Kirjoitukset – Page 4 – Sosiaalietiikka.fi

Mitä on kärsimys? – Ajatuksia kärsimyksen kokemuksen arvokkuudesta

Kuva: Unsplash.com/Volkan Olmez, public domain

Voimakkaan humaltumisen paras puoli on seuraavan päivän luhistuminen, armoton krapula, todella paha olo, jossa ”fyysisen heikkouden päälle kasautuu kosmisia yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen tunteita”. Näin väittää Antti Nylén, joka kirjoittaa uusimmassa esseekokoelmassaan (2016) hienosti humaltumisesta ja krapulasta (s. 278 – 281). Krapulan kokemus on länsimaiselle ihmiselle arvokas, koska se on ”ensimmäisessä maailmassa” elävälle lähestulkoon ainoa tila, joka pakottaa nöyrtymään oman inhimillisen haurautensa edessä.

Nylén johdattaa kärsimyksen teeman äärelle. Mitä on kärsimys? Ja miksi kärsimyksen ja oman inhimillisen haurauden kokeminen pitäisi olla tärkeää?

Continue reading “Mitä on kärsimys? – Ajatuksia kärsimyksen kokemuksen arvokkuudesta”

Feminist af? Kuka valmisti kantaaottavan t-paitasi?

Kuva: Flickr.com, Social Enterprise UK (CC BY 2.0), kuvaa rajattu.

Feminismistä on tullut muotia ja se näkyy niin katukuvassa kuin somessa. Feministin sloganein varustelluista t-paidoista on tullut trendikäs valinta. Pikamuotiin erikoistuneella H&M:lla on mallistossaan feministisiä paitoja, Monki (joka kuuluu H&M -ketjun omistukseen) normalisoi kuukautisverta ja karvoitusta. Paidat julistavat naiseuden moninaisuutta ja jokaisen naisen oikeutta itseilmaisuun ja olemassaoloon. Feministi-ikoniksi nousseella Beyoncélla on uusimpaan Lemonade-levyynsä liittyviä fanituotteita ja -vaatteita. Beyoncén keskeinen sanoma on, että jokainen (nainen) voi tuntea itsensä arvokkaaksi syntyperään, rotuun, uskontoon, kansallisuuteen, seksuaalisuuteen, sukupuoleen tai vammaisuuteen katsomatta. Kantaaottavin sloganein varustellut paidat on kuin tehty instagrammattavaksi: kantaja voi kertoa arvoistaan ja kokea yhteisöllisyyttä globaalilla tasolla. Feminismin valtavirtaistuminen on hienoa silloin, kun tasa-arvon ideaalit ulottuvat näyttävästä insta-kuvasta mainontaan ja tuotantoketjun alkupäähän. Mutta onko näin? Tiedätkö, kuka ompelee asennepaitasi?

Continue reading “Feminist af? Kuka valmisti kantaaottavan t-paitasi?”

ERICH on totta!

European Research Institute for Chaplaincy in Healthcare (ERICH) lanseeraus Leuvenissa, Belgiassa. Kuva: http://www.pastoralezorg.be/page/events/#launch European

Nyt se on totta, eurooppalainen sairaalasielunhoidon tutkimuskeskus on lanseerattu! KU Leuvenin yliopiston kainalossa toimiva ERICH sai riemullisen vastaanoton kesäkuun alussa. Paikalla oli 180 kiinnostunutta sairaalasielunhoitajaa, tutkijaa ja alan toimijaa 16 eri maasta.

Continue reading “ERICH on totta!”

Toiveikkuutta kehräten

Kuva: Pixabay.com/Martina Lepore, public domain

Kesäkuun alun ja menneen helluntaipyhän uutiset olivat kaukana mieltäylentävästä. Lontoossa tapahtui terrori-isku. Kotimaassa poliisin edustajat jäivät kiinni asiattomasta kirjoittelusta. Jos on aihetta todeta, että jokin ”näyttää h******n pahalle”, oltaneen myös oikeutettuja pohtimaan, onko tämä jokin todella ”h******n pahaa?

Continue reading “Toiveikkuutta kehräten”

Vihapuhe on vääristynyttä dialogia

Kuva: Unsplash.com/Francis MacDonald, public domain

Vihapuheelle on tunnusomaista, että puhutaan ohi. Kun vihapuhe yltyy hurjaksi, mikään ei tunnu olevan kauempana vuoropuhelusta. Aikaisemmin Ilse Paakkinen on määritellyt artikkelissaan vihapuheen näin:

”Vihapuhe on suvaitsemattomuuteen perustuvaa sanallista syrjintää, jolla pyritään vahvistamaan ja ylläpitämään olemassa olevia valtasuhdehierarkioita rajaamalla (julkista) keskustelua ja vähemmistöjen mahdollisuuksia osallistua siihen. Vihapuhe voi kohdistua uhrin sosioekonomiseen asemaan, uskontoon, elämänkatsomukseen, rotuun, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sairauteen tai vammaisuuteen.”

Entä jos vihapuhe ajateltaisiinkin dialogiksi? Mitä sen dynamiikasta voisi paljastua?

Continue reading “Vihapuhe on vääristynyttä dialogia”

Lääke yksinäisyyteen

Kuva: Unsplash.com/Mike Wilson, public domain

Yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen pahoinvointia aiheuttava ongelma. Tästä vallitsi yksimielisyys Suomelaisten yksinäisyys -hankkeen viimeisessä työpajassa, johon sain osallistua viikko sitten. Työpajassa tutkijat, kansalaisjärjestöjen toimijat ja toimittajat jakoivat tietoa ja ajatuksia yksinäisyyden syistä ja siihen vastaamisesta. Osallistujien näkökulmien kirjoa luotaa Katarina Blomqvistin toimittama radiodokumenttisarja ”Kymmenen teesiä yksinäisyydestä”.

Toisinaan yksinäisyyden lääkkeeksi tarjotaan yhteisöllisyyttä. Lääkkeeksi yhteisöllisyysilmiö on sangen epämääräinen eikä vaikutuksiltaan yksiselitteisen hyvää tekevä. On siis tehtävä tarkempi erottelu yksinäisyys-oireyhtymän ja yhteisöllisyys-lääkkeen välillä.

Continue reading “Lääke yksinäisyyteen”

Puolustajan vaikea asema

Donald Trumpin vaalivoittoa ja Ison-Britannian brexit-kansanäänestystä on analysoitu monesta näkökulmasta. Niitä samoin kuin Ranskan taannoisia presidentinvaaleja on tulkittu perinteisen poliittisen vallan tappiona. Järjestelmä ei takaa ihmisille kokemusta yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Myöskään tulevaisuus ei enää näytä lupaavan parempaa vaan pikemminkin huonompaa.

Continue reading “Puolustajan vaikea asema”

Ihmisistä huolissaan

Tietokirjailija ja AiRo (tekoäly & robotiikka) teknologioiden asiantuntija Cristina Andersson kirjoittaa Tieto Oyj:n Tietoa tulevasta –blogissa otsikolla ”Robottien kanssa maailmaa parantamaan” uuden teknologian ja robottien roolista tulevaisuuden työelämässä. Anderson kuvaa, miten robottien rooli esimerkiksi auttamistyössä vahvistuu, eikä niistä siksi kannata olla huolissaan. Tässä hän on oikeassa.

Continue reading “Ihmisistä huolissaan”

Yksityistäminen ei ole ainoa vaihtoehto – yhteinen omistajuus yksityisen ja julkisen rinnalle

Maailman väestön kasvaessa, fossiilisten polttoaineiden ehtyessä ja maaperän köyhtyessä on luonnonvarapolitiikka yksi polttavimmista maailmanlaajuisista kysymyksistä. Monien johtavien taloustieteilijöiden mukaan ympäristökriisin juuret ovat omistusinstituutiossa: esimerkiksi Björn Wahlroos kirjoittaa uusimmassa, vuonna 2015 ilmestyneessä teoksessaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta omistajuuden puuttumisen olevan ympäristökriisin syy – omistajuuden ilmaantuminen taas siihen vastaus.

Continue reading “Yksityistäminen ei ole ainoa vaihtoehto – yhteinen omistajuus yksityisen ja julkisen rinnalle”

Hämärä puhe turvapaikkatilanteesta rapauttaa käsitystä kansainvälisten sopimusten sitovuudesta

Sisäministeriö teetti Vaasan yliopistolla tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten turvapaikanhakijoita ja turvapaikkapolitiikkaa koskevia mielipiteitä. Tutkimus ja sen tulosten uutisointi liittyy osaksi julkista keskustelua, jossa siirretään huomio pois pakolaisten oikeuksista ja keskitytään suomalaisten tuntemuksiin.

Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka -tutkimuksen tavoite oli “saada mahdollisimman kattava kuva suomalaisten näkemyksistä, kokemuksista ja mielipiteistä koskien turvapaikanhakijatilannetta sekä ideoita toiminnan kehittämiseksi tulevaisuudessa.” Moni media tarttui tutkimuksen tuloksiin ja uutisoi kansalaisten pitävän turvapaikanhakijoita koskevaa keskustelua polarisoituneena.

Continue reading “Hämärä puhe turvapaikkatilanteesta rapauttaa käsitystä kansainvälisten sopimusten sitovuudesta”