Vaihtokertomus, Universidad Autónoma de Madrid, kevät 2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Vietin ensimmäisen Erasmus-vaihtoni Saksassa lukuvuonna 2015-2016, jonka jälkeen päätin hakea maisterivaiheessa vielä lukukaudeksi vaihtoon Espanjaan. Kieltenopiskelijana minulle suurin syy vaihtoon lähtemiseen oli kielitaidon parantaminen ja paikalliseen kulttuuriin tutustuminen. Helsingin yliopisto tarjosi minulle vaihtopaikkaa Universidad Autónoma de Madridin yliopistosta, jonka jälkeen kohdeyliopiston nettisivujen ohjeiden mukaan täytettiin sähköinen hakemus. Kohdeyliopistosta tuli myös melko selkeät ohjeet sähköpostitse hakuprosessiin liittyvistä asioista. Kursseille piti ilmoittautua alustavasti jo loka-marraskuussa ja ne täyttyivät kirjaimellisesti sekunnissa minun aineeni kohdalla. En mahtunut kaikille valitsemilleni kursseille, joten jouduin muokkaamaan Learning Agreementiani, mutta tämän jälkeen se pysyi samana koko vaihdon ajan. Suosittelen tekemään kurssi-ilmoittautumisen heti kun tämä aukeaa. Saatuani kohdeyliopiston hyväksymiskirjeen varasin yhdensuuntaisen lennon Madridiin, sekä hoidin vakuutukset ja muut asiat kuntoon.

Madrid, näköalapaikka, josta näkyy Palacio Real

Plaza Mayor

Alkubyrokratia ja asuminen

Olin lukenut paljon sekä suomalaisten, että muiden kansainvälisten opiskelijoiden kirjoittamia vaihtokertomuksia Madridista ja niissä painottui Madridin vaikea asuntotilanne sekä asuntohuijaukset. Tästä johtuen saavuin Madridiin noin viikkoa ennen kurssien alkua löytääkseni majoituksen paikan päältä. Olin varannut hostellin viikoksi ja onneksi onnistuin löytämään huoneen jaetusta asunnosta tuon viikon aikana. Hankin myös matkakortin julkista liikennettä varten ja kävin kirjoittautumassa yliopistoon.

Madridissa vuokrat ovat Helsingin luokkaa, joten paras vaihtoehto on vuokrata huone kimppakämpästä. Se on myös hyvä tapa tutustua ihmisiin. Yliopisto tarjoaa vaihto-opiskelijoille myös asuntoja kampuksella, mutta huoneet ovat samaa hintaluokkaa kuin keskustassa. Kampuksella ei ole erityisesti palveluita eivätkä junat kulje illalla yhdentoista jälkeen (Cantoblancon kampus sijaitsee noin 20 km päässä keskustasta). Myös paikallinen Erasmus-järjestö, ESN, järjestää tapahtumia lähinnä keskustassa. Itse halusin mieluummin asua keskustassa ja päädyin lopulta asumaan espanjalaisen naisen ja englantilaisen tytön kanssa. Yliopistolle matka kesti noin 45 minuuttia metrolla ja junalla. Jos haluaa päästä nopeammin yliopistolle, voi yrittää etsiä asuntoa Atocha, Sol tai Nuevos Ministerios nimisten juna-asemien läheisyydeltä. Toisaalta, Madridissa metro toimii hyvin, joten lähes kaikkialle on helppo päästä.

Yliopistokampus

Kuten mainitsin, asuntojen vuokrat ovat Madridissa hintavia. Mitään ei kannata maksaa etukäteen, ellei kyseessä ole luotettava firma (kuten esimerkiksi aluni tai spotahome). Vuokra maksetaan yleensä käteisellä, eli suosittelen varaamaan mukaan tarpeeksi käteistä sekä vuokravakuutta, että ensimmäistä vuokraa varten. Huoneet jaetaan nimittäin ”nopeat syö hitaat” periaatteella ja mikäli huone miellyttää, kannattaa päätös tehdä heti asuntonäytön aikana. Itselleni kävi niin, että pari ensimmäistä asuntoa olivat ehtineet mennä jo ennen kuin ehdin saapua paikalle. On hyvä tarkistaa, sisältyykö muut kustannukset kuten sähkö ja vesi vuokran hintaan, vai tuleeko nämä maksaa kulutuksen mukaan. Espanjassa sähkö on todella kallista, mikä tietenkin myös vaikuttaa vuokraan. Tästä johtuen kavereiden yöpymisiä ei usein sallita tai vaihtoehtoisesti vuokranantaja pyytä 10-20€ maksun per yö. Asunnot eivät ole samalla tavalla lämmitettyjä kuin Suomessa, vaan talvisin ne ovat kylmiä. Sisällä pärjää kuitenkin hyvin, kunhan muistaa pakata mukaan paljon lämpimiä vaatteita.

Sateinen päivä Alonso Martínezin metropysäkillä

Opiskelu ja opetus

Espanjalainen opiskelukulttuuri on monen vaihto-opiskelijan mielestä ”koulumaista”. Kurssit olivat lähinnä seminaareja ja palautustehtäviä on paljon, lähes viikoittain. Osa palautustehtävistä oli ryhmätöitä, osa tuli suorittaa itsenäisesti. Yhdellä kurssilla meidän tuli lukea kirja ja kirjoittaa siitä arvostelu. Pidin lukukauden aikana myös yhden esitelmän. Tunneilla tein yleensä muistiinpanoja tietokoneella, mikä oli mielestäni tehokkaampaa, sillä kaikki kurssini olivat espanjaksi. Yksi opettaja kielsi opiskelijoitaan käyttämästä tietokonetta, mutta muuten kannettava tietokone osoittautui käteväksi välineeksi, koska suurin osa materiaaleista olivat Moodlessa. Kaikki kurssini päättyivät lopputenttiin. Mielestäni oli erikoista, että kokeissa maksimipistemäärät olivat todella alhaisia. Esimerkiksi yhdessä loppukokeessa kolmesta esseestä pystyi saamaan korkeintaan yhdeksän pistettä, joten olin vähän huolissani siitä, miten tiukkoja opettajat ovat arvostelun kanssa. Selvisin kuitenkin hyvin kaikista kursseistani ja olin myös tyytyväinen arvosanoihini.

Kaikki kurssit olivat kuuden opintopisteen laajuisia, paitsi kielikeskuksen espanjan kurssi, joka oli neljän opintopisteen arvoinen. Suoritin vaihdossa loput sivuaineopinnoistani (lukuun ottamatta yhtä kurssia) joista tuli yhteensä 22 opintopistettä.

El parque del Retiro

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Universidad Autónoma de Madrid ei järjestä erikseen orientaatioviikkoa, joten kannattaa olla itse aktiivinen ja kysyä neuvoa, vaikka oman tiedekunnan ORI:sta (Oficina de relaciones internacionales) tai ESN:ltä, mikäli jokin asia mietityttää. Ennen kurssien alkua ESN järjestää tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan muihin vaihtareihin. Suosittelen osallistumaan niihin ja menemään rohkeasti juttelemaan ihmisten kanssa. Siitä johtuen, että Madrid on suurkaupunki, voi olla vaikea tutustua paikallisiin. Sanoisin, että paras tapa tutustua espanjalaisiin on aloittaa harrastus ja Madridissa mahdollisuuksia on paljon. Itse harrastan tanssia ja halusin ehdottomasti jatkaa harrastustani myös vaihdossa. Löysin pari tanssikoulua, joiden tunneilla kävin säännöllisesti ja päädyin jopa sijaistamaan yhtä tanssinopettajaa, kun tämä oli Etelä-Amerikassa pitämässä workshoppeja. Eli kannattaa rohkeasti kokeilla uusia asioita vaihdossa, jos siihen vain on mahdollisuus!

Madridissa alle 26 vuotiaille julkinen liikenne on edullista: 20€ kuukausilippuun sisältyy kaikki vyöhykkeet, eli samalla lipulla pääsee jopa Toledoon asti. Itse olin juuri täyttänyt 26 ja jouduin maksamaan noin 63€ kuussa kahdesta vyöhykkeestä. Jos haluaa tutustua muihin Espanjan kaupunkeihin voi osallistua ESN:n järjestämiin matkoihin tai itsenäisesti matkustaa junalla, bussilla tai blablacarilla (kimppakyytipalvelu). Esimerkiksi pääsiäinen on tärkeä juhla Espanjassa ja perinteiset kulkueet valtaavat kaupungit ympäri maata, joten viikon loman aikana ehtii hyvin tutustua uusiin paikkoihin.

Gran Via

Hintataso Madridissa on korkeampi kuin muualla Espanjassa, mutta ainakin ruoka on edullisempaa kuin Suomessa. Yliopistolla on ruokaloita, joissa voi syödä lounasta, mutta ruoka ei kovin terveellistä, eikä ollut mielestäni hintansa arvoista. Kampuksella on kuitenkin tiloja, joissa on mahdollista lämmittää ruokaa ja syödä omia eväitään. Espanjalaisiin ruoka-aikoihin voi olla hieman vaikea tottua aluksi, sillä lounas syödään vasta kolmen aikoihin ja päivällinen aikaisintaan yhdeksältä illalla. Espanjassa käydään paljon ravintoloissa ja tapaksia löytyy joka paikasta. Mikäli tavernan lattia on täynnä serviettejä on se merkki siitä, että kyseisen ravintolan ruoka on hyvää.

Churroja

Madrid on kaupunkina turvallinen, ainakin itselläni oli aina turvallinen olo liikkuessani keskustassa. On kuitenkin hyvä pitää laukkua silmällä, koska taskuvarkaita on paljon. Vahdin erityisesti laukkuani täydessä metrossa ja kaduilla, kun ihmisiä oli paljon. Tiettyjä alueita on hyvä välttää yöaikaan, esimerkiksi yksin liikkumista Lavapiésin kaupunginosassa. Kuten mainitsin, minulla oli aina turvallinen olo Madridissa, eikä mielestäni ole syytä huoleen. Maalaisjärjellä pärjää hyvin!

La Latinan kaupunginosa

Vaihtokertomus, University of Bologna, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Minut valittiin vaihto-opiskelijaksi Bolognan yliopistoon keväällä 2017, eli noin vuosi ennen varsinaisten vaihto-opintojen alkamista. Olin kuullut kaveriltani, että asuntotilanne erityisesti Bolognassa, johtuen kymmenistä tuhansista siellä opiskelevista opiskelijoista, olisi erityisen tiukka. Tämän takia aloin etsimään asuntoa keväälle 2018 jo hyvissä ajoin kesän 2017 aikana. Italian ollessa EU:n jäsenmaa ei opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden nimissä minun tarvinnut selvitellä viisumi- tai muita vastaavia asioita.

Asumiskuvioiden lisäksi, minun tuli hoitaa rekisteröityminen Bolognan yliopistoon ja Erasmus-apurahan hakeminen ennen saapumistani Italiaan. Nämä olivat hyvin helppohoitoisia tehtäviä, eikä niissä vaadittu sen kummallisempaa byrokratiaa tai selvittelyjä. Rekisteröitymisen jälkeen, kun olin saanut tunnukset Bolognan yliopiston tietojärjestelmään, tuli minun laatia alustava opintosuunnitelmani Bolognaan. Varmojen suunnitelmien tekeminen oli kuitenkin haastavaa, sillä kevään kursseista tuli tietoa Bolognan yliopiston verkkosivustolle vasta alkuvuonna 2018. Olin kuitenkin saanut hiukan viitteitä mahdollisista kursseista edellisvuoden kurssien perusteella, jotka löysin yliopiston verkkosivulta. Muutenkin, kursseja pystyi vaihtamaan melko helposti paikan päällä. Ainut vaiva oli aina päivittää learning agreementia Suomeen, jokaisen kurssimuutoksen jälkeen.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratia itse vaihtokohteessa oli mielestäni melko minimaalista. Päästyäni Bolognaan, tuli minun kirjautua sisään yliopistolle opintotoimistolla ja vahvistaa Bolognan intranetissä haluamani kurssit. Opintotoimistossa minun tuli vierailla vielä toistamiseen saadakseni italialainen opiskelijakorttini.

Asuminen

Asumisen järjestäminen oli ehkä vaihtoni suurimpia haasteita. Kuten mainitsin aikaisemmin on vuokra-asuntojen tilanne Bolognassa todella heikko, mikä aiheutti lievää stressiä itsellenikin. Olin varannut itselleni hyvissä ajoin Airbnb-sivuston kautta yksiön kohtuulliseen hintaan Bolognan keskustasta. Kuukautta ennen opintojeni alkamista, vuokraemäntäni kuitenkin ilmoitti tarvitsevansa asunnon omaan käyttöönsä, jolloin jouduin etsimään uutta asuntoa muualta. Minulla oli onneksi ollut kaveri vaihdossa samassa kaupungissa syyslukukaudella, joten onnistuin hänen kauttaan saamaan oman huoneen kaksimakuuhuoneisesta asunnosta itselleni. Kämppäkaverinani oli hollantilainen taidehistorian opiskelija, jonka tapasin ensimmäistä kertaa muuttaessani asuntoon helmikuun alussa.

Jälkeenpäin ajateltuna löytämäni asunto oli oikea onnenpotku, sillä moni ystäväni joutuiheikon asuntotilanteen takia, asumaan hostellissa ensimmäisten vaihtoviikkojensa ajan, ennen kuin löysivät pysyvämmän asunnon. Yksi ystävistäni joutui myös huijauksen kohteeksi vuokrattuaan asuntoa, jota ei ollut ollenkaan olemassa. Jos olet suuntaamassa Bolognaan vaihtoon, voin itse suositella asunnon löytämiseksi käyttämään kansainvälisiä palvelunatarjoajia kuten esimerkiksi Airbnb, Uniplaces, Housinganywhere, sillä Bolognan yliopistolta ei juurikaan saa apua asunnon löytämiseen. Myös erilaiset facebook-ryhmät ovat opiskelijoiden suosiossa vuokranvälityksessä, mutta tällöin kannattaa itse käydä katsomassa asuntoa ennen kuin maksaa omistajalle mitään.

Vaikka minun kohdallani aikaisin liikkeellä oleminen ei maksanutkaan itseään takaisin, voisin silti kuvitella sen auttavan kivan asunnon löytämisessä.

Yksi kahdestatoista pystyssä olevasta kaupungin portista.

Opiskelu ja opetus

Kaikkien oikeustieteellisen kurssien ensimmäiset luennot olivat samalla viikolla helmikuussa. Näiden luentojen tarkoitus oli esitellä kurssin toimintatapoja ja antaa opiskelijalle jonkinlainen kuva kurssin asiasisällöstä. Itse vaihdoin ensimmäisen viikon luentojen jälkeen noin puolet valitsemistani kursseista toisiin, mielestäni mielenkiintoisempiin ja paremmin organisoituihin kursseihin. Vaihtaminen oli helppoa Bolognan yliopiston intranetissä, minkä lisäksi learning agreement tuli päivittää Suomeen.

Luennot olivat joka viikko samaan aikaan aina toukokuun puoleenväliin saakka, jolloin alkoi lukuloma loppukokeita varten. Luentojen taso vaihteli suuresti luennoitsijan asiantuntemuksen ja kielitaidon mukaan. Luennot ja kurssit, jotka valitsin, oli englanniksi, vaikka myös italiaksi opiskelu oli mahdollista. Kielitaidon merkitys korostui omassa luentoaktiivisuudessani ja paras luentosarja mielestäni olikin amerikkalais-italialaisen professorin pitämä kurssi Euroopan sisämarkkinaoikeudesta. Loppukokeet järjestettiin joko suullisena tenttinä tai esseemuodossa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suosittelen olemaan aktiivinen ja hereillä asunnon hankkimisen suhteen jo melko hyvissä ajoin. Tämä ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä ja joskus asunnon paikan päältä hankkiminen voi olla helpompaa, kun pystyy itse asioimaan vuokranantajan kanssa kasvotusten ja muutenkin tarkastamaan vuokraamansa asunnon kunnon etukäteen.

Bolognaan lähtijöille voin myös suositella kaupungin sisäisen bussikortin hankkimista. Erasmus-opiskelija saa sen kymmenellä eurolla ja se kattaa kaiken Bolognan sisäisen liikenteen koko vaihtovuotesi tai lukukautesi ajan. Muutenkin liikkuessa Italiassa kaupunkien välillä on junien ja bussien käyttö suositeltavaa. Bussilippuja voi saada Flixbusin tyyppisiltä yrityksiltä halvalla, kun taas junalla liikkuminen on usein nopeampaa. Suurin osa Italiassa operoivista luotijuna-linjoista, joita hallinnoi Trenitalia ja Italo-nimiset yritykset, kulkevat Bolognan kautta. Näitä käyttämällä pääsee Bolognasta esimerkiksi Milanoon tunnissa ja Venetsiaan 1,5 tunnissa.

Bolognan yliopistossa, kuten myös osassa muita Italialaisia vaihtoyliopistoja, toimii kaksi vaihto-opiskelijoiden järjestöä nimeltään Erasmusland ja Erasmus Student Network (ESN). Voin lämpimästi suositella osallistumista näiden yhteisöjen järjestämiin tapahtumiin ja reissuihin, sillä niissä on helppo tavata ihmisiä ja löytää kavereita. Nämä yhteisöt järjestävät myös urheilutapahtumia ja itse osallistuinkin esimerkiksi heidän järjestämiin koripallo- ja lentopalloturnauksiin.

Italiaan lähtiessä kannattaa aina aikatauluissa ottaa huomioon tietty etelä-euroopan lisä, etenkin julkisessa liikenteessä. Esimerkiksi kaupungin sisäiset bussit kulkevat vähän mihin aikaan sattuvat ja junat ovat usein myöhässä kun kelit huononevat. Myös lakot aiheuttivat tiettyjä ongelmia aina silloin tällöin juna- ja bussiliikenteeseen. Ei siis kannata edes odottaa julkisen liikenteen saapuvan minuutin tarkasti tai joudut pettymään todella usein vaihtosi aikana.

Kaiken kaikkiaan Italian kaikki hyvät puolet kulttuurin, historian ja huikean ruoan muodossa saavat unohtamaan nopeasti sen ongelmat. Oikealla asenteella matkatessa, ei Italiaan voi olla ihastumatta. Katsoessani ulos synkkään ja myrskyiseen Suomeen, en voi kuin vain toivoa, että olisin lähdössä takaisin Italiaan ja Bolognaan viettämään elämäni yhtä parhaista vuosista.

Yleiskuva kaupungista

Vaihtokertomus, Eötvös Loránd Tudományegyetem (Budapest), lukuvuosi 2017-2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Valmistelut

Aloittaessani unkarin kielen opinnot yliopistolla tiesin jo haluavani lähteä Unkariin vaihtoon. Tutkintoomme kuuluu käynti Unkarissa ja siellä opiskelu esimerkiksi kesäkurssilla, mutta halusin itse opiskella maassa pidempään. Toisen opiskeluvuoteni keväällä päätin sitten vihdoin hakea vaihto-oppilaaksi Budapestiin ja olin hyvin onnellinen, kun minut hyväksyttiin. Olin ainoa hakija laitokseltamme, joten pääsin opiskelemaan Unkariin koko lukuvuodeksi.

Ennen lähtöä kesällä hoidin tärkeimpiä asioita kuntoon. Hankin isomman matkalaukun, eurooppalaisen sairasvakuutuskortin, uuden passin ja kansainvälisen opiskelijakortin. Koska Unkari on myös EU-maa, lähtöön valmistautuminen oli hyvin helppoa. Virallinen hyväksymissähköposti Budapestista tuli vasta elokuussa, jolloin sain täyttää virallisia dokumentteja yliopistoa varten. Liityin myös Facebookissa vaihtariryhmiin ja aloin etsiä itselleni kämppäkaveria, ja löysinkin toisen suomalaisen, joka oli tulossa opiskelemaan samaan kouluun.

Saapuminen

Lähdin vihdoin Budapestiin elokuun viimeisenä päivänä äitini kanssa. Vietimme ensin pientä lomaa tutustuessamme kaupunkiin. Asuimme muutaman päivän hotellissa aivan Sankareiden aukion vieressä ja kävimme katsomassa nähtävyyksiä. Unkarilainen ystäväni näytti meille kaupunkia ja vei meidät Budan linnalle yön pimetessä. Lämpöä oli ainakin 30 astetta ja kesää tuntui riittävän.

Hősök tere (Sankareiden aukio). Kuva: Mirka T.

Minulla ei vielä ollut asuntoa, joten aloitin etsinnän heti ensimmäisenä iltana ja löysinkin asunnon aivan Budapestin keskustasta. Menin katsomaan sitä seuraavana päivänä vuokranantajan kanssa ja asunto oli siltä istumalta minun. Myös tapaamani suomalainen vaihto-opiskelija piti asunnosta ja tuli kämppiksekseni. Vuokra ja muut asumiskulut olivat yhteensä noin 400€/kk kummaltakin, sillä Unkarissa käytetään lämmitykseen (niin pattereihin kuin veteenkin) kaasua ja siitä joutuikin maksamaan talvella enemmän.

Orientaatio

Orientaatioviikolla osallistuin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa muutamaan orientaatiotilaisuuteen, jossa meille kerrottiin yliopistosta, opiskelusta ja vaihtarijärjestöistä. Myös oma laitokseni, suomalais-ugrilaisten kielten laitos, järjesti pienen tutustumishetken, jossa tapasimme opettajia ja muita opiskelijoita. Isoin yllätys oli, kun astuin rakennukseen sisään ja yhtäkkiä kaikki puhuivatkin suomea. Jopa kirjastonhoitaja puhui meille sujuvaa suomea, vaikka ei sitä omasta mielestään hirveästi osannut.

Muut orientaatiot olivat kuitenkin englanniksi. Virallinen rekisteröityminen tapahtui Erasmus-koordinaattorin luona ja sen jälkeen meidän piti hakea omat tunnuksemme yliopiston järjestelmiin. Salasana piti hakea erillisestä toimistosta ja olikin ensimmäinen hetki, kun ikävöin Suomea. Jonotin omaa salasanaani ja opiskelijakorttiani melkein 5 tuntia! Mietin vieläkin, miksei näitä asioita olisi voinut hoitaa netissä.

Opiskelu

Opiskelin sekä suomalais-ugrilaisella että unkari vieraana kielenä -laitoksella. Unkarin tunnit olivat pelkästään unkariksi, sillä opiskelijat olivat kaikki kotoisin eri maista, joten muita opetuskieliä ei käytetty.

Kursseja oli monia kieliopista kuullun ymmärtämiseen. Opiskelu oli kuitenkin hyvin vapaata ja olimme vastuussa itse omista opinnoistamme. Kursseille ilmoittauduttiin kirjoittamalla nimi paperiin ja ilmestymällä paikalle. Kokeita ei pidetty ja arvosanan sai, jos oli ollut paikalla.

Suomalais-ugrilaisella laitoksella opiskelin sekä suomeksi että viroksi. Siellä opiskelu oli virallisempaa eikä poissaoloja saanut tulla liikaa. Tunteja minulla oli kuitenkin aika vähän ja kevätlukukaudella kävin yliopistolla vain muutamana päivänä viikosta, kun luentoni pakkautuivat samoille päiville.

Suomalais-ugrilaisella laitoksella arviointi oli myös tiukempaa. Suomessa ykkösellä pääsee jo läpi, mutta Unkarissa vasta 2 on hyväksytty. Opiskelu oli kuitenkin hyvin rentoa ja laitos niin pieni, että tutustuimme hyvin toisiimme ja opettajiin.

Eötvös Loránd Tudományegyetem. Kuva: Mirka T.

Elämä Unkarissa

Ensimmäisten viikkojen aikana tunsin olevani edelleen lomalla. Oli vaikea uskoa, että asuin oikeasti Budapestissa eikä minun ollut tarkoitus lähteä kotiin pitkään aikaan. Lähdin usein ulos muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa ja kävimme paljon Erasmus Life Budapestin järjestämissä tapahtumissa ja juhlissa. Ensimmäinen ”ulkomaanmatka” järjestettiin jo syyskuun lopulla, kun lähdimme isolla vaihtariporukalla Serbiaan viikonlopuksi.

Ilmojen kylmetessä piti kuitenkin laittaa jäitä hattuun, kun aloin sairastella paljon. Uusi maa ja uudet virukset alkoivat hyökätä kaikkien vaihtareiden kimppuun ja jäimme jokainen vuoroltamme sängyn pohjalle. Muutaman kuukauden jälkeen alkoi helpottaa.

Myös elämä helpottui ja asioista tuli rutiinia. Opiskelusta ja elämisestä tuli normaalia eikä minulla koskaan ollut minkäänlaista kulttuurishokkia. Budapest on hyvin eurooppalainen kaupunki eikä normaali elämä ollut mitenkään erilaista Suomeen verrattuna. Suomen itsenäisyyspäivänä laitoksellamme pidettiin jopa Suomi100-juhlat ja koulun opiskelijaravintolasta sai makaronilaatikkoa.

Budan linna. Kuva: Mirka T.

Joulukuussa suurin osa tuntemistani vaihto-opiskelijoista lähti takaisin kotiin. Lensin itsekin Suomeen perheeni luokse viettämään joulua, mutta tammikuun alussa palasin taas takaisin Unkariin, omaan kotiini. Budapestista oli tullut kotini. Opintoni jatkuivat helmikuun lopulla ja elin tavallista elämää. Jouduin etsimään uuden kämppäkaverin, jonka löysin tällä kertaa Saksasta.

Keväällä matkustelin paljon. ELB järjesti matkoja Slovakiaan, Tšekkeihin ja Kroatiaan ja olin aina mukana. Pari ystävääni sekä äitini ja siskoni vierailivat myös luonani. Siskoni kanssa kävin kesän alussa pienellä roadtripillä Unkarin eteläosissa. Keski-Euroopassa ollessa on hyvin helppoa matkustella ympäriinsä sillä välimatkat ovat pieniä. Vaihtarireissuille kannattaakin lähteä aina mukaan!

Hyvä tietää

Budapestissa on hyvä ja toimiva julkinen liikenne. BKK:n automaateista saa ostettua halvalla opiskelijalipun, joka on voimassa koko lukukauden! Sen käyttämiseen suositeltiin virallista opiskelijatodistusta, mutta lipuntarkastajille kelpasivat myös kansainväliset opiskelijakortit. Opiskelijatodistuksen sai yliopistolta, mutta se piti uusia joka kolmas kuukausi, joten itse päädyin vain käyttämään kansainvälistä korttia.

Muutenkin hintataso on Unkarissa paljon alhaisempi. Ruoat ja juomat ovat huomattavasti halvempia kuin Suomessa, mutta vaatteet, meikit ja muut hygieniatarvikkeet maksavat saman verran kuin Suomessakin. Parhaat ja halvimmat baarit ja ravintolat löytyvät Erzsébet körút -tien varrelta. Tonavan rannalla kaikki on kalliimpaa ja jos haluaa vältellä turisteja, sinne ei kannata mennä.

Asuminen on myös halvempaa ja suomalaiselle löytyy suhteellisen halpoja asuntoja myös ihan keskustasta. Ilmoittautumisen yhteydessä pystyi myös hakemaan huonetta asuntoloista, mutta kuulin niiden olevan aika huonossa kunnossa. Itse päädyin hankkimaan asuntoni ihan yksityiseltä.

Lämpötilat Unkarissa vaihtelevat paljon eri vuodenaikoina. Kesällä on kuuma, yli 30 astetta, mutta talvella menee helposti pakkasen puolelle. Lunta voi myös sataa, mutta se jää harvoin maahan. Yleinen lämpötila talvella on nollan ja viiden asteen välillä.

Jos aikoo matkustaa paljon, pitää olla jonkinlainen matkavakuutus. ELB ainakin vaati sitä osallistujilta. Itselläni oli Suomesta hankittu matkavakuutus koko vuodeksi. Minulla ei myöskään ollut mitään ongelmia oman suomalaisen pankkitilini kanssa. Se kelpasi hyvin ostoksia ja maksuja maksaessa.

Suosittelenkin Budapestia kaikille! Vietin itse siellä loistavan vaihtovuoden ja odotan jo innolla seuraavaa matkaa Unkariin.

Országház (Parlamentti). Kuva: Mirka T.

Vaihtokertomus, Göteborgs universitet, syksy 2017

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin Nordplus-vaihdossa Göteborgin yliopistossa psykologian maisteriopintojeni loppupuolella. Voin lämpimästi suositella niin Göteborgia kaupunkina kuin vaihtoon lähtemistä vielä maisterivaiheessakin.

Göteborg.

Ennen lähtöä

Göteborgin yliopiston sivuilla on selkeät ohjeet siihen, miten vaihtohakemuksen kanssa toimitaan sen jälkeen, kun hyväksynnän on saanut kotiyliopistolta. Ohjeet tuntuivat kuitenkin koskevan ensisijaisesti Erasmus-vaihtoon lähtijöitä, minkä uskon johtaneen siihen, etten saanut virallista hyväksyvää päätöstä Göteborgin yliopistolta, ennen kuin sen perään lähdin kyselemään toukokuussa. Hyväksyntä oli kuitenkin sinänsä pääteltävissä siitä, että olin saanut Helsingin yliopistolta sähköpostin, jossa minua ohjeistettiin ottamaan yhteyttä Göteborgin yliopiston psykologian opintokoordinaattoriin suunnittelemieni kurssivalintojen vahvistamiseksi. Sain haluamani kurssit ja myöhemmin opintokoordinaattori myös kirjoitti minulle pyynnöstäni hyväksymiskirjeen. Koska Nordplus-ohjelmassa opiskellaan pohjoismaisella kielellä, asioin heti alusta alkaen ruotsiksi yliopiston päähän. Kielen käyttämistä ei kannatakaan arastella, vaan ottaa hyöty irti kaikista harjaantumismahdollisuuksista.

Pientä päänvaivaa ennen lähtöä aiheutti myös apuraha, joka toimii eri tavalla Nordplus-ohjelmassa kuin Erasmus-ohjelmassa. Lukemani ohjeet antoivat ymmärtää, että apurahaa tulisi hakea ennen vaihtoon lähtöä, mutta en saanut tietoa tai ohjeistusta sen hakemisesta. Helsingin yliopistolta oltiin puolestani yhteydessä psykologian Nordplus-verkostoon, mutta sieltä ei kuulunut vastausta. Lopulta Helsingin yliopisto maksoi apurahani. Nordplus-verkostosta oltiin minuun yhteydessä vasta vaihtoni lopussa ja koko vuoden Göteborgissa vaihdossa olleelta psykologian opiskelijalta kuulin, että apuraha maksettiin hänelle vasta tammikuussa. Nordplus-verkostot ovat kuitenkin oppiainekohtaisia, joten toivon mukaan asiat hoituvat sutjakammin muiden aineiden verkostoissa.

Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähtemisessä isona etuna on taattu opiskelija-asunto SGS Studentbostäderiltä. Asuntohakemuksen tekoon löytyy suora linkki yliopiston sivuilta ja kesäkuun puolessa välissä SGS lähetti sähköpostilla ohjeen tarkemman hakemuksen rekisteröimisestä. Rekisteröinti on tärkeä tehdä mahdollisimman nopeasti, koska taatusta asunnosta huolimatta asuntotilanne on Göteborgissa tiukka ja asumiskuviot on mukava saada varmistettua ajoissa. Heinäkuun alussa sain tarjouksen asunnosta. Kesäkuun aikana yliopistolta tuli erilaisia infoviestejä, ja kaiken kaikkiaan lähtövalmistelut sujuivat kivuttomasti niin kohdeyliopiston kuin Helsingin yliopistonkin selkeiden ohjeiden avulla. Vaihtoon valmistauduin muuten virittäytymällä ruotsin kieleen lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja ja kuuntelemalla Ruotsin yleisradion (SR) kanavia.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ruotsissa ei sen suurempaa byrokratiaa tarvinnut kohdata. Ensimmäisenä päivänä avainten hakua varten on mukana oltava henkilöpaperit, kuitti maksetusta vuokrasta ja todistus opinto-oikeudesta. Olin sopinut ensimmäisille päivillä tapaamisen psykologian opintokoordinaattorin kanssa, joka rekisteröi minut opiskelijaksi valitsemilleni kursseille. Yliopiston ATK-tunnukset piti hakea valitsemastaan servicecenteristä, mutta siihen saa ohjeet yliopiston nettisivuilta ja orientaatioviikon infotilaisuuksissa.

Brännö.

Asuminen

Sain asunnon Olofshöjdin suurelta opiskelija-asuntoalueelta, jonka otin iloisin mielin vastaan. Asuinalue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja myös kävelyetäisyydellä Göteborgin keskustasta. Toinen asuinalue, jonne Nordplus-opiskelijoita sijoitetaan, on Ostkupan, joka on hieman kauempana keskustasta ja sen asunnoissa myös kylpyhuone jaetaan. Olofshöjdissa asuntonani oli 18 neliömetrin huone remontoidulla kylpyhuoneella. Kalustetun asunnon varusteisiin kuuluvat sänky, lipastollinen kirjoituspöytä, tuoli, nojatuoli ja kirjahylly. Lisäksi eteisessä oli reilusti kaappitilaa. Talot ovat pienkerrostaloja, joissa jaettuun keittiöön kuljetaan rappukäytävän kautta. Keittiön jakoi 8 asukasta. Jokaisella huoneistolle oli osoitettu numerokyltein yksi kuivakaappi ja yksi vetolaatikko. Keittiössä oli neljä jääkaappia, mutta jääkapeissa selkeää hyllyjakoa ei oltu tehty. Koin vaikeaksi yhteisten sääntöjen luomisen keittiöön ja siisteydessä oli usein parantamisen varaa. Ikävä vastuun hajautumisen ilmiö oli nähtävissä muun muassa ylitsepursuavissa roskapusseissa. Keittiöissä on vaihtelevasti muiden jättämiä astioita ja ruoanlaittovälineitä. Itse hankin muutaman astian ja ruokailuvälineet, mutta kattilat ja pannut löytyivät keittiöstä. Hintaa asunnolla oli 3662 kruunua. Käytössä oli monta nettivaraussysteemillä toimivaa pesutupaa ja sauna, jota en käyttänyt.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin syksyn aikana vain kaksi kurssia, jotka molemmat olivat 15 opintopistettä ja jatkuivat siten koko syksyn ajan. Opintopisteiden määrä tuntui silti suurelta verrattuna Helsingin yliopiston opintoihin, vaikka niiden pitäisi olla vertailukelpoisia. Keveyden tuntu liittyi vahvasti siihen, että minulla oli vain kaksi luentoa viikossa, enkä käynyt samaan aikaan töissä, kuten Helsingissä olin tehnyt. Sinänsä kursseihin sai kuitenkin käytettyä paljon aikaa, sillä niihin sisältyi paljon palautettavia töitä ja etukäteisvalmisteluja vaativaa työskentelyä. Kurssit olivat keskenään eri tyyliset, mutta molemmat olivat ns. fristående kurser, jotka eivät siis olleet osa psykologian tutkinto-opintoja. Missbrukspsykologi –kurssilla oli paljon valmistuneita psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja muita ammattilaisia. Kurssi oli jaettu kahteen osaan, jossa ensimmäisellä kuunneltiin perinteisiä luentoja ilta-aikaan ja noin puolessa välissä annettiin ohjeistus kotitenttiin. Tentissä oli neljä kysymystä, joihin tuli kirjoittaa kahden sivun vastaukset lähdeviitoituksin. Tenttiä oli aikaa kirjoittaa melkein kuukausi, mikä oli ruhtinaallisesti minulle, jolla ei ollut päivätyötä. Toinen osa oli soveltavampi ja sen aikana tuli palauttaa lyhyitä tehtäviä tapausesimerkkiin liittyen. Toisen osan aikana tehtiin myös ryhmätyötä, jonka esitykset pidettiin viimeisellä kerralla. Tentti arvosteltiin hylätty, hyväksytty (G) tai VG (väl godkänd). Socialpsykologi –kurssilla opiskelijoita oli vain kourallinen, mikä teki seminaarimuotoisista keskustelupainotteisista opetuskerroista kuumottavia. Jokaiseen seminaariin piti valmistautua kahdella kirjallisella vastauksella ja 2-3 keskusteluvastauksella. Lisäksi piti keksiä omia keskustelukysymyksiä ennakkomateriaalin pohjalta. Kirjallisista vastauksista sai henkilökohtaista palautetta. Kurssin loppupuolella annettiin runsaammin aikaa 5-8 sivun kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen, jonka pohjalta kurssin arvosana muodostui (G tai VG). Viimeisellä kerralla omasta katsauksesta tuli pitää esitelmä. Kurssi oli haastava ja kehittävä sekä akateemisesti että kielitaidon kannalta. Ruotsiksi opiskeleminen tuntui antoisalta ja erityisesti kirjoittamisen suhteen kehitystä tapahtui nopeasti. Puheen harjaantumisen kannalta olisin kaivannut lisää kontaktiopetusta viikkoon. Ruotsi on kaikesta huolimatta ryhmätöiden ja keskustelemisen luvattu maa, joten Nordplus-vaihdossa suun avaamiselta ruotsiksi ei voi kokonaan välttyä.

