Puolitoista kuukautta sitten Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alumnille myönnettiin ”Amerikan Nobel” eli Lasker-palkinto. Kyseessä on Erkki Ruoslahti, joka sai vuoden 2022 Albert Lasker Basic Medical Research Awardin.
Käsi ylös, kuka on kuullut tätä suomalaisittain ainutlaatuista tilannetta hehkutettavan HY:n, tiedekuntamme tai suomalaisen valtamedian toimesta? Niinpä, en minäkään. Suomessa asiasta on uutisoinut ilmeisesti vain Mediuutiset ja Lääkärilehti.
Miten tämänkaltaisen tieteen megauutisen annetaan mennä ohi hiljaisuudessa? Vaikka lääkiksessä ollaan tehty ja tehdään maailmanluokan tutkimusta monellakin alalla, menestystarinoista laajasti viestiminen jättää toivomisen varaa. LTDK:lla ei ole erityistä kansainvälistä profiilia eikä brändiä. Niiden luomiseksi tarvitaan aktiivista, ammattimaista ponnistelua. Vain siten voimme houkutella lisää ulkomaisia, lahjakkaita tutkijoita Meilahteen ja nostaa tutkimuksen tasoa edelleen.
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM on onnistunut kansainvälisessä tunnettuudessa erinomaisesti. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudelleen, vaan voisimme lääkiksessä ottaa monessa oppia Meilahden naapuriltamme.
Lähdetään liikkeelle nimestä. LTDK:n tutkimuksen keihäänkärki ovat tutkimusohjelmat, jotka toimivat Tutkimusohjelmayksikössä, engl. Research Programs Unit, RPU. Tästä nimestä tulee lähinnä mieleen Neuvostoliitto ja viisivuotissuunnitelma. Research Programs Unit lienee vahvoilla haukotuttavimpien nimien maailmanlistalla. Vuonna 2016 RPU:ssa järjestettiinkin nimikilpailu, jonka avulla nimihirviöstämme oli tarkoitus päästä eroon. Voittajaehdotukset olivat tuolloin Helsinki Biomedical Research Center (HBRC) ja Helsinki Institute of Medical Research (HiMED). Tarina ei kerro, mihin nimenvaihdoshanke tuolloin kariutui. Tutkimusohjelmayksikkönä joka tapauksessa jatkamme edelleenkin.
Ulkomaista näkyvyyttä FIMM:lle tuo myös esimerkiksi kansainvälinen väitöskirjatutkijoiden hakuohjelma, joka on järjestetty vuosittain jo vuodesta 2010. Viimeiset kaksi vuotta myös FIMM:n ulkopuoliset ryhmät LTDK:ssa ovat voineet osallistua tähän, kiitos Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun panostuksen. Tämä haku on loistava rekrytointikanava, ja erityisesti kovatasoisia ulkomaisia opiskelijoita on saatu sitä kautta tavoitettua. Vaikka Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu lopetetaan 31.12.22 (alkaen 1.1.23 on enää yksi, koko HY:n kattava tutkijakoulu), LTDK:n osallistuminen tähän erinomaiseen hakuun on tärkeä turvata jatkossakin. Tohtorikoulutus on luontevin kanava lisätä kansainvälistä henkilöstöä.
Toivon, että voimme tunnistaa hyviä käytänteitä ja hyödyntää niitä tulevaisuudessa entistäkin vahvemman, kansainvälisesti näkyvämmän tutkimusyhteisön luomiseksi Meilahdessa. Nämä ovat pieniä panostuksia, joilla on suuria ja kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia tutkimukselle ja tutkimuspohjaiselle opetukselle.
Liisa Kauppi
Kirjoittaja on 2. kauden apulaisprofessori ja Biolääketieteen tohtoriohjelman (Doctoral Programme in Biomedicine, DPBM) johtaja.