Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija
Olin vaihdossa Externadon yliopistossa Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa tammikuusta kesäkuuhun vuonna 2020. Koronapandemian takia kaikki opetus muuttui etäopetukseksi maaliskuun loppupuolella ja yli puolet vaihtoajastani Bogotassa oli täysi karanteeni, eikä kotoa saanut käytännössä poistua muualle kuin ruokakauppaan. Vaihto oli siis aika erikoinen. Tykkäsin kuitenkin Kolumbiasta mielettömän paljon, ja koska myös Helsingin yliopistolla kaikki kurssini olivat etänä koronan takia, jäin lopulta Kolumbiaan melkein puoleksitoista vuodeksi alun perin suunnitellun viiden kuukauden sijaan. Kolumbia on uskomattoman upea maa matkailuun. Lisäksi se on kaikin puolin hyvin erilainen maa kuin Suomi, joten vaihdon aikana oppii paljon myös yliopiston ulkopuolella. Bogotassa ihmiset puhuvat melko hidasta ja selkeää espanjaa, joten se on hyvä kaupunki myös kielen oppimiselle.
Suosittelisin superlämpimästi Kolumbiaa vaihtokohteeksi ihan kaikille!
Ennen lähtöä
Lopullinen hyväksymiskirje tuli Externadosta noin kaksi kuukautta ennen vaihdon alkamispäivää. Koska lukukauden mittaiseen vaihtoon ei tarvinnut viisumia, byrokratiaa ja paperiasioiden selvittelyä oli mielestäni yllättävän vähän ennen lähtöä. Espanjantaidon todistamiseen riitti Kielikeskuksen opettajan todistus, minun tuli täyttää netissä lomakkeelle tietoni, ja kaikki sujui mukavan sulavasti. Tarjolla olleista kursseista oli käytännössä mahdotonta löytää tietoa Externadon nettisivuilta tai etukäteen mistään, joten kurssivalinnatkin jäivät sitten Bogotassa pohdittavaksi. Käytännössä ennen lähtöä piti lähinnä järjestellä ne tavalliset matkustamiseen liittyvät asiat: onhan passi pitkään voimassa, matkavakuutus, rokotteet…
Olin katsellut Bogotan kimppakämppiä erilaisista Facebook-ryhmistä jo Suomesta käsin, mutta päätin mieluummin käydä paikan päällä katsomassa erilaisia vaihtoehtoja ennen sitoutumista mihinkään. Tätä suosittelisin myös muille vaihtareille. Parempi fiilistellä naapurustoa, asuntoa, mahdollisia kämppiksiä ja vuokranantajaa ihan livenä ennen päätöksentekoa. Jos tulee epäilyttävä fiilis mistä tahansa asumukseen liittyvästä asiasta, jatka vaan etsintää! Bogotassa riittää valinnanvaraa, eikä hostellissa asuminen etsinnän ajan ole kallista. Varsinkin korona-aikana, kun kotona voi joutua viettämään erityisen paljon aikaa, kannattaa valita asumus huolella.
Toinen juttu, jota suosittelen ihan kaikille, on jonkun Suomessa asuvan kolumbialaisen tapaaminen ennen vaihtoa. Jos pystyt harjoittelemaan hänen kanssaan espanjaa, niin vielä parempi. Tällä lailla saat jo etukäteen kosketuksen maahan, sen kulttuuriin ja kieleen. Lisäksi kolumbialaiset ovat usein uskomattoman avuliaita, joten voit saada hyviä vinkkejä ja jopa kontakteja, joihin ottaa yhteyttä, kun saavut Kolumbiaan.
Alkubyrokratia vaihtokohteessa
Saapuessani Bogotan lentokentälle rajavirkailija kysyi, millä asialla olen tulossa Kolumbiaan, ja näytin Externadon hyväksymiskirjeen. Sen perusteella sain leiman, joka oikeutti kolmen kuukauden maassaoloon ja opiskeluun. Tuon kolmen kuukauden aikana minun tuli täyttää maahanmuuttoviranomaisten nettisivulla lomake, jolla oleskelua voi pidentää vielä toiset kolme kuukautta. Kyseinen pidennys oli ilmainen EU-kansalaisille. Orientaatioviikko Externadossa alkoi tammikuun loppupuolella, joten matkustelin Kolumbiassa reissussa olleiden kavereideni kanssa pari viikkoa ennen opintojen aloittamista. Jos haluaa viipyä maassa pidempään kuin 180 päivää kalenterivuoden aikana, on jo hankittava varsinainen viisumi, jossa onkin sitten huomattavasti enemmän hommaa.
Kaikki byrokratia-asiat sujuivat vaihdon aikana todella vaivattomasti. Externadossa oli 20-30 vaihtaria, joista melkein kaikki olivat ranskalaisia. Meille oli järjestetty todella hyvä ja selkeä orientaatio. Yliopistolla oli jonkinlainen opiskelijaterveydenhuolto, mutta en koskaan käyttänyt sitä, joten en osaa sanoa siitä sen tarkemmin. Ylipäänsä byrokratiasta minulla ei ole oikein muuta sanottavaa kuin että jos kysymyksiä heräsi, niin apua oli helposti saatavilla yliopistolta sähköpostitse tai puhelimella. Koronapandemian takia monet yliopiston palvelut jäivät itseltäni kuitenkin kokematta.
Asuminen
Suomen hintatasoon verrattuna asumiskustannukset olivat Bogotassa tosi edulliset. Maksoin vuokraa huoneestani kimppakämpässä La Candelariassa noin 200 euroa, joka oli paikalliseen hintatasoon nähden tosi paljon. Bogotassa on erilaisia kimppakämppä- ja coliving-tyyppisiä asuntoja, joissa asuu lähinnä opiskelijoita ja nuoria ihmisiä. Suosittelenkin lämpimästi etsimään huoneen kimppakämpästä tai jostain coliving-yhteisöstä, jos vain mitenkään voisit kuvitella, että se olisi sun juttu. Se on hyvä tapa tutustua ihmisiin ja vuokrasopimuksen tekeminen on yleensä vaivatonta, koska vuokranantaja on tottunut vaihtuviin asukkeihin. Huoneita varten kannattaa vilkaista ilmoituksia Facebook-ryhmissä, joista kaikkein aktiivisimmalta vaikutti Bogota Short Term Rentals.
Externadolla ei ole omaa asuntolaa, ja suuri osa paikallisista opiskelijoista asuu vanhempiensa kanssa Bogotan rikkaissa pohjoisosissa, josta sitten kulkevat päivittäin tunnin-parin matkan yliopistolle ja illalla taas takaisin. UniAndesin yliopistolla on oma asuntola, jossa yksi ystäväni asui ensimmäisen lukukautensa Bogotassa. Hänen mukaansa asuntolassa oli melko kaitseva meininki, koska monet asukkaista olivat alaikäisiä, eikä esimerkiksi alkoholia saanut tuoda rakennukseen – eli omaan kotiin – ollenkaan. Lisäksi keittiövarusteet ja muuta irtaimistoa oli ostettava itse, mikä muutaman kuukauden vaihtoa varten tuntuu vähän kummalliselta.
Bogota on valtava, ja jos koronasta huolimatta yliopistolla on läsnäolo-opetusta, ei kannata asua liian kaukana yliopistolta. On tavallista, että luennot alkavat jo kello 7 aamulla! Itse tykkäsin eniten Teusaquillosta, Chapinerosta ja La Candelariasta, jotka ovat alueita, joissa asuu paljon nuoria, opiskelijoita, taidealojen ihmisiä ja kansainvälistä porukkaa. Kahviloita ja ravintoloita on paljon. Pohjoisen rikkaat asuinalueet ovat kaukana yliopistoilta, eikä siellä ole niin paljoa tekemistä. Yhtä lailla kaukana yliopistoilta sijaitsevat etelä-Bogotan huono-osaiset alueet taas voivat olla melko vaarallista asustella ulkomaalaisena. Kaupunki on äärimmäisen jakautunut ihmisten varakkuuden mukaan, sekä maantieteellisesti että sosiaalisesti. Pohjoisosissa asuvat kaikkein rikkaimmat, eteläosissa köyhimmät. Bogota on äärimmäinen esimerkki siitä, millaisiin järjettömiin seurauksiin eriarvoisuus voi johtaa yhteiskunnassa.
Opiskelu ja opetus
Externado on Kolumbian parhaita yliopistoja ja opiskelijat ovat todella omistautuneita ja ahkeria. Omat kurssini olivat kaikki sosiaalitieteellisessä tiedekunnassa ja tiedekuntien välillä voi kuulemma olla suuriakin eroja, joten puhun nyt vain omasta kokemuksestani.
Kurssien valinnassa sai paljon tukea henkilökunnalta. Jokainen vaihtari meni henkilökohtaisesti valitsemaan kurssinsa vaihtareista vastanneen henkilön kanssa, joka sitten näpytti ne koneelle. Myös kurssien muutokset käytiin tekemässä henkilökohtaisesti paikan päällä. Vaihtareita ei ollut Externadossa montaa, ja ainakin minulle jäi sellainen olo, että jokaisesta pidettiin henkilökohtaisesti huolta ja apua sai, jos sitä tarvitsi. Paikallisilta opiskelijoilta kannattaa kysellä suosituksia, että mitkä kurssit ja opettajat ovat heidän mielestään olleet hyviä. Lisäksi kannattaa miettiä kurssien aikatauluja edes vähän, etteivät kurssit ole ihan hujan hajan pitkin viikkoa, toiset aamulla ja sitten toiset samana päivänä vasta illalla. Itse löysin sopivat kurssit niin, että maanantai ja perjantai olivat minulle kokonaan vapaat.
Luennoilla annettiin paljon luettavaa kotiin. Varsinkin ensimmäisinä viikkoina, kun espanjan kieli vielä tuotti minulle vaikeuksia, lukeminen oli käsittämättömän hidasta, enkä yksinkertaisesti pystynyt lukemaan jokaista artikkelia alusta loppuun. Ei kannata kuitenkaan huolestua! Jo kuukauden päästä tulet huomaamaan, että ei hitsi, nythän tämä sujuu jo paljon helpommin kuin aluksi. Kielen oppimisesta ei kannata ottaa etukäteen stressiä. Opettajat olivat myös tosi ymmärtäväisiä vaihtareita kohtaan. Kokonaisuudessaan jäi sellainen olo, että henkilökunta ja muut opiskelijat suhtautuivat vaihtareihin positiivisesti, ja arvostelu oli ehkä vaihtareita kohtaan armollisempaa kuin paikallisille opiskelijoille. Kurssien vaatimustasot vaihtelivat hurjasti opettajan mukaan. Kun olet kaikille ystävällinen, yrität parhaasi mukaan puhua espanjaa ja osoitat lukeneesi läksysi, kaikki menee hyvin.
Normaalioloissa (eli ei-koronaoloissa) jokaisessa pääaineessa oli yksi kurssi, johon sisältyi noin viikon mittainen opintomatka johonkin päin Kolumbiaa. Kaikki suosittelivat ottamaan näitä kursseja, sillä noilla opintomatkoilla pääsi paikallisten opiskelijoiden kanssa matkustamaan paikkoihin, joihin muuten ei todennäköisesti ikinä päätyisi. Minulla piti olla pääsiäisloman tienoilla kaksi viikon mittaista opintomatkaa, toinen Magdalena-joen varrella sijaitsevaan kalastajakylään ja toinen Calin lähellä asuvan alkuperäiskansan luokse. Koronan takia reissut jäivät kuitenkin harmillisesti järjestämättä.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Normaalioloissa Bogotassa on melkeinpä liikaakin tehtävää ja nähtävää. Kahviloita, teattereita, konsertteja, museoita, ravintoloita, kulttuuritapahtumia ja yöelämää riittää varmasti koko vaihdon ajaksi. Externadossa oli orientaatioviikon ajan vaihtareille paljon ohjelmaa, mutta opintojen alettua ei käytännössä enää mitään erityistä vaihtarimeininkiä. UniAndesin yliopistolla oli paljon enemmän ohjelmaa vaihtareille, koska myös vaihtareita oli kymmenen kertaa enemmän kuin Externadossa. Ennen koronaa Externadon yliopisto tarjosi valtavasti erilaisia ilmaisia kursseja joogasta salsaan, piirustukseen ja korinpunontaan. Koronan myötä kaikki tuollainen jäi kuitenkin tauolle.
Bogotalaisilla ihmisillä on hyvin erilaiset tulotasot. Vain pienenpienellä vähemmistöllä on esimerkiksi varaa käydä yliopistoa Externadossa tai UniAndesissa, ja suurin osa bogotalaisista elää vaatimattomasti. Kolumbian minimipalkka on jotain 200 euron luokkaa kuukaudessa. Voit siis löytää kahden euron lounaan ja 50 senttiä maksavan oluen yksinkertaisista muovituoliravintoloista, tai sitten 20 euron vegaaniannoksen ja viiden euron artesaanioluen hienosta hipsterikorttelista. Taksit ovat todella halpoja ja erityisesti pimeän tullen myös lyhyehköt matkat on hyvä taittaa taksilla. Taksien tilaamiseen kannattaa aina käyttää jotain sovellusta (kuten DiDi tai Cabify). Julkisessa liikenteessä on paljon taskuvarkauksia, Transmileniossa kannattaa siis olla hereillä.
Bogota on valtava kaupunki, ja turvallisuuden taso vaihtelee hyvin vartioiduista, rauhallisista ja rikkaista naapurustoista ehdottomiin no-go-zoneihin, joihin edes poliisi ei ikimaailmassa uskaltaisi astua. Päiväsaikaan Chapinero-Teusaquillo -akselilla on melko turvallista kävellä, mutta kannattaa aina vähän haistella tunnelmaa ja jutella paikallisten kanssa siitä, missä ei kannata kulkea. Puhelinta ja muita arvotavaroita ei kannata ottaa esiin oikeastaan missään kadulla kävellessä muuta kuin jos on ihan pakko.
Jos haluat matkustaa ympäri Kolumbiaa, lentäminen on usein paras vaihtoehto pitkille matkoille, varsinkin, jos matkustamiseen varattu aika on rajallinen. Tiet ovat joissain osin Kolumbiaa todella huonoja, kaistoja vain yksi suuntaansa, ja onnettomuuksia ja maanvyörymiä sattuu aika-ajoin, jolloin tieosuus voi olla suljettuna vaikka kymmenenkin tuntia. Suht lähellä Bogotaa oleviin paikkoihin tietysti kannattaa ottaa bussi, ja osissa Kolumbiaa on myös hyviä moottoriteitä. Lennot ovat kuitenkin halpoja. Kannattaa siis tutkia ja miettiä, kumpi on parempi vaihtoehto millekin matkalle.
Kolumbialaiset auttavat usein todella mielellään ulkomaalaisia ja haluavat antaa maasta positiivisen kuvan. Tuttujen ja tutuntuttujen vieraanvaraisuus ja avuliaisuus oli välillä häkellyttävää. Ei kuitenkaan kannata olla naiivi, vaan suhtautua varovaisesti erityisesti silloin, jos joku tuntematon ihminen on liian avulias tai tunkeileva. Koronapandemia on sysännyt lisää ihmisiä köyhyyteen, joten voi olla, että rikollisuus on jonkin verran lisääntynyt viime aikoina. Noudata siis varovaisuutta, mutta älä pelkää turhaan etukäteen. Utelias ja avoin mieli yhdistettynä terveeseen järjenkäyttöön riittää.