Eri alojen ammattilaiset tekevät sosiaali- ja terveydenhuollossa työtä yhdessä ja yhä enemmän alaa myös opiskellaan yhdessä.
On se vaan kumma, miten voimaantunut olo pitkänkin opetustapahtuman loppuessa voi olla! Tämän kokemuksen jakaa yhä useampi opiskelija ja opettaja myös Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa eri ammatteihin opiskeleville luodaan yhteisiä oppimiskokemuksia jo perusopetuksen aikana. Oma ammatti-identiteetti vahvistuu samalla, kun saa tutustua taitaviin muiden ammattiryhmien osaajiin. Näin ei ole ollut aina.
Aikansa kutakin. 90-luvun hoivatieteen buumissa tiimityö nousi tehokkaaksi toimintamalliksi terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tiimityön tultua terminä tylsäksi sen korvasi osittain sana moniammatillisuus ja sittemmin ammattien välisen yhteistyön kautta monialainen yhteistyö ja oppiminen. Vaikka sanat muuttuvat, perusta ei ole muuttunut: eri alojen ammattilaiset tekevät työtään yhdessä saman päämäärän saavuttamiseksi, yhteisten potilaidemme ja koko väestön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Työtä tehdään yhdessä, mutta sitä ei vielä juurikaan opiskella yhdessä.
Monialaisen oppimisen nousukiito
Vuosituhannen alussa yhteisistä opetushetkistä eri alojen opiskelijoiden kanssa haaveileva opettaja saattoi miettiä tarkasti, kenen kuullen hän rohkeni visioida tulematta nolatuksi – kunnes kansallinen lääketieteen perusopetuksen arviointi (1) nosti kaikkien huulille jo pitkään kansainvälisenä trendinä olleen tarpeen lisätä yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa myös perusopetuksessa. Asenne työhön ja ammattiin kuuluvat osaamisen tavoitteisiin tietojen ja taitojen rinnalla, mutta niiden oppiminen onnistuu yhdessä opiskelemalla, ei niinkään tehokkaasti erillisissä ammatillisuuden tai etiikan juonneopetuksissa (2,3). 2020-luvun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija osaa pyytää ammattien välistä opetusta.
Kymmenen vuotta sitten alkaneiden valinnaisten ammattien välisen oppimisen yksittäisten opintojaksojen valikoima on kasvanut kymmeniin, ja kaikki lääketieteen opiskelijat kohtaavat myös pakollisilla opintojaksoillaan muiden alojen opiskelijoita. Yhtymäkohtia sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, kätilöksi, sosionomiksi, valtiotieteen maisteriksi tai ensihoitajaksi valmistuvien kanssa on vasta vähän, mutta tiedekunnan kaikkien koulutusohjelmien johtoryhmien tuki on vahva: myös hammaslääkäriksi, psykologiksi, logopediksi tai sote-maisteriksi valmistuvan tulee oppia muiden ammattilaisten osaamisesta ja heidän kanssaan.
Monialainen oppiminen on lähtenyt nousukiitoon vasta tällä vuosituhannella myös lääketieteen koulutuksen kansainvälisissä julkaisuissa (4). Emme ole myöhästyneet tältä lennolta. Tukena on kansallisen MEDigi-hankkeen ydinaines, jonka MEDigin ammattien välisen oppimisen jaos kokosi valmistuvan lääketieteen lisensiaatin osaamistavoitteiden pohjalta (5).
Tietoja ja taitoja työelämää varten
Yliopistot ovat vahvasti tiedeyhteisöjä. Ammattiin valmistuva siirtyy kuitenkin työelämään, missä pelkän tiedon osaaminen ei riitä. Vahva tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että monialaisessa oppimisessa saavutetaan työelämässä tarvittavat, toimivalle yhteistyölle välttämättömät oikeat asenteet, tiedot ja taidot. Bonuksena on lisääntyvä tieto yhdessä oppimisen hyödyistä potilasturvallisuudelle (3). Työuran alussa oleva valmistuva lääkäri, hammaslääkäri, psykologi tai logopedi sietää epävarmuuttaan paremmin, kun tietää jonkun muun ammattilaisen osaavan paremmin tiettyjä asioita: minun ei edes tarvitse osata kaikkea! Oma ammattirooli ei himmene vaan vahvistuu.
Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan jokainen medisiinari pääsee syksystä 2021 lähtien haastattelemaan ikääntynyttä tämän kotiin tai hoivayksikköön sairaanhoitajaopiskelijan kanssa, opiskelemaan seminaarin pienryhmissä ammatin alkeita hammaslääketieteen ja suuhygienisti- tai sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa, ja eri opintojaksojen yksittäisissä opetuksissa on jatkossakin mukana muiden alojen opiskelijoita esimerkiksi etiikkaa tai monisairaan ikääntyneen arviointia potilastapausten kautta pohdittaessa.
Usean opintojakson harjoittelujaksolla tai amanuenssuurin aikana lääketieteen kandidaatti varjostaa eli seuraa toisen alan opiskelijan tai jo valmistuneen ammattilaisen tehtäviä ja osaamista. Myös toimenpidekoulutusta järjestetään yhteisenä luomenpoistopoliklinikkana sairaanhoitaja- ja lääkäriopiskelijan päästessä harjoittelemaan yhdessä. Jo aiemmin valinnaisena jaksona ollut elvytyssimulaatio vahvistuu yhä suuremman opiskelijamäärän päästessä harjoittelemaan elvytystä hoitajaopiskelijoiden kanssa Metropolia AMK:n simulaatiotiloissa.
Opetusta yli osasto- ja oppilaitosrajojen
Osa tiedekuntamme vapaavalintaisista syventävistä opintojaksoista on ammattien välistä oppimista. Niiden määrä kasvaa ilahduttavasti niin, että valikoimaa on jo ensiaputaidoista liinauksen kautta globaaliin terveyteen tai unirytmistä tekoälyyn. Onnistuneita oppimiskokemuksia on saatu niin ensitiedon välittämisessä syöpäpotilaalle kuin palvelumuotoilun soveltamisesta ikääntyneiden kotikäynneillä. Osallistujina ovat oman tiedekuntamme lääketieteen, hammaslääketieteen, psykologian, logopedian, translationaalisen lääketieteen ja sote-maisteriopiskelijoiden kanssa opiskelijat hoitotieteistä, sosiaalialalta, farmasiasta tai insinööritieteistä.
Kiinnostus opiskelijoiden yhdessä opiskeluun on kasvanut, ja jo yksittäinen asiaan vihkiytynyt opettaja on saanut toteutuksen nopeasti valmiiksi. Toimeliaat opintoasiainkoordinaattorit ja osaava opetusväki tiedekuntamme ulkopuolisissa opinahjoissa ovat merkittäviä mahdollistajia. Innostus tarttuu. Yhteistyö usean ammattikorkeakoulun ja muiden tiedekuntien kanssa jatkuu. Mukana ovat jo Metropolia AMK, Laurea AMK, DIAK, Yrkeshögskolan Arcada, farmasian, valtiotieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta sekä Aalto yliopisto. Paljon on jo tehty, mutta isommat visiot odottavat tulevaa. Voisiko jokainen opiskelijamme astua monialaisessa pienryhmässä jopa yhteiskunnallisen vaikuttamisen tielle?
LT Helena Karppinen ja lääketieteen koulutusohjelman monialaisen oppimisen työryhmä
Viitteet
- Mäkelä Marjukka ym. Educating Doctors for the Future – Evaluation of undergraduate medical education in Finland. KARVI 2018. https://karvi.fi/app/uploads/2018/06/KARVI_1418.pdf
- Whitehead Cynthia. The doctor dilemma in interprofessional education and care: how and why will physicians collaborate? Medical Education 2007;(41);10:1010-6 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-2923.2007.02893.x
- Reeves Scott ym. A BEME systematic review of the effects of interprofessional education:
BEME Guide No. 39 Medical Teacher 2016;(38);7:656-68
http://dx.doi.org/10.3109/0142159X.2016.1173663 - Paradis Elise ja Whitehead Cynthia R. Louder than words: power and conflict in interprofessional education articles, 1954–2013. Medical Education 2015;(49); https://doi.org/10.1111/medu.12668
- Merenmies Jussi ym. Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet. 2020 https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/valmistuvan_laakarin_osaamistavoitteet_0.pdf