Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa

Syksystä alkaen joukko monenikäisiä ja monitaustaisia ihmisiä on viikoittain harjoitellut Kouvolassa toukokuussa esitettävää oopperaa Viimeiset kiusaukset. Erilaisin vireystiloin olemme perjantai-iltaisin kokoontuneet musiikkiopistolle laulamaan. Talvesta kevääseen yhä intensiivisemmät ja paneutumista vaativat harjoitukset ovat vieneet jokaiselta myös viikonloppuisin runsaasti aikaa. Musiikkiopiston palkattu vakioväki, ulkopuoliset vuokratut ammattilaiset sekä ilmaista vapaaehtoistyötä tekevät oopperakuorolaiset paneutuvat itseään säästämättä yhteiseen projektiin.

Millainen sosiaalinen muodostelma kuoro on? Miksi vaivalloiseen ja aikaa vievään projektiin liitytään jopa ilmaiseksi? Continue reading “Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa”

Symposium inhimillisen haurauden suvaitsemisesta 22.4.

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan suvaitsemisen ja inhimillisen haurauden teemoista avoimeen symposiumiin! “Tolerating human fragility” -symposiumissa etiikan tutkijat pitävät kahdeksan lyhyttä esitelmää. Kunkin esitelmän jälkeen on mahdollisuus keskustella aiheesta.

  • Aika: keskiviikko 22. huhtikuuta 2015, klo 13.15-17:30
  • Paikka: Päärakennus, AUD II, Helsingin yliopisto

Continue reading “Symposium inhimillisen haurauden suvaitsemisesta 22.4.”

Keskellä tutkimusta, tutkimattomana

Sairaalasielunhoito elää tutkimuksen ympäröimänä, ilman että sitä itseään on juurikaan tutkittu. Sairaalasielunhoitaja tekee työtä tutkittavien ihmisten parissa. Työssä kohdattavat ihmiset ovat usein potilaita, jotka tulevat sairaalaan siksi, että heitä tutkitaan. Sairaalasielunhoitajan läheisimmät työtoverit ovat hoitajia ja lääkäreitä, jotka työkseen tutkivat ihmisiä. Lääketiede ja hoitotyö perustuvat pitkälti tutkimusnäyttöön. Sairaalasielunhoitoa sen sijaan ei juurikaan ole aiemmin tutkittu. Nyt on nähtävissä tutkimusimperatiivin visiointia sairaalasielunhoidon osalta.

Continue reading “Keskellä tutkimusta, tutkimattomana”

Introduction to Bioethics (6 ECTS) 4th to the 20th of August, 2015

Tutustu bioetiikkaan Helsinki Summer Schoolin järjestämällä ”Introduction to Bioethics” -kurssilla!

Kurssi (6 op) järjestetään 4.8.-20.8.2015 ja on oiva mahdollisuus perehtyä bioetiikkaan kansainvälisessä seurassa.

Introduction to Bioethics (6 ECTS) at the Helsinki Summer School next summer, from the 4th to the 20th of August, 2015. Apply now!

Continue reading “Introduction to Bioethics (6 ECTS) 4th to the 20th of August, 2015”

Arkipäivän tasa-arvoa

Kuva_Jeff Sheldon_Unplash.com
Asenteen muuttaminen vaatii toimintaa. Kuva: Jeff Sheldon. CC0 1.0. unplash.com.

Minna Canthin päivänä älypuhelin tiedottaa sähköpostien saapumisesta. Aamun ensimmäinen posti vaikuttaa hyvältä: otsikko lupaa kiinnostavasta konferenssista kertovaa tiedotetta. Viesti auki: ”Dear Sirs”, kirjoittaja aloittaa.

Sanat aiheuttavat fyysisen reaktion, jonka myöhemmin erittelen tympääntymiseksi ja suuttumukseksi. Viesti on lähetetty minullekin, mutta kirjoittaja sulkee puhuttelullaan minut vastaanottajien ulkopuolelle. Konferenssi, josta tiedotteessa kerrotaan, ei enää houkuttele. Continue reading “Arkipäivän tasa-arvoa”

Lisääkö pään vaihtaminen onnellisuutta

Ihmisen päänsiirto, robotit auttamistyöntekijöinä ja elinajan pidentäminen 150 vuoteen. Lääketieteen ja teknologian uusia edistysaskelia pidetään usein keinoina lisätä hyvinvointia. Uusien teknologioiden käyttöönottoa ennen  olisi kuitenkin käytävä eettinen keskustelu teknologioiden tavoitteista ja vaikutuksista. Vastaavatko ne hyvinvoinnin isoihin ongelmiin ja lisäävätkö ne ihmisten onnellisuutta?

Continue reading “Lisääkö pään vaihtaminen onnellisuutta”

Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia

Valtion ja kirkon suhde on noussut keskusteluun viime aikoina. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa avasi keskustelun kirjoituksillaan puhumalla uskontoneutraalista valtiosta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoi katsomusneutraalia valtiota. Molemmilla on hyvä tavoite, joka on samansuuntainen YK:n ihmisoikeusjulistuksen uskonnonvapautta koskevan 18. artiklan kanssa:

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

Osallistuin itsekin keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Oma näkökulmani nousee juuri ihmisoikeuksista. Jos uskonnot, katsomukset ja kaikenlaiset vakaumukset sekä ideologiat (artikla puhuu vain uskonnoista ja vakaumuksista) nähdään osaksi ihmisyyttä, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistus ne määrittelee, eikö valtion rooli tulisi olla enemmänkin ihmisoikeuksien puolustaja kuin välinpitämätön sivustakatsoja?

Continue reading “Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia”

Avoin symposium uskonnosta, konflikteista ja etiikasta

Uskonto on osatekijänä monissa meneillään olevissa konflikteissa
ympäri maailmaa. Toisille uskonto on rauhantyön väline, toisille peruste väkivaltaan. Keskiviikkona 25. helmikuuta pidettävän Religion, Conflict and Ethics -kurssin avoimen symposiumin esitelmissä tarkastellaan uskonnon ja etiikan suhdetta historiallisissa ja ajankohtaisissa tapauksissa eripuolilta maailmaa.

Symposiumissa esitelmöivät RCD-maisteriohjelman opiskelijat, Religion, Conflict and Ethics -kurssin vetäjät Anna-Liisa Tolonen ja Ville Päivänsalo sekä Dhakan ja Göttingenin yliopistojen tutkija, bangladeshilainen Abu Sayem. Continue reading “Avoin symposium uskonnosta, konflikteista ja etiikasta”

Huono-osainen – kohteesta päämääräksi

Sukelsin pro gradussani (2014) huono-osaisuuden määritelmiin. Käsite oli sekava ja se on määritelty eri aikakausina eri tavoin. Huono-osaisuuden käsitettä käytetään kuvaamaan sosiaalista todellisuutta, mutta epämääräinen ja monin eri tavoin määritelty käsite ei voi tarjota luotettavaa pohjaa sosiaalipoliittisille toimenpiteille. Huono-osaisuuden määrittelyssä tuntuu unohtuvan tärkein eli itse subjekti ja sitä määritellään ulkopuolelta ja kaukaa, mikä mahdollistaa huono-osaisen näkemisen passiivisena toimenpiteiden kohteena.

Continue reading “Huono-osainen – kohteesta päämääräksi”