Vaihtokertomus, Tel Avivin yliopisto, Israel, syksy 2017

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen vaihtoa

Vaihtopaikan saaminen ja itse hakuprosessi sujuivat ilman suurempia ongelmia. Kerättäviä dokumentteja oli tosin melko paljon, mutta apua oli aina saatavilla sekä Helsingin yliopiston päästä että Tel Avivin yliopistoltakin. Henkilökunta vastasi hyvällä aikataululla ja sain aina vastauksen kysymyksiini. Lisäksi apua tarjosivat myös aiemmin vaihdossa olleet lähtötuutorit.

Ennen vaihtoon lähtemistä tehdään alustava kurssisuunnitelma, joka lähetetään vaihtokoordinaattorille. Vinkkini on, että valitsee hieman enemmän kursseja, kuin mitä todellisuudessa aikoo suorittaa. Tuo alustava kurssisuunnitelma muuttuu todennäköisesti matkan aikana, jos ei sinun puolesta niin yliopiston puolesta.

Viisumin saa hoidettua Israelin Suomen suurlähetystössä ja lentolippuvaihtoehtojakin on tarjolla helposti ja melko edullisestikin. Asunnon hommaaminen etukäteen tuntui melko haastavalta, joten päätin viettää ensimmäiset viikot hostellissa ja etsiä sieltä käsin asuntoa. Näin tekivät monet muutkin vaihtoon lähteneet opiskelijat. Hostellissa tapasinkin monia tulevia opiskelukavereitani.

(Tästä prosessista on kirjoitushetkellä kulunut jo miltei kaksi vuotta, joten voi myös olla, että aika kultaa muistot ja toisinaan asioiden hoitaminen aiheuttikin harmaita hiuksia.)

Lähtiessäni Israeliin jotkut tutut olivat huolissaan alueen turvallisuustilanteesta ja kyselivät paljon siitä, onko Israelissa turvallista. Vastaukseni on, että kyllä, Israelissa on turvallista. Etenkin Tel Aviv on kaupunki, jossa alueen epävakaisuus ei juurikaan näy eikä sitä koe. Myös muissa Israelin kaupungeissa on turvallista. Lisäksi Palestiinan puolellakin on turvallista (tai rehellisemmin sanottuna – siellä on turvallista minulle, sillä en ole palestiinalainen.) Gaza on kuitenkin oma lukunsa ja onkin hyvä huomauttaa, että Gazan tilanne, joka on monella tavalla järkyttävä humanitaarinen kriisi, ei missään nimessä ole kokonaiskuva Palestiinan ja Israelin välisestä tilanteesta.

Opiskelu Tel Avivin yliopistossa

Eri ryhmillä ja oppiaineilla tuntui olevan hyvin erilaisia orientaatiojaksoja yliopistolla. Kauppatieteiden tiedekunnassa opiskelleiden tuttujeni orientaatio vaikutti erittäin hyvin organisoidulta, kun taas yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan orientaatio oli mahdutettu yhteen iltapäivään ja siitä jäi kaoottinen kuva. Siellä tapasi kuitenkin muitakin opiskelijoita samassa tilanteessa ja se onkin ehkä paras vertaistuki ja apu, jota itse koin saavani. Sain kuitenkin orientaatiossa vastaukset kysymyksiini ja koordinaattori kyllä vastasi aina hänelle lähetettyihin viesteihin. Orientaatiosta jäi silti sellainen olo, että sen olisi voinut järjestää paremminkin.

Kurssiaikatauluissa tapahtui alustavien suunnitelmien jälkeen aika paljon muutoksia, ja monen ongelma olikin, että kurssit, joille olisi halunnut, olivatkin päällekkäin. Näin kävi minullekin, ja vaikka jouduinkin luopumaan muutamista kiinnostavista kursseista, niin pääsin niille kursseille, joille olin toivonutkin pääseväni. Todennäköisesti lopullinen lukujärjestyksesi on valmis vasta pari viikkoa lukukauden alkamisesta, mutta älä stressaa, näin on tilanne varmasti muidenkin vaihto-opiskelijoiden kohdalla. Pääosin opettajat ovat ymmärtäväisiä, mutta saattavat ilmaista asiansa toisinaan vähän tökerösti. Toisinaan tuntui, että vaihtokoordinaattori ja opettajat eivät kommunikoineet keskenään kovin selkeästi. Kannattaa olla itse aktiivinen ja laittaa viestiä opettajille tai koordinaattorille, kun epäselvyyden hetki tulee.

Opiskelilja-arkeni oli hyvin samankaltaista kuin Helsingissäkin. Pyöräilin yliopistolle 3-5 kertaa viikossa, kävin luennoilla ja opiskelin kirjastossa. Tel Avivin yliopisto on iso ja arvostettu koulu, mutta ikävöin toisinaan omaa kotiyliopistoani Helsingissä. Olen tottunut opiskelemaan seminaareissa ja kirjoittamaan paljon niin sanottuja reflektiopapereita, joiden myötä käsiteltäviä aiheita pohdittiin syvällisemmin, mutta Tel Avivin yliopistossa kurssini pohjautuivat professoreiden luentoihin eikä asioista keskusteltu seminaari-tyyppiseen tapaan.

Kurssien taso vaihteli hieman, mutta pääasiassa olin hyvin tyytyväinen saamaani opetukseen. Opetus oli kaikesta huolimatta tehokasta ja asioissa edettiin nopealla tahdilla. Kurssisuoritukset vaihtelivat, joillakin kursseilla loppukokeena oli monivalintatentti ja joillakin laajempi essee/tutkimustehtävä. Kampusalue oli viihtyisä ja kirjastofasiliteetit hyviä opiskelua ajatellen.

Tel Avivin rantamaisemaa.

Elämää Tel Avivissa

Tel Aviviin on helppo ihastua, sillä kaupunki on täynnä viihtyisiä ravintoiloita ja kahviloita, kilometrejä pitkä hiekkaranta tarjoaa mahdollisuudet auringonpalvontaan ja surffaukseen, ihmiset ovat monesti avuliaita ja avoimia keskustelemaan. Tel Aviv on melko kallis kaupunki, mutta suosittelen siitä huolimatta ottamaan siitä ilon irti ja viettämään aikaa hummus-paikoissa, kahviloissa ja Carmel Marketin pikkukujilla.

Tel Aviv on kuitenkin kupla, jonka sisällä on helppo unohtaa Israelin harjoittama miehityspolitiikka Palestiinalaisalueilla sekä maan muut ongelmat niin suhteessa sen naapurivaltioihin Lähi-idässä kuin oman maan sisälläkin. Tämä teki Tel Avivissa elämisen ja olemisen itselleni problemaattiseksi. Joka kerta lukiessani uutisista Gazan väkivaltaisuuksista tai Länsirannalla tapahtuneista yhteenotoista pysähdyin miettimään tilanteeni absurdiutta: Tässä minä juon aamukahviani kattoterassilla aurinkoa syleilevässä Tel Avivissa, jossa meri-ilma puhaltaa trendikkäiden telavivilaisten kasvoille, kun gazalaiset kamppailevat turvallisemman arjen puolesta. Sitä ristiriitaisuuden tunnetta on vaikea selittää.

Asunnon löytäminen Tel Avivista on täysin oma lukunsa. Jäin lopulta melko pitkäksi aikaa hostelliiin, johon aluksi saavuin, sillä asunnon metsästys turhautti ja toisaalta myös viihdyin hostellissa. Asuntojen vuokrat ovat Helsinkiä selkeästi korkeampia ja asuntojen kunto monesti Suomen standardeja heikompi. Koen silti olleeni melko onnekas asuntojen suhteen, vaikka muutinkin useampaan ottesseen vaihtoni aikana ja asuin lyhyitä pätkiä eri osoitteissa. Tutustuin moniin eri naapurustoihin kunnolla ja nyt näissä jokaisessa minulla on omat lempikatuni ja –kahvilani. Lisäksi minulla oli ihania kämppiksiä, joiden kanssa pidän edelleen yhteyttä.

Asunnon etsinnässä paras väylä on Facebook ja mahdolliset tutut kaupungissa. Lisäksi muilta vaihtareilta voi saada vinkkejä tai heistä voi hyvässä lykyssä saada jopa uusia kämppiksiä. Facebookin avulla löysin itse asuntoni ja lisäksi sen kautta ostin itselleni pyörän ja päädyin moniin mukaviin tapahtumiin.

Muita vinkkejä

Juutalaista viikkorytmiä määrittää perjantaisin auringonlaskusta alkava sapatti, joka päättyy lauantaina auringon laskuun. Sapatin aikana julkinen liikenne ei toimi. Tel Avivissa sapattia ei näe tai koe yhtä selkeästi kuin muualla Israelissa, mutta sapatti-illalliset perheiden ja ystävien kesken ovat sielläkin hyvin yleisiä. Mikäli haluat matkustaa Israelissa tai Palestiinassa (ja tätä suosittelenkin!), on hyvä huomioida sapatti matkasuunnitelmia tehdessä.

Israel on valtavan kaunis maa ja maisemat vaihtelevat paljon maan ollessa kuitenkin Suomeakin pinta-alaltaan pienempi. Kuollutmeri on omanlaisensa maisema, samoin Libanonin rajalla sijaitsevat kukkulat ja etelässä Negevin aavikko on oma kokemuksensa. Jerusalemissa olevaa energiaa ja tunnelmaa on vaikea kuvailla millään adjektiivilla – se on kokemus. Genesaretinjärvellä sijaitsee maan suurimmat banaani-, avokado- ja mangoviljelmät, jotka luonnollisesti määrittävät maisemaa paljon. Israelissa näkee ja kokee upeita maisemia enkä vastaavia ollut aiemmin missään kohdannut. Matkustaminen on melko edullista ja erittäin helppoa, sillä liikenneyhteydet ovat kattavat.

Rajamuodollisuudet, ja rajat ylipäänsä, saivat Israelissa liikkuessa aivan uudenlaiset mittasuhteet ja merkitykset. Tämän voi todeta jo viisumia hakiessa ja sen jälkeen maahan saapuessa. Tilanteissa ei kuitenkaan kannata hermostua eikä niitä kannata pelätä. Ne sujuvat ongelmitta, kun on kärsivällinen ja suhtautuu tilanteisiin rauhassa. Rajamuodollisuudet ovat jokapäiväistä alueella asuville ihmisille ja hekin odottavat vuoroaan ja vastaavat kysymyksiin rauhassa. Tätä mielenrauhaa ihmettelin tosin melko useasti ja pyrinkin sitä tavoittelemaan.

Yksi asia, johon en missään vaiheessa Israelissa ollessani ole tottunut, enkä rehellisesti ottaen haluakaan tottua, on katukuvassa ja arjessa näkyvät aseet. Sotilaat kantavat aseita checkpointeilla, mutta sen lisäksi aseita näkee sotilaiden matkassa myös kadulla kävellessä tai bussilla matkustaessa. En osta väitettä, että aseet ja niiden kantaminen lisäisivät kenenkään turvallisuutta tai turvallisuudentunnetta. Kysymykseen, jota minulta lähtiessäni siis kysyttiin, ”Onko siellä turvallista?”, voisin siis vastata seuraavasti: Kyllä täällä on turvallista ja alueen tilanne on vakaa, mutta Israelissa on silti merkittäviä turvallisuusongelmia eikä tilannetta missään nimessä voi kutsua normaaliksikaan.

Viihdyin Israelissa ja etenkin Tel Avivissa erittäin hyvin. Silti asuminen ja eläminen juutalaisessa valtiossa ei missään nimessä ollut minulle pelkästään helppoa tai nautinnollista. Tavat hoitaa asioita ja kommunikoida ovat toisinaan hyvin erilaisia kuin mihin Suomessa on tottunut. Ja toisaalta seuraavassa hetkessä voi huomata, kuinka samanlaisia me joka puolella maailmaa olemmekaan. Suurimmalta osin voisin kuvata aikaani Israelissa sanomalla, että valitettavan paljon olen ollut mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta oppinut valtavasti enkä vaihtaisi kokemuksiani mihinkään. Israeliin kannattaa lähteä avoimin mielin, kuitenkin pitäen kriittisen silmän näkemiinsä ja kokemiinsa asioihin.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *