Kirjoitukset – Page 3 – Sosiaalietiikka.fi

Tuotantoeläinten kärsimys – merkillistä vai merkityksetöntä

Kuva: Pixabay.com/Wow Phochiangrak, public domain

Helsingin Sanomissa uutisoitiin 8.11. Säkyläläisessä luomubroileriteurastamossa mahdollisesti tapahtuneesta eläinsuojelurikoksesta, jossa teuraseläimille aiheutettiin tarpeetonta kärsimystä. Ennen teurastusta tainnuttavan sähköiskun antava vesiallas ei toiminut odotetusti, vaan useita eläimiä joutui viiltokoneeseen tajuissaan. Tällöin viilto saattoi osua lintua väärään paikkaan kuten nokkaan, tai lintu saattoi jopa joutua kalttauskoneeseen elävänä, jolloin se kuoli hukkumalla kuumaan veteen. Kyseinen toiminta oli jatkunut teurastamossa useiden vuosien ajan.

Continue reading “Tuotantoeläinten kärsimys – merkillistä vai merkityksetöntä”

Turvapaikanhakijat, kääntymisen aitous ja uskon mittaaminen

Turvapaikanhakijoiden kristityksi kääntyminen ja sen vaikutus turvapaikan saamiseen on ajankohtainen aihe varsinkin kirkollisessa mediassa. Kristityiksi kääntyvien turvapaikanhakijoiden on syytä epäillä joutuvansa vainon uhreiksi, mikäli heidät palautetaan kotimaahansa. Turvapaikasta päättävien viranomaisten täytyy selvittää, onko vainon uhka todellinen ja uskonnollinen kääntyminen aitoa.

Continue reading “Turvapaikanhakijat, kääntymisen aitous ja uskon mittaaminen”

Kokemus pahasta ja selviytymisen sanat

Kaksi vuotta sitten Pariisi heräsi pahan aamuun. Edellisen illan ja yön aikana terrori-iskuissa oli kuollut 130 ihmistä ja haavoittunut yli 400. Iskujen toisena vuosipäivänä Yle esitti dokumentin Vihaani ette saa. Sen tekijä, Antoine Leiris, menetti terrori-iskussa vaimonsa. Dokumentti on sikäli harvinainen kuvaus moraalisesta pahasta, että siinä ei ensisijaisesti etsitä syyllistä, selitystä tai vastuunkantajaa. Katse käännetään pahan tekijästä pahan kokijaan. Leirisin haastateltavina on vuoden 2015 terrori-iskun selviytyjiä ja iskussa läheisensä menettäneitä, mutta myös aiempien terrori-iskujen koskettamia. Continue reading “Kokemus pahasta ja selviytymisen sanat”

Ihmisen vai toiminnan tuomio

Kuva: Pixabay.com/Peggy und Marco Lachmann-Anke, public domain

Pitkin syksyä olemme kuulleet, miten Myanmarin armeija ja rajaviranomaiset ovat tappaneet ja raiskanneet alueella asuneeseen rohingyavähemmistöön kuuluvia. Väkivalta on ajanut satojatuhansia ihmisiä maanpakoon.

”Rohingya-väestön järjestelmällinen syrjintä on jatkunut Myanmarissa vuosikymmeniä. Natsi-Saksan tapaan muun muassa äärinationalistiset buddhalaissaarnaajat ovat levittäneet vihaa ja kutsuneet vähemmistökansaa eläinten nimillä”, kirjoittaa toimittaja Ville Similä Helsingin Sanomissa 22.10. julkaistussa uutisessa “Kansanmurha alkaa nimittelystä”.

Juttu pysäytti, sillä siinä kuvattu epäinhimillistävä retoriikka oli yllättävän tuttua. Vastaavaa nimittelyä löytyy suomalaisesta verkkokeskustelusta, johon osallistuvat mieltävät vastustavansa rasismia. Continue reading “Ihmisen vai toiminnan tuomio”

#MeToo

Kuva: Pixabay.com/ibrahim62, public domain

Yksityisestä kokemuksesta tulee yleinen ilmiö, kun se yhdistää kaikkia tai lähes kaikkia johonkin ryhmään kuuluvia. Ajattelin ensin olla liittämättä #metoo-tunnusta some-päivitykseeni. Jo pelkkä ajatus toi mieleen monta inhottavaa muistikuvaa ja tunti tunnilta niitä pulpahti lisää tukahdutettujen muistojen kätköistä.

Continue reading “#MeToo”

Suutu jo!

Saamme päivittäin lukea lehdistä ja sosiaalisesta mediasta, miten jokin kommentti, teko, tai kirjoitus on ”nostattanut someraivon.” Usein ”some kuohuu” syystäkin. Monesti on perusteltua esittää kritiikkiä vallanpitäjiä kohtaan tai kritisoida julkisessa keskustelussa esiintyviä moraalisesti arveluttavia väitteitä. Yhtä usein lynkkausmielialaa nostattava, internetin pohjaliejuista nouseva vimma on puhdasta kiukkua ilman mitään järkevää syytä. Vaikka osa sosiaalisen median kuohuista kuuluukin ns. osallistuvaan demokratiaan, on kuitenkin selvää, että netissä ilmenevä raivo on lähes aina ongelmallista: usein se estää järkevän keskustelun tärkeistä aiheista.

Continue reading “Suutu jo!”

Miten kohtelemme toista?

Kuva: Pixabay.com/Alexas_Fotos, public domain

Kissanpentu oli hylätty roskikseen Suonenjoella. Hyväksi onneksi ohikulkijat löysivät pennun, joka toimitettiin löytöeläinsuojaan. Löytöeläinsuojan pitäjä totesi tapauksesta tulleen epätodellisen olon. Häntä suututti, että joku voi tehdä tällaista.

Continue reading “Miten kohtelemme toista?”

Omatunto monimutkaistuvassa maailmassa

Kuva: Pixabay.com/Engin Akyurt, public domain

Luonnonkatastrofeja lukuun ottamatta suuri osa kärsimyksestä on ihmisen aiheuttamaa. Tuhoamme luontoa, käymme sotia, ja jaamme maapallon resursseja epätasaisesti. Jos jopa maailman vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin kuuluva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kieltäytyy näkemästä ilmaston lämpenemisen kaltaisia valtavia muutoksia pelottavana uhkana, miten meidän tulisi tavallisina ihmisinä suhtautua mieltämme painaviin, kaukana tapahtuviin tai mittasuhteiltaan suuriin globaaleihin ongelmiin? Siinä, miten käsittelemme vaikeita asioita ja omaa osuuttamme niihin on kyse kamppailusta omatuntomme kanssa. Tässä kirjoituksessa pohdin omatunnon merkitystä monimutkaistuvassa maailmassa käyttäen avukseni saksalaissyntyisen politiikan teoreetikon Hannah Arendtin kirjoituksia omatunnon käsitteestä.

Continue reading “Omatunto monimutkaistuvassa maailmassa”

Monitieteinen tutkimus on vaativaa käännöstyötä

Kuva: Pixabay.com/StockSnap, public domain

Monitieteisyys tai tieteidenvälisyys eivät ole uusia ilmiöitä. Uutta on sen sijaan se painoarvo, joka näille tieteen tekemisen tavoille on viime aikoina annettu. Kaikesta nostatuksesta huolimatta useat monitieteisissä ympäristöissä työskentelevät tukijat tunnistanevat kokemuksen jännitteiden keskellä elämisestä. Omat kysyvät, tahraako tuo nyt alan tutkimusta väärillä vaikutteilla. Vieraat ihmettelevät, yrittääkö tuo tulla mestaroimaan puutteellisine tietoineen meidän tutkimusalallemme. Jännitteiden välillä luoviminen ei aina ole helppoa. Miksi monitieteisyys on niin vaikeaa?

Continue reading “Monitieteinen tutkimus on vaativaa käännöstyötä”

Palkinto hyvästä teosta

Kuva: Unsplash.com/Sunset Girl, public domain

Koen olevani materiaalisesti ajatellen verrattain kivassa asemassa. Minulla on koti, siis katto pään päällä. Jääkaapissa on ruokaa. Jos jääkaapissa ei ole ruokaa, voin hakea sitä kaupasta. Kauppamatkalla olo on turvallinen. Illalla voin nukahtaa pehmeiden vällyjen väliin. Välillä rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen vähän yli. Mitäpä minä, onnellinen, voisin tehdä muutamalla ylimääräisellä eurollani?

Continue reading “Palkinto hyvästä teosta”