Psykologian laitos.

Vapaa-aika ja muu eläminen

Ennen vaihtoa sai ilmoittautua Student Buddy –toimintaan, jossa saapuvat vaihto-opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin, jotta ryhmäytyminen onnistuisi paremmin. Vaihto-opiskelijoille järjestettiin paljon hauskaa toimintaa, eikä alussa jaettu ryhmä lopulta vaikuttanut kohdallani siihen, keiden kanssa vaihtoaikani vietin. Yliopiston tutortoiminnan lisäksi Student Göteborg järjestää erilaisia ilmaistapahtumia kaikille opiskelijoille. Alkuun uusiin ihmisiin tutustui helposti myös vaihtareiden Facebook-ryhmän kautta, jossa ihmiset huhuilivat seuraa esimerkiksi saaristoretkille. Göteborgin luonto ja erityisesti kaunis saaristo ihastuttivatkin minua suuresti. Tein vaihdon aikana reissut Tukholmaan, Malmöön ja Kööpenhaminaan. Myös Osloon on Göteborgista hyvät kulkuyhteydet. Kävin yliopiston järjestämän ruotsin kurssin korkeimman (4) tason, mutta sekin oli odotettavasti liian helppo. Kurssilla tapasi kuitenkin muita vaihtareita ja antoisinta oli päästä höpöttelemään ruotsiksi tanskalaisen vaihtarin kanssa, joka myös osasi ruotsia hyvin. Göteborgissa on opiskelijoille suunnattu liikuntakeskus, mutta sen hinnat ovat aivan toista luokkaa kuin meidän Unisportilla. Päädyin ottamaan jäsenyyden paremman sijainnin ja silloisen tarjouksen vuoksi Nordic Wellness –ketjulta, johon olin tyytyväinen. Myös joukkoliikenne on opiskelija-alennuksesta huolimatta kalliimpaa. Göteborg on kaunis ja sopivan kokoinen kaupunki, jossa raitiovaunut kuljettavat joka suuntaan. Göteborgissa puhutaan letkeää, mutta selkeää ruotsia ja pidin erityisesti siitä, etteivät ruotsalaiset koskaan vaihtaneet kanssani englantiin, kuten Tukholmassa usein kuulee käyvän.

Galterö.

Vaihtokertomus, Universiteit Gent, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä ja vaihdon alku

Vahvistus vaihtoyliopistoon hyväksymisestä tuli lokakuun lopussa ja olo oli samaan aikaan sekä todella innostunut että myös jännittynyt: ajatus lähdöstä konkretisoitui hyväksymisen myötä. Vaihtoni alkoi helmikuun alussa, ja tammikuun aikana sainkin tiedon orientaatioviikon ohjelmasta ja käytännön asioista. Ennen vaihtoa hoidettavia asioita oli lopulta melko vähän: matkavakuutuksen pidennystä, opintotuen hakua ja lentojen ostoa. Pääosin aika menikin malttamattomaan odotteluun ja käytännön asioiden googletteluun: käytin aika paljon aikaa lukien ulkomaisia vaihtoblogeja Gentistä ja etsien kaikkea mahdollista tietoa vaihtokohteesta.

Vaihto alkoi tiiviissä merkeissä: orientaatioviikolle oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa, ja ensimmäiset viikot täyttyivätkin nopeasti erilaisista tapahtumista. Vaihdon alussa oli jonkin verran alkubyrokratiaa, mutta tarvittavista dokumenteista ja toimista lähetettiin selkeät ohjeet ennen vaihdon alkua, ja orientaatiopäivillä tarjottiin myös tietoa tarpeellisista toimista vaihdon aluksi. Myös kaupungin asukkaaksi ilmoittautuminen on pakollista, mutta sekin hoitui melko nopeasti. Yliopiston henkilökunta oli mukavaa ja tiedotus selkeää, mistä oli apua etenkin vaihdon alussa. Orientaatioviikon tapahtumissa ja asuntolalla pyöriessä tutustui todella moniin ihmisiin, ja löysinkin vaihto-ajan läheisimmät ystäväni heti ensimmäisellä viikolla. Ensimmäiset viikot pää oli melko pyörällä kaiken uuden kanssa, mutta Gent alkoi hyvin nopeasti tuntua kodilta ja arki alkoi sujua. Tapahtumia ja tekemistä on paljon myös ensimmäisten viikkojen jälkeen, joten aika ei missään vaiheessa käy pitkäksi.

Kuva: Sofia

Asuminen

Asuinpaikan hankkiminen kävi todella helposti: vaihtoyliopistoon hakemisen yhteydessä hain myös paikkaa yliopiston asuntolasta, ja ilmoitus huoneen saamisesta tuli suunnilleen samaan aikaan kuin vahvistus vaihtopaikastakin. Tieto varmasta asuinpaikasta helpotti huomattavasti lähtöä. Asuntola-asumisessa oli hyviä puolia. Lähes kaikki vaihto-opiskelijat asuvat asuntolarakennuksissa ja vieläpä samalla kadulla, joten asuntola-asuminen on kätevä tapa tutustua muihin vaihtareihin – itse tutustuin moniin vaihtoystävääni juuri asuntolan oleskeluhuoneessa, ja samassa osoitteessa asuminen takaa sen, että yhteisen puuhan järjestämien on helppoa. Yhteisöllisyys olikin asuntola-asumisen antoisin puoli. Huonojakin puolia on: keittiö jaetaan koko kerroksen kanssa, joten sotkuisuudelta ei vältytä. Asuntolat sijaitsevat myös lähellä baarikatua, mikä johtaa paikoin meluun eikä huoneita voi kutsua järin viihtyisiksi. Myös tuholaiset ovat tiiviissä asuntola-asumisessa ongelma, ja jouduin niiden vuoksi vaihtamaan huonetta, mikä onneksi järjestyi melko helposti. Muutama vaihtokaveri asui myös yksityisellä, jolloin hintataso oli oikeastaan sama kuin asuntolassa.

Kuva: Sofia

Opiskelu ja opetus

Vaihtoa ennen opintosuunnitelmani oli hyväksytty järjestelmässä, mutta mitään tietoa kursseille pääsemisestä en ollut vielä saanut, mikä lisäsi alkujännitystä. Orientaatioviikon alkutapaamisessa sain kuitenkin kaikki tarvittavat tiedot eikä kursseille tarvinnut ilmoittautua erikseen, osallistuminen oli hyväksytty automaattisesti. Kurssien valitseminen oli melko joustavaa: kursseja pystyi valitsemaan muutaman myös oman pääaineen ulkopuolelta. Ensimmäisellä viikolla pysty myös vierailemaan kiinnostavien kurssien ensimmäisellä luennolla ja vasta sen jälkeen tarvitsi päättää, mihin kursseihin sitoutuu loppukevääksi. Itse teinkin pieniä muutoksia opintosuunnitelmaani vielä paikan päällä.

Opetus yliopistossa poikkesi jossain määrin Suomesta. Luennot kestivät usein kolme tuntia, ja välissä pidetään pieni taukoa. Opetus oli kokonaisuudessaan laadukasta: luennoitsijat olivat hyviä englannissa ja ylipäänsä esiintymisessä, mikä teki kuuntelemisesta innostavaa. Myös kurssien sisällöt olivat hyvin mietittyjä. Usein kursseihin kuului myös ryhmätöitä ja projekteja, jotka olivat melko aikaavievia mutta usein myös antoisia, sillä aiheet olivat monesti tarkkaan mietittyjä ja työelämää ajatellen releventteja, ja niissä pääsi haastamaan itseään. Ryhmätyöt olivat myös hyvä keino tutustua paikallisiin opiskelijoihin, sillä muuten tutustuminen paikallisiin vaikutti melko hankalalta.

Arvostelu-asteikko yliopistossa oli 1-20: arvosanan tulee olla yli 10, jotta kursseista pääsee läpi. Tentit olivat usein yhdistelmiä esseistä ja monivalinnoista, ja arvostelu on melko tiukkaa: paikalliset opiskelijat kertoivatkin, että täysiä pisteitä ei juurikaan anneta, vaan jo läpipääsy tarkoittaa ihan kelpo arvosana. Tentit järjestetään kesäkuun aikana, ja opetuksen ja tenttien välillä on usein pari viikkoa vapaata, joka on tarkoitettu lukemiseen. Lukukulttuuri on aika intensiivinen, ja opiskelijat vaikuttavat oikeasti panostavan lukemiseen. Vaihto-opiskelijoille suositellaan hollannin alkeiden opiskelemista, mutta se ei ole pakollista. Itse päädyin valitsemaan kielikurssin, ja siitä oli hyötyä esimerkiksi kaupassa tuoteselosteita tutkiessa.

Hyödyllisiä vinkkejä vaihtoon lähtijöille

Pyörän vuokraaminen / hankkiminen on suotavaa! Gentissä pyörätiet ovat hyviä ja lähes kaikkialle pääsee nopeiten pyöräillen. Myös yliopiston sijaitsevat eri puolille kaupunkia, joten pyörä on hyvin tarpeellinen luennolta toiselle siirryttäessä. De Fietsambassade Gent vuokraa edullisesti pyöriä opiskelijoille – puolen vuoden vuokra oli 95 euroa peruspyörästä, ja summasta sai puolet takaisin panttina pyörää palauttaessa. Kannattaa vuokrata pyörä heti vaihto-opiskelun alkaessa, niin pyörissä on eniten valinnanvaraa ja varautua myös jonottamaan, sillä lähes kaikki opiskelijat hankkivat pyörän kyseisestä paikasta.

