Vaihtokertomus, Universitet i Bergen, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Sain marraskuussa vaihtoyliopistostani, Bergenin yliopistosta, varmistuksen hyväksymisestäni. Tärkeimmät lähtövalmistelut oli tällöin kuitenkin jo tehty, sillä nominointi Nordlys-vaihto-ohjelman puolesta riitti käytännössä jo takaamaan pääsyni Bergeniin. Olin hankkinut menolipun ja lähettänyt asuntohakemukseni Bergenin opiskelija-asuntojen tarjoajalle. Yliopiston hyväksymiskirjeen suhahdettua sähköpostiini tunsin silti helpotusta ja riemua: matkaan lähtö konkretisoitui viimeistään tässä vaiheessa.

Bergeniin opiskelemaan saapuville vaihtareille tarjotaan tae asumuksen saamisesta, mikä helpotti lähtöstressiä huomattavasti. Suurin osa vaihtareista sijoitetaan soluihin, jotka ovat muodoltaan usein joko kahden tai muutaman ihmisen asuttavia huoneistoja tai komplekseja, joissa 8-16 ihmistä jakaa yhteisen keittiön. Itse sain oman, uudenaikaisen ja siistin huoneen tällaisesta kompleksista. Koska syyslukukaudella vaihtareita on enemmän, saatetaan heitä silloin sijoittaa kaksi samaan huoneeseen. Olin itse jo etukäteen helpottunut omasta huoneesta, sillä huomasin hektisen syksyn loppupuolella kaipaavani kovasti rauhaa ja jopa yksinäisyyttäkin.

Ennen lähtöä olin myös liittynyt Bergenin yliopiston vaihareille suunnattuun Facebook-ryhmään, jossa moni koetti löytää omia kämppiksiään jo etukäteen tutustumista varten, Myös jo Bergenissä olevat vaihtarit vastailivat moniin tulijoiden kysymyksiin.

Bergenissä vaihtareiden orientaatio-ohjelma alkoi jo varhain heti tammikuun alussa, joten uudenvuoden juhlat juhlittuani pakkasin kamani ja raahasin itseni ja kaksi painavaa laukkua Helsinki-Vantaalle. Nordlys-vaihtoverkoston myöntämä apuraha kilahti tililleni juuri parahiksi ennen lähtöä, ja suuntasin Bergeniin varsin huolettomasti tammikuun kolmantena päivänä.

Bergen. Kuva: Anna J.

Saapuminen

Bergenissä vaihtareiden saapumisjärjestelyt oli tehty todella helpoiksi. Lentokentältä saavuttuaan sai hakea kämpän avaimen koko päivän auki olevasta Studentsenteristä. Astuessani keskustan bussipysäkillä ulos, kohtasin pari haahuilevaa vaihtaria, joiden kanssa hoidimme yhdessä tulopäivän järjestelyt ja purimme ensifiiliksiämme. Tällä kohtaamisella oli iso merkitys vaihtoni sosiaaliseen elämään, sillä näistä tyypeistä tuli minulle läheisimpiä ystäviä kevään aikana.

Huoneeni oven avattuani säikähdin vähän, sillä melkein kliinisen simppelissä huoneessani ei ollut sängyn, pöydän, tuolin ja kaapin lisäksi mitään muuta irtaimistoa. Olin jostain syystä olettanut, että edes roskis löytyisi ja kaapissa roikkuisi pari henkaria. Onneksi oli uudet kaverit, joiden kanssa suuntasimme Ikeaan ostoksille. Vähän kyllä kirpaisi ostaa uutta kamaa ja pian selvisikin, että opiskelijakylän asukasjärjestö piti kirpparia, jossa se myi entisten asukkaiden tavaraa todella halpaan hintaan. Tekstiilit, kuten tyynyt ja peitot eivät kelvanneet kuitenkaan kiertoon, sillä mahdollisten tuholaisten leviäminen tahdottiin estää. Suosittelisin siis tuomaan omat petivaatteet ja pyyhkeet kotoa, jos niitä ei tahdo ostaa paikan päältä.

Minä ja suurin osa muistakin vaihtareista sai kämpän pienestä opiskelijakylästä, joka sijaitsi aikamoisen matkan päässä keskustasta. Näin ollen top viidessä hoidettavien asioiden listallani oli hankkia paikallinen matkakortti. Vietin myös paljon aikaa lempipuuhani, ruokakauppojen tarjontaan tutustumisen, parissa. Vaihtareille järjestetty ohjelma oli myös mukava orientaatio- ja tutustumismahdollisuus ja täytti ekat päiväni mukavasti ohjelmalla. Koska moni vaihtari oli erityisen kiinnostunut Bergenin tarjoamista vaellusmahdollisuuksista, saimme myös tiiviin johdantoluennon aiheeseen. Myös oma innostukseni tätä harrastetta kohtaan sai orientaatiopäivänä sysäyksen.

Saapumista seuraava alkubyrokratia sujui kaiken kaikkiaan kivuttomasti. Koska saavuin Pohjoismaasta toiseen, ei sen kummempia todistuksia, poliisikäyntejä ja muuta viranomaiskontaktia tarvittu.

Bergen keväällä. Kuva: Anna J.

Opiskelu

Kursseille ilmoittauduttiin vasta orientaation jälkeen. Osallistuin oppiaineinfoon, jossa kerrottiin tarkemmin kurssivalikoimaan ja autettiin näin kurssivalintojen suunnittelussa. Itse kursseille ilmoittautumisen prosessi oli minulle kuitenkin aluksi hämärän peitossa, sillä paikallisen ”Weboodin” käyttölogiikka oli itselleni hieman haastavaa. Pääsin kuitenkin kaikille haluamilleni kursseille, ja niin pääsivät myös kaikki ne muut vaihtarit, joiden kanssa olin asiaa jännittänyt. Opiskelussa hyödynnettiin verkkoalustoja aika samaan tyyliin kuin Helsingin yliopistossakin. Tunnusten tekemiseen ja muuhun väkerrykseen sai apua yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden keskuksesta, jossa palvelu oli aina nopeaa, hyvää ja ystävällistä.

Itse opiskelu, eli kurssisisällöt, luennot, tehtävät ja tentit oli mielestäni järjestetty hyvin. Kaikki kurssini olivat Norjalle tyypilliseen tapaan koko lukukauden mittaisia ja niihin kuului pakollisena ryhmässä tehtävä esitelmä ja muutaman päivän mittainen kotitentti. Ryhmätyöskentely sujui yllättävän helposti ja esitelmän pitäjiä kannusti hyvä ja rakentava ilmapiiri. Poikkeuksetta kurssinvetäjäni olivat myös varsin humoristisia, eikä lähiopiskelu ollut pelkkää pönötystä, vaan dialogista, käytännönläheistä ja ajankohtaisiin ilmiöihin tarttuvaa.

Vaikka laajana esseenä suoritettu kotitentti voi ajatuksena hirvittää, olivat ne mielestäni erittäin toimivia oppimisen kannalta. Kokeen aikana pääsi kunnolla pureutumaan tenttikysymykseen ja syventämään oppimaansa. Toki osa tenteistä järjestettiin myös perinteisinä muutaman tunnin pläjäyksinä valvotussa salissa, kuten esimerkiksi suurin osa oikislaisten kavereideni kokeista.

Bergenin yliopiston rento ilmapiiri yllätti positiivisesti. Arvostelu oli kyllä suhteellisen tiukkaa, ehkä tiukempaa kuin olin tottunut, mutta se tuntui hyvin vastaavan kurssiin panostamisen määrää. Opiskelu oli siis tarpeeksi haastavaa, mutta sitä ei tarvinnut suorittaa hampaita kiristellen. Kursseista jäi myös paljon käteen.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Bergenin opiskelijaelämä oli vilkasta, mutta vaihtarina oli hieman vaikea päästä mukaan paikallisten opiskelijoiden rientoihin. Huomiota olisi enemmän voitu kiinnittää siihen, että esimerkiksi tapahtumakuvaukset olisivat olleet englanniksi ja vaihtareille olisi voitu suunnata enemmän suoraa tietoa. Vaihtarit siis viettivät suurelta osin aikaa omissa porukoissaan ja heille suunnatuissa tapahtumissa. Itse ei kokenut vaihtareille suunnattuja bileitä omikseni, mutta läheinen kaveriporukka ja muu tekeminen korvasivat tämän puolen sosiaalisesta elämästäni.

Itse saavuin vaihtoon hieman väsähtäneenä edellisestä lukukaudesta ja oli mukava huomata, että vaihdossa voi myös rauhoittua ja ottaa aikaa itselleen. Odotin vaihdoltani enemmän sosiaalisuutta, mutta päädyin kuuntelemaan itseäni ja opinkin itsestäni paljon. Toki tuli myös hieman juhlittua ja nautittua kaupungin yöelämän monipuolisista opiskelijatarjouksista.

