Valtiotieteen tiedekunnan opiskelija
Ennen lähtöä
Aloitin vaihtoonhakuprosessin noin vuosi ennen varsinaista lähtöä. Halusin lähteä Ranskaan tekemään sivuaineopintoja ja aika äkkiä tarkemmaksi hakukohteeksi valikoitui Pariisi ja Sciences Po. Sen lisäksi hain Sorbonneen ja Descartesiin, mutta onnekseni kotiyliopistoni nominoi minut ykkösvaihtoehtooni. Kiinnostuin juuri Sciences Po:sta sen korkeatasoisen opetuksen ja hyvin mielenkiintoisen ja laajan kurssivalikoiman takia. Lisäksi Sciences Po:ssa on mahdollista opiskella sekä englanniksi että ranskaksi tai pelkästään jommalla kummalla kielellä. Oma ranskan kielen tasoni on tuolloin CEFR B1, joten englanninkielinen opetus osoittautui minulle otollisemmaksi vaihtoehdoksi. Ranskan kielitodistuksen sain kielikeskuksen opettajaltani pientä näytettä vastaan, kun taas englannista todistukseksi riitti suorittamani tutkintoon kuuluva englannin kurssi. Syksyllä 2018 sain kutsun Sciences Po:n omaan hakuprosessiin, jossa minulta vaadittiin pieni motivaatiokirje, kielitodistukset sekä englannista että ranskasta ja CV. Näiden jälkeen sain ilmoituksen hyväksytystä vaihtopaikasta.
Alkubyrokratia Ranskaan saavuttua
Tilasin netistä Pariisin matkakortin (RATP), jonka noudin valitsemaltani läheiseltä metroasemalta. Matkakortissa on huomioitavaa se, että voit ladata aikaa vain kokonaisia kuukausia (siis esim. koko tammikuu), jolloin kesken kuukautta ajan lataaminen tulee suhteellisen kalliiksi. Menin siis tammikuun lopun kertalipuilla ja latasin helmikuusta alkaen aikaa. Avasin ranskalaisen pankkitilin, koska se mahdollisti paikallisen asumistuen haun. BNP Paribas -niminen pankki tarjosi Sciences Po:n opiskelijoille diilejä, joten kävin siellä avaamassa tilin. Se oli melko helppoa. Täytin lomakkeen ja näytin henkilöllisyystodistuksen. Ainut hankaluus liittyi siihen, että pankki vaati sähkölaskua todisteeksi asumuksesta (vuokrasopimus ei riittänyt), mutta senkin sain vuokranantajaltani. Pankkitilin avaamisen jälkeen hain netissä paikallista asumistukea (CAF) ja lopulta sainkin sitä, tosin takautuvasti, koska prosessi oli pitkä. Se oli oikeastaan aika kiva apuraha vaihtokevään päätteeksi… Itse en avannut paikallista puhelinliittymää, koska omaan liittymääni kuului EU:n sisäinen data. Kaverini sen sijaan avasi liittymän Free -nimisellä operaattorilla, mikä kävi kuulemma kätevästi automaatilla, joita on ympäri kaupunkia. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei netti ole yhtä nopeaa ja edullista kuin Suomessa. Opiskelijakortin sain puolestaan heti yliopiston Welcome Programmen alussa. Opiskelijakortti tuli olla aina mukana, koska muuten ei päässyt sisään yliopiston tiloihin. Ensimmäisenä päivänä näytin ovilla kännykästäni Science Po:n hyväksyntäkirjettä.
Asuminen
Löysin asunnon Pariisilaisten ilmoitustaulu -nimisen suomalaisten pariisilaisten Facebook -ryhmän avulla. Laitoin ryhmään ilmoituksen ja minulle tarjottiin yksiötä 11. arrondissementiltä. Vuokranantaja oli siis suomalainen ja soittelimme ennen Ranskaan tuloani. Asunto oli (Pariisin tapaan) hiukan kallis omaan budjettiini, mutta koska kyse oli määrätystä ajasta ja luotettavasta ja helposta ratkaisusta, päätin tarttua siihen, enkä kyllä kadu päätöstäni. Asunto oli ihana, juuri remontoitu korkeakattoinen ja lautalattiainen pariisilaisyksiö melko hyvien yhteyksien varrella. Ainoita miinuksia oli sijainti katutasossa, viileys talvella ja rappukäytävästä kuuluva meteli. Toisaalta nämä asiat olivat odotettavissa Pariisista. Lisäksi vesi ja sähkö olivat melko kalliita, mutta onneksi vuokranantajani oli osannut antaa osviittaa niiden kuluista. Lisäksi minun tuli hankkia paikallinen kotivakuutus ennen muuttoa, missä vuokranantaja jälleen oli avuksi ja antoi suosituksia. Kaikki sujui lopulta hyvin asumiseen liittyen ja suomalaisen vuokranantajan kanssa oli ihanan helppo kommunikoida.
Opiskelu ja opetus
Ilmoittauduin kursseille tammikuun alussa ja pääsin haluamilleni kursseille, koska olin heti ilmoittautumisen auetessa valmiina ilmoittautumaan. Otin yhden luentokurssin (massaluento + metodologinen seminaari), kolme seminaarikurssia ja yhden ranskan kurssin. Aloitin opintoni Sciences Po:ssa maksullisella Welcome Programmella. Ohjelmaan kuului mm. tutustumista omaan tuutor-ryhmään, opetusta ranskalaisesta ja Sciences Po:n metodologiasta, opastettuja kampus-, museo- ja kaupunkikierroksia ja bileitä. Ohjelma oli kallis, ehkä jopa ylihinnoiteltu, mutta itse koin kuitenkin metodologisen opetuksen ja mahdollisuuden tutustua muihin vaihtareihin sen arvoisina. Sain parhaat ystäväni juuri Welcome Programmesta. Toisaalta, kyllä kursseillakin tutustui ihmisiin, mutta se vaati ehkä itseltä enemmän eforttia.
Voisi sanoa, että Sciences Po on instituutio. Sen tavaramerkkeihin kuuluu laadukas opetus, kansainvälisyys, oma metodologia ja työelämän huippuasiantuntijoista koostuva opettajakunta. Kursseilla painotettiin opiskelijoiden aktiivista osallistumista, joka oli myös tärkeä arviointikriteeri. Suurin osa kursseista on pienehköjä seminaareja ja jokaisella kurssilla on pidettävä esitelmä. Alussa aktiivinen osallistuminen tuntui itselleni haastavalta, mutta vähitellen uskaltauduin avaamaan suutani – toisilla kursseilla enemmän, toisilla vähemmän. Lopulta osa esitelmistäni meni erinomaisesti. Arvostelu tapahtui asteikolla 0-20, jossa alle 10 ovat hylättyjä. Suoriuduin kursseilla vähän huonommin kuin kotiyliopistossani, mutta läpipääsyn kanssa ei kuitenkaan ollut ongelmia. Vaikka aluksi opiskelu tuntui stressaavalta, oli se suurimmaksi osaksi kuitenkin todella inspiroivaa. Kurssit olivat mielenkiintoisia, opettajat todellisia asiantuntijoita ja oppilaat taitavia keskustelijoita. Opin suunnattoman paljon ja olen edelleen kiitollinen siitä. Voin siis suositella Sciences Po:ta kaikille valtiotieteiden, taloustieteen ja oikeustieteen opiskelijoille, jotka toivovat vaihdoltaan kokemusta opiskelusta huippuyliopistossa.
Yleisiä vinkkejä
Ennen Ranskaan lähtöä kannattaa tilata maistraatista ns. syntymätodistus eli virkatodistus. Tämä dokumentti on olennainen ranskalaisessa byrokratiassa, joten kannattaa hankkia se jo Suomessa, jolloin ei tarvitse tilata sitä ulkomaille. Sciences Po:n oppilaille oli tarjolla ilmainen terveydenhuolto, jota en kylläkään käyttänyt. Sen sijaan opiskelujeni jo päätyttyä käytin yleistä ranskalaista terveydenhuoltoa. Varasin netistä naapuritalossa sijaitsevalta lääkärin vastaanotolta ajan, jonka vakiohinta oli 25€. Sain reseptin paperilapulle ja noudin lääkkeet lähimmästä apteekista edulliseen hintaan ilman mitään Kela-korttia vastaavaa. Opiskelijalounaita sai hintaan 3,50 CROUS -nimisistä opiskelijaravintoloista, joita oli ympäri kaupunkia. Osa niistä oli auki jopa viikonloppuisin ja tarjosi esimerkiksi sunnuntaibrunssin. Jos matkustat paljon junilla kannattaa hankkia SNCF:n nuorisokortti Carte Jeune pientä alkumaksua vastaan, koska sillä saat nuorisoalennuksen junamatkoihin. Toinen edullinen matkustusväline on Flixbus, jolla pääsee edullisesti myös muualle Eurooppaan. Ranskassa museot ovat ilmaisia alle 26-vuotiaille EU-kansalaisille, joten kiersin Pariisin museot moneen otteeseen. Pariisi voi tuntua monelle hektiseltä, mutta itse nautin elämänmenosta kulttuurin ja historian kehdossa.