Vaihtokertomus, University of Jordan, Amman, Jordania 2019-2020

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin lukuvuoteni 2019-2020 Erasmus+  global -vaihdossa Jordanian Ammanissa, University of Jordanissa. Opintosuuntani Helsingin yliopistossa ovat sosiaalityö valtiotieteellisessä ja Lähi-idän alue- ja kulttuuritutkimus humanistisessa tiedekunnassa. Hain vaihto-ohjemaan valtiotieteellisen opinto-oikeudellani syksyllä 2018 ja sain hyväksynnän Helsingin yliopistosta marras-joulukuun aikana. Hyväksyntää University of Jordanista sain odottaa kesään 2019 asti.

 

Kuva: Leena Sillanpää

Byrokratia

Ennen lukukauden alkua kävin rekisteröitymässä yliopistolla International Affairs Unitissa sekä kielikeskuksessa. Ilmoittautuminen oli yksinkertaista, koska opiskelin syyslukukaudella ainoastaan arabiaa vieraana kielenä, joten henkilökunnan ei tarvinnut auttaa minua valikoimaan kursseja koko yliopiston kurssivalikoimasta.

Olin vaihdossa kaksi lukukautta, mutta minulle oli alun perin myönnetty vaihtopaikka vain syyslukukaudeksi. Syksyn aikana päädyin kuitenkin siihen, että haluan jäädä Ammaniin kevätlukukaudeksi ja sain sovittua Helsingin yliopiston liikkuvuuspalvelujen kanssa, että jään Jordaniaan vielä toiseksi lukukaudeksi, vaikka vaihdon pidentäminen ei yleensä ole mahdollista Helsingin yliopiston vaihtosopimusten kautta EU:n ulkopuolissa vaihtokohteissa. University of Jordanissa tämä ei vaatinut minulta muita toimenpiteitä kuin tavanomaisen ilmoittautumisen kevään kursseille lukukauden alussa.

International Affairs Unit avusti opiskelijoita myös viisumien kanssa joskin informaatio oli toisinaan ristiriitaista. Maahan saapuessa tulijan täytyy maksaa viisumimaksu ja ensimmäinen viisumi on voimassa kuukauden. Kuukauden jälkeen viisumin voi uusia kahdeksi kuukaudeksi oman alueen poliisiasemalla ja jälleen kahden kuukauden jälkeen viisumia haetaan Tla Al-Alin poliisiaseman Borders and Residence Departmentissa, jossa prosessista maksetaan yksi dinaari. Viisumin valmistumiseen menee noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen viisumi tulee noutaa samasta yksiköstä.

Pakkaaminen

Pakkaaminen tuo Ammanin ilmastosta johtuen mukanaan omat haasteensa. Syyslukukauden alkaessa lämpötila oli jatkuvasti yli 30 astetta, mutta lämmöstä huolimatta yliopistolla teki mieli pukeutua peittävästi. Joulukuusta maaliskuuhun talvitakille on käyttöä. Vedenpitävä parkatakki pysyi minulla päällä toisinaan jopa sisällä, sillä kylminä päivinä sisä- ja ulkolämpötilan välillä ei ollut suurta eroa. Mukaan kannattaa siis pakata jonkin verran lämmintä vaatetta, vaikkakin lisää saa tarvittaessa hankittua edullisesti esimerkiksi Friday Marketilta.

Asuminen

Asuin aluksi Airbnb-asunnossa pari viikkoa, jonka jälkeen sovin vuokranantajan kanssa saman asunnon vuokraamisesta yksityisesti 200 dinaarilla kuussa. Lisäksi maksettavaksi tulivat vesi, sähkö ja kaasu. Asunto sijaitsi Abdalissa, aivan suositun Lweibdehin alueen vieressä. Koska rakennus luokiteltiin teollisuusrakennukseksi sijaintinsa takia, sähkölaskut nousivat talvella aikaisemmasta noin 20 dinaarista kuussa yli 100 dinaariin. Epäilin myös, että sähköä varastetaan, sillä tämä on Jordaniassa varsin yleistä. Tämä johti siihen, että muutin maaliskuussa uuteen asuntoon Shmeisanin alueelle. Uudessa asunnossani vuokra oli 250 dinaaria, mutta laski alle 200 dinaariin korona-tilanteen myötä.

Asunnon löytäminen Ammanissa on helppoa ja erilaisia asumismuotoja on tarjolla paljon. Opiskelijoille on huoneistohotellien kaltaisia asuntoloita yliopiston ulkopuolella, mutta myös yksityisen vuokra-asunnon tai -huoneen löytäminen on helppoa esimerkiksi OpenSooq-sovelluksen kautta. Vuokrasopimukset ovat usein epävirallisia ja toisinaan jopa suullisia.

Asuntoa valitessa kannattaa olla tarkkana erityisesti asunnon lämpöeristysten suhteen. Pääsääntöisesti talot Jordaniassa ovat huonosti eristettyjä tai eristystä ei ole lainkaan. Talvet Ammanissa ovat kuitenkin kylmiä, jolloin myös sisällä on koko ajan kylmä. Lämmitysvaihtoehtoina tarjolla on asunnosta riippuen siirrettäviä kaasu- ja sähkölämmittimiä sekä ilmastointilaitteet.

Asuinalueena Shmeisani oli erinomainen. Kaikki palvelut sijaitsivat kävelymatkan päästä ja alue oli siisti ja hyvin huollettu. Myös lenkillä sai käydä rauhassa tavallisissa urheiluvaatteissa ilman sen suurempaa huomiota. Abdalissa tämä sen sijaan ei ollut mahdollista, vaan pukeutumiseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota.

Kuva: Leena Sillanpää

Turvallisuus

Jordania on maana ulkomaalaiselle erittäin turvallinen – myös valtaväestöstä poikkeavalle naiselle. En pelännyt liikkua yksin ulkona edes pimeällä sen enempää kuin Suomessakaan. Maalaisjärkeä täytyy kuitenkin käyttää, sillä Ammanissa asuinalueet ovat eriytyneitä ja paikalliset kehottivatkin minua menemästä Itä-Ammaniin, joka alaa Wasat Al-Baladista eli Downtownista. Lisäksi maan sisällä matkustaessa on syytä muistaa, että Amman nähdään modernina ja avarakatseisena maan muihin osiin verrattuna.

Seksuaalinen häirintä on asia, jolta ei Ammanissa kävellessä valitettavasti voi välttyä. Tätä kohdistuu kaikkiin naisiin, mutta todennäköisesti valtaväestöstä poikkeava nainen herättää kadulla erityisen paljon huomiota. Kokemani häirintä jäi aina verbaaliselle tasolle. Kuulemani mukaan paikallinen poliisi suhtautuu häirintätilanteisiin vakavasti, kun uhri on ulkomaalainen.

Opiskelu yliopistolla

University of Jordan on amerikkalaistyylinen kampus muureineen. Kaikki yliopiston tiedekunnat ovat saman kampusalueen sisällä. Kampus itsessään on kuin pieni kaupunki, josta löytyvät opetustilat, kirjasto, lukuisia pieniä kauppoja ja ravintoloita, urheilustadioni, harrastustoimintatiloja, pankkeja, optikkoja ja klinikka opiskelijoille.

Kielikeskuksella minut sijoitettiin kielikokeen perusteella yhdeksästä tasosta tasolle 5. Ryhmäämme opetti yhteensä kolme opettajaa kuudessa eri osa-alueessa, jotka olivat puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen, kuuntelu, kielioppi ja sanomalehtitekstit. Tämän lisäksi viikoittain oli arabian puhekieleen keskittyvä tunti, mutta myös silloin opettaja puhui fushaa, joten yliopistolta puhekieltä ei minuun juurikaan tarttunut. Lukukauden aikana kehityin selvästi kirjoittamisessa, lukemisessa ja kuuntelussa, mutta en juurikaan puhumisessa, sillä ryhmässämme oli noin 20 opiskelijaa ja usein vain puheliaimmat olivat äänessä. Opettajat olivat kannustavia ja ystävällisiä, mutta opetus itsessään oli toisinaan yksitoikkoista, esimerkiksi uutisotsikoiden kääntämistä viikosta toiseen sanomalehtiteksteihin keskittyvillä tunneilla.

Tammikuun alussa aloitin arabian puhekielen yksityistunnit samassa yksityisessä kielikoulussa, jossa olin opiskellut myös ennen ensimmäisen lukukauden alkua. Ennen kevätlukukauden alkua ehdin opiskella kielikoulussa noin kuukauden ja varmistuin päätöksestäni, etten jatka arabian opiskelua yliopistolla vaan otan kursseja esimerkiksi sosiaalitieteistä, sillä koin kielitaitoni kehittyvän tehokkaammin yksityisessä kielikoulussa.

Otin UJ:ssa kaksi sosiaalityön maisterikurssia sekä yhden sukupuolentutkimuksen maisterikurssin. Kutakuinkin kaikki UJ:n maisterivaiheen kurssit ovat arabiankielisiä, mutta kokeiltuani muutamaa luentoa, huomasin pystyväni seuraamaan luentoja arabiaksi siihen asti karttuneella kielitaidollani. Kävin myös ennen luentojen aloittamista juttelemassa kaikille opettajille. Luentoni olivat iltaisin, joten pystyin jatkamaan puhekielen opiskelua yksityisessä kielikoulussa aamuisin. Arabian opettajani myös auttoi minua tarvittaessa luennoilla käytetyn sanaston ymmärtämisessä. Kursseilla tehtiin pääsääntöisesti ainakin yksi esitelmä ja kurssin lopussa oli kirjallinen loppukuulustelu.

 

Vapaa-aika

Lähdin Jordaniaan jo elokuussa 2019, vaikka tiedossa oli, että lukukauden UJ:ssa oli määrä alkaa vasta syyskuun alussa. Ensimmäisen viikon aikana kiersin maata ja lomailin. Ehdin vierailla Ammanissa, Petrassa, Aqabassa ja Wadi Rumin autiomaassa – ja rakastua Jordanian kauneuteen. Wadi Rumin veroista ei ole toista. Sinne olen palannut toistamiseenkin Jordaniassa oleskeluni aikana ja jokaisen Jordaniassa matkustavan täytyisi ehdottomasti kokea auringonlasku autiomaassa ja viettää yö nukkuen makuupussissa tähtitaivaan alla.

Jordaniassa on valtava määrä kohteita, joihin on mahdollista tehdä Ammanista viikonloppu- tai päiväretkiä. Kävin itse Kuolleella merellä grillaamassa ja Jordan Valleyssa poimimassa munakoisoja sekä Saltissa ja Um Qaisissa päiväretkillä. Tein kaikki retket itsenäisesti tai paikallisten ystävien kanssa. Facebookissa on myös useita vaellusryhmiä, joiden mukaan on mahdollista ilmoittautua pientä maksua vastaan. Myös yliopiston kielikeskus on toisinaan järjestänyt retkiä, mutta oman syyslukukauteni aikana retkiä ei syystä tai toisesta järjestetty.

Ammanissa on vilkas yöelämätarjonta, joskin tarjonta keskittyy ravintoloihin, baareihin ja shisha-kahviloihin, ei niinkään yökerhoihin. Ulkona syöminen on selvästi Suomea halvempaa, mutta alkoholi kutakuinkin samoissa hinnoissa.

Myös liikuntaharrastusvaihtoehtoja on paljon, mutta ne ovat pääsääntöisesti varsin kalliita. Kävin tasokkaalla kuntosalilla, jossa ei ollut erillisiä vuoroja naisille ja miehille. Kuuden kuukauden jäsenyys maksoi noin 300 dinaaria. Erityisesti yliopiston läheisyydessä on tarjolla halvempia vaihtoehtoja, mutta saleilla on usein aikarajoituksia miesten ja naisten vuorojen takia. Myös urheiluotteluita eri lajeissa järjestetään säännöllisesti. Kävin esimerkiksi katsomassa koripalloa Al Hussein Sport Cityssä. Erityisesti tunnelma Al-Wehdat -joukkueen peleissä on kokemisen arvoinen!

Yliopistolla on erilaisia harrastusmahdollisuuksia opiskelijoille. Tarjolla oli esimerkiksi musiikkia, kuvataidetta ja arabialaista kalligrafiaa. Harrastuskerhoista informoidaan kuitenkin heikosti, joten on opiskelijan oman kiinnostuksen varassa ottaa niistä selvää. Kielikeskus järjesti opiskelijoille tuntien ulkopuolella dabkea kerran viikossa. Lisäksi lukukauden alussa on mahdollista kielikeskuksen rekisteröitymisen yhteydessä ilmoittautua Language Partner -ohjelmaan, jossa kielikeskus muodostaa pareja vaihto-opiskelijoista ja paikallisista opiskelijoista kielen harjoittelemiseksi. Minusta ja kielikaveristani tuli ystäviä ja vietimme toisinaan aikaa myös yliopiston ulkopuolella.

 

Kuva: Leena Sillanpää

Terveys

Yliopistolla on tarjolla ilmainen klinikka opiskelijoille, mutta käytin yksityisiä terveyspalveluja, joka minulla oli Suomesta kattava matkavakuutus. Maksoin kulut itse ja hain jälkeenpäin hyvitystä vakuutusyhtiöstä. Käytin terveyspalveluja useaan otteeseen, koska sairastelin syksyn aikana paljon. Nyt jälkeenpäin olen todennut, että syynä oli todennäköisesti se, että harjasin hampaat hanavedellä. En siis suosittele kokeilemaan!

Hoitokulttuuri Jordaniassa on varsin erilainen kuin Suomessa. Kun hakeuduin yksityiseen sairaalaan kuumeen ja turvonneiden nielurisojen takia, minut otettiin sisään ensiapuun. Lääkäri totesi ilman laboratoriokokeita, että tarvitsevan antibioottia, jota annettiinkin seuraavaksi suoraan suoneen sekä kuuri mukaan kotona jatkettavaksi. Sama kaava toistui myös erikoislääkärin vastaanotolla sekä kaiken huipuksi apteekin tiskillä, jossa avualias apteekkari olisi mielellään myynyt minulle antibiootteja ilman reseptiä kokeiltuaan lämmintä otsaani (toim. huom. Minulla ei tuolloin ollut kuumetta). Lopulta päädyin siihen, että paras tapa toimia on käydä ensin omatoimisesti yksityisessä laboratoriossa ja mennä tulosten kanssa lääkärin vastaanotolle.

Valuutta ja hinnat

Jordanian valuutta on dinaari ja sen arvo on korkea, jopa vahvempi kuin dollarin. Tästä ja korkeista veroista johtuen hinnat Jordaniassa ovat varsin korkeita. Ruokaa ostaessa tuntui yleensä, että peruselintarvikkeet olivat Suomea kalliimpia, lukuun ottamatta jordanialaisia hedelmiä ja vihanneksia. Sen sijaan ravintolassa syöminen oli pääsääntöisesti Suomea halvempaa. Yliopistolla on opiskelijoille myös erittäin edullinen lounasravintola.

Koska julkista liikennettä ei oikeastaan ole, helpoin tapa liikkua paikasta toiseen on taksi. Taksi kannattaa tilata Uberin tai Careemin kautta, jottei joudu riitelemään kuskin kanssa hinnasta. Taksi ovat pääsääntöisesti hyvin edullisia. Noin 1,5-3 dinaarilla pääsee Ammanin sisällä lähes minne vain. Asuessani Abdalissa, kuljin yliopistolle bussilla, jossa matka maksoi vain 0,60 dinaaria/matka. Busseille ei kuitenkaan ole aikatauluja ja niitä voi ruuhkan takia joutua ottamaan kauan.

Dinaareja voi nostaa minkä tahansa paikallisen pankin automaatista suomalaisella pankkikortilla. Myös kampusalueella on useita pankkiautomaatteja. Käytin pääsääntöisesti Kuwait Bankia edullisten nostomaksujen takia. Halvin vaihtoehto on silti tuoda käteisenä euroja Suomesta ja vaihtaa nämä dinaareiksi rahanvaihtotoimistossa. Pankkikortti käy Jordaniassa usein maksuvälineenä, mutta tästä huolimatta käteisellä maksaminen on selvästi yleisin maksutapa.

Korona ja etäopiskelu

Maaliskuun 13. päivä 2020 hallitus ilmoitti, että kaikki yksityinen ja julkinen opetus kaikilla opetusasteilla keskeytetään. Vain muutamia päiviä tämän jälkeen ilmoitettiin, että myös harrastus- ja liikuntapaikat suljetaan. Tämän jälkeen oli vuorossa lentokenttä lähteviltä ja saapuvilta lennoilta. Seuraavaksi hallitus julisti ensimmäisen ulkonaliikkumiskiellon, joka kesti lähes viikon. Tänä aikana kaikki kaupat olivat kiinni, myös ruokakaupat. Hallitus yritti valmistella mekanismia, jolla ruokaa olisi toimitettu ihmisille kotiin ilman, että kukaan poistuu kotoa. Kun ulkonaliikkumiskielto raukesi 24. maaliskuuta, hallitus jakoi ihmisille leipää busseista, mutta kaupat pysyivät kiinni. Ihmisten turhautuminen alkoi kärjistyä tietyillä alueilla levottomuuksiksi, joita kuvaavat videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Tämän myötä hallitus myöntyi avaamaan pienet ruokakaupat.

Pohdin kaikkia vaihtoehtoja punnitessani jäänkö Jordaniaan vai lähdenkö kohti Suomea. Suomen Beirutin suurlähetystö tiedotti satunnaisesti tarjolla olevista lennoista, joilla maasta olisi mahdollista lähteä. Jordaniaan jääminen ei tuntunut riskittömältä, mutta ei myöskään lentäminen Suomeen, jossa odottaisi vielä Jordaniaa paljon suurempi tartuntariski. Päätinkin jäädä Jordaniaan ja pian ulkonaliikkumiskiellosta tuli arkea. Ulkonaliikkumiskielto oli voimassa aina alkaen klo. 18 illalla ja päättyen klo. 10 seuraavana aamuna. Päivän aikana kotoa sai poistua vain välttämättömien asioiden hoitamiseksi ja autojen käyttö oli kielletty. Pääsääntöisesti ulkonaliikkumiskielto julistettiin aina myös viikonlopuksi sekä toisinaan myös useamman päivän ajaksi.

Jatkoin arabian opiskelua Skypen kautta ja osallistuin yliopiston online-luennoilla Zoomissa. Yliopisto-opiskelun jatkaminen osoittautui kuitenkin varsin vaikeaksi, koska kurssien rakenne ja vaadittavat tehtävät eivät tuntuneet olevan selkeitä edes opettajille itselleen. Tämä tuntuukin olevan yksi suurimmista eroista yliopisto-opetukseen Suomessa: Kursseilla ei ole selkeää rakennetta eikä arvosanojen määräytymisestä aina ole selkeää tietoa.

Opettajat olivat kuitenkin joustavia tilanteeni suhteen ja sain sovittua sosiaalityön opettajien kanssa, että voin suorittaa kurssit loppuun esseillä. Opiskelun lisäksi arkeni koostui liikunnasta (ulkona juosten tai katolla jumpaten), kokkailusta sekä tuhansista ja taas tuhansista Skypessä vietetystä minuuteista perheen ja ystävien kanssa jutellen.

Lopuksi

Karanteenin aikana ehdin nähdä Jordanian kevään ja jopa nauttia siitä. Pyrin ottamaan karanteenista irti sen mitä voin, sillä olinhan yksi onnekkaista – olin toistaiseksi terve, karanteenissa turvallisissa olosuhteissa, pystyin jatkamaan opiskeluja sekä nauttimaan samaan aikaan auringosta. Olin myös onnekas siinä suhteessa, että ehdin viettää Jordaniassa lähes 8 kuukautta ennen koronan puhkeamista.

Jordania on äärimmäisen kaunis maa ja mielenkiintoinen yhteiskunta, jonka geopoliittista sijaintia on toisinaan verrattu myrskyn silmään. Edes vuoden aikana maasta ei tutkittava loppunut. Jordania on helpohkon murteensa takia myös erinomainen kohde arabian puhekielen opiskeluun.

 

Kuvat: Leena Sillanpää