Vaihtokertomus, Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne, lukuvuosi 2016-2017

Filosofian opiskelija

Ennen lähtöä

Kun vaihto-opiskelijaksi hakeminen tuli ajankohtaiseksi, olin hieman yllättynyt kuinka paljon papereita asian tiimoilta oli täytettävänä. Mielestäni kuitenkin Liikkuvuuspalveluiden ohjeet asiasta olivat selkeät ja niitä noudattamalla ja pitämällä kiinni deadlineista selviydyin hakuprosessista hyvin.

Jos et ole aiemmin asunut miljoonakaupungissa, tulee muutto Pariisiin olemaan iso muutos. Rapusta kadulle astuessa pörinä ja hälinä alkaa ja vain jatkuu siihen asti kun pääsee sisätilaan. Nekin tosin ovat usein pieniä Pariisia vaivaavan tilanpuutteen takia ja suosittuna turistikohteena varsinkin nähtävyyksiä sisältävät kaupunginosat ovat tupaten täynnä ihmisiä sesonkiaikoihin.

Vaikka Ranska on Euroopassa, on myös kulttuuri jossain määrin erilainen, joten siihen kannattaa varautua. Esimerkiksi tuntemattomia ihmisiä puhuteltaessa tulee käyttää kohteliaita muotoja. Nuorisokaan ei välttämättä osaa edes auttavasti englantia, joten ranskantaito helpottaa myös arkielämää. Pariisilaisten puheenparsi on myös sangen nopeaa, joten kannattanee hieman pyrkiä harjaannuttamaan kuullun ymmärtämisen taitojaan esimerkiksi Pariisiin sijoittuvia sarjoja tai elokuvia katsomalla. Vaikka oma kielitaitoni oli kielikeskuksen kursseilla saavuttanut vaadittavan tason B2, jokapäiväinen asiointi ranskaksi oli melko vaikeaa. Onneksi se kuitenkin helpotti pikkuhiljaa, kunnes joskus kevätlukukauden alussa tajusin ymmärtäväni satunnaiset ohikulkijoiden aiemmin lähinnä nopeaa rytmikästä suhinaa muistuttaneet kysymykset ensi kuulemalta.

Käytännöllisenä vinkkinä ennen lähtöä kannattaa myös hankkia maistraatista “Ote väestörekisteriin kuulumisesta”. Ranskassa saattaa tarvita ns. syntymätodistusta ja suomalaisen järjestelmän vastaava on tuo ote väestörekisteristä. Kyllä sen Ranskaankin saa tilattua olemalla maistraattiin yhteydessä, mutta se on luonnollisesti helpompaa hankkia Suomesta käsin. Syntymätodistusta ainakin tarvitsee, jos hakee CAF:in tukea asumiskustannuksiin. CAF on siis hieman Kelaa muistuttava taho, jolta voi saada asumiskustannuksista riippuen suuripiirtein 100 euroa kuussa tukea asumiseen. (ks. Tarkemmin yliopiston ja CAF:n sivut nykyisistä käytännöistä, byrokratia tähän liittyen oli myös melko vaikeaa ja työlästä, joten budjettiaan ei kannattane tasapainottaa tämä mielessä).

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Vaihtoni alkoi orientaatioviikolla yliopiston 13:sta kaupunginosassa sijaitsevalla kampuksella. Ohjelmassa oli kielikurssi tasoryhmien mukaan, käytännön infoa ja neuvoja kirjallisten töiden laatimista varten.

Alkubyrokratia tarkoitti yliopistoon sisäänkirjautumista ja sitä varten kannattaa varata tarpeelliset ohjeissa mainitut dokumentit mukaan. Vasta sisäänkirjautumisen jälkeen saa opiskelijakortin, jota näyttämällä pääsee ydinkeskustan kampusalueille ja kirjastoihin. Se kannattaa siis hakea mahdollisimman nopeasti.

Byrokratiasta muuten totean, että kohdallani vaihtoajan pidentäminen kesken vaihdon onnistui. Vaihtosopimuksessani luki, että sopimus on vain puoleksi vuodeksi, mutta Suomen päästä sanottiin, että jos Pariisi 1:lle on ok, niin kyllä se onnistuu. Hieman ennen syyslukukauden puolta väliä otin yhteyttä filosofian oppiaineen vaihto-opiskelijoiden yhteyshenkilöön ja hän sanoi pidennyksen onnistuvan. Kirjoitin kaikki mahdolliset viestittelyt aina mahdollisimman kohteliaasti kaikille, mutten tiedä kuinka suuri vaikutus tällä oli. Kuitenkin on huomionarvoista käyttää mahdollisimman kohteliasta kieltä myös kirjallisessa viestinnässä, vaikka sähköpostiviestintä on höllempää Ranskassakin, on kaiketi aina mahdollista törmätä vanhoillisempaan opettajaan tai hallinnon edustajaan.

Asuminen

Pariisin vuokrataso on melko korkea, jopa Helsingin tasoa korkeampi. Asuntojen löytäminen on myös vaikeaa. Myös asuntojen varustelutaso ei ole samaa tasoa. Kannattanee siis varautua joko maksamaan maltaita tai karsimaan vaatimustasoaan ja silti asumaan pienemmällä mukavuustasolla. Esimerkiksi lähijunalla pääsee melko nopeasti keskustaan ja eteläiset lähiöt ovat sinänsä hyvämaineisia.

Asunnon löytäminen vapailta markkinoilta on myös kohtalaisen hankalaa, joten jos se budjettiisi sopii, yksityiset opiskelija-asuntolat lienevät kaikista helpoin ja joustavin ratkaisu. Niissä huone maksaa kuitenkin n. 800-1000 euroa kuussa. Pariisin eteläosassa sijaitsevalla Cité international universitairella on majoitusta tarjolla eri maiden kansalaisille. Suomella ei ole harmillisesti omaa taloa, mutta pari suomalaista tuttuani sai sieltä asunnon. Jos asunto siis puuttuu kannattaa ottaa yhteyttä siellä Maison internationaleen. Pohjoismaalaisista taloista olen myös kuullut hyvää tältä kannalta. Nämä vaihtoehdot ovat jonkin verran halvempia, mutta kuitenkin melko kalliita (500-600 euroa kuussa varustelutasosta riippuen).

Pariisi 1:en sivuilla on jonkinlainen opas asunnon löytämiseen ja siihen kannattaa tutustua. Verkosta löytyy myös erilaisia palveluita, jotka tarjoavat välityspalkkiolla asuntoja. Näiden luotettavuutta kannattaa ensin tarkistella googlettelemalla ja etenkin lyhyemmän vaihdon kustannuksissa yhden kuun vuokransuuruinen välityspalkkio on kieltämättä suurehko. Myös suomalaisten ylläpitämät ryhmät sosiaalisen median palveluissa saattavat olla hyödyllisiä asuntoa etsiessä.

Itselläni oli aluksi huonoa tuuria asunnon suhteen ja jouduin asumaan väliaikaisratkaisuissa. Onneksi syyslukukauden lopussa sain opiskelija-asunnon CROUS:ilta eli Ranskan Hoasia vastaavalta taholta. Vuokra oli naurettavan pieni mutta mukavuudetkin olivat sitä luokkaa (kimppakämpän pohjaratkaisu oli älytön ja asunnon kunto järkyttävä).

Vapailta markkinoilta etsiessä kannattaa googletella ajankohtaiset hyvät sivustot (esim. leboncoin.fr, annoncesetudiant.fr, …) ja olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä. Soittamalla saa nopeiten yhteyden. Näyttöihin tulee mennä kaikki tarvittavat paperit mukana (mm. valokopio henkilökortista, todistukset opiskelusta, joko oma tai takaajan verokuitti/todiste viimeisimmistä palkasta).

Ja ehdottoman tärkeää: huijareita on liikkeellä ja heitä kannattaa varoa. Heti jos ennen näyttöä tulee lähetellä rahaa jonnekin, tai takuusummia maksaa kansainvälisillä rahanvälityspalveluilla, kyseessä on huijari. Yleinen käytäntö vapailla markkinoilla on käsitykseni mukaan shekin kirjoittaminen takuuvuokrasta avainten saamisen yhteydessä.

