Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija
Ennen lähtöä
Hebrew Universityn kevätlukukausi alkaa helmikuun lopussa ja sain hyväksymistiedon hyvissä ajoin, jo marraskuun lopulla. Mukana tuli kattavat ohjeet siitä miten toimia seuraavaksi. Ainoa asia, jonka suhteen oli hiukan epäselvyyksiä, olivat arabian ja heprean kielen kurssit. Itse halusin opiskella arabiaa yliopistolla. Koska arabiaa ei tarjottu alkeistasolla kevätlukukaudella, arabian kielen opiskelijat joutuivat tekemään eräänlaisen tasokokeen/kyselylomakkeen, joiden tulosten saamisessa kesti. Onneksi HebrewU:lla on erittäin pätevä Admissions Coordinator, joka ystävällisesti auttoi minua selvittämään myös kielikurssiasioita. HebrewU järjesti myös orientaatio-webinaarin tammikuussa ennen vaihtoon lähtöä, josta sai paljon hyödyllistä tietoa kurssivalintoihin ja yleisiin asioihin liittyen.
Kun saavuin Jerusalemiin, otin taksin yliopistolle joka sijaitsee Itä-Jerusalemin puolella. Alkubyrokratia yliopistolla sujui nopeasti, sillä saavuin päivän myöhemmin kuin suurin osa muista vaihto-opiskelijoista. Menin Rothberg International Schoolin toimistolle, ja hoidin Admissions Coordinatorin kanssa asiat liittyen esimerkiksi asuntoon ja orientaatioon. Minulla oli seuraavana päivänä tapaamiset opinto-ohjaajani sekä harjoitteluohjaajani kanssa. HebrewU:ssa kursseille ei pääse ilmoittautumisjärjestyksessä, vaan opinto-ohjaajani kanssa sovimme yhdessä lopullisista kurssivalinnoista. Ensimmäinen viikko yliopistolla on niin sanottu ”shopping week”, jonka aikana voi kokeilla haluamiaan kursseja ja sen jälkeen voi vahvistaa kurssit. Tein myös harjoittelun Harry S. Truman instituutissa, jonka hankkimisessa harjoitteluohjaajani auttoi. Harjoittelu itsessään on mielenkiintoinen kokemus, mutta omaa aktiivisuutta vaaditaan harjoitteluohjaajan kanssa. Lisäksi harjoittelusta saa opintopisteitä, mutta se vaatii jonkun verran aikaa (vähintään 8h/vko), ja oma harjoitteluni vaati myös kovaa panostusta.
Jerusalemissa ei tarvitse ilmoittautua kaupungin asukkaaksi kenellekään viralliselle taholle. HebrewU tarjoaa opiskelijoilleen vakuutusta terveydenhuoltoon, joka on tosin hintava. Vakuutus ei yllä myöskään miehitetyille alueille, kuten Länsirannalle. Itse otin matkavakuutuksen Suomesta ja ilmoitin yliopistolle että matkavakuutukseni on niin kattava, etten tarvitse HebrewU:n vakuutusta, enkä tosin onneksi ole sitä vielä joutunut testaamaan. Vakuutuskortti, passi (tai kuva passista) ja opiskelijakortti kannattaa aina pitää matkassa mukana Jerusalemissa, Israelissa ja Palestiinassa!
Asuminen
HebrewU tarjoaa opiskelijoilleen jaettuja asuntoloita kampuksen läheltä Itä-Jerusalemissa. Itse asuin näissä asuntoloissa mikä oli toisaalta hienoa, koska ystäväni asuivat kaikki samassa talossa. Lisäksi se oli stressittömämpää sillä asunnon etsiminen Jerusalemissa on paikoin työlästä. Toisaalta taas asuntola on melko kallis (600$/kk), ja luulen että olisin voinut löytää halvemman asunnon samalta alueelta. Asuntolan moraalinen ongelma itselleni oli myös se, että se sijaitsee niin sanotun ”green linen” takana, mikä tarkoittaa sitä, että kansainvälisen lain mukaan asuntolat ovat miehitetyillä alueilla ja kuitenkin israelilaisen yliopiston omistuksessa.
HebrewU:lla on kolme asuntolaa yliopiston lähellä, ja koska uusin asuntola oli täynnä, päädyin asumaan vanhempiin rakennuksiin, jotka olivat melko huonossa kunnossa. Kannattaa varautua myös siihen, että opiskelijat joutuvat ostamaan kaiken asuntoon, mukaan lukien peitot, keittiövälineet ja siivousvälineet. Tosin yliopisto vihjasi, että tämä saattaa muuttua ensi vuonna. Sekä asuntoloissa että yliopistolla on turvallisuusjärjestelyjä, ja opiskelijakorttia kysytään miltei joka kerta rakennukseen mennessä.
Opiskelu ja opetus
Opiskelu HebrewU:ssa seuraa melko erilaista rytmiä kuin Helsingin yliopistossa. Rothberg International Schoolissa, jossa suurin osa vaihto-opiskelijoiden kursseista on, luokat ovat pieniä ja opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen. Minulla oli myös yksi kurssi HebrewU:n ”facultyn” puolelta, joka seuraa eri aikataulua kuin Rothbergin kurssit. Itse opiskelin Jerusalemissa lähinnä Lähi-Idän politiikkaa ja arabiaa, ja minulla oli monta kurssia Arabi-Israel-konfliktin historiasta, Palestiinan historiasta sekä Lähi-Idän sosiologiasta. Sanoisin että opiskelu itsessään on hiukan työläämpää kuin Helsingin yliopistossa, mutta ero ei ole kovin suuri. Opiskelijoita vaaditaan lukemaan lukuisia artikkeleita eri kursseille, mikä on se eniten aikaa vievä osuus. Minulla oli harjoittelu mukaan lukien 6 kurssia, joka on Suomen opintopisteissä 30 opintopistettä, ja opiskeltavaa riitti. HebrewU suosittelee opiskelijoilleen keskimäärin viittä kurssia per lukukausi. Sanoisin että arvosteluprosessi yliopistolla on opettajasta ja kurssista riippuen erilaista, mutta jos lukee läksynsä ja tekee muistiinpanoja luennolla, kaikilla kursseilla pärjää oikein hyvin. HebrewU:ssa arvosteluprosessi koostuu yleensä koko lukukauden panoksesta (10% läsnäolo, ja esimerkiksi 40% välikoe ja 50% loppukoe). Opiskelutyyli ja kurssit ovat myös saaneet joitain yhdysvaltalaisia vaikutteita, sillä jotkut opettajat ovat opettaneet Yhdysvalloissa, ja opiskelijoita sieltä on myös paljon.
Jos haluaa opiskella asioita liittyen konfliktiin, kannattaa muistaa että opettajilla yliopistossa on aina oma näkökulmansa sillä he elävät konfliktia, eivät pelkästään opeta sitä. Ylipäätään opiskelu yliopistolla on ollut hienoa, rankkaa, ja äärimmäisen mielenkiintoista, sillä se on auttanut minua kehittämään kriittistä silmää. Olen kaiken kaikkiaan oppinut todella paljon, ennen kaikkea sellaisista asioista jotka ovat todella kaukana kaikesta tutusta ja Suomen kontekstista. Opettajat ja Rothbergin henkilökunta ottavat myös paljon henkilökohtaista kontaktia opiskelijoihin, antavat palautetta ja tukea, mistä itse pidin opiskelussa eniten. Toinen lempiasiani HebrewU:ssa oli se, että kampus on todella viihtyisä!
Opiskelijaelämä HebrewU:ssa on todella aktiivista, ja tapahtumia riittää miltei joka viikko. Yliopiston kautta löytää sapatti-illallisia, juhlia, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia. Rothberg järjestää myös vaellusretkiä Israelissa joihin en tosin itse osallistunut, mutta kuulin monilta ystäviltäni että ne olivat todella hyviä retkiä. Osallistuin aluksi muutamaan tapahtumaan, mutta jonkin ajan jälkeen keskityin muihin asioihin. Vapaa-aikaa riittää opiskeluista huolimatta, sillä ainakin kevätlukukaudelle osuu monia juutalaisia juhlapyhiä, jolloin yliopisto on kiinni.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Jerusalem on uniikki kaupunki sekä Israelissa että muualla. Arki siellä on erilaista, ja sen huomaa jo ensimmäisellä viikolla, kun lähes koko kaupunki hiljenee viettämään sapattia. Julkinen liikenne ei kulje, kaupat ovat kiinni ja yliopisto on kiinni. Ennen sapattia kannattaa siis ostaa kaikki tarvittava viikonlopuksi! Tämä oli minulle alussa vaikea käsittää, mutta siihen tottuu jonkin ajan jälkeen. Toisaalta Itä-Jerusalemissa ja Damaskoksen portin lähellä kaikki on auki, ja olenkin tottunut viettämään sapattini Itä-Jerusalemin kahviloissa ja kirjakaupoissa. Lisäksi jos haluaa vierailla Länsirannalla, lauantai on siihen oivallinen päivä, sillä arabibussit kulkevat sapatista huolimatta. Jerusalemin uskonnollinen merkitys ei luultavasti tule kenellekään yllätyksenä, ja kaupungissa on paljon uskonnollisia tapahtumia ja juhlia. Uskonnolla on todella tärkeä rooli ihmisten elämässä, ja esimerkiksi ultra-ortodoksisilla alueilla sekä tietenkin vanhan kaupungin pyhillä paikoilla, tulee kunnioittaa pukeutumissääntöjä ja muita tapoja. Sekulaarille ihmisille sopeutuminen voi aluksi olla hiukan haastavaa, mutta Jerusalemissa on myös hyvin sekulaareja asuinalueita, kuten First Station joka on auki läpi koko sapatin. Lisäksi kaupungin uskonnolliseen luonteeseen kannattaa yrittää suhtautua positiivisesti: se avaa todella uusia perspektiivejä, ainakin omaan kokemukseeni.
Jerusalemissa panostetaan paljon turvallisuuteen. Poliiseja ja sotilaita on kaikkialla, ja miltei yhteenkään rakennukseen ei pääse sisään kulkematta ensin metallinpaljastimesta. En ole kuitenkaan tuntenut oloani turvattomaksi Jerusalemissa, epävakaasta poliittisesta tilanteesta huolimatta. Yliopistolla järjestetään turvallisuusorientaatio ensimmäisenä päivänä, mistä oli jonkin verran hyötyä. Asioita joita kannattaa muistaa turvallisuuden kannalta: pimeän tullen ei kannata vaellella yksin ja uskonnollisten juhlapyhien aikana kannattaa kiinnittää enemmän huomiota ympäristöön. Lopuksi: aina kannattaa olla varovainen, muttei vainoharhainen!
Israel ylipäätään on kallis maa, ja vaikka Jerusalem ei ole yhtä kallis kuin esimerkiksi Tel Aviv, se on silti hintava. Eniten rahaa minulla on mennyt luultavasti ruokaan, se on yhtä kallista tai paikoin jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Itä-Jerusalemissa Damaskoksen portin lähellä on huomattavasti halvempaa kuin muualla Jerusalemissa, ja olenkin käynyt siellä tekemässä ruokaostokseni. Yliopistolla ei myöskään ole opiskelijaruokailua, jota olen jäänyt kovasti kaipaamaan Helsingin yliopistossa. Matkustaminen on luultavasti ainoa halpa kustannus maassa, kaikki muu on aika lailla samalla hintatasolla kuin Suomessa.
Sopeutuminen elämään Jerusalemissa on ollut paikoin vaikeaa, mutta myös todella palkitsevaa. Olen oppinut enemmän kuin olisin koskaan osannut arvata, enkä pelkästään yliopistolla. Israelilaisilla on todella erilainen mentaliteetti, johon kyllä tottuu. Vaikka Jerusalemin oikeistolaiset arvot eivät sovi omaan maailmankuvaani, sitä kaikkea on ollut hyvin kiinnostavaa seurata. Jerusalem on täynnä elämää, ja kaikki siellä on erilaista ja ainutlaatuista.