Keltatäplästä kultatäpläksi – luentokonserttisarja Macula musica

Helsingin yliopiston silmätautiopin professuuri – jonka perusti suuriruhtinas Aleksanteri II vuonna 1871 ja jonka ensimmäinen viranhaltija oli Frans Josef von Becker – täytti viime vuonna 150 vuotta – professuuri on siis yksi tiedekuntamme vanhimpia.

Professori von Becker oli alun perin – vuodesta 1854 – farmasian ja farmakologian professori, ja ensimmäinen suomalainen lääkäri, joka oivasi Saksassa hiljan syntyneen uuden lääketieteen erikoisalan, oftalmologian, mahdollisuudet ja sen, että silmätautien hoito oli vääjäämättä irtautumassa yleiskirurgiasta ja sisätautiopista.

Juhlavuoden tiimoilla pandemiarajoitusten kuristuksessa heräsi ajatus perustaa juhlavuoden kunniaksi luentokonserttisarja, joka yhdistäisi lääketiedettä – eikä ainoastaan silmätauteja – musiikkiin. Idean isä oli parhaillaan silmätauteihin erikoistuva lääkäri Lauri Ahokas, jonka tausta oli tässä suhteessa oivallinen: hän oli paitsi lääketieteen lisensiaatti myös niin musiikin kuin orkesterinjohdonkin maisteri: kahdesti Sibelius-Akatemian Helmi Vesa -kilpailussa palkittu pianotaiteilija ja muun muassa kamariorkesteri Avantia johtanut kapellimestari.

Pienen miettimisen jälkeen sarja sai nimekseen Macula musica. Nimi mukailee silmälääkäreille ja jokaiselle näköään käyttävälle merkityksellistä silmän macula luteaa. Se sijaitsee keskellä silmänpohjaa tarkan näön alueella ja on terävälle näölle olennainen. Makulan merkitystä kuvaa se, että tarkan näön alueen rappeuma on jo pitkään ollut väestömme ikärakenteen vuoksi yleisin näkövammaisuuden syy.

Suomeksi macula lutea on keltatäplä, sillä se on helposti tunnistettavissa sisältämänsä kirkkaankeltaisen luteiinin perusteella. Luteiini on karotenoidi, jota kasvit tuottavat ja jota on ravinnossamme muun muassa porkkanassa ja vihreissä lehtivihanneksissa kuten pinaatissa sekä kananmunan keltuaiseen kertyneenä. Silmä ottaa sen talteen ja pyrkii näin suojaamaan itseään ikääntymiseen liittyviltä muutoksilta.

Macula musican olemme kääntäneet keltatäplää vapaasti mukaillen kultatäpläksi: sen on tarkoitus olla ikääntymiseltä suojaava Meilahden kampuksen valopilkku, ei vaan juhlavuoteen liittyen vaan niin kauan kuin virtaa riittää, eikä vain kampukselle vaan koko Meilahden alueelle. Luentokonserttisarjan symbolissa medisiininen kultatäplä yhdistyy nuottiavaimeen, ja logotekstissä C-kirjan sitoo yhteen lääketieteellisen maculan ja taiteellisen musican.

Luentokonsertit on aikanaan tarkoitus pitää Paciuksenkadulla parhaillaan rakenteilla olevassa Tammisairaalassa, jonne silmätautien klinikka muuttaa vuonna 2024. Kulttuurirahasto on myöntänyt varat Macula musican aloittamiseen ja tarvittavan flyygelin hankintaan. Valitettavasti Haartman-instituutin tai Biomedicumin luentosaleista ei löytynyt Tammisairaalaa odottaessa paikkaa flyygelille, joten sen hankinta lykkääntyy.

Luentokonserttisarja kuitenkin polkaisee käyntiin ensi tiistaina 14. syyskuuta kello 16 Töölön kirkkoherran Hannu Ronimuksen myötämielisellä avustuksella Meilahden kirkossa, josta flyygeli löytyi käyttöön. Ensimmäisen luennon aiheena on potilasvahinko, jonka uhri oli Johann Sebastian Bach. Parinkymmenen minuutin esitelmän jälkeen Juho Pohjonen – yksi tämän hetken kysytyimmistä suomalaispianisteista – esittää Bachin Goldberg-muunnelmat, kolmekymmentä kahden aarian kehystämää variaatiota.

Seuraavat Macula musica -luentokonsertit Meilahden kirkossa pidetään 16. marraskuuta, jolloin teemana on ”Musiikkia pandemian aikaan”, ja 11. tammikuuta teemana ”Kaamosvaellus”. Konsertteja voi seurata myös verkossa Zoomin kautta (ID 645 1600 4710).

Tero Kivelä
professori, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS