihdon alkua.

 Asuminen

Tartossa on tarjolla huoneita asuntoloista sekä runsaasti yksityisten vuokraamia asuntoja. Koska Tarton yliopiston Tallinnan yksikkö on ’’erikoistapaus’’, Tallinnasta joutuu käytännössä etsimään asunnon itse yksityiseltä vuokranantajalta. Viron asuntoja voi hakea esimerkiksi City 24 sivustolta, joka on saatavilla myös suomen kielellä. Hintataso on Suomeen verrattuna varsin edullinen, noin 300 eurolla voi löytää kivan kalustetun asunnon, tosin hinnat riippuvaisia myös sesonkista. Tartossa pärjää hyvin pitkälle kävelemällä tai pyöräillen, sillä kyseessä on pieni varsin kaupunki, mutta Tallinnassa kannattaa tarkistaa julkisen liikenteen yhteydet.

Hintataso on yleensäkin Suomea alhaisempi, mutta esimerkiksi ruokakaupassa hinnat vastaavat Suomen hintatasoa. Toisaalta taas ulkona syöminen ja muut aktiviteetit ovat usein edullisempia kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Opetus yliopistossa erosi jonkin verran siitä mihin olin tottunut Helsingin yliostossa. Ensinnäkin luennot eivät olleet niin massaluonteisia, vaan ryhmäkoot olivat pienempiä ja opiskelijoilta kysyttiin luennon aikana mielipiteitä ja tuotiin muutenkin aktiivisesti opetukseen mukaan, joka voi aluksi olla vierasta.

Tarton yliopiston opetus ei ole jaettu periodeihin, vaan tentit painottuvat lukukauden lopulle. Kesken lukukauden voi olla joitakin välikuulusteluja, mutta opetus keskittyy kuitenkin pääasiassa luentoihin ja seminaareihin.
Tiedot opetuspaikoista ja aikatauluista löytyivät yliopiston opintojärjestelmästä sekä yliopiston seinältä. Muutenkin tekniset ratkaisut eivät ole huonot ja käytössä on kotiyliopistosta tuttu Moodle-alusta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Voi olla yllättävää, että Virossa on pakollista käyttää heijastinta pimeällä ja sen puuttuessa voi saada poliisilta sakot. Onneksi yliopisto on varautunut tilanteeseen ja jakaa kaikille vaihto-opiskelijoille heijastimet vaihdon alussa.
Virossa pärjää yleensä melko hyvin englannilla ja jossakin paikoissa myös suomen kielellä. Maan läheisen sijainnin ansioista on helppoa pyytää läheiset vaikka vapaana viikonloppuna katsomaan meininkiä Virossa tai mennä yhteiselle kylpylälomalle.