TM Karoliina Nikulan syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistutekäytänteitä eettisestä näkökulmasta tarkasteleva tutkimus on herättänyt vilkasta keskustelua kuuloalalla ja kuurojen lasten vanhempien parissa jo ennen väitöstilaisuutta. Kuuloavain.fi-sivusto julkaisi aiheesta pidemmän artikkelin 4.11.2015. Sivusto tarjoaa vertaistukea ja tietoa kuulovammaisten lasten vanhemmille. Continue reading “Nikulan väitös herättänyt keskustelua”
Kiihkeänä lukiolaisena esitin etiikan tunnilla epäilyksen, oliko Hitler ihminen lainkaan. En tarkoittanut, että hän olisi ihmistä pahempi, demoninen hahmo. Pohdin, todistivatko hänen julmat tekonsa hänen olevan jonkin muun lajin edustaja, ei-ihminen tai ei täyteen ihmisyyteen kasvanut olento. Heitollani tulin osuneeksi moraalifilosofiseen kysymykseen pahuuden alkuperästä. Sorruin loogista tarkastelua kestämättömiin mutta useille ihmisille tyypillisiin ajatteluvirheisiin.
“Ihminen kaipaa myös nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemista. Monien tutkimusten mukaan onnellisuuteen vaikuttaakin eniten toiset ihmiset: mielentilat ovat kytköksissä siihen, kuinka ihmistä kohdellaan”,
kirjoittaa Virpi Mäkinen Teologia.fi:n uusimmassa pääkirjoituksessa ja toteaa, ettei materiaalinen apu yksin riitä. Köyhyyden poistamiseen tarvitaan ihmisten toimijuuden vahvistamista.
“Köyhyys riistää ihmiseltä jopa kyvyn uskoa, että hänellä on oikeus tavoitella jotakin parempaa ja kyvyn kuvitella, mitä hyvä elämä voisi hänelle tarkoittaa”,
sanoo Katariina Väisänen artikkelissaan Köyhällä ei ole tilaa toimia.
Lue lisää historiallisesta ja ajankohtaisesta köyhyydestä Teologia.fi:n ja Teologisen Aikakauskirjan Köyhyys-teemanumerosta.
Liiketoiminnan vastuullisuus on kestävän kehityksen ydintä. Mistä sen juuret juontuvat, mihin sitä tarvitaan? Mitä se merkitsee yhteiskunnalle ja valtiolle, entä itse ihmiselle? Voiko vastuun filosofiaa sovittaa yrityksiin? Mitä talouskasvulle kuuluu? Onko suuryritysten valtaannousun myötä luvassa uusi moraalijärjestys, kuten jotkut tutkijat ounastelevat? Olemmeko enemmän valtion kansalaisia vai yritysten asiakkaita, jäseniä, osakkaita?
Näistä kysymyksistä alustaa Antti Salo gradunsa pohjalta syksyn ensimmäisissä sosiaalietiikan iltamissa 14.9. klo 16-18 teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa. Tervetuloa, sosiaalietiikasta kiinnostuneet!
Continue reading “Iltamissa 14.9. aiheena yritysvastuu”
Sosiaalietiikka.fi:ssä käytössä ollut mahdollisuus kommentoida tekstejä Facebook-sovelluksen kautta on poistettu käytöstä 5.8.2015 alkaen toistaiseksi. Ratkaisuun on päädytty, koska heinäkuussa julkaistuun blogikirjoitukseen liitettiin useita täysin asiattomia kommentteja. Asiattomina kommentteja on pidettävä sillä perusteella, että niissä puututtiin kirjoituksen aiheen ja asian sijaan kirjoittajaan, jota uhkailtiin ja loukattiin. Tällaista emme yhteisessä blogissamme suvaitse.
Tieteellisen toiminnan pitäisi ihanteiden mukaan olla laadukasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tämä lienee niin tutkijoiden, koko tiedeyhteisön kuin yhteiskunnan tiedepoliittisten päättäjienkin toive. Mutta millaisin keinoin tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta pyritään lisäämään ja mitä siitä seuraa tutkimusetiikalle?
Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta eli tutkimuksen aikaan saamista muutoksista tiedeyhteisön ulkopuolisessa maailmassa eivät vielä kerro tutkimuksen laadun arvioinnissa käytetyt mittarit. Näitä ovat bibliometriset tiedot, kuten tutkimusjulkaisujen määrät ja niiden toisissa tutkimuksissa saamat viittaukset.
Vaikuttavuutta ei saada aikaan yksistään tiedeyhteisön tai tutkijoiden toiminnalla. Olennaista on, miten vaikuttamisen kohteet toimivat.
Continue reading “Tieteen vaikuttavuus edellyttää luottamusta”
Aloita lukukausi reippaasti sosiaalietiikan intensiivikurssilla! Yhteistoimintaa ja sen etiikkaa tarkastellaan monen ihmisen keskinäisenä vastavuoroisuutena.
Mikä: Monenkeskeinen vastavuoroisuus – yhteistoiminnan etiikka, 2 -3 op. Sosiaalietiikan pääainekurssi TES335.
Milloin: Intensiivijaksolla ma 24.8. – pe 28.8.2015 klo 8-12
Kenelle: Erityisesti sosiaalietiikan pääaine- ja jatko-opiskelijoille
Miksi: Koska toisten kanssa toimiminen on innostavaa ja joskus monimutkaista! Continue reading “Osallistu intensiivikurssille elokuun lopussa”
TT Mari Stenlundille myönnettiin eilen keskiviikkona 22. huhtikuuta Helsingin yliopiston rahastojen juhlassa väitöskirjapalkinto psykoottisen henkilön uskonnonvapautta tarkastelevasta väitöskirjastaan.
Perusteluissa ylistetään Stenlundin tutkijankykyjä:
”Stenlund on paitsi erittäin taitava teoreetikko myös sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen pyrkivä rohkea uudistaja, joka työssään on kyennyt yhdistämään teoreettisen moraalifilosofian ja soveltavan etiikan.”
ja tutkimuksen monitieteisyyttä ja eettistä merkitystä:
”Stenlundin väitöskirja on tärkeä puheenvuoro ihmisoikeusajatteluun, mutta siinä otetaan myös kiinnostavalla tavalla kantaa psykoosin luonteesta käytävään filosofiseen keskusteluun.”
mutta myös käsiteanalyyttista lähestymistapaa:
”Stenlundin tapa käyttää käsitteellisiä analyysivälineitä kehittää ja laajentaa perinteistä filosofista käsiteanalyysimenetelmää niin, että hän kykenee tutkimuksessaan tarkastelemaan filosofisesti kiinnostavien teoreettisen kysymysten lisäksi myös polttavia sosiaalisia ongelmia. Hänen lähestymistapaansa voitaisiinkin kutsua sosiaalibioetiikaksi.”
Mitä tapahtuu, kun kaksi käsitehässäkkää “suvaitseminen” ja “uhriutuminen” ynnätään yhteen? kysyvät pääaineopiskelijat Johanna Väyrynen ja Iiro Salminen sosiaalietiikan seuraavissa iltamissa maanantaina 23.3. klo 16-18 teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa. Continue reading “Iltamissa suvaitaan uhria”
Uskonto on osatekijänä monissa meneillään olevissa konflikteissa
ympäri maailmaa. Toisille uskonto on rauhantyön väline, toisille peruste väkivaltaan. Keskiviikkona 25. helmikuuta pidettävän Religion, Conflict and Ethics -kurssin avoimen symposiumin esitelmissä tarkastellaan uskonnon ja etiikan suhdetta historiallisissa ja ajankohtaisissa tapauksissa eripuolilta maailmaa.
Symposiumissa esitelmöivät RCD-maisteriohjelman opiskelijat, Religion, Conflict and Ethics -kurssin vetäjät Anna-Liisa Tolonen ja Ville Päivänsalo sekä Dhakan ja Göttingenin yliopistojen tutkija, bangladeshilainen Abu Sayem. Continue reading “Avoin symposium uskonnosta, konflikteista ja etiikasta”
