Vaihtokertomus, Wageningen University and Research Center, kevät 2019

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Valitsin vaihtokohteeni yliopiston perusteella. Olisin oikeastaan halunnut matkustaa maahan, joka on kuulu upeasta luonnosta tai rikkaasta kulttuurista, mutta olin myöhään liikkeellä eikä valmiiden vaihto-ohjelmien kohteissa ollut juuri mitään mielenkiintoisia kursseja, ainakaan englanniksi. Niinpä päätin hakea Wageningenin yliopistoon, sillä kurssivalikoima oli valtava.

Vaikka olin alussa hieman skeptinen Hollannista maana, huomasin viihtyväni suorastaan erinomaisesti. Sieltä pääsee myös kätevästi ja jopa edullisesti naapurimaihin, ja matkustaminen on huomattavasti kätevämpää kuin Suomesta.

 

Ennen lähtöä

Tieto vaihtoon pääsemisestä tuli varsin myöhään, ja kun siinä vaiheessa aloin etsiä asuntoja, huomasin, että jonot olivat pitkiä ja asunnon löytäminen hankalaa. Suosittelenkin kirjautumaan opiskelija-asuntojen hakusivuille sekä liittymään facebook-ryhmiin jo ennen kohdeyliopiston vahvistusviestiä, sillä jonossa eteneminen tai ryhmiin pääseminen voi olla hidasta. Lisäksi kannattaa varmistaa, että asunnosta saa virallisen vuokrasopimuksen, sillä ilman sitä ei voi kirjautua kaupungin asukkaaksi.

Pakatessa kannattaa huomioida, että Hollannissa on usein märkää ja tuulista, joten lämmintä on hyvä olla mukana. Välikausina päivät ovat lämpimiä, mutta yöt viileitä, joten kerrospukeutuminen ja sadetakki ovat todella käteviä. Jos aikoo mennä rämpimään luontoon enemmältikin, kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät ovat kätevät, mutta itse en niitä lopulta tarvinnut. En tarvinnut myöskään mitään hienoja juhlavaatteita.

 

Saapuessa

Yliopistolta tulee hankkia opiskelijakortti ja läsnäolotodistus. Läsnäolotodistuksen saa vaihtokoordinaattorilta, jolle kannattaa varata aika etukäteen. Kun kortti on valmis, sen saa yliopistolta läsnäolotodistusta näyttämällä.

Lisäksi tulee kirjautua kaupungin asukkaaksi. Wageningenissa siihen riittää henkilöllisyystodistus sekä vuokrasopimus, mutta esimerkiksi Edessä vaaditaan syntymätodistus. Kannattaa myös hankkia paikallinen pankkitili, sillä Suomen tavallisimmat pankkikortit eivät käy joka paikassa, ja paikallisen tilin avulla voi myös saada monia etuja.

Lisäksi kannattaa heti alussa hankkia pyörä. Hollannissa pyörä on uskomattoman kätevä, sillä lähes kaikkialle kuljetaan pyörällä. Vaihteita ei välttämättä tarvitse, sillä mäkiä ei juuri ole eivätkä ne ole kovin jyrkkiä. Pyöriä löytyy facebookista kirpputoreilta, mutta sieltä ostaessa kannattaa varmistaa, että pyörä on ehjä. Pyöriä voi myös vuokrata, jos on paikallinen pankkitili. Tällöin pyörä tuodaan ovelle ja hintaan kuuluu myös korjauspalvelu tarvittaessa.

 

Sopeutuminen

Oma lähtöshokkini tuli hyvin nopeasti, sillä saavuin vaihtokohteeseen ajoissa enkä tavannut ensimmäisen reilun puolen viikon aikana ketään. Lisäksi sade oli jatkuvaa, ja kosteuden takia sää tuntui erityisen kylmältä.  Kaikki ajanvaraukseni menivät pieleen, mutta kun vain meni ihmettelemään ja pyytämään apua, ihmiset olivat ymmärtäväisiä ja sain asiani aina hoidettua ripeästi ongelmista huolimatta.

Omassa yliopistossani toimi Buddy Family -ohjelma, johon liityin jo ennen lähtöäni. Liittyneet opiskelijat jaetaan ryhmiin ja ryhmille on erilaisia tapahtumia, joissa pääsee hyvin tutustumaan. Kun tapasin ensimmäisen kerran oman Buddy Familyni, sopeutumiseni alkoi vauhdilla. Ryhmästä löytyi seuraa lähes joka aktiviteettiin, ja pian tutustui myös muiden ryhmien jäseniin: parissa viikossa olin kuin kala vedessä.

 

Asuminen ja eläminen

Valtaosa opiskelijoista asuu soluissa. Soluasumisen hyviä puolia ovat edullisuus sekä mahdollisuus tutustua kämppiksiin. Itse asuin kolmen hengen solussa alivuokralaisena kalustetussa asunnossa eikä minun tarvinnut lopulta hankkia mitään asumista varten itse.

Aikaa vietetään paljon opiskelija-asunnoissa, yliopiston tiloissa ja keskustassa, eikä ollut suurta väliä, missä päin kaupunkia asui, sillä kaikki oli joka tapauksessa suhteellisen lähellä.

Wageningenissa on kahdesti viikossa markkinat, joilta saa ruokaa hyvinkin edullisesti. Itse ostin markkinoilta valtaosan syömistäni tuoretuotteista ja suunnittelin ateriani markkinoiden tarjonnan mukaan. Kevään aikana söin runsaasti esimerkiksi mangoja ja avokadoja, sillä niitä sai todella edullisesti verrattuna Suomen hintatasoon. Yleensä ottaen hintataso on varsin vaihteleva, mutta eläminen voi olla hyvin edullista, jos tietää, mistä tarvitsemiaan asioita hakee.

Opiskelijoilla on todella paljon erilaisia järjestöjä, kerhoja ja kursseja, joille voi osallistua. Sunnuntaisin kaupunki hiljenee ja aukioloaikoja kannattaa tarkistaa isojen kaupunkien ulkopuolella. Omat sunnuntaini olivat siivous- ja kokkauspäiviä ja kavereiden kanssa hengattiin joko ulkona tai jonkun kotona. Baareja on runsaasti ja bileitä on useita viikottain. Kaupunki on pieni, mutta hyvin eloisa, joten hakekaa seuraa ja kokeilkaa jotain harrastustoimintaa. Oman vaihtoni suola tuli ehdottomasti tapaamistani ihmisistä!

 

Terveys ja turvallisuus

Hollannin terveydenhuolto on laadukasta, mutta kaikki eivät puhu kovin hyvää englantia. Lääkäriin mennessä täytyy ensin rekisteröityä ja valita kaupungista oma lääkäri, jonka kanssa lähtökohtaisesti kaikki hoidetaan. Vastaanoton ollessa kiinni täytyy mennä sairaalaan kuten Suomessakin. Lääkärisysteemiin kannattaa vähintäänkin perehtyä etukäteen, sillä todella huonovointisena lääkäriin ei ole ihan helppo päästä, jos omaa lääkäriä ei vielä ole.

Maana Hollanti on varsin turvallinen, Wageningen pienenä kaupunkina vielä rauhallisempi. Lompakostaan kannattaa kuitenkin pitää huolta etenkin ruuhkaisina aikoina, sillä tilaisuus voi tehdä varkaan.

 

Opinnot

Opinnot tulee suunnitella ajoissa, sillä kursseille täytyy ilmoittautua aikaisin. Kurssit vaativat yleisesti ottaen paljon vaivaa, ja tenttejä varten täytyy oikeasti opiskella, jos kurssista haluaa läpi. Päivät voivat olla hyvinkin pitkiä ja töitä voi tuntua olevan loputtomasti. Tenttiä edeltävällä viikolla opiskelijat valtaavat kirjaston ja yliopiston muut pöydät reippaasti ennen kymmentä, ja opiskelu jatkuu välillä jopa puoleen yöhön.

Työtä joutuu siis tekemään, ja monessa muussa kohteessa kursseista varmasti selviää helpommalla ja aikaa matkustelulle jää enemmän. Ei kurssien läpi pääseminen kuitenkaan mikään mahdottomuus ole! Hyvää numeroa on hyvin vaikea saada, mutta läpi pääsee kyllä, kunhan muistaa tehdä töitä kurssin ajan. Viikonloppuisin ja jopa arki-iltaisin ehtii hyvin nähdä kavereita ja harrastaa jotain, vaikka opiskelu paljon vaatiikin.

Itse oikeastaan pidin opiskelun tiiviydestä. Kaikki opiskelevat arkipäivisin, joten muuta aktiviteettia on oikeastaan aika vähän. Opiskelulle jäi oikeastaan luonnostaan riittävästi aikaa. Kavereiden kanssa käytiin lounaalla ja kahvitauoilla, eli ei tuo nyt niin yksinäistäkään ollut. Opettajat olivat mukavia ja auttavaisia, ja heille kannattaa puhua alusta asti avoimesti, jos kurssin kanssa on minkäänlaisia ongelmia.

Opiskeluun kuuluu kurssista riippuen paljon itseopiskelua ja ryhmätöitä. Suuremmat luennot kuvataan ja ne löytyvät netistä myöhempää katselua varten. Toisin kuin Suomessa, kurssit alkavat täydellä vauhdilla jo heti ensimmäisellä luennolla, joskus jopa ennen luentoa. Luentoja varten tulisi yleensä lukea jotain materiaaleja, jotka todella kannattaa lukea ajoissa opiskelun helpottamiseksi.

Useita kursseja varten kehotetaan hankkimaan kirja, mutta usein kannattaa odottaa hetki ennen kirjan hankkimista, sillä kirjaa ei välttämättä oikeasti tarvita, sillä luettava materiaali jaetaan kurssialustalla. Itse ostin vain yhden kirjan, ja silloinkin opettaja lähetti etukäteen tiedon sekä muistutuksia siitä, että kurssikirjaa tarvitaan kurssilla jatkuvasti, joten se kannattaa hankkia jo etukäteen.

Tentit ovat usein monivalintatenttejä eikä materiaaleja tavallisesti saa ottaa mukaan. Kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja nippelitietoa vaativia, mikä voi olla haastavaa laajoihin, pohtiviin esseekysymyksiin tottuneelle. Lähtökohtana on, että tenttiin tulee kaikki, mitä kurssilla on käyty sisältäen alaviitteet, kuvatekstit ja luennolla mainitut pienet yksityiskohdat.

Asiat ymmärtämällä ja keskeisimpien esimerkkien muistamisella kursseista pääsee kuitenkin ihan hyvin läpi. Arvosanoista ei kannata turhaan stressata, sillä aivan huippuarvosanoihin pääsee kursseilla vain harva, usein ei kukaan. Vakavasti täytyy siis opinnot ottaa, muttei liian vakavasti kuitenkaan: vaihtoon kuitenkin lähdetään keräämään myös muita kokemuksia!

Vaihtokertomus, Uniwersytet Rolniczy (Krakovan maataloustieteellinen yliopisto), syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Maisemat Tatravuorilta Zakopanessa, Puolan ja Slovakian rajalla, olivat metsäopiskelijalle unohtumaton kokemus.

Ennen lähtöä

Hain Krakovan maataloustieteelliseen yliopistoon opiskelemaan metsätieteitä. Ajatus lähteä opiskelijavaihtoon syntyi spontaanisti – irtiotto kandiksi valmistumisen jälkeen kotimaan opinnoista tuntui vain houkuttelevalta. Pidin ulkomailla tehtäviä opintoja mahdollisuutena vahvistaa työelämässä ja opinnoissa tarvittavaa englannin kielen taitoa. Puolassa vaihtokohteena kiehtoi se, että maasta tai sen koulutusmahdollisuuksista oli hyvin vähän aikaisempaa kokemusta tiedekunnassamme.

Kun Helsingin yliopisto antoi puoltavan päätöksen vaihto-opinnoille, alkoi hakuprosessi kohdeyliopistoon. Kohdeyliopiston vaatimia dokumentteja olivat hakulomake, kopio henkilöllisyystodistuksesta, valokuva opiskelijakorttia varten, ja todistukset riittävästä englannin kielen taidosta (B2-taso) sekä voimassa olevasta sairasvakuutuksesta. Matkavakuutuksen solmiminen, ja Kelalta saatavan eurooppalaisen sairasvakuutuskortin tilaaminen kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen lähtöä.

Hakemuspapereiden lähettämisen jälkeen laadin opintosuunnitelman kohdeyliopiston kurssitarjonnan pohjalta. Metsäopinnoista löytyi useita kiinnostavia ja ainutlaatuisia aiheita. Kurssien järjestämisen kriteeri oli kuitenkin vähintään kuusi ilmoittautunutta opiskelijaa. Lähetin opintosuunnitelman sähköisesti yliopistolle, ja jäin odottamaan hyväksymiskirjettä ja lisätietoja opetuksen järjestämisestä. Elokuun lopussa tuli yllätysuutinen: Olin ainoa opiskelija, joka oli hakenut yliopistoon vaihto-opiskelemaan metsätieteitä.

Vaihtohaaveet eivät kaatuneet siihen, että englanninkieliset metsäkurssit peruttiin kokonaan. Kohdeyliopiston ystävällinen opintoneuvoja kehotti valitsemaan kursseja ympäristötekniikan laitokselta, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Paikallisesti tärkeät teemat näkyivät kurssivalinnoissani, jotka käsittelivät maaperän suojelua, vesistösuunnittelua ja uusiutuvia energialähteitä. Opintosuunnitelman hyväksyminen ja epäselvyyksien ratkaiseminen onnistuivat hyvin yliopiston opiskelijapalveluissa.

Vaihdon alku ja asuminen

Saavuin Puolaan jo kaksi viikkoa ennen lokakuun alussa tapahtuvaa lukukauden aloitusta tutustuakseni kaupunkiin ja hoitaakseni viranomaisasiat. Puolassa rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi on pakollista, kun maassa viivytään yli 3 kuukautta. Rekisteröityminen tehdään ulkomaanasioiden virastossa, eikä asiointi edellytä muuta kuin riittävästi jonotusaikaa ja passin. Opiskelija-asunnot vapautuivat vasta juuri ennen lukukauden alkua, joten asunnoksi vuokrasin huoneen soluasunnosta asuntovuokrausyrityksen kautta. Suosittelen kuitenkin asumista yliopiston asuntolassa, joka oli siisti ja vuokratasoltaan erittäin edullinen. Merkittävin etu asuntolassa asumisessa on parempi mahdollisuus tutustua oman yliopiston vaihto-opiskelijoihin yhteisen vapaa-ajan vieton, ja esimerkiksi ruuan laiton, parissa.

Sopeutuminen uuteen ympäristöön oli helppoa. Krakovassa pärjää hyvin englannin kielellä, vaikka paikallisten kielitaito on usein puutteellista – pääasiassa nuoret puolalaiset puhuvat kuitenkin sujuvaa englantia. Aluksi ulkomailla asuminen tuntui pidennetyltä ulkomaanmatkalta, ja aika kului kulttuurikohteita ja nähtävyyksiä kiertäen. Kuitenkin pysyvämpi asuminen näkyi elämässä heti. Kotona kämppisten kanssa ratkaistiin asioita, kuten mistä hankkia kodin tarvikkeita, tai miten yhteisten tilojen kotityöt jaetaan. Kun ulkomaille kerran oli päässyt, piti suunnitella, miten vapaa-ajan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Parin viikon asumisen jälkeen arkeen tulivat mukaan vastaavat rutiinit, joita minulla oli Suomessa. Yksi esimerkki on uintiharrastus, jota varten Krakovasta löytyi hyvä uimahalli.

Opetus yliopistolla

Lukukauden alkaessa kaikkien kurssien aloitusaikataulu ei ollut vielä tarkentunut, joten koulu ei lähtenyt heti täysipainotteisesti käyntiin. Vaihto-opiskelijoille ei tehty omia tunnuksia koulun tietojärjestelmiin, vaan opinto-ohjaaja teki kurssi-ilmoittautumiset opintosuunnitelmien pohjalta opiskelijoiden puolesta. Englanninkieliset kurssit järjestettiin erikseen Erasmus-opiskelijoille, mikä hankaloitti tutustumista puolalaisiin opiskelijoihin. Opiskelu yliopistossa tapahtui yhdessä muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Muut opiskelijat koostuivat pääasiassa espanjalaisista, ranskalaista ja turkkilaisista.

Kokonaisuutena opetus oli hyvällä tasolla, ja kurssien vaatima työmäärä oli mielekäs. Ryhmätöitä kursseilla ei tehty, mikä oli itselle pettymys. Tietotekniikkaa opetuksessa hyödynnettiin melko vähän, sillä kursseilla ollut esimerkiksi omia Moodle-sivuja. Laskuharjoituksissa oli käytössä vielä perinteinen piirtoheitin ja kalvot sekä liitutaulu. Opettajien englannin kielen taito vaihteli erinomaisesta tyydyttävään. Yhdellä kurssilla opettajan vaikeudet kommunikoida englanniksi laski myös opetuksen laatua. Luennoilla oli läsnäolopakko, mutta yksittäisiä luentoja sallittiin jätettävän väliin. Kaikista kursseista ei järjestetty tenttiä, mutta tällöin kurssien suorittaminen edellytti vähintään esityksen ja/tai harjoitustehtävien tekemistä. Kurssit arvosteltiin asteikolla 2.0-5.0, ja 3.0 oli läpipääsyn edellytys. Kahdella kurssilla järjestettiin retkiä Krakovan lähiympäristöön. Pääsimme tutustumaan vesivoimalaan, jätteenpolttolaitokseen ja erilaisiin jokisuunnittelukohteisiin.

Vinkkejä seuraaville vaihtoon lähteville

Opiskelijalle maan paras puoli lienee alhainen kustannustaso. Maassa rahayksikkö on Puolan zloty, jonka arvo on noin neljäsosa eurosta. Kärjistetysti sanottuna välillä tuntui jopa siltä, että ainoa muutos hinnoissa oli eri valuutta. Halpa hintataso kannattaa hyödyntää ravintoloissa ja kahviloissa. Mikään ei ole koleana talvipäivänä parempaa, kun nauttia annos kuumaa puolalaista Zurek-keittoa. Puolan ruokakulttuuri ei ole kuitenkaan erityisen rikas tai eksoottinen. Koulussa ei ollut varsinaista ruokalaa lounaslinjastoineen, joihin Suomessa olin tottunut. Yleensä kunnon lounas tuli korvattua koulun kahvilasta haetulla sämpylällä.

Parasta vaihto-opiskelussa oli uuteen kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen. Yliopisto ei järjestänyt opiskelijoille erikseen vapaa-ajan toimintaa, mutta vapaa-aika täyttyi omien ideoiden toteutuksen parissa. Krakova on kulttuurikaupunki täynnä nähtävää ja koettavaa. Halpa matkustaminen maan sisällä ja maan rajojen ulkopuolelle kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kaupungissa oli halpa julkinen liikenne ja hyvät kulkuyhteydet esimerkiksi naapurimaiden pääkaupunkeihin. Suositeltavia ja suosittuja matkakohteita ovat maan pääkaupunki Varsova, vanha saksanaikainen kaupunki Wroclaw, ja tunteita herättävä keskitysleirimuseo Auschwitz. Ulkomaille pääsi kätevästi käymään bussilla tai junalla. Itse kävin esimerkiksi Tsekin Prahassa, Itävallan Wienissä ja Unkarin Budapestissä viikonloppumatkoilla. Talviaikaan teimme opiskelijaporukalla lasketteluretken Slovakiaan.

Opintokokemus antoi uutta näkökulmaa myös metsäalan opintoihin. Minulle unohtumattomia metsäkokemuksia olivat kansallispuistojen lehti- ja sekametsien, sekä Tatravuorten kirjanpainajatuhojen näkeminen. Tutustuminen maahan, jossa maatalous on vahva toimiala ja metsävarat ovat rajallisemmat, auttoi ymmärtämään suomalaisen metsäsektorin ainutlaatuisuutta.

Puolassa asumisen aikana en kohdannut erityisiä ongelmia. Kuitenkin Krakovassa on yksi huomionarvoinen seikka, joka lähtijän kannattaa ottaa huomioon. Ilmanlaatu kaupungissa vaihtelee paljon, ja erityisesti talvella lämmityskauden aikana ilmanlaatu voi olla huono. Jos sairastat hengitystiesairauksia, ilmanlaadun vaihtelu voi olla ongelma. Väliaikaisesta asumisesta kaupungissa ei pitäisi kuitenkaan koitua pysyvää haittaa terveydelle.

Vaihto-opiskelu oli ainutlaatuinen tilaisuus kehittää omaa osaamista kansainvälisessä ympäristössä. Puolalla on paljon enemmän annettavaa, kuin mitä Suomessa osataan ajatella. Puolassa talouskehitys on vahva, ja myös suomalaisilla yrityksillä on paljon toimintaa maassa. Vaihto-opiskelu oli ainutkertainen tapa yhdistää opinnot ja tutustuminen Puolan vaiheikkaaseen historiaan ja kehitykseen neuvostoajan jälkeen. Tulevaisuudessa suoritettu vaihto-opiskelu voi avata uusia työ- ja muita mahdollisuuksia niin Puolassa kuin kotimaassakin. Arvosanaksi kohdeyliopistolle annan peruskouluasteikolla kahdeksan, mutta vaihtokokemukselle täyden kympin!

Vaihtokertomus, Czech University of Life Sciences, kevät 2018

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opinnot

Suoritin vaihto-opiskeluni Prahassa Czech University of Life Sciences –nimisessä yliopistossa. Se on luonnontieteisiin
painottunut yliopisto Prahan kuudennessa kaupunginosassa hieman kauempana keskustasta. Yliopisto tarjoaa opetusta
muun muassa insinööri-, metsä-, maatalous-, elintarvike- sekä taloustieteissä. Yliopisto muistutti mielestäni hyvin paljon
Helsingin yliopiston Viikin kampusta. Itse suoritin suurimman osan kursseistani taloustieteen tiedekunnassa. Opiskelin
kevään aikana myös kaksi kurssia tšekin kieltä ja koin että niistä oli hyötyä arkielämän käytännön asioiden hoitamisessa.
Opinnot yliopistolla olivat mielestäni mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Paikallisten opettajien lisäksi suoritin muutaman
kurssin joiden vetäjinä toimivat vierailevat professorit Yhdysvalloista ja Irlannista. Suoritin kaikki kurssini englannin
kielellä. Mielestäni kurssien haastavuustaso oli sopiva: ne eivät olleet liian työläitä mutta koin että opin kursseilla aina
jotain uutta. Yhteensä kevään aikana suoritin opintoja tavoitemäärän eli 25 opintopistettä.

Käytännön asiat

Hakuprosessi Erasmus-vaihtoon oli mielestäni nopea ja helppo. Sain hyvin neuvoja ja apua sekä omasta yliopistostani
Suomesta että vaihtoyliopistosta kohteessa. Yliopisto Prahassa lukukauden alussa orientaatioviikon jonka aikana
kerrottiin kaikki oleellinen tieto ja opiskelijoita autettiin muun muassa opiskelijakortin ja opiskelijahintaisen bussilipun
hankinnassa.

Muutettuani Prahaan hieman ennen opiskelujen alkua asuin noin viikon verran hotellissa ja etsin asuntoa paikan päältä
käsin. Asuntotilanne etenkin lukukausien alussa on haastava, sillä Praha on erittäin suosittu kohde vaihto-opiskelijoiden
keskuudessa ja kysynnän kasvaessa vuokrat ovat nousseet pilviin. Pääsin itse asunnon etsinnässä suhteellisen helpolla.
Kävin katsomassa muutamia kohteita ja löysin lopulta kohtuuhintaisen huoneen hyvien yhteyksien päässä läheltä Prahan
keskustaa. Jaoin asunnon kahden muun Prahaan vaihtoon tulleen opiskelijan kanssa ja yhteiselomme oli oikein mukavaa.

Praha osoittautui erinomaiseksi vaihtokohteeksi monessakin mielessä. Kaupungista löytää paljon tekemistä ja sijaintinsa
puolesta esimerkiksi viikonloppureissujen tekeminen muualle Eurooppaan bussilla tai junalla on helppoa. Itsekin
matkustelin jonkin verran vaihdon aikana Tšekin naapurimaissa.

Vaikka hintataso Prahassa on noussut huimasti viime vuosien aikana, on se edelleen edullinen kohde Suomen hintatasoon
nähden. Opiskelijanakin on mahdollista nauttia Prahan erinomaisesta ravintolatarjonnasta sekä tutustua kulttuuriin
käymällä vaikkapa oopperassa tai baletissa.

Muuta

Pidän omaa vaihto-opiskelukauttani erittäin onnistuneena. Vaihto tarjosi minulle mahdollisuuden opiskella hieman
erilaisia kursseja kuin omassa pääaineessani Helsingin yliopistossa tavallisesti suoritan. Lisäksi tutustuin sekä muihin
vaihtareihin ympäri maailmaa että muutamiin paikallisiin opiskelijoihin. Vaihtoon lähtiessäni oma englannin kielen taitoni
oli jo valmiiksi erittäin hyvä, joten en voi varsinaisesti sanoa kehittyneeni siinä vaihdon aikana. Uskon kuitenkin, että
opiskelijavaihto oli kokemuksena kannattava ja siitä on hyötyä minulle monella tavalla tulevaisuudessa. Viihdyin Prahassa
niin hyvin, että vaihdon jälkeen päätin jäädä sinne vielä töihin kun minulle tarjoutui mielenkiintoinen työpaikka alalla joka
liittyy osittain omiin opintoihini.

Vaihtokertomus, University of Padova, kevät 2018

Ennen lähtöä

Tiesin heti päästyäni opiskelemaan yliopistoon, että haluan lähteä vaihtoon jossain vaiheessa opintojani. Maisteriopintojen ensimmäinen vuosi osoittautui sopivaksi ajankohdaksi vaihdolle, joten hain Erasmus-vaihtoon keväällä 2017, viimeisenä kandivuotenani. Kevään hakuprosessi meni helposti ja Helsingin yliopistolta tulikin nopeasti vastaus, että minulle oli hyväksytty vaihtopaikka Padovan yliopistosta Italiasta. Koska hain paikkaa keväälle 2018, todellinen hakuprosessi itse kohdeyliopistoon alkoi vasta syksyllä 2018. Syksyllä toimitin kaikki vaaditut dokumentit Padovan yliopistoon ja hain asuntoa paikallisista SASSA-asuntoloista. Padovan yliopisto ei koskaan toimittanut varsinaista hyväksymiskirjettä, mutta minulle lähetettiin allekirjoitettu opintosuunnitelma.

Ennen lähtöä sain asuntoasiat hoidettua, tein muuttoilmoituksen ja hain Kelalta opintotukea ja -lainaa vaihdon ajaksi. Lisäksi hankin matkavakuutuksen puoleksi vuodeksi. Lentoliput ostin pari kuukautta ennen lähtöä. Odotin vaihtoa niin kovasti, etten oikeastaan ehtinyt jännittämään vieraaseen maahan muuttamista juuri lainkaan.

Asuminen

Hain ensin huonetta SASSA-asuntoloista, mutta ensimmäisessä haussa en saanut huonetta. Tämän vuoksi aloin hakea huonetta yksityisiltä vuokranantajilta. Onnekseni minuun otti yhteyttä kolme suomalaista poikaa, jotka opiskelivat Padovassa syyslukukauttaan ja etsivät uusia asukkaita asuntoonsa kevätlukukaudelle. Otin poikien tarjouksen vastaan ja päädyin ottamaan tuon asunnon kahden muun suomalaistytön kanssa. En tuntenut tyttöjä aiemmin, mutta tapasimme kerran ennen muuttoa Italiaan. Pojat toimittivat meille asunnon avaimet palatessaan Suomeen ja vasta Italiassa teimme vuokrasopimuksen vuokranantajamme kanssa ja maksoimme takuuvuokran. Sain SASSA:lta viestin toisen asuntohaun jälkeen, että minulle olisi huone tarjolla myös heidän kauttaan. Myös usealle ystävälleni tarjous tuli vasta toisen haun jälkeen. Ei kannata siis huolestua liikaa, jos et saa huonetta ensimmäisessä haussa.

Yksityisen vuokranantajan kautta hankitussa asunnossa on se hyvä puoli, että sinne saa viedä vieraita vapaasti ja todennäköisesti myös majoittaa mahdollisesti Suomesta tulevia vieraita. Hinnat Padovassa yksityisten vuokranantajien tarjoamissa huoneissa ovat aika samaa luokkaa kuin asuntoloissa, mikäli jakaa asunnon muiden kanssa. Me jaoimme kolmestaan 800 euron vuokran.

Opiskelin Padovan yliopiston Agripolis-kampuksella, joka sijaitsee noin 10 km Padovasta, Legnarossa. Agripoliksessa opiskelevien kannattaakin kulkuyhteyksien vuoksi katsella asuntoja Padovan etelä- ja itäpuolelta. Itse asuin Santa Rita -nimisellä alueella ja voin lämpimästi suositella sitä. Legnarosta en asuntoa etsisi, jos yhtään haluaa osallistua vaihto-opiskelijoille tarkoitettuihin tapahtumiin. Bussiyhteydet ilta-aikaan ovat heikot tuolla välillä.

Alkubyrokratia

Saavuin Padovaan melkein viikkoa ennen tervetuliaisviikkoamme. Heti ensimmäisinä päivinä hankin ESN (Erasmus Student Network) -kortin ESN-toimistolta. Korttia varten tarvittiin 2 passikuvaa sekä 10 euroa käteistä. Tällä kortilla saa ESN-jäsenyyden ja samalla osallistumisoikeuden kaikkiin järjestön tapahtumiin, matkoille ja juhliin. Lisäksi kortilla saa alennusta esim. Ryanairilta, Flixbusilta ja paikallisissa baareissa. Muita ensimmäisten päivien tehtäviä oli käydä ESU:n toimistolla, josta saimme sinisen kansion, jossa oli tarvittavat dokumentit yliopiston rekisteröitymis- ja vakuutusmaksun maksamiseen (n. 20 euroa) sekä opiskelijakortti, jolla sai alennuksen muun muassa yliopiston ruokalassa sekä vapaapääsyn luonnontieteelliseen puutarhaan. Maksu tuli suorittaa tietyssä pankissa. Emme saaneet mitään ohjeita kursseille ilmoittautumiseen ja yliopiston käyttäjätunnusten kanssa oli alkuun hieman ongelmia. Nämä ohjeet saimme vasta tervetuliaisviikolla kampuksen tervetuliaispäivänä. Huono juttu oli vain se, että kurssit alkoivat jo tervetuliaisviikolla ja kampuksen tervetuliaispäivä oli vasta loppuviikosta, kun kurssit olivat jo täydessä vauhdissa. Itse löysin kurssiaikataulut jo ennen tervetuliaisviikkoa, mutta olin ainoa kevään vaihto-oppilaista, joka oli jo ensimmäisillä luennoilla. Useimmat alun luennoista olivat myös päällekkäin tervetuliaisviikon tapahtumien kanssa. Agripolis-kampuksella oltiin todella rentoja näiden poissaolojen kanssa, mutta kuulin, että esimerkiksi psykologian laitoksella professorit eivät suhtautuneet niihin suopeasti.

Opiskelu

Opiskelin Padovassa Italian Food and Wine -opintokokonaisuuden kursseja. Opiskelen Suomessa elintarviketieteitä, ja voin sanoa, että useimmat asiat kursseilla olivat jo entuudestaan tuttuja. Kurssit olivat kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoisia sisältäen runsaasti opintomatkoja ympäri Italiaa sekä esimerkiksi suklaan, oliiviöljyn ja viinien aistinvaraista arviointia. Vierailimme muun muassa oliiviöljytehtaissa, panimossa, viinitiloilla ja -tehtaissa sekä kuivahedelmiä ja pähkinöitä valmistavassa tehtaassa. Matkat sijoittuivat Buglian, Ligurian, Veneton sekä Trentinon maakuntiin. Opetus tapahtui Suomeen verrattuna melko pienissä ryhmissä ja professorit haastoivat osallistumaan keskusteluun. Jokaiseen kurssiin kuului yksi ryhmätyöesitys, mutta ei minkäänlaisia raportteja. Suurin ero ja itselleni eniten harmaita hiuksia aiheuttivat suulliset tentit. Olen kova jännittämään tuollaisia tilanteita, mutta loppujen lopuksi professorit olivat suullisissa tenteissä hyvin armollisia ja ohjasivat keskustelua oikeaan suuntaan.

Suklaatasting

Vaihtoelämä ja vinkit

Vaihtoelämäni sisälsi paljon matkustelua ympäri Italiaa (ja vähän lähimaissakin), uusien ystävien kanssa vietettyä aikaa, maailman parhaan ruuan syömistä, opiskelua ja no… juhlimista. Suosittelen osallistumaan ainakin ensimmäisten viikkojen aikana kaikkiin mahdollisiin sinua yhtään kiinnostaviin tapahtumiin. Tapasin tervetuliaisviikolla parhaimmat vaihtokaverini ja meille muodostui todella tiivis porukka. Olemme nähneet jo kerran vaihdon jälkeen ja lennot seuraavaan tapaamiseenkin on jo hankittu. Italia on aivan uskomattoman kaunis maa, ja et millään ehdi näkemään läheskään kaikkea, mutta suosittelen kiertämään Italiaa niin paljon kuin vain ehdit ja pystyt. Sitten kun on aika alkaa päntätä tentteihin ja valmistella esityksiä kursseille, suosittelen opiskeluhetkiin yliopiston kirjastojen lisäksi Padovan luonnontieteellistä puutarhaa. Sisäpuutarhassa on todella kiva alue kaiken vehreyden keskellä, jossa voi rauhoittua opiskelemaan ja lisäksi siellä on erittäin hyvä wi-fi (samaa ei voi sanoa kaikista yliopiston opiskeluhuoneista). Parasta jäätelöä Padovassa saa La Romana -gelateriasta ja parhaat Aperol Spritzit All’Ombra della Piazzasta (plus todella hyviä pieniä pizzoja sekä pieniä leipiä eri täytteillä). Hyviä pizzoja saa Pago Pagosta, Al Duomosta ja Rosso Pomodorosta. Jos kuitenkin haluat maistaa maailman parasta pizzaa, matkusta Napoliin! Muista hankkia pyörä, se on kultaakin kalliimpi Padovassa. Mutta kaikista tärkeintä: muista nauttia joka hetkestä, äläkä stressaa pienistä. Pienet vastoinkäymiset saattavat tuntua hirvittävän suurilta, mutta 99% vaihdosta on elämän parasta aikaa – oma positiivinen asenne on kaiken a ja o.

La Romana
All´Ombra

Vaihtokertomus, Wageningen University, syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen opiskelija, Elinterviketeknologia

Opiskelijavaihtoon, totta kai! Mutta kun niin moni paikka kiinnostaa, ensin on siis rajattava vaihtoehtoja..

Ennen vaihtokohteen valitsemista ja vaihtoon lähtöä suosittelen miettimään, mitkä ovat itselle ne tärkeimmät motivaatiotekijät vaihtoon lähtemiselle. Tämä helpottaa vaihtokohteen valitsemista, kun mielenkiintoisia vaihtoehtoja on useita, ja eri maat ja yliopistot kiinnostavat myös eri syistä. Omat tavoitteet, haaveet ja mielenkiinnon kohteet kannattaa siis pitää mielessä, sillä ne tulevat tukemaan sinua koko vaihdon ajan: myös sellaisina yllättävinä hetkinä, kun huomaat todella ikävöiväsi omien rakkaiden luo tai ikävöidessäsi vaikka jotain tuttuja toimintatapoja.

Halusin vaihtoon Eurooppaan, ja mietin vaihtoehtoja lähinnä eri Keski-Euroopan maiden välillä. Wageningenin yliopisto valikoitui vaihtokohteekseni siksi, koska olin kuullut suosituksia yliopistosta sekä siellä opiskelleilta kavereiltani että opettajiltani. Valtaosa Wageningenin yliopiston kursseista tarjotaan englannin kielellä ja kurssivalintojen tekeminen vaihto-opiskelijalle oli myös hyvin vapaata. Ymmärsin, että kurssit olisi myös helppo sisällyttää tutkintooni ja voisin myös korvata niillä tiettyjä tutkintooni kuuluvia kursseja. Nämä olivat tärkeitä kriteerejä minulle. Olin myös ennakkoon kuullut, että Wageningenissa opiskelijalta vaaditaan aktiivisempaa opiskelutahtia kuin mihin Suomessa on totuttu. Päätin ottaa tämän haasteena: ajattelin että uudenlaisen opiskelurytmin ja tapojen opettelu olisi myös tervetullutta minulle.

Pyöräilyn ja vahvanmakuisten juustojen ystävänä olin myös innokas tutustumaan Alankomaiden pyöräily- ja juustokulttuurin. Tutustuttuani ennakkoon Wageningenin yliopistojärjestöjen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin huomasin myös ilokseni, että pystyisin myös jatkamaan rakasta swingtanssiharrastustani vaihtoni ajan.

Ennen lähtöäni en päässyt osallistumaan vaihto-orientaatioon Helsingissä, enkä ollut tietoinen myöskään opinder-palvelusta, missä tuutorointia tarjotaan etänä vaihtoon lähteville. Kyselin ennakkoon siis paljon vinkkejä kavereiltani, joiden tiesin opiskelleen Wageningenissa kokonaisen tutkinnon tai vaihto-opintojen ajan, sekä lisäksi etsin itse aktiivisesti tietoa.

Asuminen

Sain hyväksynnän Wageningenin yliopistolta vaihtoon pääsemisestä vasta heinäkuun puolen välin jälkeen, vaikka opintoni alkoivat jo syyskuun alussa.  Sain sähköpostitse vinkkejä myös asumiseen liittyen, ja asunnon etsintä kannattaakin aloittaa heti, sillä edullisista opiskelija-asunnoista on pulaa. Tarjolla on sekä kalustamattomia että valmiiksi kalustettuja huoneita, vuokrat ovat samaa tasoa kuin Suomessa opiskelijakaupungeissa. Facebookista löytyy hyviä yliopisto- ja kaupunkikohtaisia asunnonvälityssivuja, joissa etsitään kämppiksiä soluasuntoihin, kommuuneihin tai alivuokralaisia.

Hyvällä tuurilla onnistuin samaan viihtyisän ja edullisen asunnon viikossa, vaikka aloitin asunnon haun vasta heinäkuussa. Löysin valmiiksi kalustetun ja rauhallisen kodin ihan Wageningenin keskustasta. Alivuokrasin huoneen siis toiselta opiskelijalta: huoneessani oli pieni keittonurkkaus ja parvi, kylpyhuoneen jaoin kahden muun opiskelijan kanssa jotka asuivat samassa kerroksessa. Vesi, sähkö, netti ja jätteiden nouto kerrostalon pihasta kuuluivat vuokraan, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa ja siksi nämä on hyvä tarkistaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Löysin kotini täältä: https://kamernet.nl/en (sivulle kannattaa rekisteröityä ja minulle palvelu maksoi muistaakseni 20-30 €). Sivulta voi etsiä ilmoituksia eri kaupungeista, ja sieltä löytyy niin kimppakämppiä, soluasuntoja, yksiöitä kuin isompiakin asuntoja. Kuulin tästä nettisivustosta Wageningenissa pitkään asuneelta opiskelijalta, ja palvelu onkin enemmän paikallisten käytössä.

Saavuttuani Wageningeniin kuulin monien vaihtareiden etsineen kotia useamman kuukauden ajan ja jotkut olivat jatkaneet paremman kodin etsintää vielä Alankomaihin muutettuaankin. Tärkeää on siis varata ensin joku paikka, asuntoa voi tarvittaessa vaihtaa.

Polkupyörä

Polkupyörä kuuluu ensimmäisiin hankintoihin heti asunnon jälkeen. Käytetty pyörä kannattaa ostaa, ellet saa sellaista lainattua joltain tai ellei pyörä kuulu asunnon vuokraan. Lukkoon kannattaa myös panostaa, sillä pyörävarkauksia tapahtuu Wageningenissakin vaikka se niin rauhallinen ja sympaattinen pikkukaupunki onkin. Käytettyjen pyörien hinnat vaihtelevat paljon, eli kannattaa tehdä ensin hintavertailua ja kauppoja tehdessä sitten tinkiä. Ulkomaalainen maksaa käytetystä pyörästä helposti enemmän kuin paikallinen. FB on tässäkin hyvä apu, joka tarjoaa kaupunkikohtaisia ja yliopistokohtaisia myyntisivuja. Esim. Amsterdamissa hakusanoilla: ”Bike Marketplace – Amsterdam”

Itselleni pyörä oli myös tapa tutustua maahan, sillä tein myös pyöräretkiä vapaa-ajallani. Ostin käytetyn pyörän Wageningenissa toimivalta käytettyjen pyörien myyjältä: löysin myyjän yhteystiedot fb-sivulta ”Wageningen Student Plaza” (hyvä sivusto tavaroiden myyntiin ja ostamiseen!) Myin myös oman pyöräni FB:n kautta eteenpäin.

Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi ja pankkitilin avaaminen

Rekisteröityminen on välttämätöntä, jos olet vaihdossa yli 4kk. Rekisteröityminen helpottaa myös arkea, sillä rekisteröitymisen jälkeen voit avata myös paikallisen pankkitilin. Rekisteröityminenkin kannattaa hoitaa heti ensimmäisten asioiden joukossa, sillä vahvistuksen saamisessa voi mennä muutamia päiviä / yli viikko.

Avasin itse tilin pankkiin ABN AMRO. Paikallisen pankkitilin ja -kortin myötä helpottuivat ov-chipkaartin lataaminen, kaupoissa käynnit, ruokailu yliopistolla yms. Master Card / Visa / Visa Electron eivät käy läheskään kaikkialla, ja joistakin palveluista maksaminen voi olla myös edullisinta paikallisella pankkikortilla.

Tutustuminen muihin vaihtareihin ja paikallisiin

Orientaatioviikot Wageningenissa järjestettiin jo elokuun alkupuolella enkä päässyt niihin kesätöiden vuoksi osallistumaan. Syyskuun alussa opintojen alettua pääsin kuitenkin mukaan ohjelmaan “buddy family”, joka on opiskelijajärjestön IxESN järjestämä. Suosittelen ”buddy family” ryhmään liittymistä, jos saat sähköpostiisi tietoa tästä toiminnasta! Omassa ryhmässäni (n. 10 henkeä) oli kaksi paikallista opiskelijaa ja eri alojen opiskelijoita ympäri maailmaa. Kävi myös ilmi, ettei ryhmämme vaihto-opiskelijoista kukaan ollut päässyt osallistumaan virallisille orientaatiopäiville.

IxESN toimii monessa opiskelijakaupungissa, IxESN:n lisäksi kannattaa myös liittyä kansainväliseen järjestöön ISOW (=International Student Organization Wageningen). Molemmat järjestöt järjestävät retkiä ja tapahtumia, ISOW tarjoaa myös laajat harrastusmahdollisuudet ja kielikursseja. Vaihto-opiskelijana voit itsekin osallistua ohjelman järjestämiseen: itse päädyin opettamaan swingtanssia lindy hop kolmen muun opiskelijan kanssa viikoittaisilla tunneilla. Lisäksi yliopistolla on myös muita opiskelijajärjestöjä ja kerhoja. Kampuksella toimii myös monipuoliset liikuntapalvelut tarjoava liikuntakeskus, suosittelen: https://www.wur.nl/en/sports-centre-de-bongerd.htm

Minua ei siis lopulta haitannut vaikken kesän aikana virallisille orientaatiopäiville Helsingissä taikka Wageningenissa ehtinytkään, sillä sain riittävästi apua ja vinkkejä muilta opiskelijoilta ja tuutoreilta Wageningenissa. Alankomaat on hyvin kansainvälinen maa, ja ihmisiin (myös paikallisiin) on helppo tutustua etenkin kansainvälisten opiskelijajärjestöjen tapahtumissa ja vaikka ryhmätöiden yhteydessä.

Opiskelu ja opetus

Opiskelutahti oli nopeampi mihin Suomessa olin tottunut, mutta tykkäsin kun yhdessä periodissa sai keskittyä vain kahteen kurssiin kerrallaan (yksi kurssi aamulla, toinen iltapäivällä, 1 kurssi = 6 op) eikä päällekkäisyyksiä luentojen suhteen ollut. Järjestely saattaa olla erilainen muissa yliopistoissa, jos kurssien opintopistemäärät ovat erilaiset.

Kurssivalinnoissa on suuri joustavuus Wageningenissa: tarjolla paljon on monitieteisiä kursseja, joista olin itse erityisen kiinnostunut. Maisteriopiskelijana voit valita sekä kandi- että maisteritason kursseja. Kanditason kurssi voi sisällöltään vastata Suomessa maisteritason kurssia, jolloin saat sillä korvattua maisterikurssin.

Suurena erona opiskelussa oli se, etten saanut kurssikirjojani kirjastosta vaan ostin ne käytettyinä. Kirjoja kannattaa olla myös ajoissa etsimässä, jos haluaa löytää ne käytettyinä. (Yliopistokohtaiset fb-sivut kirjojen yms. myymiseen auttavat tässä.) Itse tarvitsin kurssikirjat (1-2) jokaiselle kurssilleni, enkä olisi pärjännyt tentissä pelkästään opettajien laatimien luentomateriaalien ja omien muistiinpanojen avulla. Opiskelu oli myös hyvin koulumaista: odotuksena oli että luennoille valmistauduttiin ja joillekin luennoille oli viikoittaisia tehtäviä. Monia luentoja on mahdollista seurata myös etänä, mutta itse kävin lähes kaikilla luennoilla ja olin poissa vain kun olin kipeänä.

Opettajat kursseillani olivat hyvin motivoituneita, hyvin valmistautuneita ja useimmat heistä myös hyvin innostavia. Ryhmätöitä tein opinnoissani paljon, mikä oli myös antoisaa. Wageningenissa kurssitenttejä tarjottiin vain yksi, ja uusinnat olivat mahdollisia vain kahdesti vuodessa: helmikuussa ja elokuussa. Opiskelijan olisi siis paras läpäistä tentti ensimmäisellä kerralla. Arvostelu tenteissä on tiukempaa mihin olin Suomessa tottunut: kuulin myös, että kiitettäviä arvosanoja annetaan hyvin harvoin, täysiä ei välttämättä koskaan. Tärkeintä olikin saada kurssit hyväksytysti läpi, kurssiarvosanat Suomessa näkyvät joka tapauksessa suoritusmerkintänä vaihdon jälkeen (näin ainakin elintarviketieteiden maisteriohjelmassa).

Itselleni kävi niin, että ensimmäisen periodin tentit järjestettiin samana päivänä peräkkäin, eri rakennuksissa. Myös uusinnat näissä kyseisissä kursseissa osuivat keskenään samalle päivälle sekä myös samalle ajalle. En valitettavasti saanut joustoa järjestelyihin, olin yhteydessä niin kurssiopettajiin kuin tuutoriini. Tässä tilanteessa en siis voinut tehdä molempia tenttejä. Kannattaa kysellä siis ennakkoon tenttikäytännöistä ja -päivistä!

Julkinen liikenne

Alla olevaan julkisen liikenteen nettisivustoon ”NS” kannattaa tutustua viimeistään Alankomaissa.

https://www.ns.nl/en/travel-information/traveling-with-the-ov-chipkaart/combined-travel-discount.html

Näistä matkakorteista ja alennusvaihtoehdoista kannattaa jutella paikallisten tuutoreiden ja kavereiden kanssa. Systeemi matkakorttien suhteen on erilainen kuin meillä ja se on helpompi oppia paikan päällä. Itse hankin ensin matkakortin (OV-chipkaart) ”anonymous”, koska se oli nopeampi saada ja sen jälkeen hankin myös henkilökohtaisen matkakortin, jolla saa 40 % alennuksen ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin matkustettaessa. Kortin alennusta voi myös jakaa muiden kanssa.

Henkilökohtainen matkakortti oli minulle hyvä ostos, sillä sain ostettua sen 40 %:n alennusominaisuuden myös puoleen hintaan alennuskampanjan aikana ja ehdin myös hyödyntämään tätä 40 %:n alennusta paljon matkustamalla muihin kaupunkeihin. Pienissä kaupungeissa (kuten Wageningen) pärjää loistavasti pelkällä pyörällä.

Muita vinkkejä vaihtoon lähteville

  • Hakeudu vaihtoon kun se tuntuu Sinulle oikealta.

Jollain opettajalla tai läheisellä voi olla tästä myös eriävä mielipide, mutta onko perustelut näiden eriävien mielipiteiden takana oikeasti merkityksellisiä sinulle? Pelko opintojen venymisestä on usein myös turha, sillä tulet takaisin monta kokemusta rikkaampana, vahvempana ja opit uutta myös itsestäsi.

  • Jos elät parisuhteessa ja rakkaasi jäisi vaihdon ajaksi Suomeen, niin keskustele rakkaasi kanssa ennakkoon käytännön asioista. Sopikaa miten pidätte yhteyttä, matkustatteko välillä tapaamaan toisianne vaihdon aikana ja miten usein. Omasta kokemuksesta voin myöntää, että etäisyys aiheuttaa toki ikävää, mutta arjen jakaminen ja tapaamiset vaihdon aikana lievittävät sitä. Etäisyys voi myös lujittaa parisuhdetta, kun molemmat ylläpitävät yhteydenpitoa ja kokevat, että etäisyys on vain väliaikaista. Olen tyytyväinen, että pystyin toteuttamaan haaveeni vaihtoon lähtemisestä, vaikka poikaystäväni joutuikin jäämään Helsinkiin töidensä takia. 
  • Säästä rahaa, sillä haluat varmasti matkustaa vaihtokohteessasi, ja mahdollisesti myös naapurimaissa. Vaihdon aikana voit kohdata myös yllättäviä taloudellisia menoja.
  • Tee vaihdosta itsesi näköinen. Jos tietyt aktiviteetit, harrastukset ja asiat ovat sinulle rakkaita, etsi niistä tietoa ja kysele paikallisilta. Opiskelijoille tarjotaan Wageningenissa paljon valmista ohjelmaa: valitse niistä sinua kiinnostavimmat ja sinun aikatauluihisi sopivat. Ehkä näiden lisäksi haluat tehdä retkiä myös omatoimisesti muiden vaihtareiden, paikallisten ja Suomesta vierailevien ystävien kanssa? Tutustu myös paikallisiin, niin et jumitu pelkästään vaihtareiden omaan kuplaan. 😀
  • Kun teet sopimuksen paikallisen palvelun tarjoajan kanssa (vuokra-asunto, rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi, pankkitili, julkisen liikenteen henkilökohtainen matkakortti etc.), muista myös irtisanoa kaikki sopimuksesi ajoissa. Tarkista, että sinulla on tarvittavat leimat ja todistukset yliopistolta kunnossa ennen kotiin paluutasi. Jos saat kurssiarvosanat- ja todistukset vasta vaihtosi päättymisen jälkeen, sovi yliopistolla ennakkoon että saat kurssisuoritukset Suomessa käyttämääsi sähköpostiisi.
  • Voit lähteä vaihtoon useasti, ja voithan tehdä myös työharjoittelun ja maisterityönkin ulkomailla. Pidä myös nämä vaihtoehdot mielessäsi, kun punnitset vaihtoehtoja eri kohteiden välillä.

Vaihtokertomus, L’Università degli Studi di Torino, Syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Torinon yliopiston hyväksyntä vaihtoon pääsystä tuli heinäkuussa 2017. Ennen sitä sain hankittua asunnon Torinosta perhetuttuni kautta. Jos asuntoa ei olisi löytynyt noin helposti, olisin hankkinut sen paikanpäältä. En juurikaan valmistautunut etukäteen. Vaihdoin puhelinliittymääni Euroopan alueella toimivan ilmaisen netin, ja tutustuin jonkin verran Torinon ja Italian historiaan. Torinoon piti täyttää Learning agreement. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että kun menet paikanpäälle, mitään LA:n kursseista ei järjestetä. Todennäköisesti saat pallotella LA:ta useamman kerran yliopistojen välillä, ennen kuin kurssit löytyvät.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Suomalaiselle varoituksen sana: Italiassa mitään ei hoideta verkossa, vaan jokainen asia lähtien citypyörästä sähkösopimukseen tulee hoitaa paikanpäällä. Ensimmäiset kaksi viikkoa sujuikin jonottaessa milloin missäkin. Usein vasta luukulla selvisi, että jokin tietty kopio tietystä paperista puuttui, jonka seurauksena se piti hakea kotoa ja tulla takaisin jonottamaan seuraavana päivänä 🙂

Koulun aloituksen oma-aloitteiseen selvittämiseen kannattaa nähdä vaivaa. Meillä selvisi alkuperäisenä aloituspäivänä, että koulu alkaakin vasta seuraavalla viikolla. Samoin oma-aloitteisuus muihin vaihto-oppilaisiin tutustumisessa kannattaa, sillä koulun puolesta ei järjestetä juurikaan ohjelmaa vaihtareille.

Asioita joita ensimmäisinä viikkoina tulee eteen:

  • Fiscal code (Codice fiscale) on Italian ”Sosiaaliturvatunnus”, jota tarvitsee lähes kaikissa virallisissa asioissa. Esimerkiksi vuokra- ja sähkösopimuksissa tuota vaaditaan (samoin kun palauttaa Ikeaan tavaraa J ). Codice Fiscalen saa Porta Susan aseman vierestä osoitteesta Corso Bolzano, 30.
  • Vaihto-oppilaaksi ilmoittautuminen Via Po:lla kannattaa hoitaa mahdollisimman pian. Huomaa että vaihdon aloituspäiväksi tulee se päivä, jolloin käyt ilmoittautumassa Via Pon toimistoon
  • Opiskelijakortti haetaan, kun ilmoittautuminen Via Polla on tehty, osoitteen saa sieltä toimistosta. Varaudu pitkiin jonoihin!
  • Opiskelijakortti toimii bussikorttina. Opiskelija-alennuksen voi ladata Porta Susalla olevassa toimistossa, kannattaa varautua pitkiin jonoihin. Opiskelijalle yksi kuukausi maksaa 25 euroa. Ensimmäisen kuukauden jälkeen seuraavat kuukaudet voi ladata Tabacchiereista, joita löytyy kaduilta.
  • Sähkösopimus:
  • Tobike, eli Torinolaisten Alepapyörä on tosi kätevä ja hyvä systeemi, jos uskaltautuu heittäytyä italialaiseen liikenteeseen. Tobikea voi käydä jonottamassa Via santa chiara 26:ssa. Yksi vuosi maksaa 18 euroa

Asunnon hankinta

Asunnon hankinta kannattaa tehdä vasta paikanpäällä. Itse löysin asunnon tutun kautta etukäteen, mutta kaksi muuta suomalaista vaihtaria käyttivät asunnon etsintään kaksi viikkoa lähes yötä päivää. Pitkää pinnaa siis tässäkin! Italialaisille sopimus ei aina tarkoita, että asia olisi sovittuJ Käytiin esimerkiksi useammassa asuntonäytössä niin, että asunnon omistaja ei ilmestynyt paikalle ja tuli hukka reissu.

Yliopiston majoitusta voi hyödyntää kaksi viikkoa. Sen lisäksi Torinossa on paljon suhteellisen edullisia Airbnb-huoneita. Osa vaihtareista sai sovittua Airbnb:n koko vaihdon ajaksi.

Yksiön vuokra Torinossa on melkein Suomen hinnoissa ja vaihto-oppilaille suositellaan yhteismajoituksia. Huone kimppakämpässä maksaa noin 350-450e/kk. Tuon lisäksi kannattaa huomioida, että italialaisissa vuokrasopimuksissa lukee usein ”Plus laskut”, eli vuokrasuhteen lopussa saattaa tulla yllätyslasku esimerkiksi sähköstä. Double room on noin 300 euroa. Osoitteita mistä asunnot lopulta löytyivät suhteellisen helposti: subito.it ja camplussa. Asunnon sijainnin suhteen kannattaa olla joustava, Torinossa on monia kivoja alueita! Suosittelen kuitenkin metropysäkkien varrelta etsimistä ensimmäisenä. Vältettäviä alueita ulkomaalaisille ovat Aurora (Mercato Porta Palazzo Turinin ja joen välinen alue) sekä San Salvarion alue lähellä Porta Nuovaa (esimerkiksi Via Nizza).

Opiskelu ja opetus

Koulu oli monella tapaa suomalaiselle elämys, johon ei kannata suhtautua liian vakavasti. Oma-aloitteisuus auttaa, (mutta ei välttämättä pelasta) sillä monet käytännön asiat selvisivät vasta vaihdon ihan loppu vaiheessa. Aikataulut venyvät, tenttejä perutan samana päivänä, uusintaa ei järjestetäkkään, menet tunnille missä selviää, että kurssi siirtyy vuodella jne.

Hyödyllistä tietoa seuraavalle vaihtoon lähtijälle

Torino on turvallinen kaupunki, missä ei pelottanut pyöräillä yöllä kaupungilta kotiin. Siellä rakastetaan jalkapalloa (Juventusta), ruokaa ja viiniä. Nauti italialaisesta kulttuurista ja matkusta!

Torino on täynnä niin uskomattomia ravintoloita ja kahviloita, että niistä kannattaa ottaa kaikki irti! Mieluiten joka päivä ulos syömään 🙂 Italialaisille ruoka ja juoma on suurin ylpeyden aihe, he jaksavat ikuisesti puhua siitä ja kehua sitä, suosittelen olemaan samaa mieltä! Torinossa turisteja on vähän ja ruoka on sitä parempaa, oikeaa italialaista. Monessa paikassa on siesta, eli ruokaa ei saa silloin kun suomalaiset sitä haluaisivat, mutta siihen tottuu nopeasti. Monet ravintolat avaavat iltaan 18-19 aikaan. Varaudu myös siihen, että suomalaisten ruokatavat (esim lounas klo 11) herättää naurua ja hilpeyttä paikallisissa.

MUST:

Apericena: Italialaisten illanviettoa, missä juoma ja seisova pöytä maksaa 10-12 euroa. Ihan paras tapa viettää aikaa! Parhaat Torinossa: Beerba, Zelli, Platti, varaa aina pöytä!

Kahviloita: Joka kulmassa, vanhimmat perustettu 1800-luvulla. Vinkkejä Dezzutto, Platti, Vergnanot, Vittorio Veneton kahvilat

Gelato: La Romana (Maista jokaista makua)

Pizza: Napples, Sarcchiapone, Fratelli Pummaro (Pian huomaat itsekin, että mikä tahansa lätty ei kelpaa;))

Italialaisia: Gerla (Perustettu 1927), DeFilippis, La Taverna Dei Mercanti

 

 

Berättelse om utbyte, ISARA-Lyon, vårtermin 2017

 Studerande i näringslära

Innan avfärd

Jag hade alltid velat åka på utbyte, och Frankrike hade jag länge funderat på både på grund av kulturen men också språket. Innan jag åkte, såg jag till att studera franska på Språkcentret, och försökte speciellt betona mina muntliga färdigheter.

En bekräftelse kom från mitt utbytesuniversitet i god tid innan avfärden, samt ett informationspaket om Lyon, mitt boende och om att studera i Frankrike. Jag var även via e-mail i kontakt med studiehandledaren för utbytesstuderandena på ISARA, då jag fick svar på vissa specifika frågor jag hade. Allt detta lugnade mej inför avfärden, och det kändes som jag hade all information jag behövde. Jag skulle rekommendera att anlända till staden minst någon dag innan kurserna börjar. Våren 2017 började första kursen på ISARA den andra januari, och jag anlände på eftermiddagen den första. Det var tungt att den första veckan vid sidan om studierna sköta byråkratiska ärenden och köpa nödvändigheter som t.ex. kökskärl och täcke.

Byråkrati träsket

Under första veckan var det mycket administrativt och byråkratiskt som måste skötas. Och ett som är säkert är att i det franska byråkrati träsket fastnar man lätt. Som ett exempel kan jag ge min ansökningsprocess av bostadsstöd, Caisses d’Allocations Familiales’ta (CAF). Frankrike ger bostadsstöd även åt utbytesstuderande, vilket jag var väldigt tacksam över. Men ansökningsprocessen var verkligen inte lätt. För att skapa ett konto på CAFs hemsida måste man ha ett franskt bankkonto. För att få ett bankkonto måste man ha en adress i Frankrike. För att få ett bostadsintyg av universitetsresidenset behöver man en fransk hemförsäkring. För en hemförsäkring måste man ha ett intyg för var man bor. Och så är man fast. Tur nog fick vi hjälp av studiehandledaren som kunde ge tips om hur man går emot systemet (inofficiellt bostadsintyg till banken, om du är intresserad).

För CAF ansökan behövs också ett franskspråkigt födelsebevis, så detta lönar sig att beställa från Magistraten/kyrkan innan man åker.

Men alla utbytesstuderande är i samma situation, och har samma problem, så man kan hjälpas åt att klara av all byråkrati. Både ISARA samt dess studerande var också väldigt hjälpsamma, det lönar sig att be om hjälp ifall man är osäker.

Boende

Jag var lyckligt lottad med bostaden, eftersom mitt universitet skaffade studiebostäder åt sina utbytesstuderande. Så detta stresselement behövde jag inte fundera över. Jag bodde i en delad

lägenhet med fyra andra utbytesstuderande från samma universitet. Detta var både bra och dåligt. Bra, eftersom vi blev väldigt goda vänner och hade liknande intressen under utbytesvåren, t.ex. reste vi mycket tillsammans. Vi ville alla förbättra vår franska, så vi valde att tala franska med varandra från början. Men detta betydde att hemma talades det mycket dålig franska och ingen var där för att rätta oss. Med tiden lärde vi känna de franska studerandena och de kunde sån tur börja rätta de fel vi gjorde.

Studier och undervisning

Jag valde att studera på franska, eftersom jag verkligen ville förbättra mina språkkunskaper. Jag valde ISARA eftersom jag kunde studera de kurser jag ville just på franska (mer och mer utbyten i Frankrike kan göras på engelska). Det var väldigt tungt med språket i början, då jag talade dygnet runt bara franska. Men alla på skolan var väldigt förstående och hjälpsamma. Här hjälper även fransmännens ökänt dåliga engelska, de var mest bara imponerad att man kunde göra sig förstådd på franska.

På ISARA jobbade vi mycket med grupparbeten, vilket jag tyckte bra om. Det gjorde att jag lärde känna de franska studerandena, eftersom det inte fick vara fler än en utbytesstuderande per grupp. En annan bra sak var att tiden för utförande av arbetena var redan inplacerad i kursschemat, och alla studerande använde sig verkligen av den tiden. Detta gjorde att jag sällan hade något arbete att göra hemma, vilket var väldigt skönt.

Under mitt utbyte bytte jag ut ett par kurser i mitt kontrakt, och det gick utan problem. Jag behövde endast tala med studiehandledaren på ISARA och fylla i ett nytt inlärnings kontrakt som de skrev under. Det kan vara svårt i förväg att veta exakt vilka kurser man vill gå, så jag var glad att jag kunde ändra på det. Men jag vet att på andra universitet i Lyon gick det inte lika lätt att byta, så det lönar sig nog att fundera ordentligt på vilka kurser man väljer.

Mina kurser utvärderades på en skala mellan 1-20, men då de överfördes till WebOodi skrevs de in som ‘godkänd’. Detta är såklart tråkigt om man har fått bra vitsord och skulle vilja få dem uppmärksammade i sitt diplom. Men det är tydligen svårt att omvandla från denna skala till 1-5 skalan.

Studieliv utomlands

Jag skulle rekommendera att verkligen leva fullt studieliv – var aktiv, ta initiativ och våga gå med i nya saker. Det är lätt att lära känna andra Erasmus utbytesstuderande, medan att lära känna de franska studerandena kan vara mer krävande men det lönar sig verkligen. Genom dem kan man få en mycket bättre insyn i den franska kulturen och staden man bor i. Att äta ute är billigare än i Finland, vilket gör det möjligt för en studerande att gå ut på restaurang. Och blir man bjuden på en soirée behöver vinflaskan man hämtar med inte kosta mer än några euro. Allt detta underlättar det sociala umgänget, vilket fransmännen är väldigt inövade på.

Europa är mycket “närmare” från Frankrike än Finland, så jag rekommenderar att utnyttja detta! Med tåg- och buss kan man komma långt, och man behöver inte ha en enorm budget för att resa runt. Jag hade stora planer att resa runt i hela Europa, men i slutändan gjorde jag de flesta resor inom Frankrike eftersom det fanns helt tillräckligt att se inom landet.

Ifall du skulle bli sjuk under utbytet, fungerar läkarbesöken i Frankrike på ett annat sätt än i Finland. Alla fransmän har en familjeläkare, som har en privat mottagning. Som utlänning måste man söka fram en passande läkares mottagning, t.ex. med hjälp av Google (universitetet kan också ha några rekommendationer). Det finns dock också läkarstationer som även är öppna söndagen innan den första maj (allt står stilla i Frankrike den första maj), då man med hög feber måste få antibiotika för angina. Läkarbesöken är privata, men min reseförsäkring täckte i alla fall kostnaderna.

Jag vill ännu säga ett varnande ord om att säkerheten i Frankrike inte är den samma som i Finland. Såklart är det delvis beroende på var man är, men jag skulle vara försiktig med att röra sig ensam på kvällar och nätter eller lämna saker obevakade i t.ex. bibliotek. Men bara man är försiktig och uppmärksam så går det nog bra. Jag stötte inte på något problem, men var mer vaksam än hemma i Finland.

Användbar information för dig som skall på utbyte

1. Våga utmana dig själv med språket bo med en franskspråkig / studera på franska / utnyttja vardagens möjligheter att öva.

2. Kontrollera om din bostad har dyna och täcke, och ifall du är osäker, ta med en sovsäck. Jag hade min sovsäck med och var väldigt glad över detta, eftersom det var ett par dagar innan jag kom åt att köpa täcke och lakan. Sovsäcken kom även till nytta på senare resor runt i Frankrike.

3. Förbered dig på att köerna i matbutiken går långsamt, ha tålamod. Och ju snabbare du lär dig att de flesta muséer och många restauranger är stängda på måndagar, desto färre gånger behöver du bli besviken.

4. Den första veckan var väldigt tung för mej, jag kände mej överväldigad av allt nytt och ganska så ensam. Men efter att vardagen började ta vid, och människorna samt platserna blev bekanta, så blev allt mycket lättare. Och i slutändan gick sex månader förbi väldigt fort!

 

Vaihtokertomus, Szent István University, syksy 2016

Maatalous-metsätieteellisen opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtokohteita miettiessäni mielessäni pyöri muutama vaihtoehto. Halusin ehdottomasti Keski-Eurooppaan, sillä halvempi hintataso sekä hyvät kulkuyhteydet maiden välillä houkuttelivat. Päädyin laittamaan ensimmäiseksi vaihtoehdokseni Szent Istvánin yliopiston Unkarissa, enkä kadu valintaani ollenkaan. Kyseisellä yliopistolla on kaksi kampusta, joista toinen sijaistee Budapestissä, ja toinen puolestaan Gödöllössä. Itse opiskelin Gödöllön kampuksella, sillä siellä sijaitsi Szent Istvánin yliopiston maatalous- ja ympäristötieteellinen tiedekunta.

Saatuani hyväksymispäätöksen Helsingin Yliopistolta pääsin rekisteröitymään Szent Istvánin yliopiston omaan mobility online -järjestelmään, jota kautta tein sähköisen hakemuksen kohdeyliopistoon. Hakemus oli helppo tehdä, sillä sain kohdeyliopiston koordinaattorilta sähköpostia liittyen hakemuksen tekemiseen ja tarvittaviin dokumentteihin. Vaadittuja dokumentteja olivat passikuva, CV (europass), motivaatiokirje, opintosuoritusote, allekirjoitettu hakemuskirje sekä todistus englannin kielen taidosta. Lisäksi edellä mainittujen lisäksi piti tehdä alustava opintosuunnitelma kurssikuvausten perusteella. Lopullinen opintosuunnitelmani muuttui loppujen lopuksi melko paljon alkuperäiseen suunnitelmaani verrattuna, joten kannattaa varautua siihen, että ei välttämättä pääsekään kaikille haluamilleen kursseille.

Vaihto-opiskelijoille annettiin mahdollisuus hakea huonetta Gödöllössä sijaitsevasta opiskelija-asuntolasta samaan aikaan vaihtohakemusta tehdessä. Epäröin aluksi hakea asuntolaan, sillä asuntolasta tarjottiin vain jaettuja huoneita Erasmus opiskelijoille. Lopulta päätin kuitenkin lähettää hakemuksen asuntolaan heti kun sain hyväksymiskirjeen Szent Istvánin yliopistolta. Hakemuksen liitettiin myös kuitti huoneen maksetusta vuokrasta. Huoneen viiden kuukauden vuokra piti siis maksaa etukäteen ennen vaihtoa, ja maksu tuli suorittaa forintteina yliopiston tilille.

Varasin hyväksymiskirjeen saatuani lentoni Unkariin elokuun viimeiselle viikonlopulle, sillä orientaatioviikon oli tarkoitus alkaa seuraavalla viikolla. Opiskelijoille lähetettiin kesän keskivaiheilla kuitenkin viestiä, että orientaatioviikon alkua ja muutenkin opiskelujen alkua on siirretty viikolla eteenpäin. Itseäni tämä ei haitannut, sillä minusta oli vain mukavaa saada puolitoista viikkoa aikaa tutustua rauhassa Gödöllöön sekä Budapestiin ennen opintojen alkua. Lisäksi huonekaverini sekä muutama muukin Erasmus opiskelija oli varannut lennot ennen kuin viesti orientaatioviikon muuttuneesta ajankohdasta lähetettiin, joten ehdimme yhdessä muodostaa jo tiiviin porukan ennen orientaatioviikon alkua.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Yllätyin, kuinka helposti kaikki sujui vaihtokohteessa! Lentokentältä oli kuljetus suoraan Gödöllössä sijaitsevaan asuntolaan, ja asuntolan virkailijan sähköpostilla lähettämää vahvistusviestiä näyttämällä asuntolalta sai huoneen avaimen sekä asuntolan järjestyssäännöt. Ensimmäisten päivien aikana asuntolaan tuli rekisteröityä myös virallisesti, ja samalla maksaa 10 000 forintin suuruinen vakuusmaksu käteisellä. Rekisteröinnin yhteydessä asuntolan virkailijalle tuli myös antaa passikuva saadakseen kuvallisen asuntolakortin, jolla pystyi todistamaan asuntolassa asumisensa. Meille painotettiin, että kortti tulisi olla aina mukana asuntolasta poistuessa, sillä ilman sitä ei pääsisi asuntolaan sisälle. Aluksi tuli aina tarkistettua moneen kertaan, että onhan kortti varmasti mukana. Kortti tuli muutaman kerran kuitenkin unohdettua, mutta onnekseni en ikinä ulos kuitenkaan jäänyt, sillä osa asuntolan aulavartijoista muisti ilmeisesti naamani, ja päästi sisään ilman korttiakin. Kuvallista korttia tarvittiin myös asuntolan pesukoneita ja kuivausrumpuja käytettäessä, sillä se piti jättää pantiksi aina varatun pesukonevuoron ajaksi.

Orientaatioviikon alussa meille vaihto-opiskelijoille esiteltiin mentorimme, jotka olivat paikallisia yliopiston opiskelijoita, sekä vaihtokoordinaattorimme. Lisäksi meille annettiin kangaskassi, jossa oli muun muassa kampus- ja asuntola-alueen kartta, kohdeopas maasta sekä paikallisia herkkuja. Orientaatioviikoilla oli muutamia luentoja opiskeluun sekä yliopistoon liittyen, ja paljon erilaisia mentoriemme järjestämiä ryhmäytymisleikkejä. Lisäksi viikon puolessa välissä saimme tunnukset paikalliseen weboodiin, Neptuniin, jota kautta pystyi rekisteröitymään kursseille ja jonne kurssien arvosanat tulivat lukukauden lopussa. Itselläni, ja monella muullakin, oli aluksi vaikeuksia Neptunin käytössä, sillä annettu salasana ei toiminut joka kirjautumiskerralla. Koordinaattori lähetti kuitenkin uuden salasanan huomautettuani asiasta sähköpostilla, jonka jälkeen ongelmia ei onneksi enää ilmaantunut. Kurssivalintojen tekeminen Neptunin avulla oli helppoa, mutta kaikkia opintosuunnitelmaani valitsemia kursseja ei löytynyt Neptunin valikoimasta. Minun piti siis hatusta valita muutama kurssi, jotka sopivat aikataulullisesti muiden valitsemieni kurssien kanssa.

Orientaatioviikolla saimme myös ”opiskelijakorttimme”, jotka eivät olleet tosin korttia nähneetkään. ”Opiskelijakortit” olivat A4 kokoisia papereita, ja ne osoittautuivat hyvin epäkäytännöllisiksi. Ne tuppasivat nimittäin repeämään ja kulumaan helposti, minkä lisäksi ne hukkuivat helposti muiden kirjoituspöydällä lojuvien papereiden joukkoon. Itselleni kävikin monta kertaa niin, että kiireen keskellä nappasin vahingossa kirjoituspöydältäni jonkun muun saman näköisen A4-paperin mukaani, ja vasta junassa huomasin erehdykseni. Onneksi koskaan näillä kerroilla tarkastaja ei osunut samaan junaan.

Asuminen

Aiemmin jo mainitsinkin, että hain asuntolahuonetta heti kun sain tiedon hyväksymisestä yliopistolta. Asuntola-alue sijaitsi Gödöllön yliopistokampuksella, ja omasta huoneestani oli parin minuutin kävelymatka yliopistokampuksen päärakennukselle. Asuntolan sijainti oli siis loistava. Asuntola-alue koostui monista eri rakennuksista, mutta rakennukset olivat yhteydessä toisiinsa lasikäytävien kautta. Liikkuminen eri rakennusten välillä oli siis helppoa, eikä esimerkiksi kylmällä säällä tarvinnut kiertää ulkokautta, mikäli meni tapaamaan vaikkapa kaveria joka asui toisessa rakennuksessa. Vaihto-opiskelijat sijoitettiin yleensä samoihin rakennuksiin, kun paikalliset asuivat pääosin omissa rakennuksissaan.

Asuntola oli kuin pieni kaupunki, sillä palveluita oli tarjolla todella hyvin! Esimerkiksi yhdessä rakennuksessa oli hyvin kohtuuhintainen kampusravintola sekä toisessa rakennuksessa puolestaan pieni kauppa, josta sai ostettua välttämättömimmät asiat. Lisäksi asuntolasta löytyi muun muassa kampaaja/parturipalveluita, pingis- ja biljardipöytiä sekä kioskeja. Asuntolan yhteydessä oli lisäksi pieni baari/yökerho, jossa järjestettiin viikoittain bileitä, ja jossa sai hyvin halvalla juomia (esimerkiksi rommikola vain n. 1,5 e). Asuntolassa asuminen oli ylipäätään hyvin halpaa, sillä viiden kuukauden vuokra oli vain noin 750 euroa. Huoneet olivat perussiistejä, ja omassa huoneessani oli kaksi sänkyä, kaksi kirjoituspöytää ja kaksi vaatekaappia, vessa ja suihku sekä pieni keittiönurkkaus (hella, jääkaappi & tiskiallas). Mikäli tarvitsi uunia ruuanlaitossa, niin täytyi kävellä toiseen rakennukseen, jossa sijaitsi yhteiset keittiöt.

Itse en kadu valintaani asua asuntolassa, sillä ranskalaisesta huonekaveristani sekä myös muutamasta muusta naapurihuoneissa asuvista ihmisistä tuli läheisimpiä ystäviäni, joiden kanssa olen edelleen tiiviisti yhteydessä. Lisäksi suurin osa myös muista Erasmus-opiskelijoista asui asuntolassa, joten joukostamme muodostui hyvin tiivis ja läheinen. Järjestimme usein asuntolan yleisissä tiloissa niin sanottuja perheillallisia, joihin jokainen kokkasi jotakin, ja vietimme muutenkin aikaa esimerkiksi biljardia pelaillen tai toistemme huoneissa hengaillen. Suosittelenkin siis ehdottomasti kokeilemaan asuntolassa asumista, mikäli tuntuu yhtään siltä, että huoneen tai yhteisten tilojen jakaminen muiden kanssa ei ole ylitsepääsemätön ongelma (ja jos satunnainen melu öisin ei haittaa).

Jos kuitenkin kaipaa kuitenkin enemmän omaa rauhaa, niin vuokra-asuntoja/huoneita löytyy melko helposti Budapestistä, josta on noin 40 minuutin junamatka Gödöllöön. Suosittelisin kuitenkin etsimään asuntoa Keleti-rautatieaseman läheisyydestä, mikäli haluaa asua Budapestissä Gödöllön kampuksella opiskellessa. Gödöllöstä yksityisiltä markkinoilta oli hyvin vaikeaa saada vuokra-asuntoja lyhyeksi aikaa, ja lisäksi vuokrat olivat melko korkeita.

Opiskelu ja opetus

Kurssit kestävät Szent Istvánin yliopistossa koko lukukauden. Suurimmalla osalla kursseilla oli läsnäolopakko, ja niiltä sai yleensä olla poissa vain noin kolme kertaa. Käytäntöä ilmeisesti kuitenkin joustetaan Erasmus-opiskelijoiden kohdalla, sillä vaikka poissaoloja kursseilta kertyi monelle enemmän kuin kolme, eivät opettajat sanoneet mitään eikä ketään heitetty kursseilta pois. Kuulinkin eräältä paikalliselta, että Erasmus-opiskelijoille annetaan enemmän anteeksi paikallisiin opiskelijoihin verrattuna. Tämä oli tietysti ihan mukava asia, sillä välillä pystyi hyvillä mielin jättämään väliin hieman enemmän luentoja, jos oli vaikkapa reissussa arkipäivien aikana.

Opiskelu Szent Istvánin yliopistossa oli mielestäni helpompaa kuin Helsingin Yliopistossa. Mikäli kävi luennoilla ja luki luentokalvot muutaman kerran läpi, sai melko varmasti hyvän arvosanan. Lisäksi osa opettajista antoi melko paljon vihjeitä tentissä kysyttävistä asioita luentojen aikana, ja antoipa yksi opettaja jopa kysyttävät kysymykset sekä luentokalvojen sivunumerot, joista vastaukset löytyivät, etukäteen. Vaivaa ei siis tarvinnut kovinkaan paljoa nähdä läpipääsyn eteen. Tämäkin oli toki vain Erasmus-opiskelijoiden ”etu”, sillä paikallisten opiskelijoiden käymät kurssit olivat ymmärtääkseni paljon haastavimpia. Asuntolassa näkyikin yleisissä tiloissa tenttiviikkojen aikaan paljon unkarilaisia opiskelijoita lukemassa aamusta iltaan.

Suurin osa tenteistä oli kirjallisia, mutta yhdellä kurssilla arvosanan muodosti suullinen tentti ja sen yhteydessä pidettävä lyhyt esitelmä annetusta aiheesta. Koska kurssit kestivät niin pitkään, oli monella kurssilla myös välitentit käytössä, jotta yhteen tenttiin ei kasautuisi niin paljoa luettavaa. Käymilläni kursseilla ei tarvinnut juurikaan tehdä ylimääräisiä tehtäviä, kuten esseitä, vaan tenttien arvosana oli suoraan kurssiarvosana. Tämä ilmeisesti vaihteli paljon kursseittain, sillä esimerkiksi huonekaverini, joka kävi eri kursseja, teki paljon enemmän erilaisia esseitä ja projekteja kuin mina.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Mikäli päättää asua Gödöllössä, kannattaa ostaa kuukausittainen junalippu Gödöllöstä Budapestiin, sillä se säästää paljon aikaa ja vaivaa ja on lisäksi hyvin halpa (muistaakseni vain hieman yli kymmenen euroa). Lisäksi jos viettää usein aikaa Budapestissä, niin kuin melkein kaikki Gödöllössä asuvat vaihto-opiskelijat, kannattaa myös ostaa Budapestin sisäisen julkisen liikenteen kuukausilippu, joka sekin on hyvin halpa (alle kymmenen euroa opiskelijalta). Kannattaa kuitenkin säilyttää lippuja hyvin, sillä ne ovat paperisia ja kuluvat nopeasti. Lisäksi opiskelijakorttia kannattaa pitää aina mukana, sillä tarkastajat yleensä kysyvät sitä ainakin Budapestin julkista liikennettä käyttäessä. Junissa lippuja tarkastavat konduktöörit eivät kuitenkaan aina kysyneet opiskelijakorttia.

Liikkuminen kaupungista ja maasta toiseen Keski-Euroopassa on edullista, ja suosittelenkin hyödyntämään tätä. Itse matkustelin melko paljon vaihtoni aikana, ja kävin muun muassa Wienissä, Prahassa, Münchenissä sekä useissa Unkarin muissa kaupungeissa, kuten Györissä, Egerissä sekä Balaton-järven rannalla sijaitsevassa Siofokissa. Lisäksi vuokrasimme kavereideni kanssa auton, ja kiersimme väliviikon aikana Transilvaniaa (joka oli muuten yksi vaihtoni kohokohtia). Opiskelijayhdistykset, kuten paikallinen ESN, järjestävät reissuja muun muassa Krakovaan, Prahaan sekä Serbiaan, mutta ne ovat yleensä kalliimpia kuin vaikkapa kaveriporukan kanssa tehdyt reissut. Moni hyödynsi myös WizzAirin halpoja lentoja Budapestistä, ja lensi hieman kaukaisempiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Amsterdamiin.

Unkarissa suosittelen käymään ehdottomasti Balaton-järvellä lämpimien säiden aikaan. Vesi oli vielä syyskuussa hyvin lämmintä, ja siellä pystyi harrastamaan myös joitakin vesiaktiviteetteja. Balaton-järven ympärillä on myös monia kylpylöitä, joissa kannattaa käydä. Matkustelun lisäksi kannattaa hyödyntää Unkarin halpaa hintatasoa myös muiden aktiviteettien, kuten esimerkiksi karting-autoilun, paintballin sekä laserpelien osalta. Suomeen verrattuna hinnat ovat hyvin kohtuullisia. Unkarissa eläminen oli muutenkin paljon halvempaa Suomeen verrattuna, ja otinkin esimerkiksi ravintoloissa ruokailemisista kaiken ilon irti, sillä Suomessa en ravintoloiden hintatason takia syö kovinkaan usein ulkona. Monessa ravintolassa Unkarissa sai pääruoan noin kuudella eurolla, ja kolmen ruokalajin illallisen juoman kanssa noin 20 eurolla. Arkisin kampuksen opiskelijaravintoloista sai lounasaikaan täyttävää ruokaa Suomen opiskelijaravintoloiden hinnalla. Paikalliset opiskelijat tuntuivat kuitenkin suosivan enemmän kampuksen läheisyydessä olleita gyros- sekä pitsakojuja, joista sai esimerkiksi pitsaviipaleen eurolla ja pitagyroksen noin kahdella eurolla.

Unkari ei ole tunnettu kulinaristien ensimmäisenä kohteena, ja vaihdon aikana minulle selvisi syykin. Unkarilainen keittiö ei nimittäin ole kovinkaan hyvä. Melkein kaikki uppopaistetaan (myös kasvikset) ja muutenkin ruoka on hyvin raskasta. Gulassia, langosia ja kurtoskalacsia suosittelen kuitenkin maistamaan, sillä ne ovat herkullisia (vaikkakin melko epäterveellisiä, erityisesti langos). Lisäksi Unkarissa ei ilmeisesti osata tehdä kunnon voileipiä, vaan valehtelematta kaikki ostamani olivat aina majoneesissa uitettuja, ja niiden sisältä löytyi oikeastaan vain paprikaa, salaattia ja jotain epämääräisen näköistä leikkelettä. Kannattaakin siis mieluummin tehdä itse mahdolliset eväsvoileivät kotona, mikäli ei ole majoneesin ja paprikan suuri ystävä.

Opiskelijaelämä oli hyvin vilkasta erityisesti Budapestissä. Erilaisia tapahtumia ja teemabileitä puskettiin joka tuutista, ja kaikkiin ei millään kyennyt tai jaksanut mennä, vaikka haluaisikin. Mikäli siis kaipaa menoa ja meininkiä, suosittelen Budapestiä lämpimästi vaihtokohteeksi. Gödöllössäkin on muutama yökerho, joissa pystyy käymään viikonloppuisin juhlimassa, mikäli ei jaksa mahdollista junarumbaa Budapestiin ja takaisin. Niissä oli hauskaa käydä aina välillä, sillä paikallisiin pääsi tutustumaan ihan eri tavalla kuin Budapestissä järjestettävissä Erasmus-bileissä. Lisäksi asuntola-alueella olevassa baarissa järjestettiin joka tiistai-ilta bileet, joissa oli aina paljon unkarilaisia opiskelijoita vaihto-opiskelijoiden lisäksi. Vaihdon suurimmat ja parhaimmat bileet olivat ehdottomasti ”Gólyábal:”, eli fukseille järjestetty gaala, joissa kaikki pukeutuvat ykkösiinsä, ja juhlivat aamuun asti yökerhoksi muunnetussa yliopistorakennuksessa.

Erasmus-vaihto oli yksi tähänastisen elämäni parhaimpia kokemuksia, ja en voi kuin suositella kokemusta kaikille! Vaihdossa tapaa upeita ihmisiä eri kulttuureista, ja luultavasti solmii myös kestäviä ystävyyssuhteita. Itse olen esimerkiksi vaihdon jälkeen tavannut vaihtokavereitani kolme kertaa eri maissa, ja lisää tapaamisia on suunnitteilla. Lisäksi asuminen vieraassa maassa kasvattaa ja opettaa hyvin paljon, niin kliseiseltä kun se kuulostaakin.

Toivotan kaikille vaihtoon lähtijöille mahtavia kokemuksia, nauttikaa ajastanne ja pitäkää mieli avoinna! 😊

Vaihtokertomus, Università degli Studi di Padova, syksy 2016

Maatalous-metsätieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Italia oli yksi suosikkikohteistani, joita mietin erasmusvaihtoani varten. Padovan yliopisto pisti silmään sen historian ja sijainnin takia. Se on Italian toisiksi vanhin yliopisto ja se sijaitsee lähellä Venetsiaa, lisäksi se on lyhyen junamatkan päässä myös Veronasta, Milanosta ja monesta muusta mielenkiintoisesta kohteesta Italian ulkopuolellakin.

Sain ensin tiedon yliopistoltani, että pääsin Padovaan vaihtoon ja pian perässä tuli Padovan yliopistolta vahvistus vaihtopaikan saamisesta. Ennen lähtöäni vaihtoon tulostin varalta kaikki paperit, mitä olin omalta ja vaihtoyliopistoltani saanut. Ajattelin että se helpottaa, jos papereita tarvitsee ja niiden tulostaminen olisi vaikeaa tai kallista Italiassa. Tarvittavia täytettäviä papereita tuli kuitenkin koko ajan lisää, muun muassa koska muutin ”learning agreementiä” Italiassa, eli vaihdoin kursseja paikan päällä siitä, mitä olin aluksi ajatellut ottavani. Kuitenkin sekä tulostus, papereiden saanti (koulujen sivuilta netin kautta muun muassa) ja kurssien muuttaminen olivat kaikki helppoja operaatioita.

Byrokratiasta pari sanaa

Suomen päässäkin vaihtoon lähdössä saa käydä aikamoista paperisotaa, joten pelkäsin jo valmiiksi kaikkea sitä paperimäärää, joka italiassa minua odottaisi. Saavuttuani Padovaan ensimmäisinä tutustumispäivinä saimme ohjeet ”sinisestä kansiosta”, jonka saisimme ja josta löytyisi lähes kaikki vaihtoa varten tarvitsemamme dokumentit. Ne tuli hakea yhdestä kohteesta, täyttää ja palauttaa ensimmäisenä oman kampuksen tutustumispäivänä. Kaikki ei ollut niin selkeää kuin voisi toivoa, mutta ohjeita sai netistä, ensimmäisenä tutustumispäivänä paikalla olleilta opettajilta, omalta kampuksen ”buddylta”, eli omalta määrätyltä tutorilta… Eli apua tarvitessa kyllä sai kun osasi kysyä.

Asuminen

Aloin etsimään asuntoa heti kun sain tiedon, että pääsen opiskelemaan Padovaan. Löysin asunnon nopeasti Erasmusu.com nettisuvulta, jossa yksityiset kodinomistajat etsivät alivuokralaisia. Löysin ihanan asunnon, joka oli pyörällä 10 minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Asunto oli kaksikerroksinen, jonka yläkertaa vuokrasin. Minulla oli oma kylpyhuone ja makuu- sekä olohuone, alakerran keittiön jaoin vuokranantajani kanssa. Vuokra oli aika korkea, kuitenkin pyörän lainaaminen kuului siihen. Moni muu opiskelija osti itselleen pyörän vaihtonsa ajaksi ja myi lopussa pois. Padova on sen verran pieni, että pyörällä pääsi liikkumaan kaupungissa kaikista nopeimmin ja vaikka metsätieteellinen tiedekunta, jossa opiskelin, sijaitsi Legnarossa lähellä Padovaa, sinnekin pyöräili noin puolessa tunnissa.

Kuva: Linnea Iskanius

Opiskelu ja opetus

Ennen vaihtooni lähtöä kävin läpi Padovan yliopiston englanninkielisiä kursseja ja valitsin sieltä sellaisia, mitkä kuulostivat hyviltä. Koska en varsinaisesti tarvinnut kursseja tutkintoani varten, en valinnassa ollut turhan tarkka. Ajattelin ensin, että otan vain niin paljon noppia kuin on tarvis tehdä vaihdossa, mutta lopulta Italiaan päästyäni innostuin kurssimahdollisuuksista niin paljon, että tein siellä sivuaineen ja vielä yhden ylimääräisen kurssin siihen päälle! Tosi tarina!

Opiskelin yliopistossa kursseja niin metsätieteellisestä tiedekunnasta kuin myös Italian viini – ja ruoka maisteriohjelmasta. Tämä jälkimmäinen on oikea aarre!! En edes tajunnut kurssi-infoja netistä ennen vaihtoa lukiessani, kuinka hauska maisteriohjelma oli kyseessä. Muun muassa matkat viinitehtaille ja viinitiloille, viinimaistelu ja tutustuminen viininviljelyyn oli mahtavaa ja niin mielenkiinoista. Reissuilla tutustui myös kurssikavereihin paremmin. Myös tavanomaisempi opiskelu koulun penkillä oli muutamia poikkeusluentoja ja – luennoitsijoita huomioimatta mielenkiintoista ja opetustaso oli hyvä.

Italiassa on käytössä paljolti suulliset kokeet ja esitelmät luokan edessä. Tämä tuntui aluksi pelottavalta ja oli jopa yksi syy, miksi mietin kahdesti haluanko Italiaan vaihtoon ollenkaan. Kuitenkin esitelmät olivat lopulta vain hyvä tapa tutustua porukkaan, kun oli kyse ryhmätöistä, sekä esiintymistilanteiden kohtaamiseen ja esiintymiskammon ylittämiseen. Myös suulliset kokeet eivät ole arvostelultaan niin tiukkoja kuin kirjalliset saattoivat olla, mutta luennoitsijoista riippuen silti hieman ahdistavia. Itselläni kokemukset olivat niistä ihan positiivisia, mutta huhuja kuulin ”etkö sinä tätäkään osaa” luennoitsijoista. Kirjalliset kokeet olivat yllättävän työläitä, eli kyllä niihin opiskella piti, mutta koska itse aiheista niin pidin, läpipääseminen ei ongelma ollut.

Pitää kuitenkin mainita, että kuten varmasti kaikissa yliopistoissa, Padovassakin kokeista ja kursseista osa oli todella helppoja ja osa sitten todella työläitä. Eräs kurssini käsitteli helppoja aiheita kuluttajakäyttäytymisestä. Kurssin aikana piti tehdä yksi helppo ryhmätyö, luennot olivat lähinnä keskustelua omista kokemuksista ja kurssin tentti oli lyhyt suullinen koe, jossa oli muutama yleispätevä kysymys kuluttajista. Loppuarvosana oli paras mahdollinen varmaankin kaikilla kurssilaisilla.

Arvostelu on Italiassa erikoinen. Kokeesta saa pisteitä asteikolla 0-30, ja 18 tarvitaan vähintään, että tentistä pääsee läpi. Osa luennoitsijoista antoi pienellä panostuksella ~26 pistettä, mutta työläimmillä kursseilla aikaa sain käyttää opiskeluun, että edes parikymmentä pistettä sain. Suulliset kokeet voivat siis tässä olla helpompia, sillä luennoitsija saattaa avittaa kysymyksen vastaamisessa vihjeillä.

Kuva: Linnea Iskanius

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Opiskelijaelämä oli todella hauskaa Padovassa. Vaihto-opiskelijoille järjestettiin jatkuvasti ohjelmia ja matkoja, joille pääsi suhteellisen edullisesti. Ensin tuli hankkia kortti opiskelijajärjestöltä, joka haettiin ja maksettiin (10-20 euroa muistaakseni) järjestön tiloista Padovan keskustasta ja sen hankittuaan pääsi osallistumaan monenlaiseen ohjelmaan. Matkoja tehtiin muun muassa Veronaan ja Venetsiaan, joulun alla oli joulureissu monen kaupungin välillä ja tammikuussa oli laskettelureissu Alpeille. Myös ihan Padovassa järjestettiin viininmaistelua ja baarikierrosta ja vaikka mitä muuta. Jos vain yhtään yritti etsiä seuraa ja ohjelmaa, sitä todella löysin. Ja porukka oli todella mukavaa siellä.

Italiassa eläminen on hieman halvempaa kuin Suomessa, mutta saksalaiset kaverini päivittelivät miten kallista kaikki oli. Salikortti, jonka hankin, oli Suomen hintoihin verrattavissa ja samoin julkinen liikenne. Minun vuokrani oli myös hyvin suuri, mutta toisaalta asuntoni oli kooltaan suuri ja ei mikään opiskelija-asuntola. Opiskelijoiden innoksi kuitenkin juominen ja ulkona syöminen on suhteellisen edullista.

Minulle sattui Italiassa onnettomuus, jossa jouduin ambulanssilla yhteen paikallisista sairaaloista (miten niin pieneen kaupunkiin tarvitaan niin monta sairaalaa, on se kysymys…) ja siellä minulla otettiin röntgenkuvat jaloista. Kielimuuri sairaalassa oli suuri, italiantaitoni ei riitä sairaalakeskusteluun eikä riitä myöskään heidän englantinsa. Kuitenkin kun kyseessä oli EU-maa ja vakuutukseni oli kunnossa, sain hyvää hoitoa ilmaiseksi ja pääsin kotiin paikatun varpaan sekä paperipinon kanssa.

Padovassa minulle ei kertaakaan tullut turvatonta oloa eikä minulla ollut huonoja kokemuksia turvallisuuteen liittyen. Kävelin esimerkiksi kerran yöllä kaupungin halki opiskelijajuhlien jälkeen, eikä vastaan tullut mitään, mikä olisi jäänyt pelottamaan. Kuitenkin on hyvä hieman tietää missä päin kaupunkia kävelee, Padovassa muun muassa rautatieaseman lähellä oli hieman rauhattomampaa. Varastelusta kuulin juttua parilta vaihtarikaverilta, toiselta varastettiin kännykkä kädestä keskellä kirkasta päivää ja toiselta oli yön aikana varastettu pyörä. Pyörässä pitää olla hyvä lukko ja siihen ei kannata jättää mitään valoja tai kelloa tai vastaavaa, ne viedään ihan varmasti jossakin vaiheessa päiväsaikaankin.

Suosittelen ainakin jonkinlaista budjetointia vaihtoon lähtiessä. Itse vaikka olin laittanut rahaa säästöön ennen matkaani, jouduin loppupäässä vaihtoani elämään hyvinkin senttiä venyttäen. Alussa innostui vaan matkustamaan ja käyttämään ulkona käymiseen koko ajan hieman liikaa, lopussa se kostautui. Enpä silti kadu mitään reissuja mitä tein. Kieltä kannattaa myös opetella edes ihan hieman, sillä jopa opiskelijakaupungissa kävin monessa kahvilassa ja kaupassa, joissa englannin kielellä ei meinannut pärjätä. Edes perusfraasit ja muutama käytännön sana vievät pitkälle.

Kaikenkaikkiaan vaihtokokemukseni oli mitä parhain! Käteen jäi kokemuksia ja suhteita, joita en ikinä unohda. Italia ja Padova kohtelivat minua niin hyvin. Etenkin se tuli positiivisena yllätyksenä, miten paljon paikallisia kavereita tein. Olin kuullut etukäteen, että vaihdossa usein tutustuu vain muihin vaihto-oppilaisiin, mutta ainakaan minun tapauksessani tämä ei ollut totta ollenkaan. Sanoisin että ainakin itselleni parasta vaihdossa oli ”tauko” omasta arjesta ja opiskeluista, kaikki tuntui niin uudelta kun vaihtoi hetkeksi maisemaa.

