Vaihtokertomus, University of Bath, syksy 2017

Farmasian tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Helsingin yliopiston vaihtopalveluiden puolelta kaikki meni sujuvasti ja apua sai tarvittaessa hyvin. Bathin yliopiston puolelta oli sitten ongelmia senkin edestä. Ihan alkajaisiksi hakuvaiheessa vastaus hyväksymisestä tai hylkäämisestä piti tulla noin kolmessa viikossa. Kolmen viikon kuluttua, kun en edelleenkään ollut kuullut Bathista mitään laitoin sähköpostia heidän vaihtopalveluille. Kuuden viikon odottelun jälkeen selvisi, että minun piti todistaa kielitaitoni olevan B2. Ylioppilastodistuksen pitkän englannin piti riittää kielitaidon todistamiseen heidän nettisivujensa mukaan ja todistuksen olinkin heille jo lähettänyt jo haku vaiheessa. Vaihtoehdoiksi kerrottiin viralliset Cambridge- ja TOEFL-kielitestit. Siinä sitten kiireesti lähdin selvittämään, että seuraavat yli sata euroa maksavat testit järjestettäisiin Suomessa vasta muutamaa kuukautta myöhemmin. Silloin otin yhteyttä Helsingin yliopiston vaihtopalveluihin. Heille kerrottiin Bathin yliopistosta, että myös Helsingin yliopiston tarjoama virallinen kielitodistus riittää. Sellaisen sain aikaisemman englanninkurssini opettajalta saman viikon aika helposti sopimalla tapaamisen ja tuomalla sinne kirjottamani parisivuisen tekstin ja lukemani tieteellisen artikkelin. Kielitodistuksen toimittamisen jälkeen meni vielä parisen viikkoa hyväksymisilmoituksen saamiseen. Jostain syystä sähköpostiosoitteeni oli vaihtunut tämän selvityksen seurauksen Helsingin yliopiston vaihtopalveluiden sähköpostiksi ja kaikki viestintä kulki nyt Helsingin vaihtopalveluiden kautta, vaikka he muutamaankin kertaan yrittivät sitä lopettaa ja itse yritin myös monessa viestissä sitä saada korjatuksi.

Lopullisen hyväksynnän jälkeen minulla oli ruhtinaalliset neljä päivää aikaa hakea Bathin yliopiston kautta asuntoa ja siinäkin jouduin ottamaan yliopistoon yhteyttä, kun tunnukseni eivät toimineet. Lopulta pääsin tekemään hakemuksen hakuajan viimeisenä päivänä. Sain siitä huolimatta huoneen yliopiston asuntolasta, jossa minulla oli oma huone ja vessan jaoin neljän ihmisen ja keittiön 12 ihmisen kanssa.

Syystä tai toisesta minua ei oltu liitetty yleiselle Bathin yliopiston vaihtopalveluiden sähköpostilistalle ja siksi en saanut esimerkiksi ensimmäisen viikon aikataulua tai mitään muuta tärkeää informaatiota opintojen aloittamisesta. Sain kuitenkin viestejä accommodation teamilta, joten aikataulun puuttumista ja muutenkin informaation olemattomuutta aloin ihmetellä vasta reilua viikkoa ennen lähtö. Eikä kukaan tietenkään sähköposteihin vastannut lähtöviikon aikana. Onnekseni asuntolassa oli muitakin vaihto-oppilaita, joilta sain ensimmäisen viikon aikataulun.

Perillä

Ensimmäisen viikon aikana Bathissa oli freshman week, jolloin yliopistolla oli vain fukseja ja vaihtareita. Sen aikana sain selvitettyä kaikki sähköpostilistat, aikataulut ja kurssit (vaikka vaihdoinkin kaikki kurssit toisiin kuin mitä aluksi olin suunnitellut). Kaikkien allekirjoitusten hankkiminen vaihtotodistuksiinkin onnistui ensimmäisen viikon aikana sujuvasti. Farmasian tiedekunnassa oli vain yksi toinen vaihto-opiskeija minun lisäkseni. Vaihtareille järjestetyissä freshman week -tapahtumissa luotiin epävirallinen Whats app -ryhmä vaihtareille, jonka kautta löysimme toisemme tämän toisen farmasian vaihtarin kanssa. Hänen kanssaan menimme yhdessä ensimmäisiin tapaamisiin farmasian tiedekunnan vaihtarikoordinaattorien kanssa ja lopulta meillä oli kaksi yhteistä kurssiakin, joten opiskelu Bathissa alkoi oikein hyvin.

Halusin vaihtaa kaikki alun perin valitsemani kurssit toisiin kursseihin ja koska lähdin vaihtoon suorittamaan valinnaisia kursseja (farmaseutin tutkinnossa on hankala saada pakollisia kursseja suoritettua ulkomailla) ei niiden vaihtaminen ollut ongelma kummassakaan päässä. Minun ja toisen farmasian tiedekunnan vaihtarin lopulliset kurssivalinnat ja kursseille ilmoittautuminen tehtiin yhdessä tiedekunnan kv-koordinaattorin kanssa. Heihin oli helppo pitää yhteyttä koko vaihdon ajan opiskeluihin liittyvissä asioissa ja he olivat saapumisen jälkeen oikeastaan vastuussa meistä vaihtopalvelujen sijaan. Muutenkin yliopistolla luennoitsijat aina kannustivat ottamaan yhteyttä, jos oli mitään kysyttävää esimerkiksi kurssin aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä. Se oli yksi suurimmista eroista Suomen ja Brittien välillä, koska opiskelijat oikeasti kysyivät luennoitsijoilta sähköpostilla lisäkysymyksiä esimerkiksi metaboliasta.

Koska olin EU:n kansalainen niin minun ei tarvinnut edes ilmoittautua poliisille. Yliopiston terveysasemalla piti käydä rekisteröitymässä eli täyttämässä paperi omista terveystiedoista ja sen prosessoinnissa meni noin pari viikkoa. Rekisteröityminen kannatti tehdä heti, sillä ennen hoitoon pääsyä se oli kuitenkin tehtävä. Sairastuessa olisi siis pitänyt odottaa pari viikkoa ennen hoitoon pääsyä tai mennä hoitoon jonnekin muualle. Sairastuinkin heti ensimmäisillä viikoilla, mutta koska rekisteröityminen oli hoidettu, pääsin nopeasti ja ongelmitta hoitoon. Hoito oli myös ilmaista, mutta lääkkeet jouduin itse maksamaan.

Asuminen ja eläminen

Asuntola oli kv-opiskelijoille, joista valtaosa oli kiinalaisia, niin myös puolet keittiökavereistani. Kulttuurieroja oli esimerkiksi siisteyden suhteen. Siivooja kävi vain kerran viikossa, joten rasvaisiin ja likaisiin liesiin oli vain totuttava. Muuten yhteiselo sujui oikein mukavasti. Sain myös parhaimmat vaihtarikaverit keittiökunnastamme. Asuminen oli kallista, itse maksoin huoneestani noin 600€ kuukaudessa ja koko lukukauden vuokra piti maksaa kerralla ennen saapumista. Hintatasoltaan Britit ovat aika lähellä Suomea ja esimerkiksi ruoka on hyvin saman hintaista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Iso-Britanniassa yliopistoilla on todella paljon erilaista järjestötoimintaa (societies) aina viininmaistelusta vaellukseen. Niistä kannattaakin ottaa heti selvää, koska ne ovat helppo tapa päästä kokeilemaan jotain aivan uutta ja jos esimerkiksi vaeltaminen kiinnostaa niin siinä pääsee samalla matkustelemaan ympäri Britanniaa halvalla ja hyvässä seurassa. Itse kävin jousiammunnan peruskurssin.

Oman kokemukseni mukaan suurin osa vaihtareista saa kavereita lähinnä toisista vaihtareista, sillä luentokursseilla on hankalaa tutustua paikallisiin opiskelijoihin ja vapaa-ajalla vaihtareille järjestetään keskenään omaa toimintaa. Kaikki on tietenkin kiinni omasta aktiivisuudesta ja juuri järjestötoiminnan kautta paikallisiin varmasti tutustuu hyvin.

Kannattaa myös matkustella maan sisällä niin paljon kuin vain on mahdollista. Matkustelu oli helppoa busseilla ja junilla sekä yksityisten yritysten järjestämillä päivämatkoilla. Niidenkin hintataso oli sama kuin Suomessa tai jopa edullisempia. Itse kävin melkein joka viikonloppu uudessa kaupungissa tai kylässä.

Mitä papereita ja todistuksia kannatti tai piti ottaa mukaan

Bathissa minun ei tarvinnut todistaa enää kielitaitoani enkä tarvinnut muitakaan papereita. Olin Suomessa tulostanut vaihtosopimuksen ja Learning agreenmentin. Suomessa mukaan tulostin myös hyväksymiskirjeen Bathin yliopistosta, mutta sitäkään en tarvinnut missään vaiheessa.

Opinnot, opintojen suunnittelu, opintosuunnitelma, opiskelutyyli ja arvostelu

Vaihdossa suoritin vain valinnaisia opintoja ja kurssit valitsin oman mielenkiintoni mukaan. Kaksi kursseista (12 op. kumpikin) oli toisen vuoden farmasian opiskelijoille ja niiden sisällöstä osa oli sellaista, mitä olin Suomessa jo aikaisemmin opiskellut. Mutta paljon oli myös uutta. Nuo kaksi kurssia sisälsivät luentoja, laboratorioharjoituksia, laskuharjoituksia ja ryhmätöitä. Niihin kursseihin kuului myös kaksi sairaalavierailua ja potilashaastattelua. Muilla kursseilla olisi päässyt tutustumaan esimerkiksi steriileihin tiloihin lääketehtaassa. Kolmas kurssi oli farmakologian osastolta (siellä farmakologi ja farmasisti olivat omina tutkintoina) neurofarmakologian kurssi (6 op.) ja se olikin haastavampi kuin mitä olin ajatellut. Kurssi oli luentokurssi ja luennoitsija oli aivan mahtava. Lisäksi otin kolmen opintopisteen Cambridge-englannin kielen kurssin, joka valmisteli virallisen kokeen tekemiselle. Virallinen koe oli kuitenkin maksullinen niin en sitä tehnyt eikä sen tekeminen ollut edellytys kurssille, vaan kurssilla oli myös omat kokeet (kuuntelu-, kirjoitus- ja puheosuus).

Luentoja oli vaihtelevasti, joinain päivinä 8-14 ja joinain vain yksi. Luennot kestivät 45 minuuttia ja usein niiden välissä jouduimme vaihtamaan luentosalia. Luennoilla ei ollut läsnäolopakkoa, mutta silti koko vuosikurssi kävi tunnollisesti jokaisella luennolla.

Suurin ero opinnoissa on se, että tentit järjestetään vain kahdesti vuodessa ja yhden tentin aihealue on todella laaja. Yhteen kurssiin oli sisällytetty mikrobiologiaa, erilaisia lääkevalmistemuotoja, farmakologiaa, farmakokinetiikkaa ja formulointia. Niitä kaikkia piti opiskella tenttiä varten, vaikka rajallisen ajan takia läheskään kaikista aiheista ei kysytty. Tentin kesto oli kaksi tuntia ja siihen tosiaan meni se tasan kaksi tuntia ja tentin tarkistamiseen ei omalla kohdalla jäänyt ollenkaan aikaa. Suurin osa tenteistä oli monivalintatehtäviä, mutta kahdessa farmasian tentissä oli mukana myös muutama essee ja laskutehtävä. Tenteissä käytettiin nimen sijaan kokelasnumeroa, joka piti kirjata papereihin.

Opiskelin samalla tavalla ja saman verran kuin Suomessakin ja sillä pääsin tentit kyllä läpi, mutta arvosanassa ei ole kehumista. Osana vaikuttamassa oli tietenkin myös kielitaito ja kiire tentin tekemisessä. Työmäärältään kurssit olivat hyvin samanlaisia kuin Suomessa, mutta toisaalta kursseilla oli myös pakko hallita kaikki hyvin ja muistaa opitut asiat myös lukukauden alusta, sillä tentissä kysymyksiä oli laajasti kaikkiin opetettuihin aiheisiin liittyen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *