Alkoiko ihmiskunnan loppulaukka 80 vuotta sitten?

Otsikon innoitti Arto Paasilinnan kirja Ihmiskunnan loppulaukka vuodelta 2000. Syntyvyys on tyssännyt koko maailmassa. Lemmenleikit maistuvat kuin ennen, mutta lapsia ei tule. Entinen eläinlääkäri Tarmo Saamakorpi lähtee puhuvan hevosensa kanssa siitospuuhiin pelastakseen maailman. Yhden ainokaisen poikalapsen syntyminen on globaali sensaatio.

Kirjan tarina on melkein kuin tästä päivästä. Suomen naisen lapsiluku on painunut Pohjoismaiden pahnanpohjalle. Nyt ollaan Italian kanssa melkein samalla tasolla noin 1,3 lasta naista kohti kun vielä 10 vuotta sitten luku oli 1,8. Asiaa on pohdittu ties mistä näkökulmasta. Syylliseksi on tuomittu kännykät, seksihaluttomuus, itsekkyys, naisten kouluttautuminen, työelämän vaatimukset, e-pillerit, sukupuolitaudit ja kaikki mahdollinen näiden väliltä.

Vähän aikaa sitten kysyin Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchen käsitystä siitä, onko onki ottamaton vai lampi kalaton? Vastaus oli: ”Sekä että.” Sain häneltä materiaalia naisten hedelmällisyyden kehityksestä pitkällä aikavälillä. Samat tiedot miehen sperman laadusta sain Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Topparilta. Tämän päivän pulma taisi saada oikeat raamit. Hedelmällisyysongelmat ovat alkaneet jo vuosikymmeniä sitten. Pian ollaan Paasilinnan dystopiassa. Lapsi on muuttumassa häviäväksi luonnonvaraksi.

Vuonna 1992 Kööpenhaminan yliopiston professori ja Rigshospitaletin ylilääkäri Niels Skakkebaek julkaisi meta-analyysin, johon kerättiin spermatutkimukset Index Medicus, Current List (vuosilta 1930-1965) ja Medline (1966-1991) tietokannoista. Yhteensä analyysi kattoi 50 vuotta, 114947 miestä ja 61 alkuperäisartikkelia. Niistä kerättiin tiedot siittiöiden määrästä millilitrassa spermaa ja ejakulaatin volyymi. Tulos näkyy häkellyttävän selkeästi oheisessa kuvassa. Pallukat kertovat otoksen koon, y-akseli siittiömäärän ja x-akseli vuodet. Vuodesta 1938 vuoteen 1991 siittiöiden määrä oli pudonnut 113 miljoonasta 66 miljoonaan millilitrassa eli puolittunut. Sama suunta on jatkunut tähän asti.

Lapsen saaminen on vaikeaa yhdynnässä mikäli siittiömäärä on alle 15 miljoonaa. Vielä vuosituhannen taitteessa suomalainen sperma oli maailman parasta ja siitä röyhisteltiin rintaa. Jorma Topparin tuoreen tutkimuksen mukaan nyt ollaan muiden pohjoismaiden tasolla. Suomalaisen miehen mediaani siittiömäärä millitrassa on enää 48 miljoonaa. Topparin mukaan näillä numeroilla lapsen saaminen vähintäänkin viivästyy. Miesten siittiökato on globaali-ilmiö, mutta syy on epäselvä. Syyllisiksi on esitetty esimerkiksi hormonaalisia haitta-aineita ja tiukkoja farkkuja. Onkohan kukaan tutkinut skottien siittiömääriä?

Naisten hedelmällisyyden lasku viimeisen sadan vuoden aikana on yhtä dramaattista. Oheiset kuvat ovat Väestöliiton perhebarometrista 2017 ”Miksi vanhemmuutta lykätään?” Naisen saamien lasten määrä (hedelmällisyysluku) on romahtanut 1900-luvun alun 5:stä lapsesta nykyisiin 1,5 lapseen ja jopa tämän alle. Ainoa muutaman kymmenen vuoden kohtuullisen tasainen jakso oli 1970-luvulta 2010-luvulle. Se heijastelee todennäköisesti suomalaisen yhteiskunnan onnistunutta perhepolitiikka. Nyt sekään ei näytä riittävän.

Rytinällä on monta syytä, joista ensimmäinen on tietysti yleisen kuolleisuuden pienentyminen. Lapsia ei enää tarvitse tehdä ”varalle” suuren kuolleisuuden takia. Ehkäisymenetelmät tarjoavat mahdollisuudet nauttia seksistä ilman raskauden pelkoa ja kolmas syy on ensisynnyttäjien ikä.

Ensisynnyttäjien ikä on noussut Suomessa lähelle 30 vuotta ja Helsingissä on menty siitä reippaasti yli. Yksinkertainen fakta on, että tämän takia nainen ei ehdi enää tekemään yhtä paljon lapsia kuin ennen, vaikka haluaisikin. Sitä paitsi iän myötä fertiliteettiongelmat yleistyvät ja sikiön sairastumisen ja kuoleman riski kasvavat. Tällä hetkellä jo 3 prosenttia suomalaisista lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla. Kuvassa esitetään äidin ja isän iät ensisynnytyksen aikaan ja korrelaatio koulutustasoon.

Ihmisten hedelmällisyys on heikentynyt vähintään 80 vuotta. Lapsikadolle on kolme syytä: (tuntemattomasta syystä johtuva) huono sperman laatu, naisten (monesta syystä johtuva) huonontuva hedelmällisyysluku ja ensisynnyttäjien nouseva ikä. Meille on ollut itsestään selvää, että seuraava sukupolvi syntyy, kasvaa ja korvaa meidät. Näin on aina ollut ja tulee olemaan – luulimme. Nyt tämä ketju ei enää ole itsestään selvyys. Kun viimeinenkin Tarmo Saamakorpi on maho, tarvitaan Suomeen lisää ihmisiä muista maista. Toisaalta globaali lapsikato saattaa olla se ainoa asia, joka pelastaa maailman.

Hannu Sariola
kehitysbiologian professori, Helsingin yliopisto
lastenpatologian ylilääkäri, HUSLAB

Lähteet
Carlsen E, Giwrchman A, Keiding N ja Skakkebaek N. Evidence for decreasing quality of semen during last 50 years. BMJ 306:609, 1992

Rodprasert W, Virtanen HE, Sadov S, Perheentupa A, Skakkebaek N, Jörgensen N ja Toppari J: An update on semen quality among young Finnish men and comparison with Danish data. Andrology 7:15, 2019

Rotkirch A, Tammisalo K, Miettinen A ja Berg V. Miksi vanhemmuutta lykätään? Perhebarometri 2017, Väestöliitto