Kirjoitin blogia matkani ajan ja lisäilin sinne erityisesti paljon kuvia matkoiltani. Saa käydä vilkaisemassa osoitteessa hattunialla.blogspot.fi.

Vaihtokertomus, Czech University of Life Sciences Prague (CULS), syksy 2016

Praha

Maatalous-metsätieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtoyliopistosta tuli hyvissä ajoin hyväksymistieto ja sähköpostilla informaatiota milloin ja mihin tulee saapua vaihdon alkaessa. Sähköposti toimi vaivattomasti ja lähetin muutaman viestin koulun vaihtokoordinaattorille ja aina sain vastauksen. Vaihtohaun yhteydessä oli asuntolahakemuskaavake, josta tuli lähellä vaihdon saapumista tieto että asuntolapaikka on hankittu, mutta CULS’in asuntola olikin täynnä ja puolet vaihtareista oli sijoitettu Kaarlen yliopiston asuntolaan,  minä mukaan lukien.

Ennen vaihtoon lähtöä tein hieman taustatutkimusta Prahasta ja alueesta jossa asuntola ja koulu sijaitsivat, sekä katselin julkisen liikenteen reittejä. Liityin myös facebookissa oleviin vaihtariryhmiin, joita oli todella paljon. Tähän vahva suositus! Ryhmistä sai paljon ajankohtaista tietoa tapahtumista ja monet kyselivät esimerkiksi muita vaihtareita kahville ja tapahtumiin. Monissa ryhmissä myös etsittiin kimppakämppään asujia.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Byrokratia Prahassa yllätti suomalaisen täysin! Kaikki tieto tuli olla konkreettisesti paperilla, mitään asuntolaan, kouluun tai julkiseen liikenteeseen liittyvää ei hoidettu sähköisesti. Allekirjoitukset tuli hakea yhteen paperiin useasta eri paikasta ja jokaiseen paperiin liitetään passikuva. En ollut itse varautunut tähän ja olin jättänyt passikuvat ottamatta ja lähes kaikki tarvittavat paperit löytyivät vain koneeltani sähköisestä muodosta.

Ensimmäinen viikko Prahassa menikin täysin passikuvia ottaessa, papereita printatessa ja allekirjotuksia noutamassa – ja kaikkia juoksevia asioita hoitaessa. Mukaan kannattaakin siis ottaa ainakin 10 passikuvaa ja jokainen paperi tulostettuna jota koululta etukäteen lähetetään, sekä alkuperäiset mobility onlinen hakupaperit. Kaupungin asukkaaksi tai poliisille ei tullut ilmottautua, koulu ja asuntola tekivät sen vaihtareiden puolesta.

Praha
Kaupungin paras näköalapaikka Letenske Sady puisto. Kuva: Susanna Saikkonen

Asuminen

Asuminen Prahassa on todella turvallista ja halpaa! Yleinen hintataso on suomalaiselle hyvin alhainen ja omat asumiskustannukset kaikkineen olivat noin 200e kuussa. Asuntolassa asuminen maksoi netin kanssa noin 100e ja koulussa ruoka maksoi 1e per päivä. Keskustan ulkopuolella jossa opiskelijat pääosin asuvat ja asuntolat sijaitsevat on paljon hyviä ravintoloita joissa söi muutamalla eurolla. Baareissa ja klubeilla kalja maksoi 1e ja muut juomat muutaman euron. Matkustaminen lähikaupunkeihin/-maihin kuten Saksaan, Itävaltaan ja Puolaan oli myös todella helppoa ja edullista. Opiskelijahintaiset bussiliput maksoivat alle 10e suunta ja paikallinen opiskelijajärjestö Student Zone järjesti aivan loistavia reissuja mm Oktoberfesteille Saksaan ja Auschwitziin Puolaan. Itse kävin viidellä järjestetyllä opiskelija viikonloppu matkalla ja omatoimireissun tein ystäväni kanssa Wieniin. Näihin kaikkiin kannattaa varata hieman rahaa, mutta opintotuella pärjäsi hienosti kun hintataso tosiaan oli hyvin edullinen.

Vaikka itse aluksi etsin omaa asuntoa tai kimppa-asuntoa keskustasta, eikä asuntolaelämä vaikuttanut houkuttelevalta vaihtoehdolta, suosittelen silti todella vahvasti kaikille asuntola-asumista! Se on edullista ja ystäviä saa aivan varmasti. En tuntenut ketään vaihtoon lähtiessä mutta asuntolamme kerroksen ihmisistä tuli koko reissun tärkeimpiä ystäviä. Asuntoloissa on myös pesutuvat, kahvila/ruokala, kuntosali jne. Kaarlen yliopiston asuntola Na Vetrniku oli lopulta paljon parempi kuin CULS’in oma asuntola johon en mahtunut asumaan. Na Vetrniku sijaitsi aivan metroaseman varrella toisin kuin CULS’in asuntola oli hyvin kaukana keskustassa. Jos siis on vaihtoehto valita, suosittelen asumista Kaarlen yliopiston asuntolassa.

Koin myös että asuminen oli todella turvallista – jopa turvallisempaa kuin Suomessa. Vaihtareihin ja ulkomaalaisiin suhtauduttiin myötämielisesti ja ystävällisesti vaikka olin kaikkea muuta netistä etukäteen lukenut. Yhtäkään varkaustapausta en kuullut keneltäkään eikä mitään muutakaan epäilyttävää tapahtunut. Itse hävitin Halloween-juhlissa lompakkoni, joka sekin löytyi seuraavalla viikolla löytötavaroihin toimitettuna.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu pääsääntöisesti Prahassa tai ainakin CULS’issa oli helppoa. Oma englannin kielen taitoni on aina ollut todella välttävällä/tyydyttävällä tasolla ja ensi alkuun pelotti, miten tunneilla luentojen seuraaminen onnistuu. Tsekkiläiset ovat melko huonoja englannin kielessä, joten useimpien opettajienkaan englanti ei ollut kummoista, vaan juurikin hyvin helposti ymmärrettävissä.

Ennen varsinaisen koulun alkua oli viikon kestävä tsekin kielen intensiivikurssi. Tämä koulun tarjoama kurssi kannattaa käydä. Siitä sai muutaman opintopisteen ja mikä tärkeintä, pääsi tutustumaan muihin vaihtareihin ennen koulun alkua. Ensimmäinen varsinainen kouluviikko oli orientaatioviikko eli oikea byrokratiaviikko. Paljon papereita ja hakemuksia. Koulu hankki kaikille kansainvälisen ISIC kortin ja tarvittavan opiskelijatodistuksen bussikortin hankkimiseen. Ensimmäisellä viikolla oli myös paljon yhteistä tekemistä ja retkiä ympäri Prahaa. Vaihtareita oli paljon ja meistä pidettiin todella hyvää huolta.

Varsinainen opetus alkoi kielikurssi- ja orientaatioviikon jälkeen. Ero Suomeen oli luentojen läsnäolopakko. Kaikille luennoille oli pakko mennä ja opetus oli todella erilaista kuin Suomessa. Luokkahuoneet olivat pieniä ja opetus hyvin interaktiivista ja tehtäviä tehtiin luokassa paljon. Opiskelu oli hyvin samantapaista kuin Suomessa lukiotasolla. Kirjoitustehtäviä ei ollut juuri ollenkaan. Kaikilla valitsemillani kursseilla oli ainakin yksi ryhmätyöprojekti joten tämäkin erosi todella paljon suomen opiskeluistani. Ja vain muutamalla kurssilla oli loppukoe, ja nämäkin oli yhden a4 paperin mittainen monivalintatesti. Kurssien läpipääsy oli 99% varmaa.

Vaikka itse panostin matkusteluun ja kaikkeen muuhun kuin itse opiskeluun sain kasaan 42 opintopistettä helposti! Kaikki sain hyvin hyväksiluettua tutkintooni Suomessa. Suosittelen valitsemaan paljon kursseja ja mielummin vaikka jättäytymään pois lukukauden aikana mikäli tulee poissaoloja tai kurssi muuten ei tunnu kiinnostavalta. Mutta jos tunneilla pystyy sinnittelemään mukana se todella kannattaa, loppukokeet ovat niin helppoja että opintopisteet tulee saamaan varmasti.

Myös opiskelussa näkyi byrokratia ja tekniikan kehittymättömyys. Mitään nettijärjestelmää ei ollut muuhun kuin kursseille ilmottautumiseen. Kurssiarvosanat tuli käydä kurssin opettajalta henkilökohtaisesti pyytämässä tiettynä ajankohtana ja tiettyyn aikaan. Tästä ilmoitettiin sähköpostilla. Silloin tuli mennä opettajan omaan toimistoon ns. Blue Bookin kanssa eli sinisen paperivihkosen kanssa ja siihen kerättiin opettajan allekirjoitus ja arvosana. Tämä oli ainakin meille suomalaisvaihtareille todella huvittava ja harmaita hiuksia aiheuttava operaatio. Varsinkin jos olit suorittanut 9 kurssia niin kuin minä.

Kokonaisuudessaan siis opintojen suunnittelu oli tehty helpoksi, koska orientaatioviikolla oli luentokurssien valitsemisesta ja vapaasti sai valita maisteri- ja kandikursseja, mitkä vain mielenkiintoisimmilta kuulostivat. Kursseja oli todella paljon mistä valita. Itse olin alkuperäiseen learning agreementiin valinnut aivan eri kurssit jotka lopulta suoritin. Meille annettiin vasta paikan päällä huima lista lisää kursseja joista valita, nämä olivat erasmus opiskelijoille erityisesti suunnattuja. Moni lopulta valitsikin juuri näitä ja itse kävin kaksi ”tavallista” kurssia jossa oli tsekkiläisiä opiskelijoita. Nämä olivat opettavaisempia ja mielenkiintoisempia kuin erasmus kurssit, mutta myös paljon työläämpiä ja haastavampia. Opiskelutyyli ja opetustyyli poikkesivat paljon omasta opiskelustani Suomessa, mutta vaihtelu oli mukavaa ja siihenkin tottui. Ryhmätöitä myös tehdessä tutustui mukavasti uusiin ihmisiin.

Český Krumlov, kaupunki Tsekeissä jonne opiskelijajärjestö Student Zone teki viikonloppu reissun.
Český Krumlov, kaupunki Tsekeissä, jonne opiskelijajärjestö Student Zone teki viikonloppureissun. Kuva: Susanna Saikkonen

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Opiskelijaelämä Prahassa on helppoa mutta hieman ajankäyttöä ja viikkosuunnittelua rajoittavaa oppituntien pakollisen läsnäolon takia. Vapaa-aikaa kuitenkin on paljon ja lähes kaikki muu aika jota ei koulussa vietä, sillä kotitehtäviä ei juurikaan ole. Vapaa-aikaa on todella mukava myös viettää ulkona syöden, kahvitellen, juhlien ja elokuvissa käyden koska kaikki on vähintääkin puolet edullisempaa kuin Suomessa. Opiskelijakortilla myös saa useassa paikassa alennuksia.

Heti ensi alkuun kannattaa ostaa julkisen liikenteen puolen vuoden kortti kun vain koululta saa orientaatioviikolla allekirjoitetun opiskelijatodistuksen. Ilman tätä ei saa alennusta. Julkinen liikenne on hyvin halpaa ja 6kk maksoi vain 50e. Käytimme ystävien kanssa myös paljon uberia, joka maksoi muutaman euron esimerkiksi asuntola-keskusta välille, joka oli 7km. Välimatkat keskustassa eivät ole pitkiä mutta CULS yliopisto sijaitsee aivan Prahan laitamilla ja omasta asuntolastani oli kuljettava ratikalla metroasemalle ja metrolta vielä jatkettava bussilla koululle. Liikennöintiajat ovat kuitenkin todella tiheät ja kaikki julkiset kulkevat läpi yön ja ovat aina aikataulussa joten lopulta matkantekoon ei tarvinnut käyttää kokonaisuudessaan paljon edes aikaa. Puhelimeen ladattava Google Maps toimi myös todella mahtavasti, suosittelen lataamaan ja katsomaan sieltä reittiohjeita ja aikatauluja. Prahassa oli myös oma julkisenliikenteen uusi appi, mutta tämä ei mielestäni ollut yhtä toimiva kuin Google Maps.

Puhelinliittymäkseni valitsin Vodafonen, joka tarjosi isointa nettipakettia, joka sekin tuntui suomalaiselle rajatonta halpaa nettiä käyttävälle hyvin kalliille. Nyt kuitenkin roaming maksujen poistuttua tulevien vaihtareiden ei tarvitse erikseen paikallista liittymää hankkia, ainoastaan muokata omaa liittymää suomen päässä tsekeissä toimivaksi. Joten liittymän hankkimiseen en enempää pureudu. WIFI-yhteyksiä oli kuitenkin todella hyvin saatavilla ympäri kaupunkia. Asuntola oli hyvin vanhanaikainen ja siellä oli vain internetkaapelireikä seinässä, mutta reitittimellä sai myös wifin aikaan. Keskustassa kauppakeskuksissa, ravintoloissa ja kahviloissa oli ilmaisia nettejä sekä koulussa toimi Eduroam.

Aika Prahassa oli elämäni ehdottamasti parasta aikaa ja en voi muuta kuin suositella lähteville vaihtareille. Parasta on todella vilkas ja aktiivinen opiskelijaelämä, joka pyörii täysin vaihtareiden varassa. Opiskelijajärjestö Student Zone hoiti mielettömän hienoja viikonloppumatkoja naapurimaihin joihin kannattaa ehdottomasti osallistua tai vähintäänkin harrastaa omatoimimatkailua. Tsekkien ja muun keskieuroopan hintataso verrattuna suomeen mahdollisti hyvän elintason.

Ongelmatilanteita ei tullut eteen muuten kuin paikallisten englannin kielen taidon kanssa, joka oli pääosin heikkoa. Asuntolan työntekijät eivät puhuneet sanaakaan englantia ja kommunikointi oli lähes mahdotonta. Silti lopulta kaikesta selvisi eikä vaihdosta jäänyt mitään negatiivista sanottavaa.