Vaihtokertomus, Universidad de Cádiz, 2017-2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Ennen vaihtoon lähtöä oli monia asioita hoidettavana. Suosittelen selvittämään etukäteen, minkä kielitason todistuksen tarvitsee kyseiseen yliopistoon ja juuri siihen aineeseen, esimerkiksi kielten opiskelijoilta voidaan vaatia B2-kielitason todistusta. Sain juuri ennen yliopistoon hyväksymisen deadlinea viestin, ettei B1-tason todistus käynytkään ja lopulta asia jäi viime tippaan. Lisäksi deadlinen jälkeen vastauksen saaminen Espanjan päästä kesti useamman viikon ja sain varmistusviestin melko myöhään, vasta heinäkuun alussa. Heti varmistuksen saatuani ostinkin jo lentoliput. Varmistuksen lisäksi sain Cádizin yliopistolta yleisiä ohjeita vaihtareille. Muita asioita, jotka hoidin ennen vaihtoon lähtöä oli esimerkiksi ulkomaille muutosta ilmoittaminen (kela, maistraatti, matkustusilmoitus), vakuutusasiat, kielikurssille ilmoittautuminen ja majoituksen varaaminen ensimmäisiksi öiksi.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Paikan päällä oli jonkin verran paperihommia vaihdon alussa, esimerkiksi kursseille ilmoittautuminen. Lisäksi hain lupaa Espanjassa asumiseen, joka pitäisi tehdä, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta (lisätietoja: https://europa.eu/youreurope/citizens/residence/documents-formalities/registering-residence/spain/index_es.htm). Kuitenkin suurin osa vaihtareista eivät tätä tehneet tai olleet edes kuulleet siitä. Passikuvasta kannattaa myös ottaa kopioita mukaan, niitä kysyttiin yllättävän monessa paikkassa.

Kuvassa Cádizin vanha kaupunki

Asuminen

En ollut Suomessa ennen vaihtoon lähtöä etsinyt kämppää juuri ollenkaan, ajattelin että se olisi parempi tehdä paikan päällä, niin pystyy käydä katsomassa kämpän ennen päätöksen tekemistä. Olin kuitenkin varannut majoituksen hostellista muutamaksi ensimmäiseksi yöksi. Saavuin Espanjaan jo elokuun lopussa, sillä halusin osallistua Cádizin yliopiston kielikeskuksen maksulliselle espanjan intensiivikurssille, joka kesti kolme viikkoa. Asunnon löytäminen oli minulle helppoa varmastikin juuri siksi, ettei suurin osa vaihto-opiskelijoista ollut vielä saapunut sinne. Ensimmäisen hostelliyön jälkeen käytin aamupäivän netin selaamiseen, ja heti löysin mielenkiintoisen kämpän milanuncios-civulta(https://www.milanuncios.com/pisos-compartidos-en-cadiz-cadiz/). Ilmoituksessa luki, että kämppä on erityisesti miehille, mutta kun kysyin siitä, minulle kerrottiin, että toinen kämppä samassa rakennuksessa on enemmän naisille ja siellä olisi vielä yksi huone vapaa. Pääsin heti samana päivänä katsomaan sitä ja sainkin jäädä jo heti sinne nukkumaan.

Kämpän saaminen hoitui siis minulla tosi helposti ja kämppä oli erittäin moderni, mutta vähän kalliimpi kun suurin osa kämpistä. Asuin neljän muun vaihtarin kanssa. Kämppiksinä minulla oli vuoden aikana saksalaisia, ja lisäksi italialainen ja norjalainen. Keväällä kämppikseksi tuli myös yksi suomalainen, jota olin auttanut kämpän saamisessa. Hän löysi minut Facebookista Erasmus-ryhmistä. Suosittelenkin keväällä lähtijöitä ottamaan yhteyttä muihin suomalaisiin vaihtareihin, jotka ovat olleet jo syksyn siellä.  Ennen vaihtoa ajattelin, että haluaisin mieluiten asua espanjalaisten kanssa, jotta voisin puhua mahdollisimman paljon espanjaa. Nyt olen sitä mieltä, että oli todella kiva asua muiden vaihtareiden kanssa, niin pääsi sisälle vaihtariyhteisöön paremmin ja vietin muutenkin todella paljon aikaa heidän kanssaan. Muutenkin minusta oli kiva, että meitä oli viisi samassa kämpässä, niin tutustui moneen ihmiseen ja kämppä muutenkin oli mukavan iso.

Kämpän sijainti oli loistava, juuri Plaza San Antonion yhteydessä. Cádizissa ehdottomasti kannattaa asua vanhassa kaupungissa, niin pystyy liikkumaan kävellen joka paikkaan. Siellä ovat myös kaikki opiskelijatapahtumat. Vaikka kampus olisi muualla, suosittelen asumaan vanhassa kaupungissa, bussilla ja junalla pääsee kätevästi Jereziin ja Puerto Realiin.

Jo ennen vaihtoon lähteä kuulin, että Espanjassa tulee olemaan kylmä talvella. Silti kylmyys yllätti minut täysin. Asuinnoissa siellä ei ole lämmitystä ja viime vuosi oli erityisen kylmä ja sateinen, paikallisetkin sanoivat, että sää oli todella poikkeuksellinen. Kylmyys alkoi marraskuussa ja kesti maaliskuun alkuun. Vaikka nukuin kolmella peitolla ja lämpimät vaatteet päällä, silti heräsin yön aikana monesti kylmyyteen. Ostimme pienet sähkölämmittimet kämppäämme, mutta yritimme säästellä niiden käyttöä noin tuntiin päivässä, ettei sähkölasku nousisi paljoa.

Cádizissa oli mielestäni melko turvallista, mutta varkauksia sattui aika usein. Monelta vaihtarilta varastettiin esimerkiksi rahapussi tai puhelin, joten erityisesti rannoilla, juhlissa ja festareilla kannattaa pitää erityisesti huolta arvotavaroista. Minultakin varastettiin pankkikortti, mutta onneksi olin ottanut kaksi korttia Espanjaan mukaan, niin ei haitannut, vaikka jouduin toisen sulkemaan.

Opiskelu ja opetus

Kannattaa jo hyvissä ajoin miettiä lukujärjestystä, minulla sen tekemiseen meni paljon aikaa ensimmäisinä viikkoina Espanjassa. Kuitenkin yliopistossa pysyi yhden viikon aikana kokeilemaan eri kursseja ja vasta sen jälkeen tuli ilmoittautua niille. Joidenkin kurssien alussa esimerkiksi kerrottiin, että se tulee olemaan vaihtareille erityisen haastava tai että vaihtarit eivät saa edes osallistua sille kurssille. Menin kuitenkin yhdelle kurssille (espanjan pragmatiikka), jonka alussa oli varoitettu sen haastavuudesta ja jonka suurin osa vaihtareista jätti ensimmäisten tuntien jälkeen. Itse kuitenkin jatkoin kurssin loppuun ja sain siitä hyvän arvosanan, toki jouduin opiskelemaan paljon, mutta siitä kurssista on ollut minulle jo paljon hyötyä.  Haluankin sanoa, että ei kannata liikaa pelästyä varoituksista, niitä lopulta sanottiin aika monella kurssilla. Itselläni ei loppujen lopuksi jäänyt paljon valinnanvaraa kurssien valinnan suhteen, koska oli hankala löytää kursseja, jotka vastaisivat Helsingin yliopiston koulutusohjelmaa.

Opiskelin vaihdon aikana pääasiassa vain espanjalaisen filologian opintoja, mutta kävin myös keväällä ihmismaantieteen-kursseja, sillä ne vaikuttivat kiinnostavilta ja tarvitsin lisää kursseja. Pääosin olen tyytyväinen kurssieni opetukseen, opettajat olivat mukavia ja jotkut jopa varmistivat vaihtareilta, ymmärtävätkö he hyvin tunteja. Kuulin kuitenkin myös toisenlaisia kokemuksia muilta vaihtareilta, ja että esimerkiksi ryhmätöiden tekeminen isoissa ryhmissä oli vaivalloista ja taakka usein kaatui yhden henkilön varaan. Kurssien arvostelu oli mielestäni reilua, mutta kaikki vaihtarit eivät sitäkään kokeneet samalla tavalla.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kannattaa lähteä vaihtoon todella avoimin ja positiivisin mielin! Vaihdon aikana tutustuu aivan ihaniin ihmisiin ympäri maapalloa ja Erasmus-yhteisö on todella tiivis, kannattaa lähteä kaikkin tapahtumiin mukaan, siellä tutustuu ihmisiin. Itse vietin suurimman osan vapaa-ajastani muiden vaihtareiden kanssa. Kannattaa esimerkiksi kokeilla uusia harrastuksia, itse esimerkiksi kävin salsa ja bachata -tunneilla, surffaamassa ja keväällä varasimme tilan urheilua varten, menimme sinne joko tanssimaan tai esimerkiksi harjoittelemaan akrobatiaa. Ehdottomasti suosittelen sellaisia harrastuksia, joissa voi yhdistää liikunnan ja kavereiden kanssa ajanvieton.

Esn ja Erasmus-family lisäksi järjestävät paljon matkoja lähikaupunkeihin ja Portugaliin sekä Marokkoon. Mielestäni nämä matkat olivat todella mukavia, isolla Erasmus-porukalla oli kiva matkustaa yhdessä. Lisäksi matkat olivat melko edullisia.

Suosittelen myös olemaan ylpeä suomalaisuudesta ja viemään positiivista Suomi-kuvaa maailmalle. Moni sanoi, että olen ainoa suomalainen, jonka on tavannut. Tällaisessa tilanteessa toisen käsitys Suomesta voi perustua jopa pelkästään siihen mitä itse kertoo. Pidimme Suomi-illallisia, juhlimme Suomen itsenäisyyspäivää yhdessä ja lisäksi leivoin usein korvapuusteja. Varsinkin korvapuustien kysyntä yllätti, moni vaihtarikaverini kysyi aina niiden perään ja lopulta käänsinkin reseptin espanjaksi. Oli myös kivaa oppia paljon uusia asioita toisista maista muiden vaihtareiden kautta.

Minusta on myös kiva, että vaihdon aikana otin paljon videoita. Aion tehdä niistä myöhemmin videokoostelman, kaikkia kavereita ja muistoja on jo nyt kova ikävä niin niitä on kiva muistella videoiden kautta. Lisäksi moni keräsi vaihdon lopussa joko Espanjan lippuun tai muistivihkoon kirjotelmia/tervehdyksiä vaihtokavereilta, niitä on kiva lukea jälkikäteen.

Vaihtokertomus, Lund Universitet, kevät 2018

Ennen lähtöä

Hain Nordlys-vaihtoon helmikuussa 2017, ensisijaisena toiveenani Lundin yliopiston sosiaalitieteellinen tiedekunta. Opiskelen itse valtiotieteellisessä yhteiskuntapolitiikkaa maisterivaiheessa, ja Lundin yliopisto valikoitui kohteeksi sopivan opintotarjonnan, sekä kauniin ja maineikkaan yliopiston vuoksi. Halusin päästä erityisesti pieneen yliopistokaupunkiin, ja olin kuullut paljon hyvää Lundista ja sen aktiivisesta opiskelijaelämästä. Olin tehnyt ensimmäisen vaihtoni Lissabonissa, ja nyt toisen vaihtoni motiivit olivat selkeämmin akateemisia ja käytännöllisiä; halusin oppia myös puhumaan ruotsia paremmin.

Helsingin yliopiston hyväksymisen jälkeen sain sähköpostia Lundista syyskuun puolivälissä, jossa oli selkeät ohjeet hakemisesta ja kurssivalintojen tekemisestä. Marraskuun loppuvaiheessa sain lopullisen hyväksymissähköpostin ja tiedot kursseista, joille olin päässyt – toinen oli ykköstoiveeni ja toinen kolmosvaihtoehto. Ensimmäisenä alkavalta kurssilta sain ilmoittautumisviestin joulukuussa, ja vaikka yliopisto on antanut paikan kurssilta, pitää siihen vielä rekisteröityä erikseen. Joulukuun alussa sain myös lisää informaatiota Lundin yliopistolta saapumisesta: sain LU-numeroni (opiskelijanumero), tietoa orientaatioviikosta ja Studentlundista sekä vinkkejä asumiseen. Studentlund on Lundin opiskelijajärjestöjen ja osakuntien kattojärjestö, johon jokaisen Lundin yliopiston opiskelijan tulee liittyä – myös tästä tuli toinen sähköposti Studentlundilta.

Lundin yliopisto tarjoaa myös kansainvälisille opiskelijoille mentoriryhmiä, joita suosittelen lämmöllä. Omat mentorini olivat sekä Ruotsista että muista maista, ja juuri paikallisten mentoreiden ansiosta sulautuminen ruotsalaiseen opiskelijakulttuuriin oli hyvin helppoa ja ryhmästä löytyi myös uusia ystäviä. Mentorit tulivat lisäksi vastaan Kööpenhaminan lentokentälle (josta menee juna suoraan Lundiin), sekä juna-asemalle saapumispäivänä.

Ennen lähtöä oli myös käytännön järjestelyitä, kuten kotini alivuokraus, ilmoitus Kelalle ja maistraattiin väliaikaisesta muutosta ulkomaille ja asumistuen hakeminen Lundiin. Ilmoitin myös vakuutusyhtiölle muutosta, mutta en ottanut muuta laajempaa vakuutusta. Lundiin kannattaa ottaa mukaan eurooppalainen sairasvakuutuskortti, yliopiston hyväksymiskirje ja kurssivalintalomake.

Asuminen

Opiskelija-asuminen Lundissa on järjestetty enimmäkseen AF Bostäderin sekä LU Accommodationin kautta, mutta myös osakunnat omistavat joitain asuntoja. AF Bostäderillä on jonotussysteemi, mutta se ei takaa asunnon saamista. Asunnon löytäminen voi olla hankalaa, joten tähän suosittelen pitkiä hermoja sekä omien verkostojen hyödyntämistä. Facebookissa kannattaa liittyä Lund Exchange students -ryhmään ja kysellä vapautuvista asunnoista. Myös yksityisiä asuntojentarjoajia on, mutta niihin suosittelen suhtautumaan pienellä varauksella. Jotkut ystävistäni asuivat kauempana Lundista, osa Malmössä, toiset jopa Höörissä asti, mutta julkinen liikenne on varsin kätevä. Junia Malmöseen kulkee parin minuutin välein, ja matka kestää alle 10 minuuttia.

Olin itse sekä autuaan tietämätön vaikeasta asuntotilanteesta että onnekas, sillä löysin asunnon jo aikaisin syksyllä Facebookin kautta. Postasin kyselyn Lundin asunnoista, ja kaverini kaveri laittoi viestiä kertoen lähtevänsä itse kevääksi vaihtoon Lundista, joten pääsin alivuokralle hänen kotiinsa Vildandenin opiskelija-asuntolaan. Lundissa on varsin paljon suomalaisia, mikä oli suuri etu asunnonsaannin suhteen! Maksoin vuokraa kalustetusta korridor-asunnosta 390 euroa eli 3900 kruunua, sisältäen pyörän käytön. Vuokrien hinta vaihtelee noin 250 ja 500 euron välillä, riippuen asumismuodosta ja sijainnista. Tyypillinen asunto on korridorilla eli käytävällä sijaitseva oma huone, johon kuuluu vähintään oma vessa, yleensä myös suihku. Yhteiskeittiö jaetaan noin 15 muun henkilön kanssa ja jokainen vastaa omalla siivousviikolla keittiön kunnosta. Alivuokrattu asunto on myös siitä hyvä löytö, ettei sisustuksesta tarvitse huolehtia, mutta jokaisessa AF Bostäderin asunnossa on peruskalustuksena sänky, pöytä ja kirjahylly. Yhteisasuminen omassa korridorissani sujui erinomaisesti, ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Korridoreissa järjestetään myös perinteiset Tour de Chambre -bileet, joissa pääsee tutustumaan kämppiksiin hyvin!

Itse nautin Vildandenista suunnattomasti, vaikka alueella on ”kaukainen” maine, koska se sijaitsee radan toisella puolella. Pyörällä olin kuitenkin kymmenessä minuutissa kampuksella, ja lähellä on kauniita lenkkimaastoja sekä ostoskeskus Nova. Lund on sen verran pieni kaupunki, että kaikkialta on lyhyt matka keskustaan ja kampuksille, joten sijainnista ei kannata stressata!

Opiskelu ja opetus

Orientaatioviikolla saa paljon lisätietoa opiskelukäytännöistä ja tällä viikolla on myös tapaaminen oman koordinaattorin kanssa, jonka luona katsotaan läpi kurssivalinnat. Hän on myös se henkilö, jonka allekirjoituksen tarvitsee vaihtotodistukseen Helsingin yliopistolle vaihdon päättyessä. Vaihtokoordinaattorin lisäksi yliopiston kansainväliset palvelut ja tiedekunnan opiskeluneuvonta ovat avuliaita, eikä kurssi-ilmoittautumisen missaaminenkaan ollut ongelma. Orientaatioviikolla tulee hakea itselle myös oma LU-card, joka toimii sekä tulostuskorttina että avaimena. Lundissa on mahdollista osallistua ruotsin kursseille opintojen ohessa, mutta koin itse pitkän oppimäärän lukeneena kurssien sisällön olevan turhan helppoa ja keskityin höpöttämään paikallisten kanssa vapaa-ajalla.

Maisterivaiheen kurssit ovat joko 7,5 tai 15 opintopisteen kokoisia, ja lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Kurssit ovat maisteritasolla pääsääntöisesti englanniksi. Omaan tutkintooni parhaiten sopivat kurssit olivat 15 nopan sosiologian kurssi Organization theory and the public sector sekä poikkitieteellisemmän tiedekunnan Graduate Schoolin kurssi Globalization, conflict, security and the state. Yhdessä periodissa oli käynnissä vain yksi 15 op:n kurssi, mikä sisälsi kaksi 1,5 tunnin luentokertaa taukoineen ja seminaarin joka viikko. Seminaareihin luettiin useita artikkeleita ja valmisteltiin joko ryhmätöitä, esitelmiä tai omia reflektiopapereita, mutta tärkeintä oli keskusteluihin osallistuminen ja tiedon omaksuminen. Läsnäolopakkoa ei luennoilla ollut, mutta seminaarien skippaamisesta piti tehdä korvaavia tehtäviä.

Kursseilla voi olla mid-term -kokeita, johon kuului sekä monivalintakysymyksiä, että lyhyitä esseevastauksia. Molemmilla kursseillani kirjoitettiin myös final papersit, eli laajat loppuesseet, joiden pituus oli noin 5000 sanaa. Loppuarvosana jakaantui joko välikokeen ja loppuesseen, tai ryhmätöiden ja loppuesseen kesken.

Kurssit olivat työläitä, mutta myös hyvin antoisia. Itsenäistä työskentelyä on paljon ja yleinen ilmapiiri on varsin opiskeluorientoitunut. Professorit olivat onneksi myös hyviä luennoimaan ja osallistava opetustyyli toi mukavaa vaihtelua pelkälle luennoilla istumiselle. Opetus oli myös henkilökohtaisempaa ja sain palautetta kaikista töistäni. Arvosteluasteikot ja -vaatimukset ilmoitetaan kurssien alussa selkeästi, ja perusteluita arvosanoille saa kysyä, jollei palaute riitä. Lähtökohtaisesti kurssikirjallisuuden käyttö oli vaatimus esseissä, joten lukemiseen kannattaa panostaa. Asteikko oli omilla kursseillani A-F.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Lund on pyöräilykaupunki! Hommaa siis itsellesi toimiva pyörä ja kunnon lukko, sillä varkauksiakin on valitettavan paljon. Myös pyörän valo on välttämätön, ja opin poliiseilta, ettei kaverin kyyditseminen tarakalla ole sallittua. Pyöräilin itse koko lukukauden tammikuusta kesäkuuhun, pahimpina myräkkäpäivinä nappasin bussin, jonka lipun saa kätevästi ja edullisesti ostettua Skånetrafiken-sovelluksesta. Kuukausikorttina on mahdollista käyttää myös Jojo-korttia, jotka jaetaan uusille opiskelijoille. Sim-korttia en hommannut, vaan käytin samaa liittymää kuin Suomessa.

Lundissa rakastetaan falafelrullia ja pullakahveja, eli fikapausseja. Tiedekuntien kahviloista saa edullisia opiskelijakahveja (halvimmillaan alle euron) varsinkin omaan mukiin, sekä kahvin lisäksi erilaisia leipiä ja lounasaikaan salaattia (noin 5e). Unicafe-tyylistä ravintolaketjua ei ole, ja hyvin monet ottavatkin omat lounaat boksissa mukaan ja lämmittävät ruokia mikroissa. Joissain osakunnissa on tarjolla itse tehtyä lounasta edullisesti (noin 3-4 euroa), mutta vain tiettyyn kellonaikaan ja määrät ovat rajallisia. Suosittelen silti osakuntalounaita, jolleivat kalliit ravintolalounaat tai omat eväät houkuttele.

Opiskelijakulttuuri on aivan omaa luokkaansa Lundissa, ja kaikki opiskelijat kuuluvat johonkin yli kymmenestä osakunnasta (nation). Osakunnat järjestävät viikoittain valtavasti tapahtumia lounaista pubeihin ja brunsseista klubeihin, kaikki vapaaehtoisvoimin. Kävin myös tekemässä pari vuoroa oman osakuntani Wermlands nationin pubissa ja brunssilla, mitä suosittelen! Osakuntien yhteisöllinen henki on mieletön, ja toiminnasta löytää helposti paljon uusia kavereita. Osakunnat järjestävät sitsit myös uusille jäsenille! Suurin osa vapaa-ajasta käytetäänkin juuri osakuntien tarjoamissa tapahtumissa, mikä on sekä budjettiystävällistä että muutenkin hauskaa. Lundin paikallinen Unisport on Gerdahallen, jolle vaihtoehtona on myös Fitness 24Seven. Opiskelijoilla on myös ilmainen terveydenhuolto, mikä toimii hyvin.

Näin suomalaisena sopeutuminen Lundiin ei ollut kulttuurisesti vaikeaa, ja paikallisiin oli suhteellisen helppo tutustua varsinkin, jos osasi ja uskalsi puhua ruotsia. Vaihtareita on Lundissa myös todella paljon ja omanhenkistä seuraa löytyy varmasti. Lundista pääsee myös kauniille Lomman rannalle sekä Skryllen luonnonpuistoon, ja 45 minuutin junamatka Köpikseen mahdollistaa klubi-illan Tanskassa (meno-paluun hinta noin 25-30e). Pieniä haasteita ilmeni vain skånen murteen kanssa ja Systembolagetin aukioloaikoihin totuttelemisessa, mutta muuten kevääni Ruotsissa oli ihana, opettavainen ja täynnä naurua!

Lundin yliopiston pääkirjasto, kuva: Silva, S.
Gamla Kirurgen eli yksi sosiaalitieteiden rakennuksista., kuva: Silva, S.

Vaihtokertomus, Aristotle University of Thessaloniki, kevät 2018

Teologisen tiedekunnan opiskelija

Thessaloniki vanhasta kaupungista (”from the Upper City”), taustalla Olympos-vuori

Ennen lähtöä

Sain vaihtopaikan Aristotle Universitystä Erasmus-täydennyshaussa, jossa hain syyskuussa 2017. Valitsin Kreikan kohteekseni, sillä ajattelin sen olevan hakukohteista itselleni vierain eurooppalainen maa, johon halusin tutustua lisää. Sain tietää hyväksymisestä joitakin viikkoja myöhemmin. Ennen lähtöä piti hoitaa joitakin paperitöitä, kuten hyväksyttää aiemmin valmisteltu Learning Agreement Kreikan yliopistolla. Kaipaamiani opintoja enemmän tai vähemmän vastaavat kurssit löytyivät kohdeyliopiston nettisivuilla olevasta katalogista melko sujuvasti, ja LA hyväksyttiin ilman ongelmia molemmissa yliopistoissa. Hieman lisähaastetta toi se, että Thessalonikissa on kaksi teologista tiedekuntaa: Faculty of Theology ja Faculty of Social and Pastoral Theology, ja välillä en ollut varma, mitkä kurssit kuuluivat minnekin (tai minne itse kuuluin). Sain syksyn aikana Aristotle-yliopistolta hyväksymiskirjeen ja käytännön ohjeita.

Selvitin kohdeyliopiston nettisivuilta, että kurssit alkavat noin helmikuun puolessa välissä. Varasin lennot silti helmikuun alkuun, sillä minulla ei ollut vuoden alussa sen kummempia sitoumuksia Suomessa ja pystyin menemään jo tutustumaan elämään ja ympäristöön Thessalonikissa. Kämpän hankin paria kuukautta ennen Erasmus Accommodation in Thessaloniki by ESN -facebookryhmästä, joka tuli tietooni kohdeyliopiston lähettämän infosähköpostin kautta. Kämpän löytäminen sivustolta ei ollut vaikeaa. Ilmoittauduin kohdeyliopiston lähettämien kurssivaihtoehtojen kautta myös Kreikan A1 alkeisnettikurssille, jota tein muutaman viikon lähdön molemmin puolin. Nettikurssi tehtiin Moodlen tapaisella nettialustalla jossa oli mm. animaatiotehtäviä, ja siihen kuului viikottaiset skypetapaamiset opettajan ja muiden ryhmäläisten kanssa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuttuani Thessalonikiin vietin ensimmäiset päivät tanskalaiseen vaihtarikämppikseeni tutustuen. Saavuin torstai-iltapäivänä ja Erasmus-office on auki vain maanantaista torstaihin, joten menin seuraavana maanantaina rekisteröitymään saapuneeksi. Sain silloin Erasmus-toimistolta kuvattoman Erasmus-kortin, ja opiskelijakorttihakemus laitettiin aluilleen oman tiedekuntani toimistolla. Sitä varten piti olla omia passikuvia, itse olin ottanut ne jo Suomessa. Sain toimistolta ohjeet opiskelijakorttihakemuksen täyttämiseen netissä. Se oli melkoisen haastavaa nettisivun ollessa Kreikaksi, mutta onneksi kämppikseni oli saanut jostain käsiinsä englanninkielisen ohjeen hakemuksen täyttämiseen kreikkalaisella sivustolla. Opiskelijakortin sain lopulta seitsemän viikon kuluttua hakemisesta, sillä hakemuksen täyttämisessä oli tullut kuitenkin joku virhe, ja kortin saapumisilmoitus jäi aluksi huomaamatta sen ollessa Kreikaksi. Opiskelijakortilla sai mm. alennusta museoissa ja kulkuvälineissä.

Ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana sain käydä oman tiedekuntani toimistossa useampaan otteeseen hoitamassa kurssi-ilmottautumisia. Minulle selvisi melko pian, että noin puolet Learning Agreementtiin ilmoittamistani kursseista eivät olleetkaan tarjolla kyseisellä lukukaudella. Aloin etsimään uusia sopivia kursseja niiden tilalle, ja tiedekunnan sihteeri ei aina osannut vastata, olivatko uudet kurssit minun tarvitsemiini opintoihin sopivia, joten metsästin myös professoreja kysyäkseni heiltä. Kun kurssit oli viimein valittu, täytin niihin paperisen ilmoittautumislomakkeen tiedekunnan sihteerin kanssa (enrollment) ja päivitin LA:n. Minun piti myös sopia kaikkien kurssien professorien kanssa erikseen, miten suoritan kurssit, sillä mikään tarjotuista kursseista ei ollut englanniksi (vaikka hakiessani vaihtoon Thessalonikin opiskelukieleksi ilmoitettiin englanti). Onnekseni sain kaikkien professorien kanssa sovittua mitä kirjoja luen ja mitä esseitä kirjotan, ja sain kurssit suoritettua sillä tavalla. Osalla eri alojen vaihtarikavereillani oli englanninkielistä opetusta ja osalla ei. ESN-opiskelijajärjestön kautta oli mahdollista saada itselleen paikallinen Buddy, joka auutta käytännön asioissa.

