Ollaan samalla kartalla

Kotimaisten kielten keskus pohti jo vuonna 2009 käsitteen ”tiekartta” yleistymistä – sen lisäksi että käsite on  tuontitavaraa, sitä pidettiin liian juhlallisena, rivien välissä jopa todella nolona. Kotus oli sitä mieltä, että ”Tiekarttoihin on kohdistettu niin suuria odotuksia, että itse nimitys voi muissa kuin kansainvälisissä ja kansallisissa yhteyksissä käytettynä kuulostaa jo vähän tärkeilevältä. Mahtavatko seurakuntatason suunnittelijat hakea lisää arvovaltaa hankkeelleen puhumalla kansainvälisen mallin mukaan tiekartasta eikä suunnitelmasta? Yhteistä kaikille laajan merkityksen tiekartoille on kuitenkin muutos, kehittäminen ja uuden luominen.”

Lääketieteellisessä tiedekunnassa on nyt kuitenkin laadittu tulevaisuuteen suuntautuva koulutuksen tiekartta. Vielähän tästä puuttuisi, että oltaisiin ketteriä ja oikea-aikaisia. Mutta niin vain ollaan. LTDK:n koulutuksen tiekartta on näet syntynyt laskettuna aikana. Se syntyi perus- ja ammatillisen jatkokoulutuksen bottom-up -pohjaisena työskentelynä, jossa jokaisella koulutusohjelmalla oli mahdollisuus tuoda kartalle omia tulevaisuuden projektioitaan. Keskusteluiden ja yhteisen työpajaprosessoinnin tuloksena tunnistettiin myös teemoja ja haasteita, jotka koskettavat koko koulutuskenttäämme. Ensimmäinen versio on taimi, joka lähtee kasvamaan ajassa. Kartta on työkalu, ei lopputuotos, ja toisin kuin Kotus väittää, kartta vetää ennemminkin nöyräksi kuin edistää itsetehostusta.

Muutos, kehittäminen ja uudenluominen – kaikki kartan ydinteemoja. Kartaksi sen tekee lisäksi dimensionaalisuus – tiedekunnan koulutustarjonta on kehittynyt moneen suuntaan ulottuvaiseksi kokonaisuudeksi, jonka projisoiminen yksinkertaisempaan karttamoodiin auttaa meitä kaikkia hahmottamaan sitä mitä tiedekunnassa tapahtuu ja mihin suuntaan se on liikkeellä. Kartan tarkoitus on olla ajassa päivittyvä. Sitä tarkastellaan aika ajoin KoJossa, tiedekunnan johtoryhmässä ja tiedekuntaneuvostossa. Kartan yksi tehtävä on olla myös viestinnällinen väline – koulutusohjelmista tiedekuntaan ja tiedekunnasta tiedekunnan toimijoille.

Tiedekunnan koulutustarjonnan piirissä on noin 10 000 terveydenhuollon opiskelijaa (luvussa mukana poissaolevat), 8 peruskoulutusohjelmaa, lukuisa määrä ammatillista jatkokoulutustarjontaa (esim. kasvu-uralla oleva psykoterapeuttikoulutus), tohtorikoulutusta ja erikoislääkärikoulutuskokonaisuus. Tiekartta ei vastaa ihan kaikkeen. Esim. erikoislääkärikoulutuksella on oma tulevia vuosia koskeva toimeenpanosuunnitelma, joka on yksityiskohtaisempi ja kohdistetumpi tulevaisuustyökalu juuri tälle koulutusalalle.

LTDK:n tiekartan ensimmäinen tarkoitus on listata aikajanalle tulevien vuosien tapahtumia ja erilaisia tarkastelupisteitä, erityisesti koskien peruskoulutusta ja ammatillista jatkokoulutusta. Tiedekuntaan tulee myös jatkuvasti aloitteita uusista koulutusavauksista, ja niidenkin käsittelyä ja sijoittumista ajassa tiekartta viitoittaa.

Lisäksi tiekartta tunnistaa kaikkien koulutusohjelmien läpileikkaavia teemoja, joihin kaikkiin liittyy haasteita, vesistöjä ja vuoristoja. Haasteiden tunnistaminen ja kuvaaminen lienee välttämätön ensimmäinen askel ratkaisujen löytämiseksi.  Teemat ovat:

  • Koulutuksen laatu ja osaamisperustaisuus
  • Työelämäyhteydet
  • Digitalisaatio ja tiedekunnan yhteisten oppimisalueiden kehittäminen

Lisäksi tiekartassa kiinnitetään huomiota laajenevan tiedekunnan henkilöstösuunnittelun kestävyyteen. Jokainen näistä lienee oman bloginsa arvoinen kokonaisuus, mutta otetaan pala kerrallaan. Teemojen ympärillä on hyvä järjestää myös keskustelua tiedekunnassa. Loppupeleissä tiekartta on paikallinen työkalu yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi – se identifioi teemoja tarjolle myös  tiedekunnan toimeenpanosuunnitelmaan.

Emme ole ainoita karttureita Meikussa. HUS laatii parhaillaan omaa opetuksen ja koulutuksen tiekarttaansa, ja siellä fokus on aika paljon erilaisien prosessien sujuvoittamisessa.  Näitä karttoja on tarkoitus myös sovitella toisiinsa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kun ne levitetään yhtä aikaa pöydälle, on pöydän paras olla aika iso.

Anu-Katriina Pesonen
Kokeellisen aivotutkimuksen professori
Opetuksesta vastaava varadekaani