Month: April 2024

Posted on

Vaihtokertomus, University College London, syksy 2023

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Lontooseen 18. päivä syyskuuta eli kaksi viikkoa ennen luentojen alkua. Ensimmäiset viikot syyslukukaudella oli tarkoitettu erilaisille University College Londonin yliopiston ja sen Student Unionin järjestämille tapahtumille. Vaihto-oppilaille järjestettiin muutamia eri tapahtumia yliopistolla, kuten mahdollisuus tavata muita vaihto-opiskelijoita ja q&a-sessio. Syvällisempää tai laajempaa orientaatiota ei järjestetty. UCL on kuitenkin hyvin kansainvälinen yliopisto ja iso osa opiskelijoista saapuu ulkomailta, joten tapahtumia ja infotilaisuuksia kansainvälisille opiskelijoille on runsaasti. Tämän lisäksi ulkomaisille opiskelijoille järjestettiin etukäteen infotilaisuuksia ja kurssi netissä, joissa käsiteltiin monipuolisesti eri aiheita, kuten asunnon hankkimista, viisumeita ja halvimpia ruokakauppoja. Yksi huomioon otettava asia on, että yliopiston infotilaisuuksiin piti varata paikka ajoissa etukäteen ja paikalle ei välttämättä päässyt ilman varausta. Yliopiston henkilökunta on todella avuliasta ja opiskelijoille määrätään opettajatuutori, jolle voi halutessaan mennä juttelemaan eri aiheista ja jonka tapasimme vaihdon alussa. Yliopisto tarjoaa kaikille opiskelijoilleen tukea myös erilaisiin aiheisiin, kuten mielenterveyteen ja opiskeluun liittyen. Tämän lisäksi vaihdon aikana tiedekunnassani kokeiltiin tutorointia tiedekunnan opiskelijoiden suunnittelemana. Tapasimme heitä ja muita tiedekunnan vaihto-oppilaita pari kertaa syksyn aikana, mutta kuulemani mukaan toimintaa ei jatkettu kevätlukukaudella.

Ensimmäiset viikot vaihtokohteessa etenivät nopeasti uusiin ihmisiin ja kaupunkiin tutustuessa. Vähitellen kaupunki alkoi tuntua kodilta ja kaikki ei ollut yhtä uutta kuin vaihdon alussa. Jälkikäteen mietittynä ensimmäiset viikot olivat todella ikimuistoisia ja jännittäviä. Suosittelenkin ottamaan ensimmäisistä viikoista kaiken irti. Tutustu ihmisiin, osallistu tapahtumiin ja lähde tutkimaan uutta kotipaikkaasi. Toisaalta välillä arki vaihdon alussa tuntui hieman hektiseltä, sillä kaikki oli niin uutta ja erilaista. Oman kokemuksen mukaan tämä hektisyys helpottaa kuitenkin vähitellen.

Arki kohteessa ja vapaa-aika

Vaikka vaihtokohde rupesi nopeasti tuntumaan kodilta, en silti kokenut oikein eläväni vaihdossa normaalia arkea. Tietysti elämään kuitenkin mahtui paljon arkisia asioita, kuten ruokakaupassa käyntiä, asunnon siivoamista, opiskelua ja laskujen maksamista.  Vieraassa kaupungissa ja maassa tämä kaikki tuntui kuitenkin hieman erilaiselta ja tapahtui niin ikään huomaamatta uusien kokemusten ohella. Uutuudenviehätys kuitenkin hälvenee ja lopulta kotikulmat ovat tutut ja arkiset asiat eivät vie niin paljon energiaa. Arkeeni vaikutti paljon myös asuntolassa asuminen. Juttuhetket kämppiksien kanssa rytmittivät päivää ja yliopistolle kävellessä törmäsin usein naapurissa asuviin kavereihini. Minulla oli opetusta yliopistolla neljänä päivänä viikossa ja määrällisesti opetusta oli vähemmän verrattuna Helsingin yliopistoon. Minulle jäikin arjessa paljon vapaa-aikaa. Lontoo on suuri kaupunki, jossa on todella paljon koettavaa ja nähtävää. Toisaalta en aina edes muistanut asuvani suurkaupungissa, sillä totuin kaupungin hälinään ja kiireisyyteen. Yhden lukukauden vaihto ei riitä kaupungin tutkimiseen, ja tekemistä riittää paljon.

Itse vietin aikaa opiskelun ulkopuolella kaupunkia tutkien. Vierailin paljon museoissa, sillä ne olivat usein ilmaisia. Myös musikaaleihin sain lippuja halvalla ja kävinkin useassa musikaalissa vaihdon aikana. Yliopiston ja Student Unionin tekemänä järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia kuten jazz-iltamia, venejuhlia Thamesilla ja erilaisia teemailtoja, joihin osallistuin yliopiston kavereiden kanssa. Lontoossa on jokaiselle jotakin ja kehotan tutustumaan Lontoon mahdollisuuksiin. Pyrinkin itse kokeilemaan mahdollisimman monia asioita. Päädyinkin pelailemaan peliluolissa, ostoksille Euroopan suurimpaan ostoskeskukseen ja maistamaan uzbekistanilaista ruokaa. Käytin vapaa-aikaa myös matkusteluun ja tein junalla päiväretkiä muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Cambridgeen, Oxfordiin ja Bathiin pääsee junalla helposti. Kerkesin myös matkustamaan Skotlantiin ja jopa vierailemaan Skotlannin ylämailla. Suosittelenkin matkustamaan myös muualla Briteissä, sillä paikalliset totesivat Lontoon olevan todella erilainen ja ainutlaatuinen muihin kaupunkeihin verrattuna. Muualla vierailemalla saa monipuolisemman ja syvällisemmän kuvan vaihtokohteesta.

Vaihtoyliopiston kurssit, opetuskulttuuri ja kokeet

Suoritin kaikki opintoni kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tiedekunnan vaihto-oppilaille ilmoitettiin valittavina olevat kurssit, joista sai valita haluamansa kurssit netissä. Kaikki tutkinto-opiskelijoiden kurssit eivät olleet vaihto-oppilaiden valittavissa. Yliopiston henkilökunta hoiti kursseille ilmoittautumisen. Tämä toimi erittäin sujuvasti, mutta ystäväni muista tiedekunnista joutuivat vaihtamaan kursseja vielä opintojen alettua. Yliopisto on kuitenkin joustava ja auttaa opiskelijoita saamaan tarvittavan määrän kursseja. Valitsemani kurssit olivat education studies bachelor-ohjelman toisen ja kolmannen vuoden kursseja.  On myös mahdollista valita kursseja muista tiedekunnista, mutta itse en tätä tehnyt. Omat kurssini olivat nimeltään radical education, literacies across the lifecourse, children with disabilities: theory, politics and experince ja international development and education.

Kursseilla oli yleensä joka viikko luento ja seminaari pienemmässä ryhmässä. Seminaareissa keskusteltiin ja tehtiin ryhmätehtäviä luennon aiheeseen liittyen. Läsnäoloa seurattiin opiskelijakorttien avulla elektronisesti ja läsnäoloa odotettiin jokaiselta opetustuokiolta. Joka viikko luennolle ja seminaariin piti lukea akateemisia artikkeleita ja opiskelijoiden oletettiin osaavan keskustella aiheista näiden perusteella. Kurssien arvosana saatiin esseiden perusteella, jotka palautettiin kurssin lopussa. Minulla ei ollut vaihdossa yhtäkään koetta. Esseihin tuli käyttää runsaasti kurssin aiheeseen liittyviä lähteitä, ja ne olivat pituudeltaan yleensä noin 5-12 sivua. Toisen vuosikurssin esseiden luonnoksiin sai opettajilta palautetta ja jokaisella kurssilla annettiin paljon tukea esseiden kirjoittamiseen.

Arvosteluasteikko on periaatteessa 0-100, mutta kuulemani mukaan todellisuudessa korkein arvosana on yleensä noin 80. Läpi kursseista pääsee arvosanalla 50. Työmäärä kursseilla oli mielestäni melko sopiva. Tähän vaikutti myös se, että opettajat tukivat opiskelijoita paljon ja kannustivat keskustelemaan kurssin aiheista ja tehtävistä tarvittaessa. Arvostelukriteerit ja tavoitteet olivat myös todella selkeät. UCL on ansioitunut kasvatustieteen tutkimuksessa ja yliopisto oli tästä ylpeä. Tämä näkyikin kampuksella erilaisina esitteinä ja yliopiston tutkimusten kurssimateriaalina hyödyntämisenä.

Lukukauden kesto ja lomat

Lukukausi yliopistossa on todella lyhyt, lukukausi kestää syyskuun lopulta joulukuun puoleenväliin. Itse opetusviikkoja oli loppujen lopuksi vain 10, sillä opetus alkoi vasta lokakuussa ja marraskuun alussa opiskelijoilla oli reading week, jolloin ei ollut opetusta. Tämä on tarkoitettu kokeisiin lukemiseen tai muuhun opiskeluun. Itse matkustelin tämän viikon aikana, sillä tein opintoja tasaisesti koko lukukauden ajan. Jatkoin esseiden kirjoittamista myös Suomeen palattuani, sillä esseiden palautukset olivat vasta tammikuussa ja helmikuussa. Koska lukukausi on lyhyt, kurssien tahti on nopea. Itse pystyin hyvin nauttimaan vaihtokaupungin tapahtumista ja tekemisestä opintojen ohella, sillä aloitin itsenäisen opiskelun heti ensimmäisellä viikolla.

Asuminen

Lontoossa saattaa olla haastavaa löytää asuntoa. Itse päädyin hakemaan yliopiston asuntolaan huonetta ja minulle tarjottiinkin huone, vaikka niitä ei taattu yhden lukukauden vaihto-oppilaille. Tämä oli minulle mieluisa ratkaisu, sillä vuokrat ovat korkeita Lontoossa ja asuntola oli Lontoon hintatasolla halvempi ratkaisu. Asuntola oli myös todella hyvällä ja keskeisellä paikalla, yliopiston keskuskampukselle käveli 20 minuutissa ja 10 minuutin kävelymatkan päässä oli useita underground-asemia ja Kings Crossin juna-asema. Yliopistolla on useita asuntoloita eri paikoissa ja tämän lisäksi huonetta voi hakea yksityiseltä asuntolalta. Osa ystävistäni vuokrasi huonetta ja matkusti yliopistolle julkisilla päivittäin. Itse asuntolat vaihtelevat paljon viihtyisyydeltään ja vaihtoehtoja on erilaisia. Asuntoloissa on yleensä jaettu keittiö yhden käytävän kanssa ja mahdollisia oleskelutiloja ja pyykkitupa koko rakennukselle. Asuntoloissa on vastaanotto ja henkilökuntaa huolehtimassa turvallisuudesta ja yhteisten tilojen siivoamisesta. Osassa asuntoloista on jaettu vessa ja osassa taas maksetaan hieman enemmän omasta kylpyhuoneesta. Olin itse kuullut paljon erilaisia kokemuksia asuntoloista, mutta loppujen lopuksi asuntolassa asuminen oli mukavampaa kuin odotin. Asuntolassa tutustui helposti muihin vaihto-oppilaisiin ja brittiläisiin tutkinto-opiskelijoihin ja suosittelen yliopiston asuntolaa lämpimästi juuri tästä syystä.

Turvallisuus

Lontoo on suurkaupunki ja tämä näkyy myös turvallisuudessa. Yliopisto ohjeisti pitämään huolta turvallisuudesta ja varomaan taskuvarkaita. Puhelimia varastetaan paljon jopa ihmisten kädestä ja omia tavaroita kannattaa pitää silmällä varsinkin julkisilla liikkuessa ja turistisilla alueilla. Kiireisillä alueilla ja julkisissa kehotetaan myös olemaan tarkkaavainen muutenkin ja ilmoittamaan mahdollisesta epäilyttävästä toiminnasta turvallisuudesta vastaavalle henkilökunnalle. Useissa paikoissa, kuten museoissa ja marketeilla, on turvatarkastukset sisäänkäynnillä. Myös yliopiston turvallisuudesta ollaan tarkkana, yliopiston rakennuksiin ei pääse ilman henkilökohtaista opiskelijakorttia. Itse tunsin oloni suurimmaksi osaksi turvalliseksi Lontoossa, vaikka suurkaupungissa kohtasikin erilaisia tilanteita ja luki uutisista mitä hurjemmista tapahtumista. Kehotan itse tutkimaan Lontoon turvallisuutta ja varautumaan erilaisiin tilanteisiin. Pyrin välttämään yksin liikkumista pimeän aikaan ja olin tarkkana arvotavaroiden kanssa. Etsin myös etukäteen netistä tietoa, kun meni itselle uudelle asuinalueelle ja käytin maalaisjärkeä, jos tilanne tuntui epäturvalliselta. Tallensin myös asuntolan, yliopiston ja julkisten kulkuvälineiden turvapuhelimia puhelimeeni varmuuden vuoksi, mutta niille ei tullut käyttöä.

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana

Vaihdon aikana ja sen jälkeen yllätyin eniten siitä, miten itse koin kulttuurishokin. Vaikka vaihtokohteen kulttuuri ja elämä olisi hyvin samankaltaista oman kotimaan kanssa, saattaa silti joutua opettelemaan asioita, joita ei etukäteen osannut arvata. Olin etukäteen pohtinut tulenko ollenkaan kokemaan kulttuurishokkia ja millainen se mahdollisesti olisi. Olin kuitenkin vieraillut Lontoossa aiemmin ja puhuin jo ennen vaihtoa sujuvaa englantia, joten en uskonut kokevani suuria vaikeuksia sopeutua vaihtokohteen elämään. Päädyin kuitenkin yllättymään siitä, kuinka jotkut pienet asiat toimivatkin Lontoossa eri tavalla ja aiheuttivat välillä harmaita hiuksia. Kulttuurishokki liittyikin minun kohdallani paljon tiedostamattomiin asioihin, joita yhtäkkiä jouduinkin opettelemaan. Moniin rakennuksiin kuljettiin erilaisten turvatarkastusten läpi, brittien small talkiin kuului minulle uusia sanontoja, ja perustuotteet ruokakaupoissa maistuivat yllättävän erilaisilta. Opin erilaiset toimintatavat hyvin nopeasti ja totuin niihin todella hyvin, sillä Suomeen palatessani tutut asiat tuntuivatkin nyt taas hyvin erilaisilta. Luulin alun perin valmistautuneeni kulttuurishokkiin ja käänteiseen kulttuurishokkiin, mutta havaitsin kokemuksen myötä, että tällaisiin ilmiöihin ei välttämättä pysty etukäteen valmistautumaan. Niiden vaiheet täytyy kokea itse ja olen tästä tyytyväinen, sillä opin ja kasvoin tällaisten kokemusten myötä paljon.

Mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida

Vaihtoyliopistooni University College Londoniin hakevan opiskelijan tulisi mielestäni huomioida se, että monet byrokraattiset asiat toimivat eri tavalla kuin Suomessa ja Helsingin yliopistossa. Epävarmoissa tapauksissa tieto kannattaa tarkastaa ottamalla yhteyttä yliopiston henkilökuntaan, sillä he ovat todella avuliaita ja asiat selviävät helposti kysymällä. Yliopiston tiedotuksessa oleva tieto on saattanut muuttua ja itse olisin säästynyt ylimääräiseltä työltä varmistamalla asioita vielä uudestaan varmistamalla. Päädyin esimerkiksi tekemään maksullisen IELTS-kielitestin, sillä yliopiston sivuilla ja viestinnässä pyydettiin todistamaan kielitaito vaihtoon hakemisen yhteydessä. Loppujen lopuksi minulle selvisi, että en olisi tarvinnutkaan kielitestiä. Tämän kaltaisia epäselvyyksiä tapahtui välillä ja jouduin selvittämään toimintatapoja vaihtoon liittyvien dokumenttien suhteen sekä kohdeyliopistolta ja Helsingin yliopistolta, koska University College London ei käytä Helsingin yliopistossa käytössä olevaa Mobility Onlinea. Kaikki epäselvyydet kuitenkin selviävät lopulta ja sain niin paljon tukea ja apua erilaisiin kysymyksiin, että olen todella tyytyväinen kohdeyliopistooni.

Paluu Suomeen

Palasin Suomeen vuoden vaihteessa ja jatkoin opintojani Helsingin yliopistossa. Minulle Suomeen palaaminen oli vaikeampaa kuin vaihtoon lähteminen. Olin tottunut ja tykästynyt elämään vaihtokohteessa ja arki Suomessa tuntui tylsältä ja tasaiselta. Minun oli myös vaikea sopeutua vanhaan elämään, sillä koen muuttuneeni ja kasvaneeni vaihdossa paljon. En ollut tajunnut, kuinka paljon olin sisäistänyt Lontoon tapoja, kunnes palasin Suomeen ja suomalaiset tavat tuntuivat hieman vierailta ja Helsinki pieneltä ja hiljaiselta kaupungilta. Olen nyt ollut Suomessa kolme kuukautta ja ikävöin edelleen ystäviäni, vaihtokaupunkia, ruokaa ja opintoja Lontoossa. Olen yrittänyt lievittää ikävää pitämällä aktiivisesti yhteyttä vaihdon aikaisiin ystäviini ja olemmekin suunnitelleet ja toteuttaneet vierailuja toistemme luona. Olen myös suunnitellut ylläpitäväni ja syventäväni kansainvälistä osaamistani Suomesta käsin sekä tutkinut mahdollisuuksia muuttaa uudestaan ulkomaille. Toisaalta käänteinen kulttuurishokki helpottaa vähitellen ja alan tottumaan Suomen elämään. Suomen talvi ei tuntunut enää niin kylmältä, kun löysin toppatakin varastosta ja suojatien ylittäminen sujuu paremmin, kun en enää unohda oikeanpuoleisen liikenteen olemassaoloa. Vaihto oli aivan upea kokemus ja en vaihtaisi sitä mihinkään. Suosittelen hakemaan vaihtoon, jos se yhtään mietityttää. Vaihdon aikana saat varmasti korvaamattomia kokemuksia ja kasvat ihmisenä.

Posted on

Exchange semester at the National University of Singapore, Autumn 2023

Student at the Faculty of Agriculture and Forestry

Why National University of Singapore?

I chose Singapore as my exchange destination since I wanted to go somewhere tropical to learn more about nature in the tropics. Southeast Asia is one of the biodiversity hot spots, and the area has also remarkable carbon stocks. As a student interested in conserving biodiversity and carbon stocks, I felt understanding the Southeast Asian ecosystems and societies would be beneficial.

I also considered other countries in Southeast Asia as an exchange destination. Finally, I chose Singapore, mainly because English is one of the official languages. I thought getting to know local culture is easier if you share the same language.

National University of Singapore (NUS) offered a diverse selection of courses aligned with my academic interests. There’s no faculty of agriculture and forestry in NUS, but I was able to apply for courses from other faculties. I only did elective studies during my exchange, which allowed me to explore a range of topics that interested me, with the only requirement being that the courses were at the undergraduate level.

Arriving to Singapore and my experience of the first weeks

The semester started in the second week of August. Since there was some bureaucracy to handle before the semester start, I arrived in Singapore already on the first of August. This was also recommended by NUS. However, some exchange students arrived later, some even after the courses had already started, and they were just required to complete some additional paperwork for it.

The campus area was such a nice place to live.

The first thing I did after arriving, was to check in to my accommodation. I chose an accommodation on campus, since it was a lot cheaper than private rentals elsewhere. I had a small private room and a shared kitchen and bathroom with three roommates. All my roommates were also female students, as this was the rule of NUS residences.

The residence where I stayed, was in a good condition, and its location was convenient. It had gym, food stall and study areas close by, and the lecture halls were not too far either. My only complaint was that the kitchen area was poorly equipped, with only a fridge and a microwave available. This is because Singaporeans often prefer to eat out or purchase food from stalls rather than cooking at home.

I had applied for student visa beforehand, and already gotten the temporary visa to stay in Singapore until they could grant me the proper visa on-site. The proper student visa I got after few weeks of arriving required me to fill some paperwork, verify my identity, and provide proof of my covid-19 vaccination status. After all the visa process was easy, since we were given good instructions, and all of the on-site activities were held on campus.

