Yliopisto-opetus on digitalisoitunut. Kynä on vaihtunut näppäimistöön tai kosketusnäyttöön. Piirtääkö kukaan enää? Käytetäänkö käsin piirtämistä oppimisen välineenä? Tätä kysyttiin eläinlääketieteellisen anatomian opiskelijoilta viime keväänä.
Käden hienomotoriikka on ihmisellä hyvin kehittynyt, ja se aktivoi ison alueen motorisella aivokuorella. Anatomisessa piirtämisessä piirtäjän täytyy hahmottaa jokainen rakenne ja ymmärtää niiden suhteet toisiinsa nähden. Piirtämisen on todettu vahvistavan yksityiskohtien muistamista. Ihmiselimistön normaalien rakenteiden kuvaaminen kuuluu valmistuvan lääkärin osaamistavoitteisiin, joten rakenteet tulisi osata vielä anatomian kurssien jälkeenkin.
Terveystieteiden kirjasto, Terkko, tarjoaa anatomian opiskeluun digitaalisia 3D-malleja ihmisen anatomiasta. Esimerkiksi Visible Body -ohjelman voi ladata omalla laitteelle ja käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolella. Ohjelmassa oppija voi poistaa ja lisätä rakenteita ja pyöritellä mallia ruudulla. Hän voi esimerkiksi tutkia polvea kokonaisuutena tai vaikka pelkästään sen nivelsiteitä. Rakenteiden kolmiulotteiset suhteet hahmottuvat hienosti. Monia muitakin vastaavia on tarjolla. Ohjelmat toimivat myös linkkinä kuvantamisanatomiaan, radiologiaan.
Perinteisesti piirtämisellä on ollut vahva rooli anatomian oppimisessa. Tarvitaanko nyt enää käsin piirtämistä? Eläinlääketieteellisen kysely tehtiin viime keväänä anatomianjakson aikana. Opiskelijat kertoivat käyttävänsä piirtämistä laboratorio-opetukseen valmistautumiseen ja rakenteiden mieleen palauttamiseen jälkeen päin. He piirtelivät myös luennon aikana, usein eläinhahmoja ilman tarkempaa anatomiaa. Useimmat vastaajista käyttivät piirtämistä oppimiseensa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajan kannustaminen piirtämiseen lisäsi sen käyttöä opiskeluissa.
Ideoimme yhdessä yliopiston Piirustussalin kanssa myös lääketieteelliseen piirustusopetuksen. Se tarjottiin ensimmäisen vuosikurssin tuki- ja liikuntaelinanatomian opiskelijoille. Piirustusmestari Vappu Rossin antama opetus koostui kahdesta erilaisesta sessiosta. Ensimmäisessä tutustuttiin erilaisiin piirtämisen keinoihin ja käytettiin niitä käden anatomian tutkimiseen. Toisessa sessiossa hahmotettiin selän rakennetta ja asentoja elävän mallin ja rankamallin avulla. Tutkimusta ei meidän opiskelijoiden piirtämistottumuksista ole, mutta ainakin tämä kokeilu innosti pienen joukon opiskelijoita kehittämään kädentaitojaan ja hahmottamaan ihmisen anatomiaa piirrintä käyttämällä.
Suvi Viranta-Kovanen
dosentti, anatomian vanhempi yliopistonlehtori