Asuminen

Asuin ensimmäisen kuukauden tanskalaisen vaihtaritytön kanssa, joka muutti kämppään kanssani samaan aikaan. Kämppä oli kiva, melko moderni, noin puolen tunnin matkan päässä keskustastasta Xarilaou-nimisellä alueella. Helmikuussa Kreikassa oli vielä aika kylmä, ja kämpässä oli sisällä kylmä myös, mutta meillä oli onneksi irtopattereita ja ilmalämpöpumppu ja pärjäsimme hyvin. Me olimme molemmat saaneet tiedot vuokranantajalta, että kämppä on kymmenen minuutin päässä keskustassa. Käytännössä matka oli 2-3 kilometriä ja Thessalonikin ruuhkassa matkaan meni vähintään puoli tuntia täpötäysissä busseissa. Mietimme pyörien hankimista, mutta Thessalonikin liikenne oli liian vaarallisen oloinen. Tutustuttuamme muihin vaihtareihin ESN-tapahtumissa, jonkin ajan kuluttuani kämppikseni päätti muuttaa lähemmäs keskustaa, ja lopulta toimin itse samoin. Löysin uuden kämpän samasta facebookryhmästä aivan keskustasta. Siellä minulla oli 3 vaihtarikämppistä (saksalaisia ja itävaltalaisia), joista tuli minulle hyviä kavereita vaihdon aikana. Keskustassa jouduin maksamaan muutaman kympin enemmän vuokraa kuin kauempana, mutta hintataso oli silti niin matala, ettei se tuntunut juuri missään. Keskustassa maksoin tilavasta huoneesta 300 euroa kuussa laskuineen – paikallisessa mittakaavassa paljon, mutta helsinkiläiselle ei. Thessalonikissa on tarjolla paljon huonossa kunnossa oleva vaihtarikämppiä, joten jos mahdollista, kannattaa käydä katsomassa asuntoja paikan päällä – varsinkin jos ne ovat välitysfirman kautta tulevia eikä ole kuvia etukäteen. Facebookryhmä vaikutti kuitenkin suhteellisen luotettavalta ja hyvin toimivalta yleisesti. Kannattaa myös ottaa sopimus, joihin vesi- ja sähkölaskut sisältyvät hintaan – ilmankin pärjää, mutta laskuista tulee useita kymmeniä euroja kuukausittain ja se tulee huomioida, jos laskut eivät sisälly vuokraan.

Opiskelu ja opetus

Aristotle University on todella suuri yliopistokampus, johon kuului muun muassa (graffitien värittämät) pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot, 3 ilmaista ateriaa päivässä tarjoava ruokala sekä paljon lajeja tarjoava yliopistoliikunta (kausikortti maksoi muistaakseni 30 euroa). Kuten mainittua, opetusta ei englanniksi tosiaan löytynyt, ja opetuksen tasosta minulla ei löydy siis paljoakaan sanottavaa. Osallistuin yhdelle Kreikan nykytilanteesta kertovalle Erasmus-opiskelijoille suunnatulle kurssille, joka oli englanniksi ja se oli hyvä kurssi. Muut opintoni suoritin kirjoittamalla keskimäärin kymmenen sivun esseen professorille joko hänen määräämästä tai itse valitsemastani aiheesta. Itsenäistä otetta siis tarvitaan: on otettava selvää, mistä löytää kirjat, mitä kirjoja tarvitsee, ja mitä minun pitäisi oppia. Professoreilta avun pyytäminen onnistui vaihtelevasti – joskus sujuvasti ja joskus heitä oli vaikea saada kiinni. Toisaalta oli myös paljon vapautta valita itselleen mielenkiintoisimpia aiheita. Kreikan alkeiskurssi oli arkikäytössä ja kulttuurielämän ymmärtämisessä todella hyödyllinen, mutta opiskeluasioissa sen tason osaaminen ei auttanut.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Thessalonikissa paikallinen ESN on todella aktiivinen. Meille järjestettiin jos jonkin näköistä matkaa ja aktiviteettia seka ympäri Kreikan että Thessalonikissa. Tapahtumat olivat hyvä keino päästä helpoille kohtuuhintaisille reissuille näkemään Kreikkaa ja tutustua satoihin muihin vaihtareihin. Tapahtumien kautta löytyi oman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa matkustelimme pienemmissä porukoissa myöhemmin. Itse kävin mm. Ateenassa, Sofiassa, Olympos-vuorella ja Thassos-saarella, sekä lukuisissa lähempänä olleissa kohteissa. Osa kävi myös Istanbulissa ja Albaniassa, joihin on suhteellisen helppo mennä Thessalonikista, ja ESN järjesti kolmen päivän bilereissun Kreetalle. Khaikidikin unelmarannoille ja maisemiinkiin pääsee tunnissa bussilla tai vuokraamalla auton, joka on siellä suhteellisen edullista. Thessalonikissa oli viikoittain tai useita kertoja viikossa hauskoja tapahtumia, ja esimerkiksi tervetuloviikko kesti kaksi viikkoa. Myös tiedekunnat järjestivät bileitä, joissa paikalliset kävivät – niissä saattoi löytää itsensä joraamassa kampuksellta keskellä yötä. Kreikassa vietetään ortodoksiseen tapaan pääsiäistä korein menoin ja pitkään, ja yliopistoltakin sai pääsiäislomaa kaksi viikkoa. Lukukausi jatkui tiedekunnasta riippuen kesäkuun alkuun tai kesäkuun loppuun. Terveydenhuoltokin tuntui toimivan, opiskelijalääkärin vastaanotolle pääsi helposti päivittäin, onneksi ei sinne sen kummempaa tarvetta ollut.

Thessaloniki on rakastettava ja elämää sykkivä kaupunki. Keskustan alueella on helppoa kävellä joka paikkaan, ja nautinkin kovasti etten keskustaan muutettuani tarvinnut mitään kulkuvälineitä. Tapasimme kavereiden kanssa usein merenrannassa tai tavernassa. Paikallisiin tutustuminen ei käynyt yhtä luonnollisesti kuin vaihtareihin, mutta he ovat kyllä ystävällisiä ja ulkomaalaisista kiinnostuineita – vaihtarit vain olivat samassa elämäntilanteessa kuin itse. Tutustuin joihinkin paikallisiin ja hekin olivat paikalliseen tapaan sponttaaneja hetkestä nautiskelijoita. Elintaso on Suomeen verrattuna matala, ja Kreikassa taivaallista taverna-ravintolaruokaa saa edulliseen hintaan. Myös toreilta sai halpoja tuoreita kasviksia ja muita elintarvikkeita, supermarketit eivät taas olleet paljon Suomen hintatasoa edullisempia. Jos olet itsenäisellä asenteella liikenteessä ja siedät byrokraattista säätöä, suosittelen Kreikkaa lämpimästi. Siellä osataan nauttia täysin rinnoin elämästä, ja vaikka kärsivällisyyttä tarvitaan välillä, kaikki lopulta järjestyy!

Kaveriporukalla Thassos-saarella
Tavernassa.
Monastery of Holy Trinity, Meteora. ESN-päiväretki.

 

 

Vaihtokertomus, Wageningen University, syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen opiskelija, Elinterviketeknologia

Opiskelijavaihtoon, totta kai! Mutta kun niin moni paikka kiinnostaa, ensin on siis rajattava vaihtoehtoja..

Ennen vaihtokohteen valitsemista ja vaihtoon lähtöä suosittelen miettimään, mitkä ovat itselle ne tärkeimmät motivaatiotekijät vaihtoon lähtemiselle. Tämä helpottaa vaihtokohteen valitsemista, kun mielenkiintoisia vaihtoehtoja on useita, ja eri maat ja yliopistot kiinnostavat myös eri syistä. Omat tavoitteet, haaveet ja mielenkiinnon kohteet kannattaa siis pitää mielessä, sillä ne tulevat tukemaan sinua koko vaihdon ajan: myös sellaisina yllättävinä hetkinä, kun huomaat todella ikävöiväsi omien rakkaiden luo tai ikävöidessäsi vaikka jotain tuttuja toimintatapoja.

Halusin vaihtoon Eurooppaan, ja mietin vaihtoehtoja lähinnä eri Keski-Euroopan maiden välillä. Wageningenin yliopisto valikoitui vaihtokohteekseni siksi, koska olin kuullut suosituksia yliopistosta sekä siellä opiskelleilta kavereiltani että opettajiltani. Valtaosa Wageningenin yliopiston kursseista tarjotaan englannin kielellä ja kurssivalintojen tekeminen vaihto-opiskelijalle oli myös hyvin vapaata. Ymmärsin, että kurssit olisi myös helppo sisällyttää tutkintooni ja voisin myös korvata niillä tiettyjä tutkintooni kuuluvia kursseja. Nämä olivat tärkeitä kriteerejä minulle. Olin myös ennakkoon kuullut, että Wageningenissa opiskelijalta vaaditaan aktiivisempaa opiskelutahtia kuin mihin Suomessa on totuttu. Päätin ottaa tämän haasteena: ajattelin että uudenlaisen opiskelurytmin ja tapojen opettelu olisi myös tervetullutta minulle.

Pyöräilyn ja vahvanmakuisten juustojen ystävänä olin myös innokas tutustumaan Alankomaiden pyöräily- ja juustokulttuurin. Tutustuttuani ennakkoon Wageningenin yliopistojärjestöjen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin huomasin myös ilokseni, että pystyisin myös jatkamaan rakasta swingtanssiharrastustani vaihtoni ajan.

Ennen lähtöäni en päässyt osallistumaan vaihto-orientaatioon Helsingissä, enkä ollut tietoinen myöskään opinder-palvelusta, missä tuutorointia tarjotaan etänä vaihtoon lähteville. Kyselin ennakkoon siis paljon vinkkejä kavereiltani, joiden tiesin opiskelleen Wageningenissa kokonaisen tutkinnon tai vaihto-opintojen ajan, sekä lisäksi etsin itse aktiivisesti tietoa.

Asuminen

Sain hyväksynnän Wageningenin yliopistolta vaihtoon pääsemisestä vasta heinäkuun puolen välin jälkeen, vaikka opintoni alkoivat jo syyskuun alussa.  Sain sähköpostitse vinkkejä myös asumiseen liittyen, ja asunnon etsintä kannattaakin aloittaa heti, sillä edullisista opiskelija-asunnoista on pulaa. Tarjolla on sekä kalustamattomia että valmiiksi kalustettuja huoneita, vuokrat ovat samaa tasoa kuin Suomessa opiskelijakaupungeissa. Facebookista löytyy hyviä yliopisto- ja kaupunkikohtaisia asunnonvälityssivuja, joissa etsitään kämppiksiä soluasuntoihin, kommuuneihin tai alivuokralaisia.

Hyvällä tuurilla onnistuin samaan viihtyisän ja edullisen asunnon viikossa, vaikka aloitin asunnon haun vasta heinäkuussa. Löysin valmiiksi kalustetun ja rauhallisen kodin ihan Wageningenin keskustasta. Alivuokrasin huoneen siis toiselta opiskelijalta: huoneessani oli pieni keittonurkkaus ja parvi, kylpyhuoneen jaoin kahden muun opiskelijan kanssa jotka asuivat samassa kerroksessa. Vesi, sähkö, netti ja jätteiden nouto kerrostalon pihasta kuuluivat vuokraan, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa ja siksi nämä on hyvä tarkistaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Löysin kotini täältä: https://kamernet.nl/en (sivulle kannattaa rekisteröityä ja minulle palvelu maksoi muistaakseni 20-30 €). Sivulta voi etsiä ilmoituksia eri kaupungeista, ja sieltä löytyy niin kimppakämppiä, soluasuntoja, yksiöitä kuin isompiakin asuntoja. Kuulin tästä nettisivustosta Wageningenissa pitkään asuneelta opiskelijalta, ja palvelu onkin enemmän paikallisten käytössä.

Saavuttuani Wageningeniin kuulin monien vaihtareiden etsineen kotia useamman kuukauden ajan ja jotkut olivat jatkaneet paremman kodin etsintää vielä Alankomaihin muutettuaankin. Tärkeää on siis varata ensin joku paikka, asuntoa voi tarvittaessa vaihtaa.

Polkupyörä

Polkupyörä kuuluu ensimmäisiin hankintoihin heti asunnon jälkeen. Käytetty pyörä kannattaa ostaa, ellet saa sellaista lainattua joltain tai ellei pyörä kuulu asunnon vuokraan. Lukkoon kannattaa myös panostaa, sillä pyörävarkauksia tapahtuu Wageningenissakin vaikka se niin rauhallinen ja sympaattinen pikkukaupunki onkin. Käytettyjen pyörien hinnat vaihtelevat paljon, eli kannattaa tehdä ensin hintavertailua ja kauppoja tehdessä sitten tinkiä. Ulkomaalainen maksaa käytetystä pyörästä helposti enemmän kuin paikallinen. FB on tässäkin hyvä apu, joka tarjoaa kaupunkikohtaisia ja yliopistokohtaisia myyntisivuja. Esim. Amsterdamissa hakusanoilla: ”Bike Marketplace – Amsterdam”

Itselleni pyörä oli myös tapa tutustua maahan, sillä tein myös pyöräretkiä vapaa-ajallani. Ostin käytetyn pyörän Wageningenissa toimivalta käytettyjen pyörien myyjältä: löysin myyjän yhteystiedot fb-sivulta ”Wageningen Student Plaza” (hyvä sivusto tavaroiden myyntiin ja ostamiseen!) Myin myös oman pyöräni FB:n kautta eteenpäin.

Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi ja pankkitilin avaaminen

Rekisteröityminen on välttämätöntä, jos olet vaihdossa yli 4kk. Rekisteröityminen helpottaa myös arkea, sillä rekisteröitymisen jälkeen voit avata myös paikallisen pankkitilin. Rekisteröityminenkin kannattaa hoitaa heti ensimmäisten asioiden joukossa, sillä vahvistuksen saamisessa voi mennä muutamia päiviä / yli viikko.

Avasin itse tilin pankkiin ABN AMRO. Paikallisen pankkitilin ja -kortin myötä helpottuivat ov-chipkaartin lataaminen, kaupoissa käynnit, ruokailu yliopistolla yms. Master Card / Visa / Visa Electron eivät käy läheskään kaikkialla, ja joistakin palveluista maksaminen voi olla myös edullisinta paikallisella pankkikortilla.

