Moikka! Nimeni on Roosa ja opiskelen Helsingin yliopistossa Genetiikan ja molekyylibiotieteiden maisteriohjelmassa. Opiskelin ”molecular and celullar biology” linjalla kevätlukukauden 2023 National Tsing Hua University:ssä (NTHU), joka sijaitsee Taiwanin pääkaupungista Taipeista noin tunnin bussimatkan päässä Hsinchun kaupungissa. Hsinchu on hyvin perinteinen kaupunki, jossa on noin puoli miljoonaa asukasta ja kaksi isoa yliopistoa.
Infot koulun alkamisesta lähetettiin sähköpostitse joulukuun lopussa, ja koulu alkoi helmikuun toisella viikolla. Infot olivat kattavat ja sisälsivät ensimmäisen viikon kulut. Ensimmäisellä viikolla maksetaan asuntola, petivaatteet ja sähkökortti. Itse lensin Taiwaniin kahdeksan päivää ennen koulun alkua, mikä oli hyvä ratkaisu: pääsin sopeutumaan kulttuuriin ja uuteen aikavyöhykkeeseen rauhassa ennen kuin luennot alkoivat.
Tammikuun aikana saimme yhteystiedot omakohtaiseen tuutoriin ja isäntäprofessoriin. Olikin todella helpottavaa tietää, että joku paikallinen on koululla auttamassa minua sopeutumaan. Oman tuutorin kanssa meistä tulikin todella hyvät ystävät. Muutama päivä ennen kurssien alkua meillä oli infotilaisuus, jossa kerrottiin tärkeitä asioita opiskelusta ja elämästä NTHU:ssa, jonka jälkeen tapasimme tuutorit. Tuutorit esittelivät meille kampusta ja näyttivät asuntolat. Minut yllätti taiwanilaisten aito kiltteys ja halu auttaa sekä se kuinka ahkeria he ovat töissä ja koulussa.
Ensimmäinen kouluviikko meni luokkien etsimisessä ja oikeiden kurssien valinnoissa. Onneksi isäntäprofessori ja oma tuutori auttoivat näiden kanssa. Jouduinkin usein soittamaan tuutorilleni, että olen eksynyt. Ensimmäisellä viikolla oli pakollinen terveystarkastus, joka oli hyvin laaja terveydentilantarkastus. Terveystarkastukseen kuuluu mm. laajat verikokeet, virtsakokeet, yleiset tiedot (paino, pituus, jne), selän röntgenkuvaus ja lääkärin tapaaminen. Kokemus oli hyvin hämmentävä, sillä pisteillä toimittiin liukuhihnatekniikalla, mutta olen hyvin kiitollinen, että sain näin laajat terveydentilantarkastukset. Näistä tietenkin piti maksaa, mutta koulun kautta sen sai n. 30 eurolla.
Kursseja täytyy ottaa 13 credits (Suomessa vastaa 26 opintopistettä), mutta tavoite on 15 credits (Suomen 30 opintopistettä). Suosittelenkin ottamaan 15 opintopistettä, sillä on todennäköistä, että joku kurssi ei ole mieluisa, jolloin siitä voi luopua. On mahdollista, että kurssi on merkattu englanninkieliseksi, vaikka opetus onkin kiinaksi. Kurssien välillä on eroja, joten mieluummin ottaa liikaa kursseja alkuun ja luopuu niistä kuin toisinpäin. Kurssit kestävät 16–18 viikkoa. Huhtikuun alussa oli viikon loma, jonka paikalliset viettävät perheensä kanssa. Professorit olettavat opiskelijoiden opiskelevan loma-ajan, sillä mid term alkaa pian loman jälkeen. Mid term on viikon kestävä ajanjakso, jolloin on kokeita, esitelmiä tai raportteja riippuen opettajasta. Lukukauden viimeisellä viikolla on finals, joka on samanlainen kuin mid term. Itsellä professorit ovat hajauttaneet niiden ajoitusta, joten omat mid term ja finals kestivät noin kolme viikkoa. Pidin tästä tavasta, sillä muuten itsellä olisi ollut 6 koetta/esitelmää/raporttia viikossa. Nyt ehdin panostamaan jokaiseen tarpeeksi.
Taiwanissa monet työskentelevät ja/tai opiskelevat 12 tuntia päivässä, mutta myös ottavat tehopäiväunia missä tahansa, milloin tahansa – tapa, jota olen itsekin opetellut täällä. Kursseista pääsee läpi maisteritasolla, jos saa 70 % koepisteistä, kandivaiheen opiskelijoilla on hiukan matalampi prosentti. Usein tunneille osallistuminen on 10 % loppuarvosanasta, mikä kannustaa opiskelijoita osallistumaan tunneille. Itse olen päässyt kokemaan hyvin autenttisen kokemuksen kursseilla, sillä olin ainut eurooppalainen vaihto-oppilas. Muutenkin vaihto-oppilaita kursseillani on hyvin vähän, vaikka kurssit ovat englannin kielellä. Muihin vaihto-oppilaisiin tutustuminen oli kuitenkin suhteellisen helppoa, sillä meitä oli kampuksella vain noin 40 opiskelijaa kevätkaudella. Heidät tunnisti joukosta nopeasti ja monia pystyi lähestymään helposti.
Viikot vaihdossa kuluivat hyvin nopeasti koulun ja matkustelun ohella. Viikonpäivinä minulla oli keskimäärin kaksi 2–3 tunnin luentoa päivässä. Osallistuin koulun cheerleading joukkueen toimintaan, jolloin minulla oli harjoitukset maanantaisin ja torstaisin. Tiistaisin kävin kavereiden kanssa koulun kuntosalilla. Yliopistolla on myös uima-allas sekä pesäpallo- ja koriskenttä. Jos on innostusta urheiluun, suosittelen osallistumaan liikuntakursseille. Liikuntakursseille on tunkua, joten rohkeasti vaan ilmoittautumaan usealle. Kursseilla on droppaus mahdollisuus myöhemmin. Kuulemma taitotaso ei ole vaativa, mutta ohjeistus pääsääntöisesti on kiinaksi. Viikonloppuisin usein lähdimme porukalla matkustelemaan ympäri Taiwania. Suosittelen myös varaamaan aikaa vaihdon jälkeen matkusteluun Taiwanissa uusien kavereiden kanssa. Taiwanissa matkustelu julkisilla on helppoa ja halpaa. Bussi matka Hsinchusta Taipeihin maksaa 3 € ja luotijuna Etelä-Taiwaniin maksaa noin 30€. Matkustin myös Japaniin ja Etelä-Koreaan vaihdon aikana. Omien kurssien takia matkoja täytyi suunnitella huolella, sillä minulla oli 10% arvosanasta läsnäoloa.
Asuin vaihtoni ajan opiskelija-asuntolassa, joka oli tarkoitettu maisterivaiheen naispuolisille opiskelijoille. Kulttuurierona on, että miehiltä on pääsykielletty asuntolalle kello 17–08 välillä ja muutoin täytyy pyytää lupa miesvierailijoille, mutta naiset kuitenkin saivat mennä miesten asuntoloihin vapaasti. Jaoin huoneeni taiwanilaisen kämppikseni kanssa, jonka lisäksi jaoimme vessan ja suihkun kahden muun opiskelijan kanssa. Kämppiksestäni on tullut hyvä ystäväni ja hän on aina ollut todella ystävällinen. Asuminen asuntolassa on ollut mieluisaa, vaikka siinä on omat rajoituksensa. Hinta-laatu suhde oli kohdallaan sillä maksoin vain noin 450 € puolesta vuodesta. Tämä maksetaan kerralla ensimmäisellä viikolla. Asuntolan huone on myös käytössä noin viikon verran finals kokeiden jälkeen, joka mahdollistaa oleskelun Taiwanissa opintojen jälkeen. Asuntolalla on yksi jääkaappi ja yksi mikro, jolloin kaikki ruokailu tapahtuu ulkona. Kampuksella on kolme ruokalaa, josta saa muutamalla eurolla aterian. Ruoka onkin kohtuullisen halpaa, usein söin 2–5 eurolla.
Vaihdon kustannukset olen saanut kustannettua apurahalla, asumistuella, opintotuella ja opintolainalla. Itse matkustelen vielä Aasiassa ennen kuin palaan Suomeen. Suomessa minun täytyykin heti alkaa raportoimaan vaihdon kursseja Helsingin yliopistolle.
Taiwaniin lähteminen oli varmasti koko vaihdon ärsyttävin osa. Vaihtoon lähteminen kannattaa ehdottomasti silti, mutta en aio kaunistella lähtöä. Ennen vaihtoon menemistä jouduin hoitamaan pitkän listan asioita: löytämään vuokralaisen asuntooni, tyhjentämään asuntoni, hankkimaan viisumin, hankkimaan matkavakuutuksen ja täyttämään paljon erilaisia lomakkeita. Kaikkein ärsyttävintä varmasti oli se, että National Taiwan University vaatii, että kaikkien tulijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa. Tätä ei julkinen tai opiskelijoiden terveydenhuolto hoitanut, joten matkaan lähtemiseen kuului ylimääräinen noin 500 euron lasku lääkärintarkastuksista. Mahdollisesti vaihdon huonoin kokemus oli, kun lääkäri suomalaisella terveysasemalla naureskeli lomakkeen todella oudoille kysymyksille. Onneksi tämän jälkeen pääsin lähtemään ilman suurempia mutkia.
Yksi 4 tunnin ja yksi 12 tunnin lento sujuivat hyvin ja yhtäkkiä olinkin Taiwanissa, kaukana kotoa ja paikassa, johon olin kaksi vuotta unelmoinut pääseväni. Eroja oli heti paljon: tullessani kaikkialla oli vielä maskipakko, Taipeissa kaikki oli isompaa ja kiireisempää. Toisaalta olin vain todella onnellinen päästessäni vihdoin elämään suurkaupungissa ja näkemään taiwanilaista elämää. Ensimmäinen viikko sujui hyvin Taipein matkakohteisiin tutustuessa ja toisella viikolla orientaatio alkoi. Orientaatiossa pääsimme tutustumaan muihin opiskelijoihin ja kampukseen. Koin, että orientaatio oli suunniteltu hyvin, sillä pääsin heti alussa tutustumaan ihmisiin, joiden kanssa olinkin samoilla kursseilla myös myöhemmin.
Arki Taiwanissa
Arjessa Taiwanissa on selviä eroja Suomeen verrattuna. Selvin on se, että asunnoissa ei usein ole keittiötä. Asunnossani ei ollut keittiötä, joten söin jokaisen aterian ravintolassa. Tämä ei tosin ollut suuri ongelma, sillä halvimman aterian sai yliopistolla noin 1,5 euron hintaan ja ravintoloita, joista aterioita saa 2–4 eurolla, on helppo löytää. Yleisesti arkeni koostui paljolti samoista asioista kuin Suomessakin. Aamulla menin yliopistolle luennoille ja muuten päivän aikana opiskelin kirjastossa. Illalla kävin usein aterioilla ystävieni kanssa, kävimme kuuntelemassa live-musiikkia tai teimme jotain muuta. Silti todellisuudessa opiskelin selvästi enemmän ja myöhempään kuin Suomessa. Kahdesti viikossa luentoni loppuivat klo 21.05 illalla ja usein ne alkoivat klo 8.10 aamulla. Pitkiä päiviä oli siis paljon ja osa illoista käytettiin luennoilla.
Opinnot
Kurssivalikoima opiskelemallani alalla eli politiikan tutkimuksessa oli hyvä. Englanniksi tarjottiin noin 30 eri kurssia, joista lopulta otin vain 2. Tämän lisäksi tein kurssin musiikkitieteestä, kaksi kurssia kiinan kielen opintoja ja yhden vapaaehtoistyön kurssin. Yleisesti koin, että vaihtareille oli tarpeeksi kurssivaihtoehtoja, muttei yllin kyllin. Tuntui myös, että moni hieman erikoisempi kurssi oli opetettu englanniksi, kun taas peruskurssit olivat kiinaksi. Esimerkiksi filosofian laitokselta olisi voinut tehdä kurssin aikamatkustuksen filosofiasta ja itse kävin kurssin musiikkitieteen soveltamisesta ilmastokysymyksiin. Samalla kurssitarjonta vaihteli paljon alakohtaisesti. Politiikan tutkimuksen kursseja oli paljon englanniksi, sosiologian ja antropologian kursseja vain muutama.
Yliopiston kirjasto löytyy palmukujan lopusta
Opetuskulttuuri oli selvästi erilainen kuin Helsingin yliopistossa. Yhdellä kurssilla suurin osa kokeesta oli vain asioiden ulkoa opettelua. Opettelimme yhdistämään valtion johtajia heidän valtioihinsa ja määrittelemään paljon eri termejä. Ulkoaopettelua painotettiin paljon enemmän kuin Suomessa politiikan tutkimuksen alalla. Toisaalta joillain kursseilla oli melko tuttu opetuskulttuuri, mutta yleisesti sanoisin että ainakin politiikan tutkimuksen kurssit olivat hyvin vahvasti opettajavetoisia. Opettajat pitivät omaa luento-osuuttaan tärkeänä ja keskustelua oli melko vähän.
Kokeita ei ollut montaa. Kiinan kokeeni olivat hyvin samanlaisia Suomeen verrattuna. Toisaalta Afrikan politiikkaa koskevan kurssin kokeeseen kuului paljon ulkoa opettelua, mikä oli hyvin erilaista suomalaisiin kokeisiin verrattuna. Muuten minulla ei ollut kokeita, vaan kurssit suoritettiin esseillä ja esitelmillä. Esseetkin olivat hieman outoja. Suomessa politiikan tutkimuksessa painotetaan vertailua ja kritiikkiä, kun taas Taiwanissa opettaja halusi vain summauksen artikkelin pääargumenteista. Opettajan mukaan vertailu ja kritiikki olivat vapaaehtoista.
Asuminen
Asuin itse pienessä yksityisesti omistetussa asunnossa, joka oli aika tyypillinen Taipeille; siellä oli kaikki tarvittava (tosin ei keittiötä), mutta ei pahemmin ylimääräistä tilaa ja se maksoi noin 400 euroa. NTU tarjoaa myös asuntola-asumista, missä suuri osa vaihto-opiskelijoista asui. Kuulin näistä pääosin hyviä asioita. Oma kokemukseni oli hyvä myös yksityisen asunnon kanssa, vaikka niitä on tosin usein hieman vaikea löytää. Asunnon etsinnässä käytin myroomabroad-nimistä verkkosivua, joka erikoistuu asunnon tarjoamiseen ulkomaalaisille Taipeissa. Itsekseen asunnon etsiminen vapailta markkinoilta voi olla haastavaa, joten suosittelen kyseisen verkkosivun käyttämistä tai avun pyytämistä paikalliselta tutulta. Ongelmana on, että yleensä Taipeissa vuokrasopimukset ovat minimissään vuoden pituisia, joten lyhyitä vuokrasopimuksia voi olla vaikea solmia.
Lukukausi
Lukukausi kesti 16 viikkoa. Se alkoi helmikuun lopussa ja kesti kesäkuun alkuun asti. Tämän lisäksi meillä oli joitain yksittäisiä lomapäiviä ja huhtikuussa oli muutama vapaapäivä peräkkäin, jolloin maanantaista keskiviikkoon oli vapaata. Tätä moni paikallinen kutsui NTU:n kevättauoksi. Satunnaisia kansallisia vapaapäiviä Taiwanissa on enemmän kuin Suomessa, mutta kaikki näistä eivät olleet opiskelijoille lomapäiviä.
Vaihdon yllätykset
Taipei 101 on nähtävissä kaupungin joka kolkasta
Vaihdossa eniten yllätti taiwanilaisten ystävällisyys ja avuliaisuus. Olen matkustanut noin 35 eri maassa, enkä ole ikinä tavannut yhtä avuliaita ihmisiä. Taiwanilaiset kysyvät usein, voivatko he auttaa, jos näytät olevasi hukassa ja ovat aina todella ystävällisiä ja avuliaita, kun heiltä pyytää apua. Keskustelimme esimerkiksi Kiinan läksyistämme ulkona ystäväni kanssa ja vieressä oleva taiwanilainen sanoi kysymättä, että vastaa mielellään kysymyksiimme. Keskusteltuamme jonkun aikaan hän pyysi meidät lounaalle. Taiwanilaiset ovat todella kiinnostuneita ulkomaisista ja todella ystävällisiä. Tiesin tämän jo ennen tulemista, mutta tämä todella yllätti käytännössä.
Yllättäviä asioita ovat olleet myös roska-autot. Taloyhtiöissä ei ole roskiksia, joten roskat on vietävä tiettyyn aikaan tulevaan roska-autoon. Olin yllättynyt, että Taiwanista löytyy halpoja klubeja, joissa hintaan kuuluu jatkuva ilmainen juoman täyttö. Ilmankosteus myös yllätti minut ja osa vaatteistani homehtui vaihdon alussa, sillä en tajunnut, että vaatteita ei voi jättää sisään kuivumaan, ellei tuuletus ole päällä.
Huomioitavaa NTU:hun hakevalle
NTU:hun hakevan kannattaa huomioida, että NTU:hun lähtemistä kannattaa alkaa valmistelemaan hyvissä ajoin. Käytännön järjestelyt Suomen päässä ja Taiwanin päässä ovat monesti hieman hitaita ja ylimääräiset odottamattomat asiat (kuten NTU:n vaatima lääkärintodistus) hoituvat helpommin kun on hyvissä ajoin liikkeessä. Toiseksi suosittelisin opiskelemaan edes hieman kiinaa. Taipeissa on paljon ravintoloita ja kauppoja, joissa englannin taso on aikalailla olematon. Niinpä aivan perusasiat kiinaksi kuten “haluan tämän” ja “paljonko maksaa” ovat todella hyödyllisiä.
Paluu Suomeen
Olen palaamassa Suomeen vasta noin kaksi kuukautta tämän julkaisemisen jälkeen, mutta odotan innolla ystävieni ja perheeni näkemistä. Uskon, että myös kotiin palaaminen tuo omat haasteensa, mutta niistä varmasti selvitään. Toivottavasti tästä blogista on hyötyä jollekin vaihtoon lähtevälle. Itse sanoisin, että Taiwan on ollut erityisen antoisa maa, juuri sen takia että se on niin erilainen Suomeen verrattuna. Viiden kuukaudenkin jälkeen jokin jatkuvasti yllättää ja jotain outoa tapahtuu. Se tekee elämästä täällä hauskaa ja jännittävää, mutta myös todella opettavaista. Kohtaamalla jatkuvasti uutta ja odottamatonta oppii paljon itsestään ja omasta kulttuuristaan. Suosittelen siis vahvasti lähtemään kauas ja hyvin erilaisiin kulttuureihin, sillä niistä oppii erityisen paljon!
Yhtenä kesäpäivänä 2019 istuin Kaisa-kirjastossa ja kuulin kännykkäni värisevän taskussa. Liikkumispalveluilta oli tullut sähköposti. Tunsin sydämeni sykkivän rinnassani ja käsieni hikoavan. Hymy nousi kasvoilleni ja minut valtasi kokonaisvaltainen jännitys uudesta ja tuntemattomasta: vaihtovuodesta Taiwanissa.
Ennen lähtöä
On yleisesti tunnettu fakta, että vaihdon mahdollistamiseksi on tehtävä paljon alkuvalmisteluja, sekä paperitöitä. Näin kaksi vuotta vaihtokokemukseni jälkeen verestin muistiani selailemalla tietokoneeni tiedostoja vaihtoon valmistelusta, ja niitähän löytyi. Kun minut oli hyväksytty vaihto-ohjelmaan ensin Helsingin yliopistossa, hain kolmeen eri yliopistoon Taiwanissa ja tein kaikkiin opintosuunnitelmat. Kaksi niistä oli pääkaupunki Taipeissa, ja kolmas vaihtoehto oli noin kahden tunnin ajomatkan päästä pääkaupungista, Hsinchussa. Totta kai, minut sitten valittiin opiskelemaan tähän Helsinkiä pienempään kaupunkiin Taiwanin pohjoisosassa meren äärellä. Paikalliset kutsuvat Hsinchua ”tuulten kaupungiksi”. (Tämä tuli todella todistettua, sillä rikoin matkani aikana neljä sateenvarjoa.)
Ennen lähtöä hain myös viisumia Taiwanin konsulaatista Helsingissä. Verrattuna Kiinan viisumin hakemiseen, tämä prosessi oli yllättävän helppo. Suomalaisten ei tarvitse hankkia Taiwaniin viisumia, jos matka kestää alle 90 päivää, eli suurin osa sinne matkaajista ei tarvitse viisumia lainkaan. Virkailija näytti suorastaan yllättyneeltä astuessani toimistoon.
Olin yhteydessä vaihtoyliopistoon ennen lähtöä. He kysyivät (ja varmistelivat) lentoni aikatauluja. Hain myös huonetta kampukselta kansainvälisestä asuntolasta ja sainkin sen. He myös kertoivat paljonko rahaa tuli olla etukäteen valmisteltuna, sillä vuokra ja muut maksut maksettiin toimistolla koko puolen vuoden edestä. Kansainvälinen asuntola oli hieman kalliimpi, sillä siellä oli vain kahden henkilön huoneita, mutta laskin, että 5 kk edestä vuokra oli vähän päälle 500e. Hieman eri hintaluokissa siis kuin Helsingin opiskelija-asunnot.
Alkubyrokratia vaihtokohteessa
Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta en voi painottaa tätä liikaa: koita nukkua lentokoneessa. Itse en yli 15 tuntia kestäneellä matkalla Helsingistä Hsinchuun nukkunut silmänräpäystäkään ja aikaero oli kuusi tuntia. Automatkalla kampukselle minä ja eräs israelilainen tyttö juttelimme jet-lagin sekoittamana politiikasta ja säästä. Taiwan toivotti meidät tervetulleeksi tuulenpuuskalta, joka tuntui kuin kuumalta kostealta fööniltä.
Kampukselle päästyämme minua vastassa oli oma tuutorini, joka otti minut hyvin vastaan. Jos sinulta kysytään ennen vaihtoon lähtöä ”haluatko oman tuutorin?” ehdottomasti vastaa ”kyllä!”. En tiedä miten olisin alun toimistorumbasta selvinnyt ilman häntä. Minun ja muiden vaihto-oppilaiden tuli kerätä leimoja eri toimistoista (eri puolelta kampusta). Toimiston A leima merkitsi, että olin maksanut vuokran ja toimiston B leima taas tarkoitti, että olin saanut avaimen, josta piti jatkaa toimistoon C, että saisin wifi-yhteyden (ei toiminut), jonka jälkeen toimisto D varmisti, että olin hakenut aiemmat leimat ja allekirjoittanut aiemmat paperit jne. Tämä ruljanssi kesti monta tuntia, eikä esimerkiksi toimistoon C voinut mennä ennen kuin oli käynyt B:ssa. Leimojen kerääminen tuntuu Taiwanissa olevan vieläkin aika yleinen käytäntö, mikä on harvinaisen ristiriitaista ottaen huomioon, että kampuksella oli myös älykirjasto, joka tunnistaa kirjojen palauttamisen vain laittamalla kirjan hyllyyn. Tietyt perinteet ja tavat hoitaa asioita, vain istuvat tiukassa vaikka vaihtoehtoisiakin tapoja olisi tarjolla.
Varoitan myös näin etukäteen, että ainakin suurimassa osassa Taiwanin vaihto-ohjelmissa on kaikkien opiskelijoiden terveystarkastus heti ensimmäisellä viikolla. Olin etukäteen käynyt Helsingissä terveysasemalta hakemassa rokotetodistuksen, sillä ilman todistusta he olisivat siellä antaneet paikan päällä tiettyjä perusrokotteita. Tarkastus toteutettiin isossa liikuntasalissa, joka oli jaoteltu eri pisteisiin (kuulo, näkö, pituus, paino yms.) ja jokaisesta pisteestä sai leiman (totta kai). Kun kaikki leimat oli saatu, otettiin verikoe, virtsanäyte ja keuhkojen röntgenkuva. Myös elämäntavoista tuli täyttää pitkä lomake. Olin tästä prosessista hyvin hämmentynyt, sillä yliopisto, jossa tulen viettämään viisi kuukautta, tietää minusta ja terveydentilastani aivan kaiken. Eräs espanjalainen ja toinen korealainen vaihtari saivat palautetta painostaan, vaikka he molemmat olivat näin länsimaalaisin silmin aivan normaalikokoisia. Tietyt asiat, jotka Suomessa miellettäisiin yksityisasioiksi, eivät Taiwanissa ole sitä. Tähän on vain tietyssä määrin totuttava, vaikka ne tuntuisivat epämukavilta ja eriskummallisilta.
Näkymä 8. kerroksesta asuntolan katolta. Lämpöä yli 30 astetta.
Asuminen
Kuten mainittu, sain huoneen kansainvälisestä asuntolasta. Perinteiseen aasialaiseen tapaan jaoin yhden (noin 20 neliömetriä arviolta) huoneen toisen opiskelijan kanssa. Huonekaverini oli Macaosta ja yhteinen kielemme oli elekieli. Puhuin kyllä hänelle hiukan kiinaa ja hän puhui minulle välillä englantia, mutta suurimmaksi osaksi vain osoittelimme ilmastointilaitetta ja toivottelimme toisillemme hyvää yötä iltaisin. Ilmastointia pystyi käyttämään ladattavalla kortilla. Korttia ladattiin rahalla automaatilta, joka löytyi eräästä kampuksen toimiston edustalta. Kun ensimmäisen kerran saavuin huoneeseen, huonekaverini piti lämpötilaa 27 asteessa. Ulkona oli noin 32 astetta. Kun pyysin, että voiko huoneen lämpötilaa laskea, hän nukkui kahden peiton alla seuraavan yön.
Ehkä suurin yllätys asumisessa oli, että patja, sekä tyynyt ja peitto piti käydä ostamassa erikseen. Kampuksella myytiin patjoja, peittoja ja tyynyjä lukukauden alkaessa, joista myöhemmäksi katumuksekseni valitsin kovemmat ja halvemmat versiot. Oma puoleni huoneesta oli pölyn peitossa saapuessani, mutta siivoustarvikkeita pystyi ostamaan myös kampukselta. Suuresti suosittelen myös heti aluksi ostamaan ötökkäansoja ja -myrkkyjä. Huoneemme oli kahdeksannessa kerroksessa, mutta ötökät silti löytävät sinne tiensä, jos ei ole varovainen.
Asuntolan kerrokset oli luokiteltu sukupuolittain, eli kaikki parilliset kerrokset olivat tytöille jne. Kerroksesta löytyi yhteiset wc- ja suihkutilat. Lämpimällä säällä suihkutiloissa näkyi myös sisiliskoja. Lämmin vesi oli suurimmaksi osaksi saatavilla, mutta välillä kuumavesiboileri ei toiminut. Kerroksesta löytyi myös vesiautomaatti, josta sai puhdistettua kylmää ja kuumaa vettä, sekä pesukone ja kuivausrumpu, jotka toimivat kolikoilla. Huoneeseen kannattaa varastoida vettä varmuuden vuoksi, sillä esimerkiksi vesiautomaatti ei toiminut sähkökatkojen aikana. Sähkökatkoja ei ollut usein, mutta kun niitä oli, opiskelijat kerääntyivät kampuksen ravintoloihin, joissa oli varasähköt (eli ilmastointi myös toimi!). Asuntolassamme ei ollut keittiötä, sillä kaikki ruoka ostettiin kampuksen ravintolakojuista: valikoimaa riitti ja ruoka oli todella edullista. Eurolla tai parilla sai jo vatsansa täyteen. Lähin ruokakauppa oli noin puolen tunnin bussimatkan päässä.
Kaikki vaihto-opiskelijat eivät majoitu kansainväliseen asuntolaan. Ystäviäni asui myös paikallisten opiskelijoiden asuntoloissa, jotka olivat jaettu sukupuolen mukaan. Mihinkään asuntolaan ei päässyt ilman opiskelijakorttia, eikä esimerkiksi naispuolisten opiskelijoiden asuntoloihin saanut kutsua miespuolisia opiskelijoita. Paikallisten opiskelijoiden asuntolat olivat isoja huoneita, jotka jaettiin 4–8 opiskelijan kesken. Kaikille opiskelijoille on missä tahansa asuntolassa varattu oma sänky, vaatekaappi ja työpöytä.
Kuva asuntolani huoneesta. Oven takaa löytyi myös vaatekaappi ja peili.
Kampus oli kuin oma pieni maailmansa, sillä sieltä löytyi kaikki tarvittava aina kahviloista kampaamoihin. Kuumalla säällä, eli lähes aina, opiskelijat opiskelivat ilmastoidussa kirjastossa ja katsoivat siellä elokuvia. Pidimme siellä myös Harry Potter maratonin muiden vaihtarien kanssa. He syövät kampuksen ruokaloissa (3), ja oppituntien jälkeen ottavat osaa yliopiston klubitoimintaan. Kampus on myös lähellä vuoristoista metsää, eli patikointi tuli vaihtoaikana tutuksi. Ensimmäisen kuukauden aikana eräs paikallinen opiskelija vei minut ja kaksi muuta vaihtaria kampuksen pienelle temppelille polttamaan suitsukkeita ja rukoilemaan hyvää menestystä opinnoissa. Kampus oli yhteydessä myös toisen yliopiston kampukseen, jossa oli uimahalli mitä myös NTHU:n opiskelijat halutessaan voisivat käyttää. Myös iso ulkoliikuntastadion, sulkapallokenttä ja kuntosali olivat pientä maksua vastaan opiskelijoiden käytössä.
Perheen hyvinvointia ja menestystä opinnoissa voi rukoilla kampuksen omassa pikkutemppelissä.
Opiskeluja ja opetus
Olin Suomesta käsin suunnitellut, että opiskelisin kasvatustieteellisiä kursseja oman pääaineeni mukaan, sekä kiinaa. Paikan päällä suunnitelmat pääaineeni osalta muuttuivat, sillä kasvatustieteen kampus oli erillään kampuksesta, jossa asuntolani oli. Minun olisi siis pitänyt matkustaa sinne bussilla päivittäin. En ollut tästä järin innoissani, joten päätin kokeilla opiskella samalla kampuksella tarjottavia humanistisia ja valtiotieteellisiä opintoja. Kurssivalikoimaa ei ollut paljoa englanniksi, ja järjestelmä oli suhteellisen hankalakäyttöinen, joka oli käännetty englanniksi vain puoliksi. Kursseille, kurssien tasoille, opetusmuodoille ja opetuspaikoille oli käytössä omat koodinsa. Tietyt yksityiskohdat mainittiin vain kiinaksi, joten alussa kannattaa kysyä paikallisista opiskelijoita tai omalta tuutorilta apua. Ranskalainen vaihtokaverini ylipuhui minut osallistumaan hänen kanssaan eurooppalaisen politiikan kurssille, sillä se järjestettiin englanniksi. Kurssikuvauksessa oli kuitenkin virhe, sillä kurssin amerikkalainen opettaja halusikin opettaa kiinaksi. Hän ei myöskään halunnut, että lähtisimme hänen kurssiltaan. Näin siis päädyimme viiden kuukauden ajan, joka maanantai kolme tuntia kestävälle kiinankieliselle luennolle politiikasta. Monet epätoivoiset ilmeet vaihdettiin tämän kurssin aikana.
Kurssieni taso ei ollut minusta vaikea. Päinvastoin opiskelun taso oli esimerkiksi Helsingin yliopiston kursseihin verrattuna suorastaan helppo, mutta läksyjä ja tuntien ulkopuolista työtä taas oli paljon enemmän. NTHU on erikoistunut luonnontieteisiin ja tietojenkäsittelyyn, joten muiden vaihto-opiskelijoiden itkunparahduksista päätellen nämä kurssit olivat erityisen vaikeita. Suoritusmuotoina olivat kotitehtävät, esseet, ryhmätyöt, esitykset luokan edessä ja loppukokeet. Periodeja oli Helsingistä poikkeavasti vain kaksi vuodessa, eli puolen vuoden vaihdoksi suunniteltiin kerralla koko lukukauden opinnot. Hyviä arvosanoja sai tekemällä tunnilla vaaditut tehtävät ja osallistumalla opetukseen aktiivisesti. Opettajilla oli tapana kysellä etenkin vaihto-opiskelijoilta, viittasimme tai emme. Paras arvosana oli A+, joka omasta kokemuksestani oli helpompi saada kuin oman yliopistomme paras arvosana 5.
NTHU:n opiskelijat ovat tiivis yhteisö ja ylpeitä pienen yliopistonsa menestyksestä. He haluavat pitää yliopiston mainetta yllä ja antavat opinnoilleen suurta arvoa. Tätä ei voi olla kunnioittamatta, sillä opettajat ja opiskelijat ovat etenkin pienissä ryhmissä hyvin läheisiä. Omat opettajani kyselivät minulta Suomesta ja suomalaisuudesta, koti-ikävästä ja pärjäämisestä Taiwanissa. He antoivat yhteystietojaan hätätapausten varalta. Olin huolenpidosta otettu ja kiitollinen. Tälle kääntöpuolena on, että yliopisto-opiskelijoilla siellä ei ollut samanlaista vapautta ja itsenäisyyttä mitä Suomessa. Opiskelijoita, sekä myös meitä vaihtareita kohdeltiin samalla tavoin mitä Suomessa esimerkiksi yläkoulun oppilaita kohdeltaisiin. Kannattaa myös ottaa huomioon, että opiskelijoiden ja opettajien suhde ei ole samanlainen Taiwanissa (ja Aasiassa yleensä), kuin mitä se on Suomessa. Jos opettajalle kertoo jotain luottamuksellisesti, hän saattaa kertoa sen myöhemmin koko luokalle, sillä ”mehän olemme kuin perhettä”.
Vinkki vitosena vielä: jos huonekaverisi herää kello kolmelta yöllä opiskelemaan, on se paikallisessa kulttuurissa suhteellisen normaalia.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Haluan tässä tekstissä vielä tuoda esille, että henkinen asennoituminen ennen matkaa ja matkan aikana jatkuva adaptoituminen uuteen on tärkeää. Raskaista hetkistä kyllä pääsee yli, ja muut vaihto-opiskelijat toimivat ikään kuin perheen ja tukiverkoston korvikkeena matkan ajan.
Muut vaihto-opiskelijat olivat tärkeä tuki ja turva koko matkan ajan, ja yhteydenpito jatkuu vielä kotiin palaamisen jälkeen. Tässä poppoo menossa rannalle.
Byrokratia yliopiston sisällä osasi olla todella uuvuttavaa ajoittain. Yliopisto oli vaihtarien puolesta ilmoittanut paikalliselle poliisille meidän tulostamme, joten itse ei tarvinnut tehdä minkäänlaista ilmoitusta. Kuitenkin opintojen päättyessä syntyi ongelmia, sillä Hsinchun maahanmuuttovirasto olisi halunnut meidän lähtevän heti lukukauden päätyttyä, vaikka viisumeissa olisi ollut vielä aikaa. Tämä aiheutti paniikkia ja eripuraa vaihto-opiskelijoiden ja yliopiston kanssa, sillä opiskelijat olivat tietysti varanneet lentonsa paljon aiemmin. Olin tästä myös Helsingin yliopistoon yhteydessä, sillä NTHU oli aiemmin ilmoittanut vaihtareille, että asuntolassa saa asua vielä lukukauden loputtuakin ja nyt meitä oltiin häätämässä koko maasta ennen lentojamme. Juttu saatiin lopulta selvitettyä, ja tässä tapauksessa maahanmuuttovirasto oli tehnyt virheen ja NTHU oli vain toiminut tiedon välittäjänä. Henkilöllä on siis niin kauan aikaa oleskella maassa, mitä hänen viisumissaan on aikaa, loppuivat opinnot tai eivät.
Kampuksella oli oma päivystys, mutta sen aukioloajat olivat todella epäselvät. Ensimmäisen kuukauden aikana sairastuin pahasti, ja minua piti lähteä viemään sairaalaan taksilla. Vakuutuspaperini olivat kokonaan suomeksi, joten ne sivuutettiin sairaalassa täysin. Kyseessä oli yksityinen sairaala lähellä kampusta. Ensimmäisellä kerralla sairaalaan minut vei ystäväni ja parin tunnin jälkeen uudelleen erään kurssini opettaja. Vietin sairaalassa yön kiinni tipassa ja minulle ilmoitettiin, että edellisessä kerralla saamani lääkkeet olivat vääriä, eikä minun kuuluisi syödä niitä.
Sairastuminen voi tapahtua äkkinäisesti, joten kannattaa Suomesta tuoda lääkkeitä mukana, vaikka se tuntuisi tylsältä kantaa niitä Taiwaniin asti. Myös vakuutuspaperit olisi hyvä olla englanniksi, jos vakuutusyhtiö tarjoaa tätä. Oma vakuutukseni korvasi kyllä sairaalakäyntini takautuvasti, mutta paikan päällä ystäväni lainasivat minulle rahaa. Kortilla ei pystynyt maksamaan sairaalassa, eikä oikein missään muuallakaan Taiwanissa. Lähin sairaala on myös hyvä tarkistaa etukäteen. Tämä yhden päivän ja yhden yön sairaalakeikka maksoi parisataa euroa. Olin liikuttunut siitä, että juuri tapaamani ystävät, ja kurssin opettajani odottivat kanssani sairaalassa, sillä henkilökunta puhui vain kiinaa ja neljän kipupiikin jälkeen minun alkoi olla hankala kommunikoida edes englanniksi. Kännykkään kannattaa laittaa hätäyhteystiedot ICE-koodilla, sillä esimerkiksi opettajani soitti sairaalasta perheelleni ja selitti tilanteen.
Sairaalakeikka oli ehdottomasti hankalin kokemukseni vaihtoaikanani. Turhautumista ja itkupotkuja aiheuttivat pääasiassa minulle tuntemattomat tavat toimia ja paikallisten ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan. Pohjoismaalaisen näköisenä en tietenkään koskaan täysin soluttautunut joukkoon. Omaa rauhaa ja lepoa täytyi ottaa itselleen, sillä paikallisilla on tapana huolestua, jos toinen on hiljainen tai ei hymyile jatkuvasti. Suomalaisena tähän oli vaikea tottua. Niin vaihtareilla, kuin paikallisilla opiskelijoilla ja opettajilla oli tietyt mielikuvat Suomesta. Nämä mielikuvat olivat pääasiassa positiivisia, joskin hieman liioiteltuja. Välillä kannattaa vetää syvään henkeä, sillä samat teemat igluista, jääkarhuista, hylkeistä, lumesta ja maailman parhaasta koulutuksesta, toistuivat ainakin minulla koko matkan ajan.
Ruoka on Taiwanissa vähän liiankin hyvää ja halpaa. Jokapäiväinen valinta on riisin tai nuudelin välillä, sillä suurin osa taiwanilaisista ruuista pyörii näiden ympärillä. Kuvailisin taiwanilaista ruokaa maukkaaksi ja usein hiukan mausteiseksi. Länsimaalaista ruokaa oli myös saatavilla, mutta tämä tarkoitti yleensä hampurilaisia tai pitsaa. Ruoka on usein paistettu rasvassa salaatti mukaan lukien, joten kevyempiä ruokia esim. aamiaiseksi oli hankalampi löytää. Annokset ovat isoja ja pitävät kyllä nälän loitolla.
Esimerkkiannos kampuksen ruokalasta.
En itse syö punaista lihaa, joka aiheutti vaikeuksia sen suhteen, että Taiwanissa porsaan liha on tärkeä pääruoka. Esimerkiksi myös nuudelit on saatettu paistaa lihaliemessä, joten omia rajojaan voi ruokavalion suhteen miettiä etukäteen. Kaksi vaihto-opiskelijaa porukastamme olivat vegaaneja, ja heidän ruokavalionsa kutistui matkan aikana ikävästi. Jos on ruokarajoitteita ja asuu Taipein ulkopuolella, niin suosittelen etukäteen etsimään ravintoloita ja ruokapaikkoja.
Taiwan on tunnettu night market -ruokakojuistaan, jotka ovat aivan oma kokemuksensa. Kojusta kojuun on tarjolla esimerkiksi paistettua lihaa, nyyttejä, nuudelia, taiwanilaista jäätelöä ja paikallisia erikoisuuksia (kuten kuuluisa stinky tofu). Muistelen näitä marketteja lämmöllä, sillä niiden ihmisvilinä, pienet käytävät ja ruuan tuoksun sekoittuminen kosteaan ilmaan toi aivan omanlaisensa tunnelman, jota näin Pohjolassa olisi hankala luoda uudelleen. Voisin kirjoittaa täysin toisen tekstin Taiwanin ruuista ja siitä, miten Taiwan on bubble tean luvattu maa, mutta nyt vain suosittelen avoimin mielin kokeilemaan erilaisia ruokia.
Sään puolesta Taiwan on kostean kuuma kesällä. Talveen päin mentäessä taifuunit ja myrskyt yleistyvät ja lämpötila juuri kosteuden takia saattaa tuntua kylmemmältä mitä se oikeasti on. Kannattaa siis ainakin yksi tuuli- tai sadetakki ottaa matkalle mukaan. Kuumalla säällä aurinkorasva, vesipullo ja rasvaa hyttysen puremille ovat tärkeitä. Huomasin jo alussa, että taiwanilaisilla on taipumus muuttaa mitkä tahansa retket patikkamatkoiksi vuorten huipulle, joten hyvät kengät ovat A ja O.
Leijonan pää vuoren huipulla, Taipeissa. (獅頭山, Shitoushan).
Ulkomaalaisia saatetaan vähän kummastella etenkin Taipein ulkopuolella, joten on tärkeää olla kohtelias ja yrittää puhua hiukan kiinaa, sillä paikalliset ilahtuvat tästä. Eräällä uber-matkalla kuskimme piti yhdelle taiwanilaiselle opiskelijakaverillemme puhuttelun siitä, miten hänen täytyy varmistaa, että me rakastumme Taiwaniin ja matkamme on unohtumaton. Tämä ei kuitenkaan ollut tarpeellista, sillä Taiwaniin on täysin mahdotonta olla rakastumatta.
Koko vaihtoprojektini alkoi noin vajaa vuosi ennen vaihdon alkamista Helsingin Yliopiston vaihtohaulla. Joulukuun alkupuolella sain tietää paikasta Taiwanin kansallisessa yliopistossa (NTU) Taipeissa ja siitä alkoi innokas googlettelu, että minnekäs sitä ollaankaan menossa.
Patikoimassa Tarokon kansallispuistossa
Maalis-huhtikuussa koitti vaihtoyliopiston oma hakuprosessi, joka sujui ongelmitta. Kesäkuun alussa tuli varmistus vaihtopaikasta, minkä jälkeen varasin lennot ja alkoi lähtölaskenta, sekä infopaketin odottelu postista. NTU:n haussa oli myös mahdollista hakea asuntolapaikkaa pääkampuksen läheltä, mistä tuli varmistus heinäkuun loppupuolella. Paikka tuli varmistaa melko pian ja lisäksi piti maksaa takuuvuokra ja ensimmäisen kuun vuokra ennakkoon. Ennen lähtöä hankin myös matkavakuutuksen, terveystodistuksen ja röntgenkuvat tuberkuloosin varalta, mitkä NTU vaatii kaikilta vaihto-oppilailta. Pääsin elokuussa myös aktivoimaan opiskelijatunnukseni ja tekemään ensimmäiset kurssivalinnat. Mielestäni suurin työ ennen vaihtoa oli hakuprosesseissa, mutta suosittelen hoitamaan asiat hyvissä ajoin ennen lähtöä, ettei iske paniikki vikoina päivinä. Vaihtopaikan varmistumisen myötä sain myös henkilökohtaisen opiskelijatuutorini yhteystiedot ja olimme yhteyksissä kesän aikana muutamaan otteeseen.
Opiskelu ja opetus
Orientoiva viikko alkoi syyskuun ensimmäisellä viikolla. Vaihto-oppilaille oli järjestetty kampuskierros, muutama infotilaisuus sekä rekisteröinti, jonka päätteeksi sai opiskelijakortin, joka toimi myös matkakorttina julkisessa liikenteessä. Rekisteröintiin piti tuoda pino erilaisia papereita, täyttää yhteystietolomake ennakkoon netissä sekä maksaa tietoverkkomaksu pystyäkseen käyttämään ylipiston yhteyksiä. Rekisteröinnistä tuli tietoa jo elokuussa ja kun kaikki paperit olivat kunnossa ja saapui paikalle oikeaan aikaan, sujui se mutkitta.
Kursseille ilmoittautuminen oli NTU:ssa mutkikkaampaa kuin mihin olen tottunut. Systeemi oli jaettu eri vaiheisiin ja kokonaisuudessa se kesti noin kuukauden ajan. Jos ei tullut valituksi jollekin kurssille varsinaisessa ilmoittautumisessa, mitä tapahtui melko paljon, pystyi kurssin ensimmäisellä luentokerralla kuitenkin vielä saada vihreän lappusen, josta löytyi koodi jonka avulla ilmoittautumisen pystyi tekemään. Suosituilla kursseilla laput arvottiin tai oppilaat priorisoitiin jollakin tavalla. Kursseilta poisjättäytymiseen oli myös takaraja, jonka jälkeen pystyi jättäytymään pois vain yhdeltä kurssilta ilman hylätty -merkintää kurssista. Samat kurssit kestivät koko lukukauden, joten kurssi-ilmoittautuminen piti onneksi tehdä vain kerran. Lukukauden puolivälin tienoilla oli välikokeet ja loppukokeet lukukauden lopuksi.
Opiskelin itse pääasiassa NTU:n pääkampuksella, joka on valtava! Sen läpikävelemiseen menee noin puolisen tuntia ja sieltä löytyy niin pääkirjasto, kahviloita ja ravintoloita, erilaisia kauppoja, puistoalueita, urheilukeskus sekä lukuisia opetusrakennuksia. Kampusalue on todella viihtyisä ja vihreä ja herkullisen lounaan pystyi helposti löytämään jopa alle eurolla. Kampukselta löytyi myös terveyskeskus, mistä löytyi melko kattavasti terveyspalveluita opiskelijahinnoilla.
NTU:n pääkampuksen palmubulevardi ja pääkirjasto
Lähes jokaisen kurssini loppuarvosana perustui luentojen läsnäoloihin, kotiläksyihin ja palautettaviin tehtäviin, ryhmätöihin sekä väli- ja loppukokeiden tuloksiin tai osaan näistä. Läsnäoloa vaadittiin mielestäni useammin kuin mihin olen tottunut. En pystynyt osallistumaan joillekin haluamilleni kursseille koska ne pidettiin kiinaksi, mutta löysin onneksi tilalle muita kursseja. Opetus oli pääasiassa laadukasta ja erityisesti pidin kiinan kielen opettajastani.
NTU:lla on olemassa opiskelijakerho lähes kaikelle mitä kuvitella saattaa. Lukukauden alussa järjestettävässä tapahtumassa kaikki kerhot ovat paikalla ja niiden toiminnasta ja ilmoittautumisesta on helppo saada tietoa. NTU ei varsinaisesti järjestänyt vaihtareille omaa ohjelmaa, mitä en kokenut ongelmaksi. Muihin vaihto-oppilaihin tutustui helposti vapaa-ajalla ja tekemistä löytyi riittämiin mm. erilaisten retkien muodossa.
Asuminen
Ensimmäisenä asuntolaan saapuessa piti tehdä sisäänkirjautuminen, jossa vierähti tovi, mutta papereita täytellessä ja jonotellessa aloin tutustumaan muihin vaihtareihin. Asuin itse aivan pääkampuksen lähellä olevassa asuntolassa, missä minulla oli oma huone ja kylppäri. Huoneessa oli valmiina jääkaappi, komero, hylly, sänkyrunko sekä työpöytä. Patja ja petivaatteet yms. piti hankkia itse. Asuntolan pihalla oli ensimmäisten viikkojen aikana kauppateltta, mistä löytyi kaikki tarvittava. Edellisten asukkaiden jättämiä tavaroita saattoi myös löytää kirppisnurkkauksesta kellarista. Rakennuksia oli asuntolalla yhteensä kolme ja vaihto-oppilaiden lisäksi siellä asui myös paikallisia opiskelijoita. Tuttuihin törmäsi lähes aina pihalla tai lähialueella liikkuessa.
Asuntola oli mielestäni kohtuu viihtyisä ja ainakin oma huoneeni oli siisti edellisen asukkaan jäljiltä. Yhteisissä tiloissa oli mikro ja jokaisessa kerroksessa vesiautomaatti, josta sai myös kuumaa vettä, mutta kunnon kokkausmahdollisuutta asuntolalla ei ollut. Tein yleensä aamupuuron asuntolalla, mutta muuten söinkin sitten ulkona joko kampuksella, ravintoloissa tai yömarkkinoilla. Ulkona syöminen on Taiwanissa erittäin halpaa, sillä muutamalla eurolla saa jo hyvän aterian. Ruokakulttuuri on erittäin monipuolinen, joten maisteltavaa kyllä löytyy vaikka kuinka.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Suosittelen ottamaan useammat kopiot kaikista papereista ennen vaihtoon lähtöä, vaikka tulostaminen esimerkiksi 7/11-kaupoissa onkin halpaa ja melko helppoa, mutta joskus tulostimet olivat epäkunnossa. Myös passikuvia kannattaa olla useampi mukana. Suosittelen myös lämpimästi edes harkitsemaan kiinan opiskelua. Opettajat olivat erittäin ammattitaitoisia ja tunneilla oli usein todella hauskaa, ja jo muutaman sanan osaamisesta oli todella paljon hyötyä useammassa eri tilanteessa.
Taiwanissa ei yleensä käytetä pattereita sisätiloissa, joten suosittelen joko varautumaan ostamaan lämmintä vaatetta paikan päältä tai pakkaamaan niitä mukaan. Joulu- ja tammikuussa saattoi aurinkoisina päivinä tarjeta helposti t-paidassa, mutta sateisina ja tuulisina päivinä lämpöiset vaatteet tulivat todella tarpeeseen. Hintataso on edullisempi kuin Suomessa suurinta osaa asioissa, mutta Taiwan ei ole Aasian halvimpia kohteita. Julkinen liikenne toimii erittäin hyvin ja on kohtuu edullinen tapa reissata ympäri saarta. Kauniita ja kiinnostavia paikkoja löytyy saarelta lukemattomia ja jos patikointi ja retkeily kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti ottaa ainakin hyvät kengät mukaan. Taiwan on myös todella turvallinen maa ja paikalliset ovat erittäin ystävällisiä sekä avuliaita ja kiinnostuneita ulkomaalaisista. Kaikkialla uskaltaa siis liikkua ja paikalliset kyllä neuvovat tarvittaessa.
Olin vaihdossa Taipeissa syksyllä 2018. Opiskelin vaihdon aikana National Taiwan Universityssä syyslukukauden (syyskuu-tammikuu). Ennen vaihtoa ei Taiwan herättänyt minussa sen suurempia tunteita suuntaan eikä toiseen. Tiesin vain Manner-Kiinan ja Taiwanin tulehtuneista väleistä ja Anthony Bourdanin kulinaristisista seikkailuista Taipeissa. Olin opiskellut kiinaa hieman ennen vaihtoa, mutta Manner-Kiina ei kohteena houkutellut. Liberaalimpi Taiwan sen sijaan ihastutti olemuksellaan ja ihmisillään.
Ennen lähtöä
Minua varoitettiin jo kauan ennen lähtöä, että Aasian vaihtokohteet ovat melkoinen paperisotaurakka. Sähköiseen asiointiin tottuneelle suomalaiselle Taiwan onkin pienoinen shokki byrokratian kannalta. Itsevarmana otin haasteen kuitenkin vastaan ja tulostelin kaikkea mahdollista monta kopiota. Paras vinkki alkujumituksen kanssa onkin tämä: kopioi kaikki useaan kertaan. Passikuvia kannattaa olla ainakin neljä kappaletta mukana (värillisenä) ja kaikki todistukset ja asiakirjat kannattaa myös kopioida useampaan kertaan.
Kopioiminen onnistuu kyllä myös paikan päällä Taipeissa esimerkiksi yliopiston kirjastossa tai jokaisen nurkan takana piilevässä 7-Eleven kaupassa, mutta kieli asioimiselle on melkein aina poikkeuksetta kiina. Kopioiden hoitaminen omasta takaa ennen lentokoneeseen astumista helpottaa uuteen elämään sopeutumista huomattavasti.
Lääkärissäkäynti ja rokotusten hankkiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – mutta ei liian hyvissä ajoin. Yliopisto ei hyväksynyt liian vanhaa terveystarkastusta ja tarkastus on mahdollista suorittaa myös Taiwanissa.
Taiwanissa elämä on pitkälti käteiseen nojautuvaa. Korttiostokset onnistuvat vain suurissa ketjuissa, aina ei välttämättä niissäkään. Suosittelenkin siis luottokortin hankkimista, joka ei veloita käteisnostoista. Niitä kun joutuu tekemään useita lukuvuoden aikana. Jopa vuokra maksetaan käteisellä ja Taiwanin kiireisillä nightmarketeilla käteinen on ainoa vaihtoehto. Aina kannattaa pitää mukanaan lompakossa jonkun verran New Taiwan Dollareita.
Taiwanin sää on usein hyvinkin arvaamaton. Kosteus on kuitenkin yksi pysyvä tekijä Taiwanin ilmastossa. Varsinkin saaren pohjoisessa ja Taipeissa kosteus voi tehdä sekä lämpimästä säästä että kylmästä säästä hankalan. Pakkaaminen ja pukeutuminen voi olla ongelma vaihtoon lähtevälle. Lämpimimpinä päivinä lämpötila saattaa hipoa 40 astetta ja kylmimpinä päivinä kaksi hupparia ja villahousutkaan eivät pidä lämpimänä. Kosteus tekee ”talvikuukausienkin” 10-15 asteesta melko ongelmalliset. Itse lähdin vaihtoon hyvin pienellä vaatevarastolla ja jouduinkin ostelemaan ajan myötä lisää vaatteita Taiwanista. Onneksi maan hintataso on kuitenkin sen verran matala, että uuden takin tai kenkien ostaminen talvella ei räjäyttänyt kuukausittaiseen budjettiini reikää.
Pukeutumista hankaloittava kosteus on myös pienoinen riesa kotona. Asiat (vaatteet, kengät, patja) helposti homehtuvat koska kosteutta on nii paljon ilmassa. Joka toisesta kaupasta saa kertakäyttöisiä kosteuden poistajia, mutta en ole vieläkään täysin vakuuttunut niiden toimivuudesta tai hyödyllisyydestä. Asuntoloista saa myös lainattua kosteudenpoistajan päiväksi. Suosittelisin kuitenkin ostamaan yhteisen sähköisen laitteen esimerkiksi muutaman vaihto-opiskelijan kesken. Ympäristö kiittää, kun et joka viikko osta lisää muovisia kosteudenpoistajia.
Elämä Taiwanissa
Jos olet lukenut vähänkään uutisia Taiwanista, olet luultavasti kuullut paikallisten ystävällisyydestä. Itse olin ennen vaihtoa lukenut saman tyyppisiä artikkeleita ja olin vain nyökkäillyt niille ja luullut liioitteluksi. Heti ensimmäisenä päivänä, kun yritimme turhautuneina toisen vaihto-opiskelijan kanssa selvittää Taiwanin metrosysteemin salaisuuksia, auttoi meitä tuntematon taiwanilainen iloisesti. Koko vaihdon aikana jaksoin joka käänteessä yllättyä taiwanilaisten iloisesta asenteesta ja ystävällisyydestä. Maana Taiwan on myös erittäin turvallinen. Naisena uskalsin kävellä kaupungilla yömyöhään yksin ja vaikka Taipei onkin maan suurin kaupunki ja miljoonakaupunki, oli se energialtaan välillä todella leppoisa.
NTU tarjoaa vaihto-opiskelijoilleen mahdollisuuden asua asuntoloissa. Asuntola on helppo ja edullinen (ei kuitenkaan ilmainen) tapa asustaa puoli vuotta Taipeissa. Asuntolat ovat yleensä vilkkailla alueilla aivan kampuksen reunalla, joten niiltä pääsee liikkumaan kätevästi kaikkialle. Asuntoloissa tutustuu myös helposti muihin opiskelijoihin. Muitakin asumismuotoja on tarjolla, mutta niitä pitäisi itse etsiä ja usein siinä tulee kielimuuri vastaan. Muutaman koko vuoden vaihdossa olevat ystäväni muuttivat esimerkiksi tammikuussa pois asuntolasta isompaan kimppakämppään muutaman muun taiwanilaisen kanssa.
Opiskelusta
NTU tarjoaa kiitettävästi kursseja englanniksi. Itse en opiskellut vaihdon aikana kiinaa, mutta kiinaa opiskelleen ystäväni kehuivat yliopiston kielikursseja ja huomasivatkin huomattavan parannuksen taidoissaan. Alkutöyssyjen jälkeen yliopistobyrokratia helpottaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat hyvin intensiivistä tutustumista muihin vaihto-opiskelijoihin ja kouluun ja sitten opetus alkaa.
Itse opiskelen historiaa ja suoritinkin vaihdon aikana enimmäkseen kulttuurin ja historian kursseja. Opetus oli kursseilla korkealaatuista ja opettajat hyvin monipuolisia. Koulussa läsnäololla on hyvin iso painoarvo ja se onkin ehkä yksi suurin ero kotiyliopistoon. Monella kurssilla pidettiin keskellä luentoa nimenhuuto ja muistaakseni melkein kaikille kursseilla läsnäolo vaikutti arvosanaan noin 30%. Opetus oli monipuolista ja koostui esseesuorituksesta, tenteistä ja ryhmätöistä. Painotus tässä tietenkin vaihtelee oman opintosuunnan mukaan.
Suosittelen vaihto-opiskelijoille erityisesti Exploring Taiwan -kursseja, sillä niiden kautta pääsee helposti tutustumaan sekä muihin vaihto-opiskelijoihin, että paikallisiin opiskelijoihin. Paikalliseen opiskelijakulttuuriin pääsee mukaan myös yliopistoklubien kautta. Lukuvuoden alussa kampus on täynnä pieniä kojuja, joissa klubit pääsevät esittelemään toimintaansa. Läheskään kaikki klubit eivät tarjoa ohjelmaa englanniksi, mutta monet tulevat innokkaani ojentelemaan mainoslappujaan ja kannustankin käymään ainakin parissa tapaamisessa. Klubeja on aina urheilulajiklubeista elokuvaklubiin, matkusteluklubiin ja kokkailuklubiin.
NTU kampus on kuin suuri puisto. Kaikkialla on vihreää ja sen päästä päätyyn kävely kestää noin 20 minuuttia. Itse en ostanut pyörää vaihdon aikana, mutta on se kätevä ostos varsinkin kesä helteellä, kun seuraava luento alkaa kymmenen minuutin päästä toisella puolella kampusta. Pyöriä löytyy sekä käytettyinä että uusina ja ne voi aina myydä eteenpäin oman vaihdon jälkeen.
NTU pitää hyvää huolta vaihto-opiskelijoistaan. Yliopiston nettisivut ovat selkeät ja niihin kannattaa tutustua etukäteen ja ottaa ylös vastuuhenkilöiden tiedot. Jos kohtaat ongelmia kurssille ilmoittautumisen kanssa tai muuten vain, ota rohkeasti yhteyttä. He auttavat mielellään. Kursseille ilmoittautuminen olikin yksi suurimmista ongelmista monien vaihto-opiskelijoiden kanssa, koska systeemi oli niin erilainen kuin Suomessa. Mutta lopulta kaikki järjestyi. NTU haluaa vaihtosi olevan menestyksekäs ja kivuton.
Vapaa-ajasta
Yksi Taiwanin parhaimmista puolista on mielestäni sen luonto. Maa tarjoaa innokkaalle seikkailijalle paljon rannikon sukellusretkistä aina rankkoihin vuoripatikointiretkiin ja vähän urbaanisemmin suuntautuneille matkustelijoille puolen päivän retkiä luonnon äärelle itse Taipein sisällä.
Lähellä Taipeita on muun muassa Henkien kätkemä -elokuvan inspiraationa toiminut Jiufen, joka on kyllä viikonloppuvierailun arvoinen kohde. Hieman kauempana pohjoisessa on myös Yehliu Geopark sekä monia vesiputouksia ja kauniita rannikkokyliä. Etelämmässä taas on vanha pääkaupunki Tainan, joka omaa hieman leppoisamman olemuksen kuin kiireinen Taipei. Tainan on myös hyvä kohde viikonloppureissulle, mikäli historia innostaa. Kaupunki on täynnä vanhoja linnakkeita ja temppeleitä.
Taipei on suuri kaupunki ja paras tapa päästä ympäriinsä onkin yleensä metro. Miljoonia ympäriinsä kuljettava metro on hyvin puhdas ja laitureilla on piirretty viivat, joiden sisällä seisoa. Paikalliset katsovatkin kauhistuneena vierestä, jos juot tai syöt jotain metrossa sillä, se on kiellettyä sakkojen uhalla. Tyhjällä metrolaiturilla näitä sääntöjä ei ehkä osaa arvostaa, mutta ruuhka-aikoina ymmärtää miksi ne ovat olemassa ja ihmiset Taipeissa kunnioittavat niitä. Sääntöjen seurauksena Taipein metro on yksi siisteimmistä ja selkeimmistä mitä olen koskaan nähnyt.
Vaihto-opiskelijoille järjestetään paljon aktivoivaa tekemistä ja muihin pääsee tutustumaan helposti. Samanhenkisiä ihmisiä ei tarvitse etsiä kaukaa varsinkaan, jos päätät asua yliopiston tarjoamassa asuntolassa. Viihdettä löytyy muun muassa karaokesta tai elokuvista tai paikallisilta toreilta. Paras tapa päästä kiinni kulttuuriin on hypätä rohkeasti mukaan. Taiwanilaiset ottavat sinut iloisesti vastaan, vaikka kiinankielesi olisi kuinka takeltelevaa.
Olen Alice ja vietin Taiwanissa National Taiwan Universityssa kevätlukukauden 2018. Tässä postauksessa kerron vaihdostani, elämästäni Taiwanista sekä jaan vinkkejä tuleville vaihtareille.
Ennen lähtöä
Muistan tapaamisemme kesällä lähtötuutorin ja toisen vaihtoonlähtijän kanssa. Tilaisuus oli mukavan rento ja siitä alkoi pitkä odotus, sillä oma vaihtoni sijoittui kevätlukukaudelle. Pitkin syksyä kuitenkin viestittelin tutustumaani suomalaisvaihtariin, joka aloitti koko lukuvuoden mittaisen vaihtonsa jo syksyllä. Häneltä sain paljon hyviä vinkkejä tulevaa vaihtoa varten jo etukäteen.
Suurin stressinaiheeni ennen vaihtoa oli viisumin saaminen ajoissa. Olin lähdössä reissaamaan ennen lukukautta, mutta viisumihakemukseen tarvittava vaihtoyliopiston hyväksymiskirje tuli verrattain myöhään. Tämä kannattaakin pitää mielessä, kun miettii milloin lähtee Suomesta kohti Aasiaa. Lopulta sain kuitenkin viisumin kaksi päivää ennen lähtöä ja kaikki meni hyvin. Edeltävän reppureissauksen takia pakkasin kevyesti, eikä se haitannut ollenkaan. Taiwanin hintataso on Suomeen verrattuna matala ja tarjonta laaja, joten vaatekaappia on ollut helppo tarvittaessa täydentää.
Ensimmäinen viikko
Ensimmäisellä viikolla oli orientaatio, jossa kerrottiin kaikki tarvittava tieto opiskelujen aloittamiseen. Olimme saaneet myös etukäteen sähköpostia, johon oli selkeästi lueteltu, mitä kaikkia papereita tulee olla mukana yliopistolle rekisteröityessä. Paperit kannattaa olla kunnossa, sillä vasta rekisteröitymisen jälkeen saa yliopiston ID kortin, jolla voi liikkua opiskelijahintaan julkisissa kulkuneuvoissa sekä saada alennusta kampuksen ja lähiympäristön liikkeistä. Rekisteröitymiseen tarvittiin myös paikallinen puhelinnumero.
Kevätlukukauden vaihtareille ei järjestetty yliopiston toimesta orientaatioluentoa ja kampuskierrosta kummempaa ohjelmaa, mikä vaikeutti hieman muihin vaihtareihin tutustumista. Syksyllä on kuitenkin kuulemani mukaan järjestetty melko paljon yhteistä ohjelmaa, jossa saa helposti uusia kavereita. Itse tutustuin onnekseni ensimmäisenä asuntolapäivänäni tosi mahtaviin tyyppeihin asuntolan aulassa ja olen kuullut, että muutkin ovat tätä taktiikkaa käyttäneet. Lisäksi kursseilla tutustuu helposti muihin opiskelijoihin hyvin ja kannattaa myös liittyä kaikkiin NTU:n/Taipein alueen opiskelijoiden facebook-ryhmiin.
Ensimmäisellä viikolla alkoi myös add/drop-period kursseille. Systeemi on tosi erilainen kuin Suomessa ja tuotti ainakin mulle päänvaivaa. Kursseille rekisteröiminen tapahtuu kolmessa vaiheessa: esivalinnat ja sitä seuraavat kaksi add/drop-periodia. Esivalintavaiheessa kannattaa valita reilusti enemmän kursseja kuin aikoo ottaa, sillä todennäköisesti ei pääse kaikille niistä. Myöhemmin voi sitten valita mitkä kurssit haluaa pitää ja mitkä tiputtaa add/drop-periodien aikana. Ensimmäiset yliopistoviikot kuluivatkin minulla käydessä eri kursseilla ja valitessa niiden väliltä mielenkiintoisimmat ja aikatauluuni sopivimmat.
Asuminen
Muutin viikkoa ennen luentojen alkua yliopiston asuntolaan. Hakemusta varten tarvitsi passikuvia ja täytettäviä papereita oli paljon, mutta lopulta sain avaimet kouraan ja pääsin tarkastelemaan pientä huonettani, jossa oli valmiiksi työpöytä, vaatekaappi, kenkähylly sekä sänky ilman patjaa. Suuntasinkin heti kohti Ikeaa asuntolan aulassa sisäänkirjautumisen yhteydessä tapaamieni vaihtareiden kanssa. Olen edelleen erittäin kiitollinen tästä sattumasta, sillä tästä Ikea-porukasta muodostui erittäin tärkeä ja rakas ”vaihtoperheeni”.
Asuntolan huoneet ovat pääasiassa siistejä, mutta erittäin kosteita. Suosittelen ostamaan heti paljon kosteudenpoistajia vaatekaappiin ja huoneeseen yleisesti, jotta tavarasi eivät ala homehtua. Itselläni on paha homeallergia ja huomasin ensimmäisen viikon jälkeen patjani olevan homeessa. Homeongelmat jatkuivat ikävä kyllä koko lukukauden ajan, eikä asuntolan henkilökunta ottanut ongelmaani vakavasti, sillä home on niin yleistä Taiwanissa. Muutamalla muulla kaverillani oli samanlaisia ongelmia, eli kannattaa muistaa tosiaan pitää ikkunaa auki, vessan ovi kiinni suihkun aikana sekä lainata kosteudenpoistajalaitetta säännöllisesti asuntolan aulasta.
Asuntolan aulasta löytyy myös pieni keittolevy, jolla voi tehdä halutessaan ruokaa. Hella ei ole kovinkaan tehokas ja kaikki keittiövälineet pitää ostaa itse, joten söin pääasiassa ulkona kaikki ateriat aamupuuroa lukuunottamatta. Jokaisessa kerroksessa on vesiautomaatti, josta saa kylmää, lämmintä ja kiehuvaa vettä. Asuntolan ulkopuolelta ja kampusalueelta löytyy runsaasti huokeita ruokapaikkoja (hintataso usein 80-150 dollaria), joten yleisempi ongelma ruoan löytämisen sijaan on suuri valinnanvaikeus.
Elämä Taipeissa: opiskelu ja opetus
Opiskelu NTU:ssa on melko erilaista kuin Suomessa. Maan parhaana yliopistona kurssien työmäärä tuntui itsestäni melko suurelta, vaikka kurssit eivät olleet sisällöltään vaikeita. Esimerkiksi kiinan tunneilleni minun piti palauttaa joka viikko yksi essee sekä uuteen kappaleeseen liittyvä tehtävä. Sen lisäksi meillä oli joka toinen tunti sanakoe ja joka toinen tunti kappalekohtainen koe, johon kuului myös kielioppi. Tämän lisäksi oli kaksi isompaa koetta, lukukauden puolivälissä oleva välikoe sekä loppukoe. Itse valitsin pari vaativampaa ”normaalia” kurssia sekä muutaman ”vaihtarikurssin”, jotka olivat työmäärältään paljon kevyempiä. Vaihtareille suunnattuja kursseja ovat niin sanotut Explore Taiwan -kurssit, joissa käydään läpi kurssin aiheesta riippuen esimerkiksi Taiwanin populaarikulttuuria, taiwanilaisten naisten asemaa yhteiskunnassa tai Taiwanin luontoa. Tykkäsin tosi paljon näistä kursseista ja opin niiden aikana paljon paikallisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista.
Opetuksen taso on minusta NTU:ssa hyvää, varsinkin kiinan kielen opetus. Vaikka töitä oli tehtävä on paljon, niin ilmapiiri omilla kursseillani oli silti erittäin positiivinen ja kannustava asiantuntevien opettajien ansiosta. Melkein kaikilla kursseillani professorit halusivat vaihtaa ajatuksia opiskelijoiden kanssa ja herättää keskustelua sen sijaan, että he olisivat luennoineet itsekseen koko kaksi kolme tuntia. Ryhmätöitä oli erittäin paljon kaikilla kursseilla ja usein niiden lopputulos oli jonkinlainen esitelmä.
Elämä Taipeissa: vapaa-aika
Taipei on suurkaupunki, josta löytyy tosi paljon mielenkiintoista tekemistä. Yksi lemppariajanvietteistäni on night marketeilla kuljeskelu ja mielenkiintoisten ruoka-annosten kokeilu ystävien kanssa. Lisäksi tein viikonloppuisin kavereiden kanssa tosi monta päiväretkeä Taipein lähiympäristöön, suurimmaksi osaksi päivänmittaisia vaelluksia. Noin tunnin bussimatkan päästä löytyy myös kuumia lähteitä, salaisia kanjoneita sekä paljon muuta siistiä! Jos haluaa tehdä paljon, kannattaa aloittaa viikonloppureissujen suunnittelu jo heti vaihdon alussa, sillä tekemistä kyllä riittää. Kannattaa ottaa myös heti käyttöön Taipein kaupunkipyörät eli Ubiket, joilla pääsee edullisesti suhaamaan ympäri kaupunkia.
Hyvä tietää
Taiwan on tosi turvallinen paikka, enkä olisi turvallisuudesta kovinkaan huolissani. Paikalliset auttavat tosi mielellään kielimuurista huolimatta ja itse olen liikuttunut useampaankin otteeseen taiwanilaisten ystävällisyydestä. Kannattaa opetella perusfraasit kiinaksi, sillä varsinkin vanhemmat ihmiset Taipein ulkopuolella puhuvat heikosti englantia. Muuten Taipeihin on melko helppo sopeutua: julkinen liikenne on selkeää ja toimii hyvin, yleensä kaikkialla on hyvät ja selkeät ohjeistukset ja apua saa pyytämällä. Sää on talvella yllättävän kylmä, kun kylmä kosteus pureutuu vaatteiden läpi eikä asunnoissa ole useinkaan lämmitystä. Kesällä lukemat saattavat taas nousta yli +35 ja aurinko porottaa täydeltä taivaalta, joten suosittelen myös hyvää aurinkorasvavarastoa ja päähinettä. Ai niin, täällä tosi moni ihonhoitotuote valkaisee ihoa paikallisten kauneusihanteiden mukaisesti, joten haluat ehkä harkita omien ihonhoitotuotteiden tuomista Suomesta tänne.
Suosittelen lämpimästi hankkimaan paikallisen sim-kortin heti Taoyuanin lentokentältä: vaihtarit saavat tosi hyvään hintaan liittymän, johon kuuluu rajaton netti! Taipeista pystyy ostamaan pelkästään prepaid-liittymiä, joihin pitää sitten aina käydä puhelinliikkeissä lisäämässä saldoa ja yksi giga maksaa noin 100 dollaria, eli noin 3e. Toki kampusalueella on wifi, mutta se ei toimi ihan kaikissa paikoissa ja netti helpottaa tosi paljon, jos haluaa Taiwanissa muuten matkustella. Lisäksi moni rajattoman netin ostanut ei tarvinnut wifi-reititintä huoneeseensa, sillä he pystyivät jakamaan puhelimensa netin kannettavaansa. Myös kierrätyspyörän ostaminen lukukauden alussa on hyvä sijoitus, sillä kampus on iso ja varsinkin kuuman kesän tullen välimatkat on kiva taittaa nopeasti pyörällä. Taipeissa ikävä kyllä sataa todella paljon ja sade saattaa alkaa erittäin yllättäen, joten sateenvarjo kannattaa olla mukana kaikkialla ja Suomesta voi pakata matkalaukkuunsa hyvällä omatunnolla sadetakin sekä kumpparit.
Toivottavasti tämän luettuasi sinulla on parempi kuva Taiwanista ja innostuit tulevasta vaihdostasi! Vielä tärkein vinkki tähän loppuun: NAUTI! Vaihto on ainutlaatuinen ajanjakso elämässäsi ja tulet todennäköisesti oppimaan paljon itsestäsi. Kannattaa myös muistaa, ettei vaihto ei ole joka hetki uusia siistejä kokemuksia, vaan myös elämään täällä kuuluu tylsiä velvollisuuksia ja huonoja päiviä. Tämän faktan hyväksyminen helpotti itseäni ottamaan vaihto tietyllä tavalla rennommin, eikä tarvinnut potea huonoa omatuntoa, jos halusikin joskus vain jäädä huoneeseen lepäämään. Yritä olla stressaamatta myös liikaa kursseista, vaikka paikallisten opiskelijoiden opiskelutahti saattaakin olla melko hurja. Jouduin teroittamaan vielä midtermsien koerumbastressin aikana itselleni sen, mitä olen tullut hakemaan vaihdoltani ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Tämä auttoi ainakin minua panostamaan ja priorisoimaan aikaani vaihdossa niihin asioihin, joilla oli itselleni merkitystä. Ihanaa vaihtoa!
Moikka! Nimeni on Roosa ja opiskelen Helsingin yliopistossa Genetiikan ja molekyylibiotieteiden maisteriohjelmassa. Opiskelin ”molecular and celullar biology” linjalla kevätlukukauden 2023 National Tsing Hua University:ssä (NTHU), joka sijaitsee Taiwanin pääkaupungista Taipeista noin tunnin bussimatkan päässä Hsinchun kaupungissa. Hsinchu on hyvin perinteinen kaupunki, jossa on noin puoli miljoonaa asukasta ja kaksi isoa yliopistoa.