Norjasta puhuttaessa maan luontoon tutustuneen on tuskin vaikea olla hiljaa upeista vuoristomaisemista, patikointimahdollisuuksista, vuonoista ja kirkkaista vesistä. Myös minä suosittelen ottamaan kaiken irti Norjan kaikille avoimesta luonnosta. Itse reissasin niin pohjoisessa Lofooteilla, etelässä Stavangerin läheisillä, maailmankuuluilla patikointireiteillä kuin Bergenin naapurivuonojen rannoilla sijaitsevissa pikkukylissä. Junien ja bussien hinnat ovat kohtuullisia ja moni toki reissaa maan sisällä myös lentäen edullisilla lentoyhtiöillä. Suosittelen myös vaikka vuokraamaan auton porukalla ja tekemään pienen roadtripin vuononvartta pitkin.

Lofooteilla reissussa. Kuva: Anna J.

Opiskelijan tuki ja toimeentulo

Tässä kohtaa täytyykin muistuttaa Norjan hintatasosta, joka tosin ei maahan tähtääviltä ole tuskin jäänyt unohduksiin. Muun muassa monet elintarvikkeet olivat yllättävän hintavia, kosmetiikasta ja lääkkeistä puhumattakaan. Opiskelijalle oli kuitenkin tarjolla hyviä ratkaisuja ja tarjouksia. Ruokakauppojen välillä oli myös selkeitä hintaeroja, ja puhelinsovellus Mattilbud kertoi ajantasaisesti kaikkien ruokakauppojen senhetkiset tarjoukset, joita oli jatkuvasti. Opiskelijakylässä myös kierrätettiin käytettyä tavaraa, edulliseen hintaan tietenkin.

Opiskelijoille oli tarjolla myös hyvää ja tehokasta terveydenhuoltoa. Olin itse hieman epäonninen ja jouduin turvautumaan lääkäriin parikin kertaa, melko kiireellisellä aikataululla. Opiskelijat saivat asioida kahdessa eri lääkärikeskuksessa, joihin sai ajan yleensä nopealla aikataululla. Palvelu oli erittäin osaavaa ja terveyshuolet eivät kauaa päässeet haittaamaan.

Opiskelija-asuminen oli onneksi kohtuullisen halpaa ja myös julkisessa liikenteessä oli tarjolla tuntuva alennus. Opiskelijoille oli tarjolla myös edullinen kuntosalisopimus opiskelijasäätiön laadukkaisiin kuntosaleihin. Omalla kohdallani ulkona syöminen ja muu maksullinen vapaa-ajanvietto jäi Norjassa vähemmälle, mutta onneksi lempiajanvietteeni, vuoristoilla seikkailu, oli ilmaista (joitain asiaankuuluvia retkitarvike- ja vaateostoksia lukuunottamatta).

Reissussa Sundalissa. Kuva: Anna J.

Vinkkejä seuraaville lähtijöille

  1. Koska hintataso on maassa korkeampi, voi tarvetta olla totuttua tarkemmalle budjetoinnille, jotta rahat riittävät. Nauti kuitenkin elämästä äläkä stressaa jokaista ruokaostosta.
  2. Ota selvää kaupungin tapahtumatarjonnasta ja opiskelijariennoista, vaikka niitä ei sinulle suoraan kohdennettaisikaan. Kyselemällä muilta vaihtareilta ja paikallisilta opiskelijoilta pääset omien juttujesi jäljille ja voit löytää uusia ystäviä.
  3. Maista paikallisia erikoisuuksia, minkä ruokavalioiltasi voit. Norja ei ole kulinarismistaan tunnettu, mutta perinteitä rakastavassa kulttuurissa vaalitaan ruokia, jotka saattavat olla helmiä maistajalleen.
  4. Mene luontoon. Norjalaiset ovat ulkoilmakansaa, joten vinkkejä ja opastusta retkeilyyn löytää ihan varmasti. Riippuu tietenkin hieman siitä, missä päin Norjaa olet, mutta myös pääkaupunkiseudulta lähdetään tiuhaan mökkireissuille vuoristoon.
  5. Ole avoin. Tätä ei voi tietenkään liikaa korostaa. Osa ennakko-odotuksistasi saattaa karista, mutta tilalle voi tulla jotain vielä parempaa. Tee vaihdosta itsesi näköinen!