Tutustuminen muihin vaihtareihin ja paikallisiin

Orientaatioviikot Wageningenissa järjestettiin jo elokuun alkupuolella enkä päässyt niihin kesätöiden vuoksi osallistumaan. Syyskuun alussa opintojen alettua pääsin kuitenkin mukaan ohjelmaan “buddy family”, joka on opiskelijajärjestön IxESN järjestämä. Suosittelen ”buddy family” ryhmään liittymistä, jos saat sähköpostiisi tietoa tästä toiminnasta! Omassa ryhmässäni (n. 10 henkeä) oli kaksi paikallista opiskelijaa ja eri alojen opiskelijoita ympäri maailmaa. Kävi myös ilmi, ettei ryhmämme vaihto-opiskelijoista kukaan ollut päässyt osallistumaan virallisille orientaatiopäiville.

IxESN toimii monessa opiskelijakaupungissa, IxESN:n lisäksi kannattaa myös liittyä kansainväliseen järjestöön ISOW (=International Student Organization Wageningen). Molemmat järjestöt järjestävät retkiä ja tapahtumia, ISOW tarjoaa myös laajat harrastusmahdollisuudet ja kielikursseja. Vaihto-opiskelijana voit itsekin osallistua ohjelman järjestämiseen: itse päädyin opettamaan swingtanssia lindy hop kolmen muun opiskelijan kanssa viikoittaisilla tunneilla. Lisäksi yliopistolla on myös muita opiskelijajärjestöjä ja kerhoja. Kampuksella toimii myös monipuoliset liikuntapalvelut tarjoava liikuntakeskus, suosittelen: https://www.wur.nl/en/sports-centre-de-bongerd.htm

Minua ei siis lopulta haitannut vaikken kesän aikana virallisille orientaatiopäiville Helsingissä taikka Wageningenissa ehtinytkään, sillä sain riittävästi apua ja vinkkejä muilta opiskelijoilta ja tuutoreilta Wageningenissa. Alankomaat on hyvin kansainvälinen maa, ja ihmisiin (myös paikallisiin) on helppo tutustua etenkin kansainvälisten opiskelijajärjestöjen tapahtumissa ja vaikka ryhmätöiden yhteydessä.

Opiskelu ja opetus

Opiskelutahti oli nopeampi mihin Suomessa olin tottunut, mutta tykkäsin kun yhdessä periodissa sai keskittyä vain kahteen kurssiin kerrallaan (yksi kurssi aamulla, toinen iltapäivällä, 1 kurssi = 6 op) eikä päällekkäisyyksiä luentojen suhteen ollut. Järjestely saattaa olla erilainen muissa yliopistoissa, jos kurssien opintopistemäärät ovat erilaiset.

Kurssivalinnoissa on suuri joustavuus Wageningenissa: tarjolla paljon on monitieteisiä kursseja, joista olin itse erityisen kiinnostunut. Maisteriopiskelijana voit valita sekä kandi- että maisteritason kursseja. Kanditason kurssi voi sisällöltään vastata Suomessa maisteritason kurssia, jolloin saat sillä korvattua maisterikurssin.

Suurena erona opiskelussa oli se, etten saanut kurssikirjojani kirjastosta vaan ostin ne käytettyinä. Kirjoja kannattaa olla myös ajoissa etsimässä, jos haluaa löytää ne käytettyinä. (Yliopistokohtaiset fb-sivut kirjojen yms. myymiseen auttavat tässä.) Itse tarvitsin kurssikirjat (1-2) jokaiselle kurssilleni, enkä olisi pärjännyt tentissä pelkästään opettajien laatimien luentomateriaalien ja omien muistiinpanojen avulla. Opiskelu oli myös hyvin koulumaista: odotuksena oli että luennoille valmistauduttiin ja joillekin luennoille oli viikoittaisia tehtäviä. Monia luentoja on mahdollista seurata myös etänä, mutta itse kävin lähes kaikilla luennoilla ja olin poissa vain kun olin kipeänä.

Opettajat kursseillani olivat hyvin motivoituneita, hyvin valmistautuneita ja useimmat heistä myös hyvin innostavia. Ryhmätöitä tein opinnoissani paljon, mikä oli myös antoisaa. Wageningenissa kurssitenttejä tarjottiin vain yksi, ja uusinnat olivat mahdollisia vain kahdesti vuodessa: helmikuussa ja elokuussa. Opiskelijan olisi siis paras läpäistä tentti ensimmäisellä kerralla. Arvostelu tenteissä on tiukempaa mihin olin Suomessa tottunut: kuulin myös, että kiitettäviä arvosanoja annetaan hyvin harvoin, täysiä ei välttämättä koskaan. Tärkeintä olikin saada kurssit hyväksytysti läpi, kurssiarvosanat Suomessa näkyvät joka tapauksessa suoritusmerkintänä vaihdon jälkeen (näin ainakin elintarviketieteiden maisteriohjelmassa).

Itselleni kävi niin, että ensimmäisen periodin tentit järjestettiin samana päivänä peräkkäin, eri rakennuksissa. Myös uusinnat näissä kyseisissä kursseissa osuivat keskenään samalle päivälle sekä myös samalle ajalle. En valitettavasti saanut joustoa järjestelyihin, olin yhteydessä niin kurssiopettajiin kuin tuutoriini. Tässä tilanteessa en siis voinut tehdä molempia tenttejä. Kannattaa kysellä siis ennakkoon tenttikäytännöistä ja -päivistä!

Julkinen liikenne

Alla olevaan julkisen liikenteen nettisivustoon ”NS” kannattaa tutustua viimeistään Alankomaissa.

https://www.ns.nl/en/travel-information/traveling-with-the-ov-chipkaart/combined-travel-discount.html

Näistä matkakorteista ja alennusvaihtoehdoista kannattaa jutella paikallisten tuutoreiden ja kavereiden kanssa. Systeemi matkakorttien suhteen on erilainen kuin meillä ja se on helpompi oppia paikan päällä. Itse hankin ensin matkakortin (OV-chipkaart) ”anonymous”, koska se oli nopeampi saada ja sen jälkeen hankin myös henkilökohtaisen matkakortin, jolla saa 40 % alennuksen ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin matkustettaessa. Kortin alennusta voi myös jakaa muiden kanssa.

Henkilökohtainen matkakortti oli minulle hyvä ostos, sillä sain ostettua sen 40 %:n alennusominaisuuden myös puoleen hintaan alennuskampanjan aikana ja ehdin myös hyödyntämään tätä 40 %:n alennusta paljon matkustamalla muihin kaupunkeihin. Pienissä kaupungeissa (kuten Wageningen) pärjää loistavasti pelkällä pyörällä.

Muita vinkkejä vaihtoon lähteville

  • Hakeudu vaihtoon kun se tuntuu Sinulle oikealta.

Jollain opettajalla tai läheisellä voi olla tästä myös eriävä mielipide, mutta onko perustelut näiden eriävien mielipiteiden takana oikeasti merkityksellisiä sinulle? Pelko opintojen venymisestä on usein myös turha, sillä tulet takaisin monta kokemusta rikkaampana, vahvempana ja opit uutta myös itsestäsi.

  • Jos elät parisuhteessa ja rakkaasi jäisi vaihdon ajaksi Suomeen, niin keskustele rakkaasi kanssa ennakkoon käytännön asioista. Sopikaa miten pidätte yhteyttä, matkustatteko välillä tapaamaan toisianne vaihdon aikana ja miten usein. Omasta kokemuksesta voin myöntää, että etäisyys aiheuttaa toki ikävää, mutta arjen jakaminen ja tapaamiset vaihdon aikana lievittävät sitä. Etäisyys voi myös lujittaa parisuhdetta, kun molemmat ylläpitävät yhteydenpitoa ja kokevat, että etäisyys on vain väliaikaista. Olen tyytyväinen, että pystyin toteuttamaan haaveeni vaihtoon lähtemisestä, vaikka poikaystäväni joutuikin jäämään Helsinkiin töidensä takia. 
  • Säästä rahaa, sillä haluat varmasti matkustaa vaihtokohteessasi, ja mahdollisesti myös naapurimaissa. Vaihdon aikana voit kohdata myös yllättäviä taloudellisia menoja.
  • Tee vaihdosta itsesi näköinen. Jos tietyt aktiviteetit, harrastukset ja asiat ovat sinulle rakkaita, etsi niistä tietoa ja kysele paikallisilta. Opiskelijoille tarjotaan Wageningenissa paljon valmista ohjelmaa: valitse niistä sinua kiinnostavimmat ja sinun aikatauluihisi sopivat. Ehkä näiden lisäksi haluat tehdä retkiä myös omatoimisesti muiden vaihtareiden, paikallisten ja Suomesta vierailevien ystävien kanssa? Tutustu myös paikallisiin, niin et jumitu pelkästään vaihtareiden omaan kuplaan. 😀
  • Kun teet sopimuksen paikallisen palvelun tarjoajan kanssa (vuokra-asunto, rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi, pankkitili, julkisen liikenteen henkilökohtainen matkakortti etc.), muista myös irtisanoa kaikki sopimuksesi ajoissa. Tarkista, että sinulla on tarvittavat leimat ja todistukset yliopistolta kunnossa ennen kotiin paluutasi. Jos saat kurssiarvosanat- ja todistukset vasta vaihtosi päättymisen jälkeen, sovi yliopistolla ennakkoon että saat kurssisuoritukset Suomessa käyttämääsi sähköpostiisi.
  • Voit lähteä vaihtoon useasti, ja voithan tehdä myös työharjoittelun ja maisterityönkin ulkomailla. Pidä myös nämä vaihtoehdot mielessäsi, kun punnitset vaihtoehtoja eri kohteiden välillä.

Vaihtokertomus, Aberystwyth University, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Itse hain kevään kestävään vaihtoon edeltävän syksyn jälkihaussa. Kun Helsingin yliopisto oli hyväksynyt minut Aberystwythiin (eli Aberiin), oli edessä vielä hakeminen vastaanottavaan yliopistoon. Hakeminen oli lähinnä muodollisuus, sillä Helsingin yliopisto lähetti listan esittämistään opiskelijoista Aberiin. Aberista lähetettiin tämän jälkeen minulle sähköposti, jossa pyydettiin toimittamaan sähköpostitse learning agreement ja muutama muu asiakirja. Osaan asiakirjoista piti hankkia allekirjoitus Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluista. Asiakirjojen lähettämisen jälkeen niitä käsiteltiin Aberystwythissä yllättävän pitkään, mikä aiheutti ihmetystä. Lopulta sain sähköpostitse hyväksymistiedon ja linkin yliopiston sähköpostin käyttöönottoa varten.

Olin laiska valmistelemaan vaihtoon lähtemistä, joten varasin lennot ja matkat melko myöhään. Tämä valinta aiheutti luonnollisestikin lisäkuluja, jotka olisi voinut helposti välttää olemalla aktiivisempi.

Asuminen

Syksyllä Aberista lähetettiin linkki asumispalveluiden sivuille, joiden kautta pystyi hakemaan yliopiston tarjoamaa asuntoa. Yliopiston tarjoamat asunnot olivat yllättävän kalliita soluasuntoja, joita sijaitsi ympäri kaupunkia. Jokaiselle vaihto-opiskelijalle oli taattu asunto, mutta hakija sai ainoastaan esittää toiveita siitä, missä haluaisi asua. Itselleni tarjottiin solua merenrantatalosta, jonka hyväksyin.

Asunnon hakeminen ja vuokrasopimuksen solmiminen oli sinänsä helppoa sähköisen palvelun välityksellä. Jostakin syystä vuokrasopimus oli laitettu kestämään paikallisen lukuvuoden loppuun, vaikka oma vaihtojaksoni loppui lähes kuukautta aikaisemmin. Vuokrasopimus myös alkoi vasta lukuvuoden – ja vaihtojaksoni – alkupäivänä. Asuntoon sai tosin muuttaa jo muutaman päivän ennen lukukauden ja vuokrasopimuksen alkua, mikä on mukavaa. Tätä täytyi tosin ymmärtää erikseen pyytää. Vuokrasopimuksessani oli lisäksi päivämäärävirheitä, joista huomautin sähköpostitse. Sain lopulta pienen väännön jälkeen sovittua yliopiston kanssa, että he palauttavat rahat vaihtojaksoni ja vuokrasopimuksen päättymisen väliseltä ajalta.

Aberystwythin kaupungissa olisi ollut tarjolla myös paljon yksityisiä asunnonvuokraajia, joilta olisi saattanut saada asunnon yliopistoa halvemmalla. Itse en tosin ollut halukas solmimaan vuokrasopimusta yksityisen vuokranantajan kanssa asunnosta ilman, että olisin edes nähnyt koko huoneiston kuntoa ja olemassaoloa. Aber varoitti, että monia vaihto-opiskelijoita yritetään huijata vuokra-asuntomarkkinoilla.

Yleisesti asumisen laatu opiskelija-asunnoissa ainakin Aberytwythissä oli sanalla sanoen karu. Lähes kaikki yliopiston tarjoamat asunnot olivat 4-12 hengen soluasuntoja. Soluissa asui usein sekaisin paikallisia sekä vaihto-opiskelijoita. Hyvin harvassa solussa oli oma kylpyhuone tai vessa, ja asuntojen kunto oli muutoinkin hyvin vaatimaton. Lisäksi paikallisten käsitys siisteydestä poikkesi jossakin määrin ainakin omastani. Oman soluhuoneistoni kanssa-asujat olivat yllättävänkin hiljaisia ja ujoja, joten en viettänyt kamalasti aikaa heidän kanssaan. Vietinkin lähes kaiken vapaa-aikani muiden vaihtarien asunnoissa.

Olin itse hyvinkin yllättynyt siitä, että soluasuntoihin tehtiin ennalta-ilmoitettuja siisteystarkastuksia. Toisaalta siisteystarkastukset pakottivat muutkin asukkaat siivoamaan. Palovaroittimet testattiin joka ikinen viikko niin, että palovaroilmaisimen soittoon heräsi aamulla. Muutenkin brittien maine lähes hysteerisinä turvallisuusasioihin keskittyjinä pitää pitkälti paikkansa. Tämän huomasi erityisen selvästi silloin, kun Aberystwythiin satoi noin sentti lunta. Tällöin kaikki yliopiston rakennukset suljettiin ja opiskelijoita varoitettiin liikkumasta ulkona, sillä siellä oli kuulemma liukasta ja vaarallista.

Ostin peitot, täkit, astiat ja vastaavat vasta paikan päältä. Tämä olikin hyvä vaihtoehto, sillä briteissä kulutustavaroita voi saada todella halvalla. Ruokakin oli jossakin määrin halvempaa kuin Suomessa. Toisaalta opiskelijaruoka oli jopa Unicafeehen verrattuna huonoa ja yli kaksi kertaa kalliimpaa. Pubeissa syöminen oli puolestaan todella halpaa – ja epäterveellistä. Gourmet-elämyksiä Isosta-Britanniasta ei lähtökohtaisesti kannata suurten kaupunkien ulkopuolelta lähteä etsimään, vaikka virkistäviä poikkeuksiakin toki oli. Teimmekin usein ruokaa yhdessä muiden vaihtarien kanssa. Tätä kautta pääsi tutustumaan helposti muihin ruokakulttuureihin natiivien opastuksella.

Opiskelu ja opetus

Alkubyrokratia yliopistolla oli yllättävänkin yksinkertainen ja koostui yliopiston ja laitoksen tervetulotilaisuuksiin osallistumisista. Meidät oli valmiiksi ilmoitettu niille kursseille, jotka olimme learning agreementissa ilmoittaneet. Osa kursseista oli valitettavasti peruttu, joten jouduimme valitsemaan niiden tilalle muita kursseja. Aberissa oli politiikkana, että muutaman ensimmäisen viikon aikana kursseja sai muutoinkin vaihtaa, mikäli valittu kurssi ei ollutkaan mieleinen. Samaten maisteri- ja kandiohjelmien välillä pystyi vaihtamaan vapaasti alkuviikkojen aikana.

Sopeutuminen vaihtoyliopistoon oli mielestäni helppoa, sillä kulttuurierot Ison-Britannian ja Suomen välillä eivät ole kovinkaan suuret. Ihmiset olivat mukavia ja avuliaita. Suomi oli suurimmalle osalle hyvinkin tuntematon paikka. Eräs professorimme ihmetteli esimerkiksi sitä, suljetaanko Suomessa koulut aina talveksi, kun on kylmää ja lumista.

Paikan päällä meitä suositeltiin lämpimästi ilmoittautumaan paikallisen julkisen terveydenhuoltosäätiön (NHS) asiakkaiksi. Ilmoittautuminen tapahtui vapaavalintaisella terveysklinikalla, jossa täytettiin muutama paperi. Yliopisto tarjosi listan lähellä olevista klinikoista. Itselleni ei tullut tarvetta terveydenhuoltopalveluille, mutta ne kuulemma toimivat kohtuullisesti ja olivat lähtökohtaisesti maksuttomia.

Oikeustieteen vaihto-opiskelijoille tarjotut maisteritason kurssit yliopistolla olivat kaikki seminaareja, joihin kuului noin yksi tapaamiskerta viikossa lähes koko kevään ajan. Lisäksi kullekin kurssille tuli laatia lyhyt suullinen esitys sekä noin 5000 sanan essee. Kurssit olivat kaikki 20 paikallisen opintopisteen eli 10 ECTS-opintopisteen laajuisia.

Kurssien rakenne ja niiden sisältö poikkesi merkittävästi siitä, minin olin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tottunut. Jokaiselle seminaaritapaamiselle tuli lukea määrätty aineisto, jota käsiteltiin tilaisuudessa. Osalla kursseista aineiston lukuvastuu jaettiin osallistujien kesken siten, että jokaisen oletettiin kertovan luetun aineiston tai vaikkapa oikeustapauksen sisältö muille opiskelijoille. Tämä opetustapa edellytti täysin erilaista suhtautumista seminaaritapaamisia kohtaan, sillä ennakkovalmistautumiseen meni yllättävänkin paljon aikaa.

Kurssit olivat myös hyvin yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneita. Yksittäisiä pykäliä ei tarvinnut tankata, vaan keskustelimme kursseilla esimerkiksi kriminologiaan ja Internetin regulaatioon liittyvistä yleisemmistä kysymyksistä. Paikallista oikeutta ei omilla kursseillani käsitelty juuri lainkaan.

Suoritin kevään aikana 30 ECTS-opintopistettä ja koin, että niiden suorittamiseksi tarvittava työmäärä ei ollut liian suuri. Yleisesti kursseilla vaadittu osaamistaso oli mielestäni hieman alhaisempi kuin Helsingin yliopistossa.

Olin jossakin määri yllättynyt siitä, kuinka vaihtelevia muiden maiden vaihto-opiskelijoiden englanninkielen taidot olivat. Suomalaisten vaihto-opiskelijoiden kielitaidot olivat erinomaiset eikä kenellekään tuottanut ongelmia opiskella englanniksi.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Paikallinen byrokratia on paikoitellen melko turhauttavaa, sillä asioiden etenemistä joutuu valvomaan jatkuvasti itse. Usein asiansa hoitaakseen joutuu lähettämään useita muistutussähköposteja. Kuitenkin asiat tapasivat aina lopulta järjestymään.

Aberystwythissä ei edellytetty puhuttelua tai muitakaan muodollisuuksia sähköpostitse taikka suullisesti asioitaessa. Professoreita sai sinutella eikä seminaaritapaamisiin tarvinnut pukeutua mitenkään erikoisesti. Suosittelen kuitenkin ainakin aloittamaan sähköpostikeskustelut asianmukaisia etikettisääntöjä noudattaen. Tämän jälkeen voi siirtyä vapaamuotoisempaan keskusteluun, mikäli vastaanottaja alkaa sinuttelemaan.

Matkustaminen Isossa-Britanniassa on halpaa kaikilla muilla kulkuneuvoilla paitsi junilla. Busseilla matkustaminen on toisaalta usein merkittävästi hitaampaa kuin junilla. Opiskelijat voivat hankkia 18–25 -vuotiaille tarkoitetun raideliikenteen alennuskortin muutamalla kympillä. Kortti maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti, mikäli junia käyttää. Sillä saa alennusta myös Lontoon metroissa.

Junayhtiöt on yksityistetty ja kilpailutettu siten, että jokaisella liikennöitsijällä on oma alue, jota se liikennöi yksinoikeudella. Junalippuja mihin tahansa junaan voi silti ostaa minkä tahansa junayhtiön sivuilta. Liput kannattaa kulkuvälineestä huolimatta ostaa ennakkoon, mikäli haluaa säästää rahaa.

Walesin toinen virallinen kieli, kymri, näkyy arjessa, sillä kaiken virallisen viestinnän on oltava myös kymriksi. Tästä huolimatta en kuullut kieltä puhuttavan kuin muutaman kerran koko keväänä.

Suosittelen varaamaan mukaan lämpimiä vaatteita, sillä saarivaltakunnassa on tunnetusti tuulista. Kannattaa myös huomioida, että Briteissä käytetään erilaisia pistorasioita kuin Suomessa, joten adaptereiden ostamiseen kannattaa varautua.

Utbytesberättelse, Johannes Kepler Universität Linz, våren 2018

Studerande vid Svenska social- och kommunalhögskolan

Före utbytet

Jag var på utbyte i Österrike i Linz våren 2018. Linz är en liten stad i norr ganska nära gränsen till Tjeckien drygt en och en halv timme från Wien.

Ansökningsprocessen började med att bli nominerad från Helsingfors universitet som utbytesstuderande. För att kunna söka till Österrike och Tyskland måste en i allmänhet uppfylla Helsingfors universitet språkkrav i tyska, och dessa kan avvika från själva utbytesuniversitetets krav. Det lönar sig därför att först kolla vilka krav HU har, och sedan först utbytesuniversitetets krav eftersom att en inte kan bli nominerad av HU ifall språkkraven från deras sida inte är uppfyllda.

Själva ansökningsprocessen till Johannes Kepler Universität (JKU) var ganska lätt. Jag behövde bara fylla i en online ansökan där jag skulle bifoga alla dokument, även språkintyg där det framkommer att mina språkkunskaper är på minst B2 nivå. Innan online ansökningen hade jag utfört ett språkprov på språkcentret för att intyga mina språkkunskaper. Jag gjorde även en preliminär learning agreement som HU behövde innan jag åkte iväg.

Byråkrati

Efter min ankomst var det introduktion på universitetet. Vi fick info om allt från kursanmälan till sjukförsäkring samtidigt som alla utbytesstuderanden träffades och introducerades för varandra. Jag och fyra andra utisar fick en gemensam mentor som hjälpte oss med typ allting. Vi skrev in oss på universitetet, fick studiekort och så måste vi även skriva in oss som tillfälliga invånare i Linz.

Under introduktionen hade vi fått info om vem som är ens akademiska koordinator. Jag hade ett möte med min koordinator efter några dagar där vi gick igenom min learning agreement. Efter all praktisk info började min intensivkurs i tyska som var valfri. Den pågick i två veckor före själva terminen började i mars.

Som EU-medborgare behövdes ingenting annat än det europeiska sjukförsäkringskortet för eventuell sjukvård. Jag var en gång hos läkaren och det gick väldigt smidigt. I Österrike (eller åtminstone i Oberösterreich där jag var) har alla en lokal läkare med mottagning dit en bara ringer och beställer tid. Jag behövde inte vänta länge och visade bara mitt europeiska sjukförsäkringskort.

Boende

I samband med online anmälan gick det även att välja boende alternativ. Universitetet kan alltså på förhand fixa allt med boendet ifall en så önskar. Jag hade valt detta alternativ eftersom det var lättast. Det gick att välja mellan ettor, tvåor och det billigaste var att dela ett rum med någon. Jag valde en etta med kök som jag betalade 370 € i månade för. I priset ingick även städning och byte av lakan. Studielägenheterna låg alldeles nära campuset och där bodde mest andra utisar.

Studierna

Mina studier gick helt på tyska vilket betyder att jag inte hade så mycket kontakt med de andra utisarna under skoldagarna, eftersom att de flesta andra utisarna studerade på engelska. Därför var det speciellt viktigt för mig att delta i alla gemensamma aktiviteter och fester som mentorerna ordande för utisarna, så att jag lärde känna de andra. Men det rekommenderas nog i vilket fall som helst att gå på evenemangen!

Studierna var sådär, vissa kurser hade föreläsningar i 5 timmar i sträck medan andra bara var en och en halv timme. Jag hade också kurser som endast räckte i 3 dagar men det var föreläsning hela dagen, det vill säga 8 timmar i sträck. Oftast behövdes det inte läsas annat än föreläsningsmaterial, så lånade sällan böcker från bibban för någon kurs. Innehållsmässigt var kurserna varierande, en del kurser motsvarade inte alls det som jag hade förväntat mig och prestationssätten var också olika. Tenterna kunde bestå av flervalsfrågor eller korta öppna frågor men inga essä svar förekom. Jag måste dock skriva essäer och grupparbeten var det mycket av.

Jag tyckte inte att mina kurser var så givande men det kan ha att göra med mitt ämne. Jag gjorde mina biämnesstudier i psykologi vid JKU (Johannes Kepler Universität), men kunde konstatera att universitetet inte hade så hög nivå inom det området. Det är mera känt för ekonomi och datateknink, och de flesta av de andra utisarna studerade också någondera va dessa ämnen.

Bra att veta

Linz är en väldigt liten stad och barer och nattklubbar finns det måttligt av. Jag upplevde ändå staden som mysig med ett livligt kulturliv och fin natur alldeles nära. Floden Donau rinner igenom Linz och det finns en fin liten gammal del av staden som är idyllisk och trevlig. Campuset och studielägenheterna ligger utanför stan (ca. 20 minuter med spårvagn) och kan kännas lite öde. Camupset var ända kiva men studiebostäderna var ganska dystra. Ifall en vill bo mera centralt och hemtrevligt kan det löna sig att inte välja studiebostäderna som universitetet erbjuder, utan hyra en vanlig lägenhet i stan. Levnadskostnaderna är lägre än i Finland, så kan tänka mig att hyrorna inte är särskilt höga på fria marknaden i en liten stad som Linz. De flesta utbytesstuderanden bor ändå i studiebostäderna vid campus och där umgås och festas det en hel del.

Kursutbudet kan ändra på JKU. Min ursprungliga learning agreement ändrades en hel del, och vissa kurser jag valt ordandes inte alls under den terminen. Så det kan vara bra att förbereda sig på detta.

Tyskan i Oberösterreich är ganska obegriplig. Jag talar tyska flytande men hade ändå problem med att förstå de lokala. I och med att jag gått intensivkursen så hade jag lärt mig en del ord som används och efter en tid började jag vänja mig. Folk talar nog också engelska men nivån kan variera.

Linz är bra beläget för att resa. Med tåg och buss går det smidigt resa både inom landet och till andra länder. Själv gjorde jag resor till Italien och Ungern. Österrike är också väldigt vackert och det lönar sig definitivt att besöka Wien, Salzburg och Hallstatt. Naturen är fantastisk och det är verkligen värt att åka till alperna ifall en har möjlighet.

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2018

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Vietin kevätlukukauden 2018 Reykjavikissa opiskellen Islannin yliopistossa. Islannin luonto oli suurimpia syitä, miksi halusin opiskella juuri tässä maassa. Onneksi tämä oli myös monen muun vaihto-opiskelijan syy valita tämä vaihtokohde, sillä siten löytyi helposti monia samanhenkisiä kavereita. Kaupunkina Reykjavik on hyvin pieni ja sympaattinen, mutta loppujen lopuksi ei ehkä maan parhainta antia. Kuten sanotaan, Islanti alkaa vasta sieltä mihin Reykjavik loppuu. Suosittelenkin siis tutkimaan tätä maata ja jo lukukauden aikana samat paikat voivat näyttää hyvin erilaisilta riippuen ajankohdasta. Lumisen ja pimeän talven jälkeen oli mahtavaa nähdä, kun laavakentät ja vuorenrinteet alkoivat viimein vihertää. Islanti on upea maa, jonka eri kolkat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia.

Ennen lähtöä

Kun Helsingin yliopisto on tehnyt hyväksynnän vaihto-opiskelijaksi, pitää vielä tehdä haku itse vaihtoyliopistoon. Islannin yliopistolta tulee selkeä listaus mitä dokumentteja yliopistoon haku vaatii ja milloin niiden on oltava perillä yliopistolla. Määräaikojen kanssa kannattaa olla tarkkana ja hankkia tarvittavat paperit ajoissa. Hakeminen Islannin yliopistoon vaatii muun muassa passikuvan sekä opintosuoritusotteen allekirjoitettuna ja leimattuna (suoritusotteen pitää olla oikeasti leimattu eikä vesileima välttämättä riitä). Hakemus sisältää monia muita tietoja, kuten alustavan kurssisuunnitelman ja lyhyen motivaatiokirjeen. Minun piti tehdä joitain korjauksia hakemukseeni, mutta muuten hakuprosessi oli melko selkeä.

Asuminen

Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa, sillä etenkin edullisemmista asunnoista voi olla kova kilpailu. Toisaalta on hyvä odottaa siihen asti, kunnes vaihtoon lähteminen on varmistunut ja tässä voi mennä melko pitkään. Kuulin myös juttuja, että jotkin opiskelijat olivat asuneet syyslukukauden alussa teltassa, koska asuntoa ei ollut vaihtoon lähtöä löytynyt. Monet vaihto-opiskelijat asuvat kimppakämpissä tai majataloissa, jotka majoittavat talvikaudeksi vaihto-opiskelijoita. Keskustassa (Reykjavik 101) tai lähellä yliopistoa asuminen voi olla kannattavaa, vaikka vuokra olisi korkeampi, sillä silloin ei tarvitse käyttää rahaa busseihin.

Itse asuin vuokranantajani pihapiiriin kuuluvassa autotalliin rempatussa yksiössä, jonka löysin HousingAnywhere-sivuston kautta. Asuntotilanteesta kertoo jotain, että samaa asuntoa minun lisäkseni oli hakemassa seitsemän muuta ja minun piti lähettää vuokranantajalleni CV, joka oli yksi valintaperuste. Asunto oli suomalaisittain kallis, mutta Islannissa vuokra oli yksiöstä jopa melko kohtuullinen. Asunto oli hyvin siisti, ja sijainti lähellä merta ja Grotta-majakkaa oli mahtava. Asuntoni sijaitsi muutaman kilometrin päässä keskustasta ja noin 30 min kävelymatkan päässä kampukselta. Joissain tapauksissa keskustassa asuminen olisi ollut paljon käytännöllisempää, sillä julkinen liikenne ei aina välttämättä ole niin sujuvaa.

Opiskelija-asuntoja voi olla saatavilla joitain, mutta ilmeisesti vaihto-oppilaiden on hyvin vaikea saada niitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa tämäkin vaihtoehto. Yliopisto ei siis oikeastaan tarjoa minkäänlaista apua asunnon löytämiseen. Suomalaisena ei tarvitse hankkia paikallista henkilötunnusta tai ilmoittautua poliisille, mutta tilanne saattaa olla toinen, jos maassa asuu pidempään kuin lukukauden verran.

Opiskelu ja opetus

Islantiin saavuttua ja ennen opintojen alkua piti yliopistolle käydä ilmoittautumassa ja hankkimassa paikallinen opiskelijakortti. Orientaatio yliopistolla oli aika vähäistä eikä muutaman puheen ja kävelykierroksen lisäksi juuri muuta ohjelmaa ollut. Onneksi tästä huolimatta muihin vaihtareihin tutustuu kyllä ja yliopiston käytänteet tulevat nopeasti tutuiksi.

Ennen lähtöä tehtiin alustava suunnitelma kursseista, mutta tähän ei kannata liiaksi kiintyä, sillä kurssit menevät todennäköisesti uusiksi. Itselläni valitsemistani kursseista yksi oli peruttu ja pari meni päällekkäin, joten minun piti valita kurssit lähes kokonaan uudelleen. Kurssien aikataulujen sumpliminen voi olla haastavaa ja monella olikin vaikeuksia löytää kursseja, jotka eivät mene päällekkäin.

Kursseille ilmoittautumista varten on takaraja, jota ennen on pitänyt päättää mitkä kurssit lopulta tekee. Iso osa kursseista kestää koko lukukauden. Kurssien käytännöt vaihtelevat paljon kurssista ja kurssin vetäjästä riippuen. Yleisesti ottaen opiskelu Islannissa oli melko samanlaista kuin Suomessa, mutta monilla kursseilla voi olla esitelmiä enemmän kuin Suomessa. Yhtenä erona Suomeen myös on, että kurssikirjat pitää lähes poikkeuksetta ostaa itse. Kampukselta löytyy kirjakauppa, josta löytyvät lähes kaikki tarvittavat kirjat. Riippuu toki paljon kurssista tarvitseeko kirjoja ostaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suomalaisena on melko helppo sopeutua Islantiin, enkä potenut juuri minkäänlaista kulttuurishokkia. Kulttuuri ei periaatteessa hirveästi poikkea suomalaisesta, joskin Islannissa otetaan ehkä jotkin asiat rennommin eikä kaikki ole niin tarkkaa kuin Suomessa. Tämä voi joskus ehkä aiheuttaa päänvaivaa, kun esimerkiksi kurssien aikataulut selviävät aivan viime tipassa. Yksi parhaimmista islantilaisista tavoista on vapaa-ajan vietto altailla. Reykjavikista näitä geotermisellä energialla lämpiäviä altaita löytyy useita – esimerkiksi yliopiston lähistöllä oleva Vesturbæjarlaug on ehdottomasti vierailun arvoinen. Mikä olisikaan parempaa kuin kylmänä ja sateisena päivänä mennä rentoutumaan altaille.

Vaikka Suomi on kallis maa, niin Islanti vasta kallis onkin. Onneksi ruokakaupat ovat melko samanhintaisia, mutta muuten lähes kaikki onkin sitten kalliimpaa. Ruokakaupassa käynti saattaa alkuun vaatia myös opettelua, sillä ensin pitää tuntea eri ruokaketjujen hyvät ja huonot puolet: Bonus on yleensä halvin, mutta Kronanissa saattaa olla paremmat valikoimat, Netto on paljon kalliimpi, mutta sieltä voi löytää sellaista mitä kahdesta edellisestä ei löydä, Hagkaup vasta kallis onkin ja parista porkkanasta ja perunasta voi joutua pulittamaan lähemmäs kymmenen euroa. Helsingissä on tottunut, että ruokakauppoja on melkein joka nurkalla, mutta Islannissa tämä on toisin ja ruokakaupassa käydäkseen voi joskus joutua tekemään pitkiäkin reissuja.

Islanti on pääsääntöisesti hyvin turvallinen maa, jolloin arkijärjellä pääsee pitkälle. Mutta luonnonolojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos säätiedotus osoittaa keltaista tai jopa punaista varoitusta, kannattaa silloin miettiä minne kannattaa mennä tai lähteäkö liikkeelle ollenkaan. Jos matkustaa Islannissa, ei suunnitelmia kannata koskaan tehdä liian tiukoiksi. Koskaan ei tiedä milloin tiet menevät poikki sankkojen lumimyrskyjen ja kovien tuulien takia, ja joutuu jäämään pikkukylään ylimääräiseksi yöksi. Toisinaan taas lautat eivät kulje liian suurien aaltojen seurauksena. Jäiset ja lumiset vuoristotiet saattavat myös hidastaa matkantekoa, vaikka voisi luulla, että toukokuussa tiet olisivat jo kohtalaisessa kunnossa. Auton vuokraaminen on kätevin tapa matkustaa Islannissa. Matkustusseuraakaan ei ole vaikeaa löytää, sillä iso osa vaihtareista on tullut Islantiin näkemään sen upeaa luontoa. Kannattaa seurata näitä kahta sivustoa matkustaessa Islannissa: https://www.vedur.is/ ja http://www.road.is/

Vaihtokertomus, University of Aberdeen, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Aberdeen

Vietin kevään 2018 vaihdossa Aberdeenissä, Skotlannissa. Kyseessä on noin Tampereen kokoinen kaupunki Pohjanmeren rannalla. Aberdeen on tunnettu öljyteollisuudesta sekä harmaudestaan. Kaupungista onkin vaikeaa löytää rakennusta, joka ei olisi harmaa. Aberdeen on rauhallinen ja turvallinen kaupunki, minkä lisäksi paikalliset ovat uskomattoman ystävällisiä ja avuliaita kaikille! Kunhan uskaltaa avata suunsa ja kysyä apua, niin sitä varmasti saa. Murrekaan ei ollut niin vaikeaselkoista kuin etukäteen pelkäsin.

Aberdeen on hyvin kansainvälinen opiskelijakaupunki. Yliopistossa opiskelee vakituisesti paljon kansainvälisiä opiskelijoita, joten vaihtareiden on helppo sopeutua joukkoon. Yliopistossa on myös paljon suomalaisia opiskelijoita, joten suomea pääsee kuulemaan melkein viikoittain.

Aberdeenin katukuvaa.

Ennen lähtöä

Ennen vaihtoon lähtöä tuli yliopistoon hakea loka-marraskuun aikana yliopiston nettisivujen kautta. Yliopistolla oli hyvät ja selkeät ohjeet siitä, mitä dokumentteja hakiessa tuli toimittaa. Kun hyväksyminen kovan odotuksen jälkeen saapui, tuli netissä tehdä vielä rekisteröityminen yliopistoon. Tämäkin tapahtui helposti ja yksinkertaisesti netissä. Sekä hakeminen että rekisteröityminen sujuivat helposti ja ilman suurempia haasteita.

Kurssien valinta tapahtui ennen lähtöä alustavasti learning agreementillä. Yliopiston nimeämä tuutoriprofessori tarkisti sen ennen vaihtoa ja antoi samalla palautetta siitä, olinko valinnut järkeviä kursseja. Hänen kanssaan tehtiin myös lopulliset kurssivalinnat saavuttuani Aberdeeniin. Vahvistus siitä, mille kursseille pääsin, tuli siis vasta paikan päällä. Lähtökohtaisesti kaikilla kursseilla oli tilaa. Ongelmana omallakin kohdalla oli kuitenkin luentojen päällekkäisyys, minkä vuoksi jouduin vaihtamaan yhden kurssin. Valittuja kursseja oli mahdollista muuttaa ilman perusteluja kahden ensimmäisen opetusviikon aikana, mikä on etenkin vaihtareille todella hyvä asia.

Yliopistoon hakemisen ja rekisteröitymisen lisäksi, minulla ei ollut hirveästi tehtävää ennen matkaan lähtöä. Tehtävälistalla olivat vain lentojen varaus, vakuutuksen hankkiminen, opintotuen haku sekä pakkaus. Lähteminen oli siis kokonaisuudessaan yksinkertaista ja helppoa. Moneen otteeseen tulikin fiilis, että olen varmasti unohtanut jotakin olennaista, kun tehtävää oli niin vähän!

Saapuminen vaihtokohteeseen

Lähdin Aberdeeniin heti tammikuun alussa. Saavuin perille muutama päivä ennen orientaation alkua, sillä aiemmin ei ollut mahdollista muuttaa asuntolaan. En jännittänyt vaihtoa ennen kuin kone laskeutui Aberdeeniin. Siinä hetkessä vasta iski se todellisuus, että tämä on todellakin totta! Jännitin erityisesti sitä, löytäisinkö kavereita. Kavereiden löytämisen suhteen kannattaa olla itse rohkea ja aktiivinen. Ei pidä myöskään lannistua, vaikkei heti löytäisikään sitä omaa porukkaa. Omassa orientaatioryhmässäni ei ollut saman henkisiä ihmisiä ja ensimmäisen päivän jälkeen olinkin hiukan lannistunut. Heti seuraavana päivänä törmäsin kuitenkin sattumalta yliopistolla muutamaan muuhun oikkarivaihtariin. Heistä tulikin läheisimpiä ystäviäni vaihdon aikana ja vaihdosta palaamisen jälkeen olen jo ehtinyt vierailemaan heidän kotimaassaan.

Yliopisto ohjeisti ennen saapumista vaihtareita todella hyvin. Meille oli järjestetty esimerkiksi yhteinen Facebook-ryhmä, jossa saattoi kysellä vapaasti kysymyksiä ja etsiä tulevia kämppiksiään. Vaihtareille oli myös järjestetty vastaanotto lentokentällä sekä orientaatiopäivä.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Varsinaista alkubyrokratiaa Aberdeenissä ei ollut. Kaupunkiin ei esimerkiksi tarvinnut rekisteröityä tai muutenkaan ilmoittautua minnekään viranomaiselle. Myös yliopiston puolesta vaihtarit pääsivät aika vähällä: tarvittiin vain muutama käynti yliopiston toimistossa. Suurimman osan asioista pystyi hoitamaan jo ennen vaihtoon lähtöä sähköisesti. Skotlannissa on melko hyvä julkinen terveydenhoito (NHS), jonka käyttö vaatii rekisteröitymistä. Meille kuitenkin suositeltiin, että rekisteröitymisen tekee vasta, jos terveydenhoidolle on tarvetta.

Asuminen

Asuminen järjestyi todella kätevästi yliopiston kautta. Yliopistoon hyväksymisen jälkeen tuli vain täyttää lomake, jossa sai toivoa haluamaansa asuntoa. Muutama päivä lomakkeen lähettämisen sain vahvistuksen, että olin saanut toivomani asunnon. Asuntoon liittyvät käytännönasiat järjestyivät todella kätevästi yliopiston nettisivujen kautta.

Aberdeenissä asuntolat sijaitsevat pääosin keskitetysti yhdessä kaupunginosassa Hillheadissa, joka on kävelymatkan päässä yliopistolta. Keskustaan oli noin 30 minuutin kävelymatka, mutta asuntoloilta meni myös suora bussi keskustaan. Asuntoloiden tasossa ja samalla myös hinnassa oli melko suurta vaihtelua. Kaikissa keittiö jaettiin ainakin neljän muun opiskelijan kanssa. Joissakin asunnoissa oli huoneessa oma suihku ja vessa. Toisissa ne jaettiin 4-10 muun opiskelijan kanssa. Asunnot ovat valmiiksi kalustettuja, mutta muut tarvikkeet esim. peitot ja astiat tulee hommata itse. Toin mukanani Suomesta pyyhkeet ja lakanat, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi.

Suosittelen lämpimästi ottamaan asunnon yliopiston kautta, jos se vain suinkin on mahdollista. Asuntolassa asuminen saattaa olla kalliimpaa kuin yksityiseltä vuokratussa asunnossa asuminen. Yliopiston asuntolat ovat kuitenkin helppo ja turvallinen vaihtoehto vaihdon ajaksi. Iso plussa on myös se, että kaikki kaverit asuvat muutaman minuutin päässä.

