Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus

Julkaistu kirjoittanut Juuso P Ala-Kyyny

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.

Tässä artikkelissa esillä ovat seuraavat aiheet:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (AVOTT) täytti toukokuussa viisi vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistusta pienestä historiikista selviää muun muassa se, että AVOTT-verkostossa on tuotettu kaikkiaan 21 kansallista suositusta – se kertoo verkoston voimasta. Think Open -blogi onnittelee ikätoveriaan!

Linjaustyö on jatkunut myös tämän vuoden aikana. Tässä lyhyesti AVOTT-verkoston alkuvuoden satoa:

  • TUTKIMUSMENETELMÄT: Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden osalinjaus täydentää Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjausta. Menetelmä- ja infrastruktuurilinjauksen tavoitteet liittyvät tutkimuksen laatuun, tutkijoille tarjottaviin palveluihin sekä oikeuksista sopimiseen. Jokainen tavoite sisältää omat toimenpide-ehdotuksensa, jotka on suunnattu erityisesti tutkimusorganisaatioille. Menetelmälinjaus laajentaa käsitystä tutkimustuotoksesta: ”Tutkimusmenetelmien katsotaan yhä useammin olevan itsenäisiä tutkimustuotoksia, joita jaetaan eri kanavissa.” Linjauksen taustoituksen ja tutkija Juan Miguel Valverden ajatuksia menetelmien avaamisesta voi lukea AVOTT-verkkosivun artikkelista.
  • OPETUS: Vastuullisen avoimen oppimisen suosituksesta julkaistiin final draft -versio maaliskuussa. Suosituksessa on kaksi osaa, jotka käsittelevät avoimen oppimisen luotettavuutta (”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sisältöjen luotettavuus avoimessa oppimisessa”) ja osallistavuutta (”Inklusiivisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus avoimessa oppimisessa”) – näitä on tarkasteltu oppijan, opettajan ja organisaation näkökulmista.
  • TUTKIMUSDATA: Ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa julkaistiin kesäkuussa. Improve the quality and impact of your research through data management – A guide for making your data FAIR pureutuu datan uudelleenkäytettävyyteen. Ohje sisältää yleisen johdannon sekä luvut datanhallinnan roolista tutkimuksessa, tutkimusdatan laadun arvioimisesta sekä datan säilyttämisestä ja jakamisesta. Lyhyt taustoitus löytyy AVOTT-verkkosivulta.
Avoimen tieteen kansallisen koordinaation viisivuotisen taipaleen merkkipaalut. Kuvalähde: AVOTT

Uusi ehdotus kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi

Kotimaisten tiedelehtien paikalleen juuttunutta rahoitusasiaa yritetään viedä taas alkusyksystä eteenpäin, kun Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) asettama työryhmä julkaisi Ehdotuksen kotimaisten tiedelehtien rahoitukseksi (pdf). Ehdotus on kommentoitavana 29. syyskuuta asti. Ehdotuksen lisäksi kannattaa tutustua myös ehdotusta esittelevään tiivistelmään.

Uusi ehdotus lähtee tutkimusorganisaatioiden maksamasta vuotuisesta tuesta, jonka suuruus määräytyisi organisaation tutkijoiden julkaisemien avointen tutkimusartikkelien perusteella: ”Yksittäiselle artikkelille arvioimamme hinta on 700 euroa, joka vastaa kansainvälisissä lehdissä pyydettyjen pienimpien APC-maksujen tasoa. Yksittäinen lehti voi näitä maksuja saada maksimissaan 12 000 euroa vuodessa.” Esimerkiksi Helsingin yliopiston kaltaiset suuret organisaatiot (300–400 artikkelia vuodessa) maksaisivat siten avoimuustukea 210 000–280 000 euroa vuodessa.

Ehdotusta perustellaan sillä, että avoimeen julkaisemiseen siirtyminen on vienyt kotimaisilta lehdiltä tuloja (tilausmaksujen väheneminen tai loppuminen sekä valtionavustuksen pysyminen ennallaan vuoden 2012 jälkeen) ja tuonut uudenlaisia kuluja, kuten ”avoimen julkaisemisen myötä tulleita uusia osaamis- ja resurssitarpeita”.

Tiedejulkaiseminen Suomessa, informaatiota
Kotimaisten tiedelehtien uutta rahoitusehdotusta taustoitetaan tiivistelmässä, joka julkaistiin uutisen yhteydessä. Kuvalähde: TSV

Viitearkkitehtuurityössä linjauksia verrataan todellisuuteen

Tänä vuonna AVOTT-yhteistyössä jatketaan avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurin valmistelua, jota on tehty 2021 lopusta lähtien. Arkkitehtuurityön perusajatus on yksinkertainen: verrataan avoimen tieteen linjausten luomaa tavoitetilaa tutkimuksen ja opetuksen reaalitodellisuuteen. Kyseessä on siis ”kartoitus olosuhteista, joita avoin tiede edellyttää toteutuakseen”, kuten arkkitehtuurityön luonnetta pohtivassa AVOTT-artikkelissa todetaan.

Arkkitehtuurityö on vaativa prosessi, sillä siinä muodostetaan kokonaiskuva tutkimukseen vaikuttavista tekijöistä – toimijoista, palveluista ja infrastruktuureista – avoimen ja vastuullisen tieteen eri osa-alueiden ja tutkimuksen elinkaaren eri vaiheiden näkökulmasta.

Työn arvo on lopulta yhdessä tekemällä tuotetussa ymmärryksessä. Arkkitehtuurin lopullinen tuotos sen sijaan on vain ymmärrys dokumentoituna luettavaan formaattiin.
– johtava arkkitehti Ari Rouvari (CSC) AVOTT-haastattelussa

Tammikuisessa viitearkkitehtuurityöpajassa keskustelua käytiin avoimen tieteen eri osa-alueista (data, julkaiseminen, opetus, tutkijanarviointi), etupäässä palveluiden näkökulmasta. Avainasiaksi nostettiin kansallisten ja paikallisten palveluiden yhteentoimivuuden varmistaminen.

Ensimmäisellä kommenttikierroksella touko–kesäkuussa olivat ”viitearkkitehtuurin periaatteelliselta tasolta kyvykkyydet ja resurssit sekä liiketoiminta-arkkitehtuuri, joka sisältää toimijat, roolit, palvelut ja prosessit”.

Arkkitehtuurikartoitusta tehdään AVOTT-verkostolle ominaiseen tapaan avoimen yhteistyön keinoin. Työn etenemistä voi seurata Eduuni-wikisivulla.

Työryhmät rahoitusta selvittämään ja seuroja tukemaan

AVOTT-verkostossa laitettiin keväällä alulle kaksi uutta työryhmää. Rahoitusryhmän tavoitteena on suunnitella avoimen tieteen rahoitusmallia ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa. Suunnittelu kattaa koko kentän: toimintakulttuurin, aineistot, julkaisut ja oppimisen. Ryhmän toiminta potkaistiin käyntiin kuulemistilaisuudella, jonka otsikko kiteyttää työmaan: ”Tiede avoimeksi – mistä rahat?”

Toisena uutena AVOTT-ryhmänä toimintaansa on aloitellut Avoin tiede tieteellisille seuroille -työryhmä. Nimensä mukaisesti se pyrkii tukemaan tieteellisiä seuroja avoimen tieteen moninaisissa teemoissa.

Avoimen tieteen aiemmat vuosikatsaukset: