Supertartuttaja on tavallinen Covid-19-potilas

Hyvin monien ihmisten tartuttajia kutsutaan lehdistössä supertartuttajiksi tai viruslingoiksi. Luulin että he ovat potilaita, jotka ovat muita tehokkaampia tartuttajia. Nyt en enää usko tuohon ainakaan Covid-19:n osalta. Supertartuttaja on todennäköisesti täysin normaali Covid-19-virusta poteva henkilö. Virus on virus on virus on virus. Sen tartunnasta seuraa useimmiten samantapainen taudinkuva eri ihmisryhmissä. Uuden korona-viruksen vaikea tautimuoto liittyy korkeaan ikään, lihavuuteen ja perussairauksiin. Lapsilla oireet ovat lieviä ja tartunta johtaa harvoin vaikeaan sairauteen, vaikka siitäkin on esimerkkejä (S. Riphagen ym. Lancet 2020). Kattavissa seulontatutkimuksissa oireettomia kantajia on noin puolet tartunnan saaneista. Ehkä paras aineisto löytyy italialaisesta Vo:n kylästä, jossa kaikki testattiin (https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.17.20053157v1.full.pdf).

Tähän asti olimme siinä luulossa, että Covid-19-virukseen sairastuneista on lievästi sairaita tai oireettomia kymmeniä kertoja enemmän kuin vaikeaan muotoon sairastuvia. Nyt on myös vasta-ainetestillä päästy tutkimaan väestöä. Kliinisesti sairaiden virus-RNA:n löydöksiä ja Covid-vasta-aineiden testissä positiivisia onkin suurin piirtein saman suuruinen osa väestöä. Ruotsissakin vasta-aineita löytyy vain noin 3 prosentilla (k. HS 26.5.2020). Se on kaukana laumaimmuniteetista.

Miten nämä uudet tiedot muuttavat käsitystä Covid-19-viruksen käyttäytymisestä? Avain on siinä, että taudin alkuvaiheen vähäoireiset potilaat ovat tehokkaita aerosolitartuttajia, ja tositehokkaita ovatkin. Maaliskuun 10. päivänä kirkkokuoro kokoontui 2,5 tunnin harjoituksiin Skagitin maakunnassa USA:ssa. Paikalla oli 61 kuorolaista. Siinä vaiheessa alueella ei ollut yhtään Covid-19-tapausta ja ulkonaliikkumiskielto Washingtonin osavaltiossa julistettiin vasta kaksi viikkoa myöhemmin. Maaliskuun 17. päivään mennessä usea kuorolainen oli sairastunut hengitystieinfektioon, mikä herätti terveysviranomaiset. Muutaman viikon kuluessa 52 kuorolaista oli sairastunut ja suurella osalla heistä todettiin Covid-19-infektio. Kolme joutui tehohoitoon ja kaksi kuoli. Tartuttajalla itsellään oli vain lieviä oireita. (K. Haner ym. Morbidity and Mortality Weekly Report 2020).


Kaavakuva havainnollistaa yhden ainoan henkilön pärskeistä sairastuneiden valtavaa määrää. Yksityisyyden suojan takia tarkkaa istumajärjestystä ei ole julkistettu. Tartuttaja on väritetty punaisella. Sairastuneet ovat vaalean ruskeita ja terveet valkoisia.

Laulavia viruslinkoja on nähty myös Suomessa. Naisten päivän juhlassa lauloi ilmeisesti useampikin kuoro. On todennäköistä, että yritysjohtaja John Hartwallin syntymäpäivillä on myös laulettu – ainakin syntymäpäivälaulu. Siitä tuli traagisesti hänen kuolinlaulunsa. Yhteislaulu voi lisätä tartuntariskiä monestakin syystä. Laulajien hengitys on syvää ja he ovat lähellä toisiaan. Hyvä että kuorot laulavat nyt etänä ja tekevät hienoja ”kotikonsertteja” (katso YouTubesta Herttoniemen soinnun Leijonakuningas).

Näiden tapausselostusten perusteella tehokkaan aerosolitartunnan ikkunan on pakko olla lyhyt – kenties vain joitain päiviä, koska näitä massatartuntoja on kuitenkin pieni osa kaikista tartuntaketjuista. Taudin alkuvaiheessa aerosolileviäminen on kuitenkin murskaavan tehokasta. Olli Vapalahden mukaan virusta löytyy 2,5 päivää ennen oireiden alkua (https://www.nature.com/articles/s41591-020-0869-5). Oireiden alkaessa virusmäärä on suurimmillaan ja hiipuu muutamassa päivässä. Onkin ”puhdas” (lue likainen) sattuma, jos oireeton tartunnan saanut kävelee vajaan viikon tartuntaikkunan aikana ihmisruuhkaan, viettää siellä pari tuntia ja tartuttaa lähes kaikki ympärillään olleet (84 % kirkkokuorosta). Toinen viruslinko makaa tartuntaikkunan takana tukevasti kuumeessa kotona eikä pääse jakelemaan virusta.

Tärkeä tieto Skagitin kirkkokuoron sairastuneista on oireisten, mutta Covid-testillä negatiivisten melko suuri määrä. Se sopii hyvin siihen, että virus elää vain lyhyen aikaa ylähengitysteissä. Varmuus tästä saadaan vasta kun testissä negatiivisten Covid-vasta-aineet tutkitaan. Samoin olisi mielenkiintoista tietää, löytyykö terveinä pysyneistä ja virustestissä negatiivisilta kuitenkin Covid-vasta-aineita.

Jos olisin Covid-19, lempipaikkani olisi kesällä Ruotsin laiva ja loppusyksystä kosteat pikkujoulut. Olli Vapalahti kirjoitti: ”Silloin kun sattuu sopiva tilanne, tila ja ihmisjoukko, niin shit hits the fan…”

Näyttää siltä, että olemme pandemian kanssa tekemässä vasta tuttavankauppaa ja niskalenkki on kaukana. Aerosolitartunnan tehokkuus tekee tartuntojen estämisen vaikeaksi ilman rajoituksia. Viimeaikaisten havaintojen perusteella luulen, että Suomen linja on sittenkin ollut Ruotsia parempi, koska Covid leviää tehokkaasti infektion alkuvaiheessa, jolloin henkilö on vielä oireeton tai lieväoireinen. Laumaimmuniteetti on vielä kaukana ja vasta rokote tulee rauhoittamaan tilanteen – toivottavasti. Eristäytyminen, etäisyyden ottaminen ja maskilla suojautuminen auttavat tässä vaiheessa parhaiten rajaamaan epidemiaa.

Kiitän Olli Vapalahtea blogitekstiin tekemistään kommenteista.

Hannu Sariola
kehitysbiologian professori, Helsingin yliopisto
lastenpatologian ylilääkäri, HUSLAB

Viitteet

Shelley Riphagen, Xabier Gomez, Carmen Gonzalez-Martinez,Nick Wilkinson, Paraskevi Theocharis. Hyperinflammatory shock in children during COVID 19 pandemic. Lancet Published Online May 6, 2020 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)31094-1

Kea Haner, Polly Dubbel, Ian Capron, Andy Ross, Amber Jordan, Jaxon Lee, Joanne Lynn, Amelia Ball, Simranjit Narwal, Sam Russell, Dale Patrick, Howard Leibrand. High SARS-CoV-2 attack rate following exposure at a choir practice – Skagit county, Washington, March 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report vol. 69: 606-610, 2020. http://dx.doi.org/10.15585/mmwr.mm6919e6

9 vastausta artikkeliin “Supertartuttaja on tavallinen Covid-19-potilas”

  1. Maallikosta tuntuu, että jokin tässä ei edelleenkään täsmää.

    Aluksi siis luultiin että lieväoireisia tai oireettomia on kymmeniä kertoja enemmän kuin vakasti sairastuneita. Jos tämä on nyt osoittautunut vääräksi luuloksi, niin sehän samalla tarkoittaa sitä, että väestötasolla tauti ei leviäkään läheskään niin helposti kuin aluksi pelättiin vaan paljon huonommin.

    Julkisen keskustelun perusteella tuntuu, että tätä havaintoa ei nyt joko oikein ymmärretä tai sitä ei osata ”hyödyntää”. Kenties siksi, että ilmiötä ei osata vielä tarkasti selittää?

    Sen sijaan taudin odotettua pienempää levinneisyyttä pidetään lähinnä huonona uutisena, koska sen ajatellaan kertovan siitä, että ollaan kaukana ns. laumasuojasta.

    Maallikkona ajattelisin kuitenkin niin päin, että jos tauti on edennyt niin vauhdikkaasti ympäri maapalloa mutta kuitenkin vain niin pieni osa väestöstä on saanut tartunnan, niin isolla osalla täytyy olla jotain tartunnalta suojaavia tekijöitä (lukujen valossa rajoitukset ja social distancing eivät kai näyttäisi oikein selittävän huonoa leviämistä, paitsi toki osittain).

    Olivatpa leviämisen esteet sitten biologisia, sosiaalisia tai mitä tahansa, niin entistä epärelevantimmalta tuntuvat laskelmat siitä, että laumasuojaan tarvittaisiin 60-70% sairastuminen.

  2. Olet oikeassa tässä ei täsmää mikään vielä. Pidetään fasadia kuin teinit deittaillessa. Sen takia kannattaa olla varovainen. Toivoisin myös, että maskiasiasta tehtäisiin kunnon kliininen koe. Millainen suojaa ja miten paljon. Niin kuin Stmlle tehty raportti osoittaa asiaa tutkittu vähän. Sen sijaan on inhimillisesti väärin sanoa, että koska näin on ei maskia kannata käyttää. Pienikin suoja on hyväksi. Itse käytän maskia julkisessa tilassa. Jos olen naivi, se ei minua haittaa.

    1. Itsensä suojaaminen on hyv ä asia siitähän kaikki alkaa kun jokainen ymmärtää oman etu nsa maskilla tai ilman

  3. Vastauksena kommentoija I. Lehdon epäilyihin laumasuojaan tarvittavasta osuudesta: Suosittelen lukemaan THL:n emeritusprofessori Matti Jantusen blogimerkinnän ”Tämä korona-arpa ei voita – kiitämme kannatuksesta”. Hän kirjoittaa vasta-aineiden esiintyvyydestä eräissä Italian paikallisväestöissä:

    ”Viimeiseksi oljenkorreksi laumaimmuniteettia tavoitteleville jäi mahdollisuus, että siihen saattaisi sittenkin riittää jo 10…20% osuus tartunnan saaneita.

    ”Castigliano d’Addasta (13.4) ja Nembrosta (20.4.) valmistuneet väestön vasta-ainetulokset vievät pohjan tältäkin toiveelta. Tartunnan saaneiden osuus väestöstä osoittautui näissä kaupungeissa 66 ja 60%:ksi, korkeimmaksi missään mitattuun. Tätä alemmalla tasolla laumaimmuniteettia ei siis ainakaan olisi odotettavissa.”

  4. Nyt tää kädenvääntö ratkesi. Uusimmassa Lancetissa julkaistiin kansainvälinen meta-analyysi,joka osoittaa sitovasti, että maskit suojaavat tartunnalta ja tartuttamiselta. Naamareita on eritasoisia ja parhaimmat visiirit ja kirurgiset estävät tartunnan erittäin tehokkaasti. Jopa kotikutoisilla on tehoa, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan eri maskityyppien tehokkuudesta. Tämä tutkimus tuli kreivin aikaan, jona Ruotsin linnarauhakin rapisee.

    1. Hei, haluaisin nyt kysyä mielipidettäsi seuraavasta artikkelista, jonka löysin netistä:
      https://www.naturalnews.com/2020-06-08-who-obliterated-argument-mandatory-vaccines-contact-tracing-asymptomatic-carriers-covid-19.html

      Ihmettelin myös, miksi en löytänyt tästä WHO:n tiedotustilaisuudesta mitään Suomen mediasta…
      Vai en vaan huomannut?

      T. Lana

      https://blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/2020/06/01/supertartuttaja-on-tavallinen-covid-19-potilas/

  5. Tämä tauti tulee tutuksi hissunkissun. Sen takia on hyvä olla varovainen. On valitettavaa, että monet maat jättävät kertomatta todellisesta tilanteesta. Paikallinen maskijuttu on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on yhtäkkiä vetäistä ratkaisujen perusteeksi kunnollisia tutkimuksia. Ei kai kukaan kovan tason tutkija ole kiinnostunut noin triviaalista asiasta. Fakta on kuitenkin, että ympäri maailmaa on kuvattu massatartuntoja, joiden syynä on flunssainen tyyppi. Siinä on se ikkuna. Ainoa varma fakta on maalaisjärki. Jos edes jostakin olisi….

Kommentit on suljettu.