Metro on Pariisin alueilla nopein ja kätevin tapa liikkua, vaikka siinä onkin jonkin verran häiriöitä. Varsinkin ruuhka-aikoina bussit kulkevat hitaasti. Imaginer R-kortin saavat myös alle 26-v. opiskelijat täyttämällä Metroasemilta saatavan hakemuksen. Pyörätieverkko ei ollut kauhean kattava ja vaikka pyöräilen Helsingissä ympärivuotisesta, en uskaltanut edes yrittää kauhistuttuani heti alkuun erilaista autoilukulttuuria. Velib-kaupunkipyöräverkko on kuitenkin kattava ja erittäin edullinen tapa liikkua.

Byrokratia

Ranskalainen byrokratia on aivan syystä pahamaineisen hankalaa ja sen kanssa kannattaa pitää pää kylmänä. Onneksi yliopiston puolesta vaihto-opiskelija pääsee helpolla, mutta esimerkiksi pankin kanssa asiointi oli suomalaisen näkökulmasta hankalaa.

Kaikessa hallinnollisessa ja byrokraattisessa asioimisessa kannattaa käyttäytyä hillitysti ja mahdollisimman kohteliaasti. Jos asia ei onnistu jonkun virkailijan kanssa, kannattaa vielä koittaa onneaan toisena päivänä toisen kanssa tai mennä toiselle toimipisteelle.

Pankkitili oli pakollinen CAF:in tukea saadakseen ja se lienee helpoin saada yliopiston kautta. Otin itse pankkitilin Kansainvälisten opiskelijoiden asioita hoitaneen opiskelijajärjestön kautta.

Jos joutuu tekemään sopimuksia (kuten kotivakuutus, internetyhteys jne.) kannattaa selvittää niitä ottaessa tasan tarkkaan kuinka ne irtisanotaan ja mitkä ovat sopimuskaudet. Jouduin itse maksamaan internetyhteydestä koko vuodelta kun kauppias oli sanonut virheellisesti sen kesken irtisanomisen olevan mahdollista ilman lisäkuluja.

Opiskelu ja opetus

Jos olet menossa vaihtoon opiskelemaan ranskaksi, paranna kielitaitoasi mahdollisimman paljon ennen lähtöä. Itse pystyn tässä puhumaan varmuudella ainoastaan filosofian opinnoista, mutta uskoakseni tietyin varauksin ne antavat osviittaa humanistisista aineista samassa yliopistossa. Filosofiassa maisteriopetus koostui ns.

Kursseja on kahdenlaisia : Cours magistreux ja td eli travail dirigé. Ensimmäiset ovat luentokursseja ja jälkimmäiset pienryhmätyöskentelyyn nojaavia harjoituskursseja. Sorbonne-kampuksella pidetyillä filosofian maisterikursseilla ei ollut mitään power pointteja tai muuta käytössä, joten muistiinpanojen tekemistä kannattaisi varmuuden vuoksi harjoitella. Luennoilla ei myöskään ollut yhtä paljon vuorovaikutusta, kuin mihin olin Helsingissä tottunut.

Filosofiassa kandin kolmannen vuoden kurssien ja maisterikurssien suurin ero oli se, että kandikurssin loppuarvostelu tapahtui pääasiallisesti tentillä, kun taas maisterikursseilla se tapahtui esseellä. Tenttivastauksissa vaaditaan ranskalaisen vastauksen rakennetta, samoin kuin esseissäkin. Nämä asiat käsiteltiin nopeasti orientaatioviikolla, mutta jollei asia jotenkin ihmeen kaupalla ole entuudestaan selvä, kannattaa katsoa pääsisikö osallistumaan näihin asioihin keskittyneelle ranskan kielen kurssille. Siitä oli ainakin itselleni paljon hyötyä.

Vaihto-opiskelijalla esseevastaus on tietysti helpompi, koska siihen voi rauhassa keskittyä. Kirjallisuus tuli kuitenkin itse etsiä. Kursseja varten tulee kuitenkin alkaa työskentelemään heti alusta lähtien, koska kirjallisten töiden tekeminen vaatii oikeasti lukemista. Jos tenttiin päätyy, kannattaa ottaa sanakirja mukaan, suomi-ranska-suomi- sanakirjankin mukaan ottaminen Suomesta voi olla joka tapauksessa hyvä idea.

Ranskalainen arvosteluasteikko on melko tiukka (1-9 hylätty, 10-20 hyväksyttyjä). Ainakin filosofiassa nämä kuitenkin käännettiin armollisesti meidän asteikkoomme. Opettajat myös ottivat mielestäni hyvin huomioon kielitaidosta johtuneet ongelmat vastauksissa ja olin oikein tyytyväinen saamiini arvosanoihin, vaikka työskentelinkin ehkä enemmän niiden eteen kuin mitä Helsingissä olisin työskennellyt.

Yliopiston kirjastot ovat hyviä kokoelmiltaan ja lukupaikkoina, mutta myös kaupunginkirjastoverkko oli kattava ja kokoelmat hyviä. Ranskassa kustannusala on kuitenkin hyvin suuri ja akateemisiakin kirjoja kustannetaan isoina pokkaripainoksina. Esimerkiksi filosofiassa suuri osa mahdollisista materiaaleista oli tarjolla halpoina pokkareina (7-12 e). Isot kirjakaupat myös myyvät käytettyjä kirjoja uusien seassa ja silloin voi saada neljännestä tai puolta halvemmalla kirjan.

Vapaa-aika

Pariisi oli itselleni hieman yksinäinen paikka. Olin vaihtareidenkin joukossa melko vanha monien ranskalaisten opiskelijoiden ollessa parikymppisiä vielä maisterikursseillakin. Minusta tuntui, että tämä hankaloitti ihmisiin tutustumista, mutta olen ehkä hieman introvertti luonteeltani. Lisäksi Pariisissa ei ollut samanlaista tiivistä ja yhteisöllistä opiskelijakulttuuria kuin Suomessa. Kannattaakin yrittää parhaansa asettamasta liikaa paineita sosiaaliselle puolelle. Ainakin toisten vaihtareiden kanssa pääsee varmasti juttuun.

Pariisi itsessään on turistikohde vailla vertaa ja kaupungin turistitoimiston info-opas oli ilmainen ja hämmentävän informatiivinen. Se kannattanee hankkia mahdollisimman pian ja miettiä mitä ainakin haluaa nähdä. Useimpien museoiden peruskokoelmat ovat ilmaisia 26-vuotiaille, mutta jos haluaa käydä useammin vaihtuvissa näyttelyissä kannattanee harkita kanta-asiakaskorttia (museosta riippuen n. 20-60 euroa vuodessa). Myös kohteita Pariisin ulkopuolella kannattaa harkita. Kävin itse Versaillesin lisäksi Villa Savoyessa. Versaillesia kannattanee harkita, sillä jonot olivat erittäin pitkät ja kokemus tungoksen täyteinen – onhan Pariisin lähistöllä muitakin linnoja (Domaine de Chantilly, Fontainebleu jne.).

Vaihtokertomus, University of Clermont Auvergne, lukuvuosi 2016-2017

Humanististen tieteiden opiskelija

Olin Erasmus-vaihdossa lukuvuoden 2016-2017 Ranskan Clermont-Ferrandissa opiskelemassa Euroopan tutkimusta. Clermont-Ferrand on pieni kaupunki aivan keskellä Ranskaa, mutta kuitenkin täynnä opiskelijoita ja kulttuuria. Lähin suurempi kaupunki on Lyon joka on parin tunnin bussimatkan päässä. Bussi Pariisiin on kuutisen tuntia ja Marseilleen noin viisi. Itse tykkään verrata Clermonttia suomalaisittain Jyväskylään: pienehkö opiskelijakaupunki josta pääsee pienellä vaivalla minne vain.  Vaihtovuodesta jäi käteen ennen kaikkea iso kasa ihania muistoja, kavereita ja kokemuksia, mutta myös ihan uudenlainen lähestymiskulma maailmaan, opintoihin ja elämään. Vaikka opin paljon uusia asioita luentosalissa, vielä tärkeämmät oppitunnit olivat sen ulkopuolella. Kuinka toimia vieraassa maassa, vieraassa kulttuurissa ja vierailla kielillä.

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä hoidettavat asiat olivat helposti koko vaihdon stressaavin osuus. Lopulta kuitenkin sain kuitenkin kaiken ilman suurempia ongelmia hoidettua: koko vaihtovuoden voimassa oleva passi, hyväksymiskirje vaihtoyliopistolta, asunto Ranskasta, matkavakuutus, ilmoitukset Kelalle ja maistraatille, sekä lentoliput. Asunnon sain ”paikalliselta HOASilta” eli CROUSilta. Clermonttiin matkustamisen voi hoitaa todella monella tavalla: suoria lentoja Helsingistä ei ole, joten lentää voi joko Pariisiin tai yleensä välilaskun kautta Lyoniin joista matka jatkuu joko bussilla tai junalla itse määränpäähän. Itse suosin Pariisiin lentämistä ja sieltä bussilla jatkamista. Esimerkiksi FlixBus ja OuiBus tarjoavat useita lähtöjä päivässä ja busseissa on sekä wifi että pistorasiat, toisin kuin junissa. Passin ja opiskeluun liittyvien papereiden lisäksi kannattaa hankkia ennen lähtöä maistraatista syntymätodistus, joka vaaditaan ranskalaisen asumistuen, CAFin, hakemiseen. Viimeisenä vinkkinä lähtijöille haluan vielä painottaa kielitaidon tärkeyttä: Ranska on maineensa mukaisesti yksikielinen, ja vaikka byrokratiasta selviää lähes olemattomalla kielitaidollakin, sujuvat asia valtavan paljon mukavammin jos ainakin ranskan perusteet ovat hallussa jo ennen lähtöä.

Alkubyrokratia kohteessa

Alkubyrokratia Clermontissa oli vähintääkin hämmentävä ja paikallisen byrokratian jäykkyys tulee selväksi viimeistään tässä vaiheessa. Kärsivällisyydellä ja täsmällisyydellä tästäkin ovat kaikki kyllä selvinneet. Meille annettiin ohjeeksi etsiä aluksi kansainvälisten asioiden toimisto, josta saimme lisäohjeet ilmoittautumisiin, orientaatiohin ja opintojen aloittamiseen. Niin tarkasti en enää muista jokaista toimistoa, luukkua ja sähköpostiosoitetta että tässä neuvoisin muuta kuin jo edellä mainittua kärsivällisyyttä ja täsmällisyyttä sekä reipasta otetta asioiden hoitamiseen: näitä, kuten mitään muitakaan byrokratiaan liittyviä asioite ei ole viisasta jättää roikkumaan, vaan ne kannattaa hoitaa heti kun vaan ehtii. Yllätyksiä tulee aina ja mikään ei ole niin helppoa kuin voisi luulla.

 Asuminen

Clermontissa asuin siis opiskelija-asuntolassa kuten useimmat muutkin vaihto-opiskelijat. Asuntola oli lähellä kampusta ja kaikki naapurit olivat opiskelijoita. Asuminen ei kuitenkaan ollut aivan täyttä kaaosta, vaan yörauhaa oli valvomassa CROUSin työntekijä. Omassa rakennuksessani huoneissa oli ainoastaan lavuaari ja peili, vessat, suihkut ja keittiöt olivat jaettuja. Monissa muissa asuntoloissa ainoastaan keittiö oli jaettu. Vaihetoehto CROUSin asuntoloille olivat melko kalliit yksityiset asuntolat ja  kohtuullisen edulliset vuokra-asunnot keskustassa tai keskustan lähistöllä. Helsinkiin verrattuna vuokrataso oli suorastaan halpa.

Alla kuvassa näkymät oman huoneeni ikkunasta, taivaanrannassa näkyy kaupungin oma tulivuori Puy de Dôme.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu Clermontissa oli todella erilaista Helsinkiin verrattuna: välivuodet tai asepalvelus eivät ole Ranskassa tyypillisiä ja opiskelu yliopistossa aloitetaankin useimmiten 17- tai 18-vuotiaana. Oman teoriani mukaan tämä vaikuttaa myös siihen, että opiskelu Ranskassa muistuttaa enemmänkin suomalaista lukiota kuin yliopistoa: ensimmäisellä luennollani Ranskassa opettaja kielsi kaikkien elektronisten laitteitten käytön luokassa ja jopa keskeytti opetuksen puuttuakseen puhelimen käyttöön. Myös enemmän tai vähemmän pakollinen läsnäolo, netistä löytyvien diojen puuttuminen, esitelmät, asioiden ulkoa opettelu ja kaiken opettajan sanoman muistiin kirjaaminen tuntuivat aluksi vierailta. Tämä on toki vain oma kokemukseni ja vaihtelu käytännöissä oli suurta jo yhden alan sisällä. Kannattaa kuitenkin varustautua pahimpaan, eli ottaa ainakin ensimmäisille luennoille mukaan paljon paperia, hyvä kynä ja vahva ranne sillä opettajat saattavat olettaa muistiinpanoja useamman sivun verran jokaiselta luennolta. Laiskan opiskelijan näkökulmasta tässä lukiomaisuudessa on toki myös puolensa: kotona luettavaa ei yleensä tullut paljoakaan ja opiskelu painottui luentoihin ja mahdollisesti esitelmien valmisteluun. Mahdollisissa ongelmatilanteissa, eli käytännössä ilmoittautumisissa ja opintosuunnitelman muutoksissa apu löytyi kansainvälisten asioiden toimistolta, jossa kärsivällinen, ystävällinen ja englantia puhuva työntekijä teki ihmeitä meidän vaihtareitten avuksi.

Clermont kaupunkina

Kuten jo aikaisemmin sanoin, tykkään verrata Clermontia Jyväskylään, ja siis ainoastaan positiivisessa mielessä. Molempien kaupunkien asukasluku on 140 000 tienoilla ja opiskelijoiden suosiossa. Suurkaupungin meteliin tottuneita voin lohduttaa Lyonin läheisyydellä: päivämatka shoppailemaan tai viikonloppureissu yöelämään olivat molemmat suosittuja tapoja päästä pois ”maalaisidyllistä”. Minulle Clermont oli juuri sopivan kokoinen: päivittäiset asiat hoituivat kävellen ja julkinen liikenne kuljetti sujuvasti kaupungin ulkopuolelle. Kauppoja, ravintoloita, baareja ja kahviloita löytyi enemmän kuin tarpeeksi ja vaikka kaduilla tulikin usein tuttuja vastaan, ei Clermontissa ollut ainakaan vuoden asumisen jälkeen tunnetta, että kaikki tuntevat kaikki. Suosituin tapa viettää vapaa-aikaa Clermontissa oli ASM rugbyjoukkueen kannattaminen. Tärkeimmät ottelut esitettiin kaupungin torilla ja niitä kerääntyi katsomaan tuhansia ihmisä. ASM myös menestyy hyvin, tänä keväänä jopa Ranskan mestariksi asti. Urheilun lisäksi kulttuuri kiinnostaa: ooppera, konsertit, joulumarkkinat ja tietenkin Clermontin lyhytelokuvafestivaali ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Pikkukaupungin eduksi lasken myös yleisen turvallisuuden: öisinkin uskaltaa kävellä yksin kotiin ja hukkuneet puhelimet useimmiten löytyvät takaisin omistajilleen.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Clermontiin, Ranskaan ja muuallekin lähteville vaihtareille haluaisin painottaa kokemuksen ainutlaatuisuutta. Vaihtovuosi on ennen kaikkea mahdollisuus tehdä asioita, jotka kotimaassa ovat usein mahdottomia: vieraalla kielellä ja vieraasta näkökulmasta opiskelu, uuteen tai uusiin kulttuureihin tutustuminen, matkustaminen… Vaihdossa kaikki on mahdollista ja opiskelija itse saa päättää kuinka aikansa käyttää. Itse olin lähellä sortua vanhan sananlaskun mukaiseen malliin, eli ”Erasmuksessa opit tuntemaan kaikki Euroopan kansat, paitsi sen jonka maassa asut”. Vaikka paikallisten kanssa ystävystyminen voi olla työläämpää kuin omassa ”vaihtarikuplassa” pysyminen, on se ehdottomasti vaivan arvoista. Omaa vaihtoani leimaa vahvasti matkustelu: vuoden aikana kävin parissa kymmenessä eri kaupungissa, kymmenessä eri maassa. Paikalliset ystävät antavat aivan ainutlaatuisen kulman turismiin ja keskeltä Ranskaa oli helppoa ja halpaa lähteä joko bussilla tai lentämällä minne vain Euroopassa.  Myös matkaseuran löytäminen tapahtui kuin itsestään, sillä lähes kaikki vaihtoon lähteneet olivat ainakin jossain määrin kiinnostuneita uusien paikkojen näkemiseen ja kokemiseen. Suosittelen!