Olin tyytyväinen asuntooni, vaikka kämppisten kanssa olikin välillä vaikeaa. Minulla oli neljä kämppistä ja kaikki olivat kotoisin eri maista. Olikin ihan ymmärrettävää, että esimerkiksi siivouksesta meillä oli hiukan eri käsityksiä. Etenkin viikonloppuiltoina asuntolan alueella oli melko rauhatonta bileiden vuoksi. Jokaisessa rakennuksessa oli kuitenkin puhelin, jolla saattoi soittaa vartijat paikalle rauhoittamaan juhlijoita.

Asuntola-alueella oli oma kauppa sekä ravintola. Asuntoloiden yhteydessä olevassa päärakennuksessa oli lisäksi mahdollisuus pelata iltaisin sulkapalloa ja varata iso keittiö yhteisiä kokkailusessioita varten. Asuntoloissa oli ympärivuorokautinen valvonta, mikä toi turvaa. Toisaalta opiskelijoiden kova holhous tuntui melko oudolta, kun on Suomessa tottunut elämään hyvin itsenäisesti.

Eniten haasteita asuntoloissa aiheutti pyykkäys, sillä yksikään pesukertani ei tainnut sujua ilman ongelmia. Pyykkituvissa oli maksulliset pesukoneet ja kuivausrummut. Koneet eivät kuitenkaan olleet kovin luotettavia. Joskus kone sekosi totaalisesti ja toisinaan pesukoneen luukkua ei meinannut saada lainkaan auki. Suurimman haasteen aiheutti kuitenkin kuivausrumpu, joka ei kertaakaan kuivannut pyykkejä täysin. Jouduinkin levittelemään niitä pitkin huonettani, mikä oli melko haasteellista muutaman neliön tilassa.

Seaton Park -puisto, joka sijaitsee matkalla asuntoloilta yliopistolle.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu eroaa suomalaisesta yliopistosta melko paljon. Minulla oli keväälle kuusi kurssia ja kaikista oli säännöllisesti luennot samaan aikaan joka viikko. Suuri eroavaisuus Suomeen verrattuna oli luentojen pituus, sillä kaikki luennot kestivät vain 45 minuuttia. Luentojen lisäksi kursseista oli tutorialseja eli pienryhmiä. Tutorials-ryhmissä oli maksimissaan 10 opiskelijaa ja niissä kaikki joutuivat keskustelemaan etukäteen tehdyistä tehtävistä. Jokaisella kurssilla piti kirjoittaa myös essee. Esseen kirjoittamisessa haasteita aiheutti erilainen kirjoitustyyli ja viittaustekniikka kuin Suomessa.

Lukukausi päättyi loppukokeisiin, jotka pidettiin toukokuussa. Ennen loppukokeita oli kolmen viikon Spring break, jonka aikana osa opiskeli tiiviisti ja osa lomaili. Iso eroavaisuus moniin Suomen tentteihin oli se, että tenttiaika oli hyvin rajoitettu ja kelloa piti todella seurata kokeen ajan, jotta ehti vastata kaikkiin kysymyksiin. Koin, että arvostelu oli yhtä tiukkaa kuin Suomessa eikä vaihtareita päästetty helpommalla kuin muita opiskelijoita. Suurimman haasteen itselleni aiheutti oikeustapausten ulkoa opettelu, mitä ei Suomessa vaadita erilaisen oikeusjärjestyksen vuoksi.

Yliopiston vanhin rakennus, King’s College.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Aberdeenin opiskelijaelämä on hyvin aktiivista. Yliopistolla toimii lukuisia kerhoja, joista todellakin löytyy jokaiselle jotakin! Tarjolla olevia kerhoja voi tutkia täältä: https://www.ausa.org.uk/societies/. Vaihdon aikana kannattaa osallistua ainakin muutaman kerhon toimintaan, sillä niiden kautta pääsee tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin. Itse osallistuin pohjoismaisten opiskelijoiden kerhoon sekä tanssikerhoon. Pohjoismaisten opiskelijoiden kerhon kautta pääsin esimerkiksi sitsaamaan ja syömään laskiaispullia.

Yliopisto tarjoaa hyvät puitteet erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Asuntoloissa asuvat vaihtarit saivat ilmaisen käyttöoikeuden yliopiston urheilupalveluihin, jotka käsittivät muun muassa muutama vuosi sitten rakennetun uimahallin, kuntosalin ja sulkapallokentät.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Aberdeenin julkinen liikenne aiheutti hiukan harmaita hiuksia koko vaihdon ajan. Kaupungissa toimii kaksi bussiyhtiötä, joissa ei voi käyttää samoja lippuja. Käytössä ei ole meille tuttuja bussikortteja, vaan maksaminen tapahtui aina käteisellä (tasaraha) taikka lähimaksukortilla. Lippujen lisäksi ongelmia aiheutti bussikuskien ahkera lakkoilu kevään aikana. Onneksi taksin käyttäminen on Skotlannissa huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Se olikin usein bussia halvempi ja helpompi vaihtoehto, kun olimme isolla porukalla liikenteessä.

Skotlannin sää vaatii totuttelua ja hyvää varustautumista. Sadetakki on sateensuojaa käytännöllisempi vaihtoehto kovan tuulen vuoksi. Aberdeen sijaitsee meren rannalla, joten kova ja jäinen tuuli oli jokapäiväinen riesa. Skotlannin säälle on tyypillistä säiden nopea vaihtelu ja 20 minuutin aikana saattoikin kokea auringonpaisteen, kaatosateen ja raekuuron.

Skotlannin luonto on poikkeuksellisen kaunista ja suosittelenkin lämpimästi reissaamaan ympäri Skotlantia vaihdon aikana. Muutaman tunnin päässä Aberdeenistä sijaitsevat esimerkiksi Balmoralin linna, Dunnottarin linna, Loch Ness, Edinburgh ja Glasgow. Itselleni kohokohta oli luoteis-Skotlannissa sijaitseva Isle of Skye, jonne teimme porukalla retken. Juna ja bussi ovat molemmat hyviä matkustusvaihtoehtoja, mutta Ylämaille matkustaessa kannattaa harkita auton vuokraamista.

Aberdeenin ja Skotlannin hintataso on pääosin sama kuin Suomessa. Jotkut ruokakaupan tuotteet (esimerkiksi kana ja kala), ulkona syöminen ja alkoholi olivat halvempia kuin Suomessa. Elokuvaliput ovat Suomeen nähden todella halpoja, jota hyödynsinkin kevään aikana ahkerasti.

Vaihtokertomus, Trinity College Dublin, lukuvuosi 2017-2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Valmistelut

Olin jo hyvissä ajoin päättänyt, että haluan Trinity Collegen vaihtoon. Olin käynyt Irlannissa jo ennen opintojen alkua ja ajatus siellä opiskelusta jäi itämään. Helsingin yliopiston suositeltua minua vaihtoyliopistolle Erasmus -vaihtoon, olin jo suhteellisen varma vaihtopaikasta, mutten halunnut tehdä paljoa konkreettisia valmisteluita ennen kuin saisin vahvistuksen vaihtopaikasta Irlannista. Tätä vahvistusta jouduinkin odottamaan pitkään ja lopulta sain sen vasta elokuun puolivälissä, kun erikseen pyysin Trinity Collegea sen vahvistamaan – ilmeisesti olisi pitänyt tulla jo aikaisemmin, mutta jotakin oli mennyt pieleen. Onneksi Irlannista tuli tietoa jo pitkin kesää tulevasta vuodesta, vaikkakin virallista vahvistusta sai odottaa.

Vahvistuksen saatuani oli aika toimia nopeasti. Liityin erinäisiin vaihtariryhmiin Facebookissa, mistä oli paljon iloa saapumisen ja opiskelun alkamisen välisenä aikana. Laajensin vakuutukseni kattamaan Irlannissa vietetyn ajan ja toimitin KELA:lle tarvittavat tiedot, jotta tuet olisivat ajan tasalla heti lukuvuoden alkaessa. Varasin lennon Dubliniin siten, että saapuisin n. 2 viikkoa ennen orientaatiota, kuten yliopistolta suositeltiin. Lisäksi varasin hostellista paikan viikoksi toiveenani löytää asunto nopeasti – tästä lisää myöhemmin!

Muita valmisteluja ei Dubliniin lähtiessä oikeastaan vaadittu. Irlanti on EU -maa, joten vaihtoon lähteminen on helppoa.

Saapuminen ja asuminen

Saavuin Irlantiin pari viikkoa ennen luentojen alkua kuten yliopisto suositteli. Mitään toimenpiteitä ei tarvinnut kaupungissa tehdä rekisteröidäkseen saapumisen tms. Nuo pari viikkoa käytin asunnonetsimiseen ja tapasin paljon muita vaihtareita, jotka olivat myös liittyneet vaihtariryhmiin. Ihmisiin tutustuminen oli hyvää vastapainoa asunnonetsimisen stressille. Yliopistolla ei vielä tässä vaiheessa voinut hoitaa pakollisia paperitöitä, vaan niiden kanssa oli odotettava lukuvuoden alkua. Kampuksen Global Room oli kuitenkin jo auki, ja sieltä annetaan tarpeen vaatiessa kaikessa mikä kansainvälisiä opiskelijoita saattaa askarruttaa!

Asuntotilanne Dublinissa on huono, siitä ei ole kysymystäkään. Erityisen vaikea se on lukuvuoden alussa, kun kaupunkiin saapuu suuri määrä uusia opiskelijoita, jotka etsivät asuinpaikkaa – paikalliset asuvatkin kotonaan huomattavasti todennäköisemmin kuin Helsingin yliopiston opiskelijat. Ainakaan vuonna 2017-18 Trinity College Dublin ei tarjonnut vaihto-opiskelijoille mahdollisuutta asua yliopiston opiskelija-asuinnoissa, enkä laskisi niiden varaan muutenkaan, sillä asuntoja on vähän. Ensimmäisen viikkoni Dublinissa kolusin erinäisten asunnonvälityssivustojen tarjontaa lähettäen lukuisia CV:n kaltaisia viestejä ilmaistakseni kiinnostukseni vuokrattavana olleesta huoneesta – tähän on jo hyvä varautua, sillä täysin oma yksiö/asunto on erittäin epätodennäköistä saada, ellei ole valmis maksamaan huomattavan paljon.

Reilun viikon Dublinissa oltuani ja lukuisissa näytöissä käytyäni löysin lopulta huoneen kimppakämpästä. Asuin n. puolen tunnin päässä kampukselta, mutta vastaavasti maksoin noin puolet vähemmän vuokraa kuin keskustan tuntumassa asuneet vaihtarit. Suurin osa vaihtareista asuu ammattimaisesti opiskeluasuntoja tarjoavien firmojen huoneissa, joissa on yhteinen keittiö, mutta oma huone ja kylpyhuone – tällaisia ovat mm. Aparto ja Uninest, joiden vuokraamat huoneet ovat siistejä ja hyväkuntoisia. Niiden vuokra on n. 1060€/kk ja tulee maksaa etukäteen koko vuokrausajalta, joten ne eivät ole erityisen hyviä väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Kaiken kaikkiaan Dublinissa ollessa pitää varautua maksamaan asumisesta huomattavasti enemmän kuin Helsingissä, eikä ole lainkaan tavatonta, että Dublinissa ihmiset voivat jakaa jopa samaa huonetta pienentääkseen asuinkuluja.

Opiskelu ja opetus

Lopulta löysin asunnon ja muutin muutama päivä ennen luentojen alkua. Koulu alkoi orientaatioviikolla, jolloin tuli täyttää sama opintosuunnitelma kuin hakuvaiheessakin ja hakea jokaisen suoritettavan kurssin (module) osalta allekirjoitus kurssin vastuuyksiköltä – itse suoritin kursseja kahden yksikön alaisuudesta, joten tarvitsin allekirjoitukset molemmista. Tämän jälkeen paperi oli vietävä Academic Registryyn, missä kurssivalinnat lopulta rekisteröitiin kunnolla. Valintojaan sai muuttaa vielä n. viikon ajan varsinaisen opetuksen alettua, mikäli tuli katumapäälle tai toinen aihe vaikutti kiinnostavammalta. Tällöin nimikirjoitukset ja rekisteröinnit tuli luonnollisesti tehdä uudestaan muutosten osalta.

Oikeustieteen opiskelu Trinity Collegessa oli varsin erilaista kuin Helsingissä, joskin Iso Pyörä -uudistus on vienyt Helsingin yliopistoa samaan suuntaan. Useimmilla kursseilla oletus oli, että ennakkovalmistautuminen on todella tehty ja opetuksessa ei turhaan aikailtu perusasioiden parissa. Useilla kursseilla on myös seminaarityöskentelyä, joita varten todella kannattaa valmistautua. Itse keskityin lähinnä kursseihin, joilla on kansainvälinen ulottuvuus, mutta Irlannin oikeuteen keskittyvät kurssit ovat luonnollisesti erilaisia kuin Suomen kansallista oikeutta käsittelevät: Irlanti on Common Law -maa, joten oikeustapausten opiskelulla ja ulkoaopettelulla on aivan eri rooli. Kurssit suoritetaan joko kirjoitustyöllä, taikka tenttimällä pääsääntöisesti. 5op ja 10op kirjoitustöillä suoritettavat kurssit vaativat lähes saman verran työtä, joten siinä mielessä 10op kurssit ovat suhteessa huomattavasti anteliaampia. Yleisesti ottaen, kirjoitettujen kurssien arvostelu tuntui vähemmän ankaralta kuin Helsingissä. Kaikki kurssit kestävät yleensä lukukauden ajan, eli samoja aiheita opiskellaan syksystä jouluun asti ja kevätlukukaudella alkavat uudet kurssit.

Tenttiminen oli huomattavan erilaista Trinityssä, joskin ymmärtääkseni systeemiä on muutettu täksi vuodeksi. Opiskellessani Irlannissa kaikki tentit koko lukuvuodelta suoritettiin vasta keväällä opetuksen loputtua, eli kurssin opetuksen loputtua saattoi hyvinkin tulla 4kk väli ennen kuin pääsi tenttimään ko. kurssia. Kurssien sisältöä tulee siis kerrata pitkin vuotta. Tämä systeemi on tosiaan saattanut muuttua siihen, että kummankin lukukauden päätteeksi on oma tenttijaksonsa. Trinityssä tentteihin sisältyy oma lisäpaineensa, joka on relevantti lähinnä tutkinnonsuorittajille – hylätyn tenttisuorituksen saa uusia vain kerran (kesän lopulla) ja mikäli uusinnasta ei saa hyväksyttyä suoritusta, niin koko lukuvuosi on uusittava ja lukuvuosimaksu luonnollisesti maksettava uudelleen.

Opiskeluelämä

Kampuksen pääaukio on koko orientaatioviikon ajan täynnä erilaisten opiskelijajärjestöjen ja urheiluseurojen ständejä. Kukin järjestöistä järjestää huomattavan määrän oman aihepiirinsä ohjelmaa ja tapahtumia ja urheiluseurat taasen mahdollistavat aivan uusiin lajeihin tutustumisen ja aktiivisen harjoittelun. Luonnollisestikin kaupungissa on myös erinäisiä vaihtareille järjestettyjä juhlia runsain mitoin. Suosittelen liittymään aktiivisesti mukaan opiskelijajärjestöihin, mikäli paikallisiin tutustuminen kiinnostaa – itse olin aktiivisesti mukana soutujoukkueessa, mitä myötä pääsin kilpailemaan kansainvälisellä tasolla ja Irlannin mestaruuskisoissa asti ja tutustuin erittäin hyvin paikallisiin opiskelijoihin. Soutu vaati sitoutumista, etenkin jos tähtäsi kilpailemaan (6.00 aamutreenit talvella tulivat tutuiksi), mutta siitä sai kaikin puolin erittäin paljon irti. Myös urheiluseurojen toimintaan liittyvät illanvietot, etenkin kilpailujen jälkeen.

Yliopiston suurimpia kerhoja ovat sen kaksi väittelyseuraa The Phil ja The Hist. Kerhoilla on pitkä historia ja oma rakennuksensa aivan kampuksen keskellä ja suuren kokonsa ansiosta järjestävät paljon erilaista ohjelmaa väittelytilaisuuksista juhliin. Kerhot myös houkuttelevat maailmanluokan puhujia tilaisuuksiinsa, ja viimeisimpinä vuosina mm. Joe Biden ja Martin Scorsese ovat puhuneet The Philissä. Mikäli autenttinen angloamerikkalainen väittely kiinnostaa, niin näitä seuroja kannattaa harkita.

Yleistä hintatasosta ja muita vinkkejä

Dublin ei ole halpa kaupunki. Asuinkustannuksiltaan se on yksi kalleimpia Euroopassa ohittaen joissain vertailuissa Lontoon vuonna 2018. Julkinen liikenne on myös kallista verrattuna Helsinkiin, bussikortti maksaa n. 100e kuukaudessa opiskelijahinnalla ja enemmän, jos käyttää myös raitiovaunua tai junaa. Suosittelenkin ostamaan pyörän, mikäli Irlannin vasemmanpuoleinen liikenne ei pelota. Itse ostin pyörän pian löydettyäni asunnon ja se helpottaa huomattavasti liikkumista, joskin paikalliset pyörätiet, tai niiden puute, jättävät toivomisen varaa. Käytetyn pyörän saa kaupungista halvalla, ja kannattaa sijoittaa myös tuplalukkoon, sillä pyörävarkaudet ovat erittäin yleisiä Dublissa.

Trinityssä ei ole vastaavanlaista tuettua opiskelijaruokailua kuin Suomessa ja useilla lounas tarkoittaa voileipää eikä lämmintä ateriaa. Kampuksella on luonnollisesti ravintola ja kahviloita, mutta ne ovat kalliimpia kuin Suomessa. Kampuksen ympärillä on useissa ravintoloissa opiskelijatarjouksia, jotka voivat olla n. 5 euron luokkaa. Vahtoehtoisesti voi harkita oman ruoan valmistamista etukäteen.

Ruokakaupat ovat hiukan halvempia kuin Suomessa. Iltaisin ravintolat ovat merkittävästi edullisempia, etenkin jos menee Early Bird -aikaan, jolloin on mahdollista saada jopa kolmen ruokalajin menu halvemmalla kuin Helsingistä saisi yhden pääruoan. Alkoholi on baareissa yleisesti suurinpiirtein samanhintaista kuin Helsingissäkin, pl. Guinness, joka on kaupungin halvin ja maukkain vaihtoehto – yleisesti ottaen Guinness-tuopin voi olettaa olevan n. 5 euron tienoilla. Kaupoissa alkoholi on hiukan halvempaa kuin Suomessa.

Lopuksi

Irlanti on hieno maa, ja vaihtokokemus tulee varmasti olemaan mahtava! Itse jäin Irlantiin vielä muutamaksi kuukaudeksi lukuvuoden päättymisen jälkeen kilpailemaan soudussa, ja viettämään kesää paikallisten ystävieni kanssa. Vaihto Irlannissa ei ole halpaa lystiä, mutta apurahojen ja tukien avulla pysyy täysin kohtuullisena. Vaihdon aikana kannattaa lähteä aktiivisesti mukaan erilaiseen toimintaan ja kokeilla uutta, ja vaikka tuntuisikin pitkältä ajalta poistua Suomesta melkein vuodeksi, niin aika vaihdossa kuluu nopeammin kuin uskookaan!

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit (Amsterdam), syksy 2017

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin Vrijen yliopistossa Amsterdamissa syyslukukautena 2017-2018. Opiskelijavaihto oli ilman sen suurempaa dramatiikkaa ilmaistuna yksi elämäni parhaimmista kokemuksista.

Vaihtoajasta voi helposti tehdä itsensä näköisen. Introverttina olen esimerkki siitä, miten vaihdosta voi saada valtavasti irti myös yksin. Yliopisto tarjosi kuitenkin valtavasti tapahtumia, juhlia ja matkoja, joille vaihto-opiskelijat osallistuivat aktiivisesti.  Myös opiskelija-asuntoloissa asuminen voi edesauttaa uusien ihmisten tapaamista ja ystävyyssuhteiden muodostamista.

Amsterdam ja Alankomaat ovat täynnä kulttuuritapahtumia, mielenkiintoisia museoita ja taidenäyttelyitä. Lyhyen välimatkan päässä ovat myös muut Euroopan maat ja kaupungit, joihin on helppo ja nopea tehdä viikonloppumatkoja junalla. Alankomaissa asiat hoidetaan yleisesti ottaen luotettavasti, selkeästi ja nopeasti, joten asioiden turhaan selvittelyyn ei juuri kulu energiaa. Pelkästään jo tämän vuoksi voin lämpimästi suositella Alankomaita vaihtomaaksi.

Ennen lähtöä

Ennen vaihtoon lähtöä selvitettäviin asioihin kuului päällimmäisinä opintoihin ilmoittautuminen, opiskelijakorttihakemuksen täyttäminen ja asunnon hankkiminen. Opintoihin ilmoittautumiseen ohjeistettiin hyvin vaihtoyliopiston taholta. Opiskelijakorttia varten tarvitsi koko vaihtoajan voimassaolevan passin. Lisäksi vaihtoaikaa varten hankin vakuutukset kotimaisesta vakuutusyhtiöstä. Myös Euroopan sairasvakuutuskortti kannattaa hankkia, koska sen avulla saa ilmaista julkista terveydenhuoltoa sairaustapauksissa. Ennen lähtöä tulee vielä ilmoittaa Kelalle ulkomailla asuttavasta ajanjaksosta, jotta saa vaihdossa opintorahaa ja asumistukea. Myös matkustusilmoitus on hyvä tehdä ulkoministeriölle.

Asuminen

Hankin asunnon yliopiston asuntohaun kautta kesällä 2017. Asuntohaku oli monivaiheinen, mutta prosessi ohjeistettiin yliopiston ja asuntoja hoitavan yhtiön (DUWO) kautta suhteellisen hyvin. Asumisen pystyi maksamaan kuukausittain tai koko ajalta yhdellä kertaa. Valittavissa oli monenlaisia asuntoja, ja hakeminen tapahtui ”nopeat syövät hitaat” -periaatteella. Asuntohaun alkaessa kannatti siis olla ajoissa valmiina nappaamaan itselle mieluisin asunto.  Asuntohausta ja sen eri vaiheista tiedotettiin hyvin myös yliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmässä.

Halusin itse asua yksin lähellä Amsterdamin keskustaa, joten päädyin ensiasukkaaksi vastavalmistuneeseen Cornelis Lelylaanin asuinrakennukseen, joka sijaitsee Amsterdam Nieuw-West -kaupunginosassa. Maksoin asunnosta kuukaudessa noin 600 euroa, sisältäen vuokran, veden, sähkön ja internetin. Rakennuksessa asui sekä paikallisia että ulkomaalaisia opiskelijoita. Asunto oli kalustettu ja sisälsi pienen keittiönurkkauksen sekä kylpyhuoneen. Rakennuksessa oli yhteinen pyykkitupa, jonka käyttö oli maksullista.

Sijainti oli erittäin hyvä. Ostin Amsterdamista käytetyn pyörän, jolla pyöräilin kaikkialle koko syksyn. Keskustaan pääsi pyöräillen vajaassa 15 minuutissa kauniin Vondelparkin läpi. Yliopistolle matka kesti noin 20 minuuttia. Lisäksi rakennus sijaitsi nimensä mukaan Cornelis Lelylaanin juna-aseman vieressä, josta pääsi lentokentälle 10 minuutissa. Suoraan kotiovelta pääsi junalla päiväreissuille nopeasti myös muihin lähikaupunkeihin, kuten Haarlemiin, Leideniin, Utrechtiin ja Haagiin, jotka ovat kaikki käymisen arvoisia kaupunkeja.

Amsterdamissa hintataso on lähes verrattavissa Helsinkiin. Ruoka on yleisesti ottaen edullisempaa. Julkinen liikenne oli suhteellisen kallista, koska sen opiskelija-alennukset eivät koskeneet vaihto-opiskelijoita.

Opiskelu, toteutus ja vapaa-aika

Opiskelin Vrijen yliopistossa Global Food Security -opintokokonaisuuden (5 x 6 op), jonka liitin osaksi sivuainettani. Opintojaksot koostuivat luennoista, ryhmätöistä, excursioista, projekteista ja tenteistä. Opinnot eivät olleet kovin vaativat, mutta opetukseen panostettiin paljon ja opintojaksoilla kävi luennoimassa vierailevia tutkijoita ympäri Eurooppaa. Opinnot eivät olleet yhtä tasokkaita kuin Helsingin yliopistossa, mutta opiskelu avarsi paljon ja toi pohtimiini asioihin ja kysymyksiin uusia näkökulmia. Opinnot kannattaa miettiä tarkkaan, koska parhaimmillaan ne voivat syventää asiantuntijuuttasi ainutlaatuisella tavalla.

Opintokokonaisuus oli yliopiston valmis kokonaisuus, joten sen suorittaminen ei aiheuttanut päällekkäisyyksiä. Yliopiston valmiit opintokokonaisuudet ovat suositeltava vaihtoehto, koska opintojaksot asettuvat tasaisesti lukukaudelle ja opinnot muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Vrijen yliopiston opintoneuvonta oli erittäin sujuvaa. Opintojaksoille ilmoittautuminen ja opintotodistuksen saaminen sujuivat ongelmitta. Yliopistolla muutenkin opintoasiat sujuivat mallikkaasti, ja opintoneuvonnasta annettiin vuorokauden varoitusajalla vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Opintojaksot arvioitiin arvosanoilla 1-10.  Tentit eivät olleet vaikeita, mutta arviointi oli suhteellisen tiukka. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät arvosanat ole vaihdossa pääasia, eivätkä ne tule näkymään Helsingin yliopiston opintosuorituksissa. Olemalla paikalla luennoilla ja ryhmäkerroilla sekä tekemällä kaikki annetut tehtävät huolella opinnot sujuvat varmasti ongelmitta. Vaikka panostin opintoihin ja tein ne huolella, jäi minulle suhteellisen paljon vapaa-aikaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Amsterdamissa asuminen ja eläminen oli mieleenpainuva kokemus, josta mielestäni saa kaikkein eniten irti pyöräilemällä. Seikkailin vapaa-ajallani kaupungissa lähes jokaisena päivänä vaihdossa ollessani, ja puolen vuoden jälkeen suunnistin siellä paremmin kuin kotonani Helsingissä. Pyöriä voi ostaa käytettynä markkinoilta, ja yliopisto kautta pyöriä möi myös The BikeBoys. Lisäksi Amsterdamissa on pyöriä edullisesti vuokraava yritys Swapfiets.

Amsterdam on erittäin turvallinen kaupunki kaikille muille paitsi pyörille. Pidä pyöräsi aina lukittuna, ja lukitse se mieluiten julkisille paikoille.

Amsterdamissa ja Alankomaissa ylipäätään ei juuri missään toimi kansainväliset pankkikortit. Kannattaa siis hankkia vaihdon ajaksi paikallinen pankkikortti. Vrijen yliopisto teki yhteistyötä ABN AMRO -pankin kanssa, joka osoittautui erittäin luotettavaksi ja mutkattomaksi pankiksi. Pankin asiakkaaksi pääsi ilmoittautumalla avajaisviikolla pankin pop up -vastaanottoon yliopiston keskuskampuksella.

Amsterdamin kaupunki perii kaikilta sen asukkailta jäteveron, joka laskutettiin minulle vasta jälkeenpäin jo muutettuani takaisin Helsinkiin. Jätemaksu oli puolen vuoden ajalta noin 100 euroa.

Vrijen yliopistossa ei ole kunnollista kirjastoa. Varaudu ostamaan kurssikirjat yliopiston kirjakaupasta.

Jos englanniksi opiskelu jännittää, kannattaa ladata opintojen ajaksi Grammarly. Sen avulla englanninkielen taito kehittyi paljon esseitä ja projektitöitä kirjoittaessa.

Vaihtoajan infoviikolla opiskelijat rekisteröityvät Amsterdamin kaupungin asukkaiksi, mikä onnistuu yliopiston kampuksella. Kuitenkin vaihdosta lähtiessäsi sinun tulee tehdä irtisanoutumisilmoitus asumasi kaupunginosan virastorakennuksessa.