Gentin yliopistolla on useilla kampuksilla myös opiskelijaruokaloita, joista saa edullista ruokaa. Lämpimien aterioiden hinta vaihtelee 3,4-5 euron välillä, ja tarjolla on aina yksi kasvisvaihtoehto. Ruoka on melko tuhtia – ainakin kasvi- ja kalaruoat olivat usein paneroituja, juustoisia ja uppopaistettuja, ja yhtenä lisäkevaihtoehtona on aina belgialaiseen tyyliin ranskalaisia. Keitot, lounaspatongit ja salaatit maksavat 2,6 euroa, mutta salaattia pitää osata kysyä patonkipisteeltä, sillä missään ei lue vaihtoehtoja. Söin itse opiskelijaravintoloissa helppouden vuoksi päivittäin, vaikka kesäkuun puolella tomaatti-mozzarellasalaatin syöminen kolmesta neljään kertaan viikossa ei enää houkutellut niin paljon. Muutoin hintataso Belgiassa vastaa aika lailla Suomea etenkin ruoan ja asumisen suhteen. Alkoholi tosin on huomattavasti halvempaa, joten belgialaisiin oluisiin tutustuminen on helppoa. Gent on myös täynnä kivoja kahviloita ja ravintoilta, joten niihin kannattaa tutustua!

Gent on uskomattoman viihtyisä, turvallinen ja kaunis kaupunki ja vaihto-opiskelijat otetaan hyvin vastaan, ilmapiiri on avoin ja kansainvälinen ja englantia osataan hyvin. Kaupunki alkoikin hyvin nopeasti tuntua kodilta, ja oli kokonsa vuoksi täydellinen: tapahtumia, tutkittavaa ja nähtävää on paljon, mutta koska kaupunki on kompakti, tulee se nopeasti tutuksi ja kotoisaksi. Myös Belgian sisällä matkustaminen on alle 25 -vuotiaille hyvin edullista, joten muidenkin kaupunkien näkeminen kannattaa – matkustinkin Belgian sisällä melko paljon vaihtoaikanani. Juna-asemilta voi ostaa GoPass10:n, jolla matkustaminen on hyvin edullista ja sama lippu käy minne vaan, kunhan pysyttelee Belgian rajojen sisällä. Myös esimerkiksi Pariisiin ja Amsterdamiin pääsee edullisesi bussilla, jos liput varaa hyvissä ajoin – Belgian sijainti onkin matkusteluun aika täydellinen.

Kaiken kaikkiaan vaihtoaika oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista, ja Gent jäi sydämeen toisena kotina – paluu Suomeen tuntui vaikealta onnellisessa vaihtokuplassa elämisen jälkeen. Tuleville vaihtareille vinkkinä se, että tee vaihdostasi omannäköinen. Välillä oman vaihdon aikana tuli pieniä paineita sen suhteen, onko nyt nähnyt, tehnyt ja matkustellut tarpeeksi ja ”ottanut vaihdosta kaiken irti”. Vinkkinäni onkin tehdä vaihdosta juuri sellainen kuin itse haluaa ja nauttia vaihtoajasta itselle sopivalla tavalla!

Kuva: Sofia

Vaihtokertomus, Université de Lausanne, kevät 2018

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtokohteeni Sveitsissä valikoitui sattumalta, sillä se oli oppiaineeni ainoa ranskankielinen kohde Euroopassa. Sveitsi ei kuulu varsinaisiin Erasmus-maihin, mutta käytännössä haku tehtiin samoin kuin Erasmus-hauissakin. Vahvistus vaihdon hyväksymisestä tuli Lausannesta nopeasti ja uutta hakua kohdeyliopistoon ei vaadittu, pelkkä rekisteröityminen tiedekuntaan riitti. Myös omat kurssivalinnat toimitin Lausanneen hyvissä ajoin, ja siellä paikallinen opintoneuvoja tarkasti ovatko ne vaihtareille soveltuvia. Saapuminen oli yliopiston puolesta tehty mahdollisimman helpoksi – yliopistolta sain selkeät ohjeet ja tarvittavat dokumentit, alkubyrokratian hoitamiseen, myös paikalliseen HOASin (FMEL) järjestelmään rekisteröinti hoidettiin puolestani.

Kuva: Heini J.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Muutto Sveitsiin sisältää paljon byrokratiaa ja tämän hoitamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Yliopistostani sain ohjeet asioista, jotka tulee tehdä saapuessaan, mikä helpotti alkubyrokratian hahmottamista. Paikalliseen communeen on käytävä tekemässä saapumisilmoitus viikon sisällä Sveitsiin saapumisesta, ja erityisesti kaupungissa tähän voi joutua jonottamaan. Commune myöntää väliaikaisen oleskeluluvan, joka oli omassa tapauksessani helmikuusta elokuuhun. Niin sanotun Erasmus-rahan maksaa Sveitsissä yliopisto ja tämän saamiseksi on ensin hankittava sveitsiläinen pankkitili. Raha ilmestyi tilille yhtenä summana maaliskuun aikana, kun lukukausi alkoi helmikuussa. Yleisimpiä pankkeja Sveitsissä ovat mm. CreditSuisse ja Vaudin osavaltiossa BCV. Sveitsissä oleskelevilla tulee olla pakollinen sairasvakuutus ja saadakseen poikkeuksen tästä tulee käydä OVAMin toimistolla esittämässä eurooppalainen sairasvakuutuskortti. Alun byrokratian jälkeen asustelu Sveitsissä sujui kuitenkin vaivatta, ainoastaan lähtiessä tuli communeen toimittaa lähtöilmoitus.

Asuminen

Asunnon sain jo pari kuukautta etukäteen paikallisen HOASin (FMEL) kautta, mikä oli helpotus sillä asunnon löytäminen Lausannessa voi olla haastavaa. FMEL:n järjestelmässä ei ole mahdollista toivoa tietyn tyyppistä asuntoa tai aluetta ja ensimmäinen tarjottava asunto on todennäköisesti myös ainoa tarjous. Sain tätä kautta yksiön Lausannen ulkopuolelta Echandensin alueelta, josta oli n. 15 minuutin matka yliopistolle ja puolisen tuntia Lausannen keskustaan. Minulle tarjottu asunto oli kallis (n. 800 e/kk) ja rahan riittäminen huoletti, mutta vuokran kanssa oppi lopulta elämään. Asunto oli uusi ja todella siisti, se oli kalustettu mutta esimerkiksi kaikki keittiövälineet joutui hankkimaan itse. Asuntolassani oli yhteiseen käyttöön imureita ja siivousvälineitä, joskin järjestelmä oli hieman kömpelö sillä näiden lainaamiseen ja palauttamiseen oli varattu vain puolen tunnin aika / päivä. Myös pesukoneet löytyivät asuntolasta, yksi pesukerta oli hintavahko (n. 2,5 e) mutta kuivaajat ilmaisia. Lausanne on pieni kaupunki, joten käytännössä kaikki sen ulkopuolella olevat alueet ovat kylämäisiä omakotitaloalueita, joissa palvelut voivat olla hyvin rajallisia helsinkiläisen näkökulmasta.

Kuva: Heini J.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu Sveitsissä oli pitkälti hyvin samanlaista kuin Suomessa – luennoilla istumista ja kurssin lopuksi tentti. Tein kursseja omasta tiedekunnastani (Sciences sociales & politiques, SSP), jossa opetuskieli on ranska, sekä muutaman ranskan kielen kurssin. Opetusta ranskaksi oli suhteellisen helppoa seurata, sillä opettajien ranska oli hyvin selkeää. Opetusmateriaaleina käytettiin kuitenkin jonkin verran videoita, joiden seuraamiseen oma kielitaito ei riittänyt. Paikallisiin tutustuminen oli kursseilla vaikeaa, sillä sveitsiläiset ovat hieman varautuneita ja kävivät usein ryhmäkeskustelut mieluummin keskenään läpi sen sijaan, että olisivat vaihtaneet englantiin tai odottaneen hitaammin puhuvan vaihtarin pääsemistä mukaan. Psykologian oppiaineessa kursseja on paljon, mutta kaikki eivät ole vaihtareille avoimia rajoitettujen kurssipaikkojen vuoksi ja valitut kurssit pitikin hyväksyttää ensin opintotoimistossa. Lausannessa kursseille ilmoittauduttiin vasta kun kurssit olivat alkaneet, SSP:ssä muistaakseni kuukausi tämän jälkeen. Kursseille ja kokeisiin ilmoittauduttiin erikseen, SSP:ssä toimittamalla valinnat lomakkeella opintotoimistoon.

Kurssit arvostellaan joko jatkuvana arvosteluna (contrôle continu) tai kokeella (examen). Contrôle continu -kurssien arvostelu tapahtuu kurssien aikana kirjallisin tehtävin/kokein ja kevätlukukaudella nämä kurssit oli kokonaisuudessaan suoritettu toukokuun loppuun mennessä. Kokeella arvosteltavat kurssit suoritetaan loppuun koeperiodilla, joka oli kevätlukukaudella kolmisen viikkoa kesäkuusta heinäkuun ensimmäiselle viikolle. Lopulliset koepäivämäärät julkaistiin vasta toukokuun lopulla, mikä aiheutti stressiä vuokrasopimuksen irtisanomisen suhteen, sillä irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Sveitsissä suulliset kokeet ovat tavallisia ja käsittääkseni koeperiodilla kokeet ovat pääasiassa suullisia, n. 15 minuutin kokeita. Suulliset kokeet hirvittivät erityisesti, koska opettajat pitivät tiukasti kiinni ranskasta opetuskielenä, eikä kokeiden tekeminen englanniksi ollut mahdollista. Koetilanteet vaihtelivat kohdallani, toisessa kokeessa koekysymys valittiin sokkona ja tilanteeseen sai valmistautua 15 minuuttia, toisessa kokeeseen valmisteltiin lyhyt esitys. Stressaavuudesta huolimatta kokeiden jälkeinen fiilis oli kuitenkin huikea, kun oli ranskaksi kyennyt esittämään asiantuntijatietoa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Monen muun tapaan ennakkoajatukseni Sveitsistä oli, että siellä kaikki on kallista. Tämä ei kuitenkaan ihan kaikessa pidä paikkansa. Sveitsissä kallista on matkustaminen/julkinen liikenne, asuminen ja osa ruuista, kuten liha. Lihoja ja valmisruokia lukuun ottamatta ruoka oli muutoin kuitenkin mielestäni Suomen hinnoissa ja esimerkiksi alkoholi kaupasta ostettuna halvempaa kuin Suomessa. Ravintolaruoka, yliopiston lounasravintolat mukaan lukien on kallista ja suurin osa opiskelijoista ottikin omat eväät mukaan ja näitä sai lämmittää ruokalan mikroilla varatuissa tiloissa. Vegaaniruokavaliota noudattaville Sveitsi on hieman haasteellinen, mutta peruselintarvikkeita löytyy kyllä isommista marketeista.

Sveitsissä junaverkosto on hyvin toimiva ja koko maan kattava. Junien ja muun julkisen liikenteen normaalihinnat ovat monesti kalliita ja pääasiassa turisteille tarkoitettuja. Sveitsissä on käytössä zone-järjestelmä, jossa lippujen hinnat määrittyvät läpikuljettavien alueiden mukaan. Zonet ovat pieniä ja kaupungin ulkopuolella asuneesta systeemi tuntui älyttömältä, sillä lippujen hinnat nousevat nopeasti, jos matkustaa vähääkään ulos Lausannen alueelta. Käytännössä kaikilla on käytössä demi tarif -alennuskortti, joka kelpaa alennuslipuksi kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin. Kortin hinta vuodeksi on päälle 150 euroa mikä kuulostaa paljolta, mutta sen hankkiminen kannattaa, varsinkin jos haluaa matkustella muualle Sveitsiin. Pyörän hankkiminen voi olla hyvä idea, jos haluaa säästää julkisen liikenteen kuluissa. Lausannessa esimerkiksi Recyclo -nimisestä pyöräkorjaamosta voi vuokrata pyöriä pitkäaikaiseen käyttöön, sieltä 5 kuukauden vuokraaminen maksoi 80 frangia (n. 72 euroa) ja on jo halvempaa kuin kahden kuukauden Lausannen sisäinen matkalippu. Pyöräteitä on jonkin verran kaupunkialueella, mutta autoilijat Sveitsissä ovat hyvin tottuneita pyöriin, joten autoteillä pyöräileminen ei pelottanut. Julkinen liikenne Lausannessa pysähtyy pääasiallisesti keskiyöllä, muutamia perjantaisin ja lauantaisin kulkevia yöbusseja lukuun ottamatta. Maana Sveitsi on kuitenkin hyvin siisti ja turvallinen, eikä pimeälläkään liikkuminen juuri pelottanut.

Kuva: Heini J.

Sveitsissä ollessaan kannattaa ehdottomasti hyödyntää erinäisiä vaellusmahdollisuuksia, sillä näitä on paljon ja Sveitsin maisemat ovat henkeäsalpaavan upeita. Vaellusreitit on hyvin merkitty keltaisin kyltein, joten eksymisestä ei yleensä tarvitse olla huolissaan. Reittejä löytyy googlaamalla paljonkin, esim mySwitzerlandin sivuilta löytyy paljon hyviä ehdotuksia. Myös laskettelumahdollisuudet Sveitsissä ovat ilmeisen hyviä, mutta laskettelua harrastamattomana en kerännyt tästä kokemusta. Vaihtarikavereilta kuultuna välineiden vuokraus oli kuitenkin kallista, joten omien lasketteluvarusteiden mukaan ottaminen voi olla hyödyllistä, mikäli haluaa kyseistä lajia harrastaa.

Kuva: Heini J.

Sveitsiläiset arvostavat vapaa-aikaansa, mikä näyttäytyy esimerkiksi siinä, että kaupat ovat kiinni sunnuntaisin ja muinakin päivinä menevät kiinni suomalaisittain aikaisin. Kauppojen sulkemisaikana ainoastaan juna-asemilla olevat pikkumarketit ovat auki, mutta näissä hinnat ovat huomattavasti kalliimpia. Lisäksi Sveitsissä on joitain huvittaviakin sääntöjä, kuten kierrätyskielto sunnuntaisin. Jätteenhuollosta maksetaan ostamalla erityisiä roskapusseja, sac taxé, jotka ovat hinnaltaan noin 2 frangia kappaleelta. Näitä saa markettien kassoilta pyytämällä. Oikean roskapussin käytöstä ja oikein kierrättämisestä oltiin hyvin tarkkoja ja asuntolapäällikkö laittoi herkästi viestiä, jos roskia oli kierrätetty väärin.

Lisäksi kannattaa huomioida, että Sveitsissä on käytössä erilaiset pistorasiat. Melkein kaikki laitteeni kuitenkin sopivat paikallisiin pistorasioihin, ja ainoastaan paksumpia töpseleitä varten (esim hiustenkuivaaja) tarvitsin adapteria.

Vaihtokertomus, Universitet i Bergen, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Sain marraskuussa vaihtoyliopistostani, Bergenin yliopistosta, varmistuksen hyväksymisestäni. Tärkeimmät lähtövalmistelut oli tällöin kuitenkin jo tehty, sillä nominointi Nordlys-vaihto-ohjelman puolesta riitti käytännössä jo takaamaan pääsyni Bergeniin. Olin hankkinut menolipun ja lähettänyt asuntohakemukseni Bergenin opiskelija-asuntojen tarjoajalle. Yliopiston hyväksymiskirjeen suhahdettua sähköpostiini tunsin silti helpotusta ja riemua: matkaan lähtö konkretisoitui viimeistään tässä vaiheessa.

Bergeniin opiskelemaan saapuville vaihtareille tarjotaan tae asumuksen saamisesta, mikä helpotti lähtöstressiä huomattavasti. Suurin osa vaihtareista sijoitetaan soluihin, jotka ovat muodoltaan usein joko kahden tai muutaman ihmisen asuttavia huoneistoja tai komplekseja, joissa 8-16 ihmistä jakaa yhteisen keittiön. Itse sain oman, uudenaikaisen ja siistin huoneen tällaisesta kompleksista. Koska syyslukukaudella vaihtareita on enemmän, saatetaan heitä silloin sijoittaa kaksi samaan huoneeseen. Olin itse jo etukäteen helpottunut omasta huoneesta, sillä huomasin hektisen syksyn loppupuolella kaipaavani kovasti rauhaa ja jopa yksinäisyyttäkin.

Ennen lähtöä olin myös liittynyt Bergenin yliopiston vaihareille suunnattuun Facebook-ryhmään, jossa moni koetti löytää omia kämppiksiään jo etukäteen tutustumista varten, Myös jo Bergenissä olevat vaihtarit vastailivat moniin tulijoiden kysymyksiin.

Bergenissä vaihtareiden orientaatio-ohjelma alkoi jo varhain heti tammikuun alussa, joten uudenvuoden juhlat juhlittuani pakkasin kamani ja raahasin itseni ja kaksi painavaa laukkua Helsinki-Vantaalle. Nordlys-vaihtoverkoston myöntämä apuraha kilahti tililleni juuri parahiksi ennen lähtöä, ja suuntasin Bergeniin varsin huolettomasti tammikuun kolmantena päivänä.

Bergen. Kuva: Anna J.

Saapuminen

Bergenissä vaihtareiden saapumisjärjestelyt oli tehty todella helpoiksi. Lentokentältä saavuttuaan sai hakea kämpän avaimen koko päivän auki olevasta Studentsenteristä. Astuessani keskustan bussipysäkillä ulos, kohtasin pari haahuilevaa vaihtaria, joiden kanssa hoidimme yhdessä tulopäivän järjestelyt ja purimme ensifiiliksiämme. Tällä kohtaamisella oli iso merkitys vaihtoni sosiaaliseen elämään, sillä näistä tyypeistä tuli minulle läheisimpiä ystäviä kevään aikana.

Huoneeni oven avattuani säikähdin vähän, sillä melkein kliinisen simppelissä huoneessani ei ollut sängyn, pöydän, tuolin ja kaapin lisäksi mitään muuta irtaimistoa. Olin jostain syystä olettanut, että edes roskis löytyisi ja kaapissa roikkuisi pari henkaria. Onneksi oli uudet kaverit, joiden kanssa suuntasimme Ikeaan ostoksille. Vähän kyllä kirpaisi ostaa uutta kamaa ja pian selvisikin, että opiskelijakylän asukasjärjestö piti kirpparia, jossa se myi entisten asukkaiden tavaraa todella halpaan hintaan. Tekstiilit, kuten tyynyt ja peitot eivät kelvanneet kuitenkaan kiertoon, sillä mahdollisten tuholaisten leviäminen tahdottiin estää. Suosittelisin siis tuomaan omat petivaatteet ja pyyhkeet kotoa, jos niitä ei tahdo ostaa paikan päältä.

Minä ja suurin osa muistakin vaihtareista sai kämpän pienestä opiskelijakylästä, joka sijaitsi aikamoisen matkan päässä keskustasta. Näin ollen top viidessä hoidettavien asioiden listallani oli hankkia paikallinen matkakortti. Vietin myös paljon aikaa lempipuuhani, ruokakauppojen tarjontaan tutustumisen, parissa. Vaihtareille järjestetty ohjelma oli myös mukava orientaatio- ja tutustumismahdollisuus ja täytti ekat päiväni mukavasti ohjelmalla. Koska moni vaihtari oli erityisen kiinnostunut Bergenin tarjoamista vaellusmahdollisuuksista, saimme myös tiiviin johdantoluennon aiheeseen. Myös oma innostukseni tätä harrastetta kohtaan sai orientaatiopäivänä sysäyksen.

Saapumista seuraava alkubyrokratia sujui kaiken kaikkiaan kivuttomasti. Koska saavuin Pohjoismaasta toiseen, ei sen kummempia todistuksia, poliisikäyntejä ja muuta viranomaiskontaktia tarvittu.

Bergen keväällä. Kuva: Anna J.

Opiskelu

Kursseille ilmoittauduttiin vasta orientaation jälkeen. Osallistuin oppiaineinfoon, jossa kerrottiin tarkemmin kurssivalikoimaan ja autettiin näin kurssivalintojen suunnittelussa. Itse kursseille ilmoittautumisen prosessi oli minulle kuitenkin aluksi hämärän peitossa, sillä paikallisen ”Weboodin” käyttölogiikka oli itselleni hieman haastavaa. Pääsin kuitenkin kaikille haluamilleni kursseille, ja niin pääsivät myös kaikki ne muut vaihtarit, joiden kanssa olin asiaa jännittänyt. Opiskelussa hyödynnettiin verkkoalustoja aika samaan tyyliin kuin Helsingin yliopistossakin. Tunnusten tekemiseen ja muuhun väkerrykseen sai apua yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden keskuksesta, jossa palvelu oli aina nopeaa, hyvää ja ystävällistä.

Itse opiskelu, eli kurssisisällöt, luennot, tehtävät ja tentit oli mielestäni järjestetty hyvin. Kaikki kurssini olivat Norjalle tyypilliseen tapaan koko lukukauden mittaisia ja niihin kuului pakollisena ryhmässä tehtävä esitelmä ja muutaman päivän mittainen kotitentti. Ryhmätyöskentely sujui yllättävän helposti ja esitelmän pitäjiä kannusti hyvä ja rakentava ilmapiiri. Poikkeuksetta kurssinvetäjäni olivat myös varsin humoristisia, eikä lähiopiskelu ollut pelkkää pönötystä, vaan dialogista, käytännönläheistä ja ajankohtaisiin ilmiöihin tarttuvaa.

Vaikka laajana esseenä suoritettu kotitentti voi ajatuksena hirvittää, olivat ne mielestäni erittäin toimivia oppimisen kannalta. Kokeen aikana pääsi kunnolla pureutumaan tenttikysymykseen ja syventämään oppimaansa. Toki osa tenteistä järjestettiin myös perinteisinä muutaman tunnin pläjäyksinä valvotussa salissa, kuten esimerkiksi suurin osa oikislaisten kavereideni kokeista.

Bergenin yliopiston rento ilmapiiri yllätti positiivisesti. Arvostelu oli kyllä suhteellisen tiukkaa, ehkä tiukempaa kuin olin tottunut, mutta se tuntui hyvin vastaavan kurssiin panostamisen määrää. Opiskelu oli siis tarpeeksi haastavaa, mutta sitä ei tarvinnut suorittaa hampaita kiristellen. Kursseista jäi myös paljon käteen.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Bergenin opiskelijaelämä oli vilkasta, mutta vaihtarina oli hieman vaikea päästä mukaan paikallisten opiskelijoiden rientoihin. Huomiota olisi enemmän voitu kiinnittää siihen, että esimerkiksi tapahtumakuvaukset olisivat olleet englanniksi ja vaihtareille olisi voitu suunnata enemmän suoraa tietoa. Vaihtarit siis viettivät suurelta osin aikaa omissa porukoissaan ja heille suunnatuissa tapahtumissa. Itse ei kokenut vaihtareille suunnattuja bileitä omikseni, mutta läheinen kaveriporukka ja muu tekeminen korvasivat tämän puolen sosiaalisesta elämästäni.

Itse saavuin vaihtoon hieman väsähtäneenä edellisestä lukukaudesta ja oli mukava huomata, että vaihdossa voi myös rauhoittua ja ottaa aikaa itselleen. Odotin vaihdoltani enemmän sosiaalisuutta, mutta päädyin kuuntelemaan itseäni ja opinkin itsestäni paljon. Toki tuli myös hieman juhlittua ja nautittua kaupungin yöelämän monipuolisista opiskelijatarjouksista.

Norjasta puhuttaessa maan luontoon tutustuneen on tuskin vaikea olla hiljaa upeista vuoristomaisemista, patikointimahdollisuuksista, vuonoista ja kirkkaista vesistä. Myös minä suosittelen ottamaan kaiken irti Norjan kaikille avoimesta luonnosta. Itse reissasin niin pohjoisessa Lofooteilla, etelässä Stavangerin läheisillä, maailmankuuluilla patikointireiteillä kuin Bergenin naapurivuonojen rannoilla sijaitsevissa pikkukylissä. Junien ja bussien hinnat ovat kohtuullisia ja moni toki reissaa maan sisällä myös lentäen edullisilla lentoyhtiöillä. Suosittelen myös vaikka vuokraamaan auton porukalla ja tekemään pienen roadtripin vuononvartta pitkin.

Lofooteilla reissussa. Kuva: Anna J.

Opiskelijan tuki ja toimeentulo

Tässä kohtaa täytyykin muistuttaa Norjan hintatasosta, joka tosin ei maahan tähtääviltä ole tuskin jäänyt unohduksiin. Muun muassa monet elintarvikkeet olivat yllättävän hintavia, kosmetiikasta ja lääkkeistä puhumattakaan. Opiskelijalle oli kuitenkin tarjolla hyviä ratkaisuja ja tarjouksia. Ruokakauppojen välillä oli myös selkeitä hintaeroja, ja puhelinsovellus Mattilbud kertoi ajantasaisesti kaikkien ruokakauppojen senhetkiset tarjoukset, joita oli jatkuvasti. Opiskelijakylässä myös kierrätettiin käytettyä tavaraa, edulliseen hintaan tietenkin.

Opiskelijoille oli tarjolla myös hyvää ja tehokasta terveydenhuoltoa. Olin itse hieman epäonninen ja jouduin turvautumaan lääkäriin parikin kertaa, melko kiireellisellä aikataululla. Opiskelijat saivat asioida kahdessa eri lääkärikeskuksessa, joihin sai ajan yleensä nopealla aikataululla. Palvelu oli erittäin osaavaa ja terveyshuolet eivät kauaa päässeet haittaamaan.

Opiskelija-asuminen oli onneksi kohtuullisen halpaa ja myös julkisessa liikenteessä oli tarjolla tuntuva alennus. Opiskelijoille oli tarjolla myös edullinen kuntosalisopimus opiskelijasäätiön laadukkaisiin kuntosaleihin. Omalla kohdallani ulkona syöminen ja muu maksullinen vapaa-ajanvietto jäi Norjassa vähemmälle, mutta onneksi lempiajanvietteeni, vuoristoilla seikkailu, oli ilmaista (joitain asiaankuuluvia retkitarvike- ja vaateostoksia lukuunottamatta).

Reissussa Sundalissa. Kuva: Anna J.

Vinkkejä seuraaville lähtijöille

  1. Koska hintataso on maassa korkeampi, voi tarvetta olla totuttua tarkemmalle budjetoinnille, jotta rahat riittävät. Nauti kuitenkin elämästä äläkä stressaa jokaista ruokaostosta.
  2. Ota selvää kaupungin tapahtumatarjonnasta ja opiskelijariennoista, vaikka niitä ei sinulle suoraan kohdennettaisikaan. Kyselemällä muilta vaihtareilta ja paikallisilta opiskelijoilta pääset omien juttujesi jäljille ja voit löytää uusia ystäviä.
  3. Maista paikallisia erikoisuuksia, minkä ruokavalioiltasi voit. Norja ei ole kulinarismistaan tunnettu, mutta perinteitä rakastavassa kulttuurissa vaalitaan ruokia, jotka saattavat olla helmiä maistajalleen.
  4. Mene luontoon. Norjalaiset ovat ulkoilmakansaa, joten vinkkejä ja opastusta retkeilyyn löytää ihan varmasti. Riippuu tietenkin hieman siitä, missä päin Norjaa olet, mutta myös pääkaupunkiseudulta lähdetään tiuhaan mökkireissuille vuoristoon.
  5. Ole avoin. Tätä ei voi tietenkään liikaa korostaa. Osa ennakko-odotuksistasi saattaa karista, mutta tilalle voi tulla jotain vielä parempaa. Tee vaihdosta itsesi näköinen!