Gardens of the Bay is a popular tourist attraction in Singapore – and for a reason!

During my first weeks, I explored the campus area, acclimated to the tropical heat, and visited various tourist attractions. Singapore is a popular tourist destination, and there is a lot to see and do. Especially the gardens and the parks of Singapore are something to see!

The climate of Singapore is tropical, which means it’s hot and humid. Despite coming from the Finnish summer, the heat felt intense, like a sauna. I had a room with no air conditioning, so at first it felt hard but because I was in the same temperature the whole time, I got used to the heat quickly. After a few weeks, I began to appreciate the weather. The temperature typically rages from 27 to 32 degrees, even at night or rainy day. After getting used to the heat, the air conditioning can feel cold, and I always wore long sleeved shirt in the classroom!

Studying at NUS

The Autumn semester runs from August to December with two one-week vacations in September and November. These breaks are a great opportunity for exchangers to travel to neighboring countries, Malaysia and Indonesia!

My courses started at the second week of August. Prior to the start of classes, we had some orientation events. There was a tour on the campus, tour around the accommodations and a welcome party for exchange students.

In the Comparative Botany class, we did a lot of examining plants on the microscope! This is a close-up of a Malayan Cherry (Muntigia calabura) flower.

I enrolled in four courses: General Biology, Riparian, Coastal and Aquatic ecosystems, Southeast Asian Culture and History, and Comparative Botany. They all lasted the whole semester, until December. All of them equaled seven Finnish study credits. All the courses were engaging, and most of them included hands-on activities, so we spent a lot of time in the laboratory as well. However, the workload was more demanding compared to Finland, with daily homework assignments. My courses did not have a final exam. Instead, most of them had smaller exams trough the semester, and rapports, essays and presentations for evaluation.

The study culture in Singapore is different than in Finland. The students strive for A’s, and since the evaluation is based on a curve, they must do better than their peers. What shocked me, was that it was common to see students studying in the middle of the night on the study areas. It was also common to see people taking a nap in the library after an all-nighter.

There really isn’t any party culture among the local students. They have limited free time since they study so much. However, many students do engage in club activities, with a wide variety of options available including sports clubs like karate and bouldering, as well as clubs focusing on arts, culture, and technology.

Everyday living in Singapore

I loved spending time in Singapore’s many beautiful nature parks.

I spent my free time mostly using the sport facilities in the campus or exploring the nature parks of Singapore. Singapore is a small country, but a big city, so there was a lot to see and even many nature attractions! There are also some beaches where I often went to relax after classes. Since I had no cooking appliances, I ate at food stalls and restaurants, enjoying the wide array of dining options available. I never got bored in Singapore.

Getting around Singapore is easy and cheap but can take some time. It took about 45 minutes to reach the city center from the campus via public transport. Public transport fees could be paid with a credit card, eliminating the need to download apps or purchase a travel card. The fare was usually around one dollar. Taxis were also reasonably priced. I usually used a taxi application called Grab, which was convenient since you see the price beforehand. However, all taxis seemed safe, and I never heard of any instances of scams involving taxis.

One of best qualities of Singapore is that it’s super safe. I never felt uneasy even walking alone at night. The crime level is low, with random violent crime almost inexistent. One thing to keep an eye out for, is the wildlife though. Singapore has crocodiles, snakes and jelly fish, and mosquitoes can spread dengue fever.

Healthcare in Singapore seemed to work great. I used the students’ clinic at the campus few times and got great service. There was no need to book an appointment, one could simply walk in and receive treatment in less than an hour. They also sold the prescribed medicine at the clinic, which was convenient. The basic appointment fee was 20 dollars, with additional charges for tests such as blood tests.

Things that surprised me

I was a bit surprised I didn’t get any big cultural shocks in Singapore. Singapore is a cultural melting pot, there is a lot more diversity than in Finland, and a lot of different customs and traditions.  I was mainly surprised about the ambitious student culture, although I had prepared for it beforehand.

What surprised me the most, was how young the local students were. Singaporeans don’t take gap years like Finns often do and graduate high school year earlier, so most of my classmates were ages 18–21.  However, it didn’t bother me and I made good friends despite the age-difference.

Some things to consider about exchange in Singapore

One thing that everyone should consider when in Singapore is the local laws. There are some strict laws and rules that might seem odd for foreigners, like the ban of eating bubble gum in public. If you break the rules, police can fine you and the fines are usually high. If you want to bring any medicine into the country, check beforehand if you are allowed to or if you need a permit. Singapore has strict anti-drug laws with severe punishments.

Another thing to consider is that Singapore is one of the most expensive cities to live in. Luckily, I got a room from the campus, so the rent was around 400€ a month, otherwise the rent could have been closer to 1000€. The groceries are more expensive than in Finland, although fruits especially from fruit stores were a lot cheaper. Since cooking at home is not very common and most accommodations don’t have a proper kitchen, buying food from food stalls and restaurants every day can get expensive. Fortunately, you can get a meal for 4 dollars. All in all, living expenses are higher in Singapore compared to Finland.

Returning to Finland

I returned to Finland in December. The biggest shock was the weather. I got so used to the heat and humidity, that I was freezing already at the airport. It was also difficult to get used to the short amount of daylight, since in Singapore the day length is always 12 hours.

The reverse culture shock is a real thing but after a while the old life in Finland starts to feel familiar again. There is a lot I miss about Singapore, the food, the places, the people, but the nature I miss the most.

Looking back on my exchange, I am so happy I did it. I got a lot of friends and unforgettable memories. I learned a lot, not only in an academic sense but also about the surrounding world and myself as well.

Posted on

Vaihtokertomus, Universitat de Barcelona, syksy 2023

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Ennen vaihtoa

Olin kandivaiheeni kolmantena syksynä vaihdossa Espanjassa, Barcelonan yliopistossa. Hakuprosessi oli mielestäni yksinkertainen ja tiesin alusta alkaen haluavani juuri Espanjaan; eniten haastetta tuottikin mahdollisten kurssien valinta vaihtoyliopistosta. Ennen lähtöäni olin suorittanut ainoastaan yhden kielikeskuksen espanjan kurssin, joten tarkoituksenani ei ollut opiskella espanjaksi. Englannilla pärjääminen olikin yksi suurimmista huolenaiheistani ennen lähtöä, mutta onneksi turhaan.

Kotiyliopiston valinnan jälkeen odotin pitkälle kesään hyväksyntää vaihtoyliopistolta. Jouduin tässä vaiheessa myös muokkaamaan opintosuunnitelmaani, sillä jotkut valitsemistani kursseista eivät olleetkaan suoritettavissa syksyllä. Valitettavasti vaihtoyliopiston tarjoama materiaali ja tuki oli aika heikkoa, mikä teki prosessista työlästä.. Kurssitarjonta englanniksi kandivaiheen opiskelijalle oli melko suppea, mutta maisterikursseista ja eri tiedekunnista löysin sopivat vaihtoehdot. Vaihdon aikana suorittamani kurssit sopivat tutkintoni vapaavalintaisiin opintoihin, joten kurssien valinta oli joustavaa.

Kun tieto valinnastani tuli, varasin lennot ja aloin etsimään asuntoa. Barcelonassa asunnon saaminen on suhteellisen vaikeaa, eikä opiskelija-asuntoja ollut paljoa tarjolla. Pitkän etsinnän jälkeen minua kuitenkin onnisti ja sain pienen yksiön yksityiseltä vuokranantajalta. Asuntoon tutustuin videopuhelun kautta. Asuntojen vuokrat olivat samaa luokkaa kuin Helsingissä, tietenkin alueesta riippuen.

Espanjassa yli kolmen kuukauden oleskeluun vaaditaan rekisteröityminen ja NIE-numero, jonka hankintaan tarvitaan pari käyntiä virastossa. Ajanvaraus kannattaakin hoitaa jo Suomessa, sillä järjestelmä on hyvin ruuhkautunut. Muita vaadittavia asiakirjoja oli muun muassa eurooppalainen sairaanhoitokortti sekä vakuutus.

Saapuminen ja ensimmäiset viikot

Heti syyskuun alussa saavuttuani oli yliopiston järjestämä tervetulotilaisuus, jonka jälkeen aloitimme rekisteröitymisprosessin. Espanjassa kaikki tehtiin paperille ja yksinkertaisiinkin asioihin, kuten kursseille rekisteröitymiseen piti varata kärsivällisyyttä ja aikaa. Vielä tässäkin vaiheessa jouduin muuttamaan kurssivalintojani, ja tämän takia rekisteröitymiseni kesti melkein kaksi viikkoa.

Ensimmäiset viikot menivät osaltani kaupunkiin tutustumiseen ja helteistä nauttimiseen. Passin avulla sain hankittua kolmen kuukauden T-mobilitat -kortin, jolla pystyi käyttämään kaikkia julkisia kulkuvälineitä. Barcelonassa julkinen liikenne oli hyvin toimivaa, joskin todella ruuhkaista. Ensimmäisinä päivinä tutustuin myös muihin vaihto-opiskelijoihin, ja muun muassa hankimme ESN-kortit. Erasmus-yhteisö oli todella aktiivinen ja tapahtumia oli lähes joka päivä. Yhteisö järjesti illanistujaisten lisäksi esimerkiksi urheilutapahtumia ja viikonloppuretkiä kaupungin ulkopuolelle.

Arki kohteessa

Viikkoni koostuivat lähes päivittäisistä luennoista sekä laboratoriotyöskentelystä. Ainoastaan yhdellä kurssilla oli läsnäolopakko. Vaihto-opiskelijat herättivät muiden mielenkiinnon ja meidät otettiinkin alusta asti hyvin mukaan. Vaikka kursseillani virallinen opetuskieli oli englanti, hyvin usein professorit tämän unohtivat ja opettivat katalaaniksi.

Myös ryhmätyöt tuottivat välillä vaikeuksia, sillä espanjalaisten opiskelijoiden englannintaito ei ollut kovin vahva. Opiskelu oli mielestäni hyvin samanlaista kuin Suomessa, mutta päivät saattoivat olla hyvinkin pitkiä. Yhden kurssin luennot ja laboratorio saattoi kestää kuusi tuntia putkeen, ja jotkut luennot olivat vasta kuudelta illalla.

Espanjalainen ruokakulttuuri oli pienimuotoinen yllätys suomalaiselle. Yliopiston kahvion tarjoama ruoka oli olutta ja leipää eri muodoissa, ja nopeasti ikävöinkin Unicafen monipuolista lounasta. Päivisin tapasbaarit täyttyivät ihmisistä ja myöhään illalla nautittiin illallinen. Siestan takia ravintolat olivat suljettu päivisin muutaman tunnin ajan ja sunnuntaisin ainoastaan pienet ruokakaupat olivat avoinna.

Lukukausi

Syyslukukausi alkoi syyskuussa ja loppui tammikuussa. Käytännössä tammikuu oli tenttikuukausi ja luentoja olikin vain yhden kurssin osalta. Jouluna taukoa opetuksesta oli kaksi viikkoa, ja arkipyhät toivat runsaasti vapaapäiviä. Itse matkustin jouluksi kotiin, mutta monet jäivät viettämään pyhiä Erasmus-yhteisön tapahtumien merkeissä.

Yleisesti kurssit olivat laajuudeltaan joko kuuden tai kolmen opintopisteen arvoisia. Kolmen opintopisteen kurssit alkoivat vasta lukukauden puolivälissä. Arvosteltavien laskuharjoitusten lisäksi lähes kaikilla kursseilla oli välitentit sekä lopputentit. Tentit olivat poikkeuksetta perinteisiä paperitenttejä, eivätkä vaatineet erillistä ilmottautumista. Tenttien tuloksia sai odottaa helmikuun alkuun, eikä opintosuoritusotteen toimittamisessakaan kiirehditty.

Käytännön asioita

Barcelona on suuri kaupunki ja tunnettu taskuvarkauksistaan, mistä minuakin varoiteltiin etukäteen. Suosittelenkin olemaan varovainen ja välttämään huonoimpia alueita. En kuitenkaan kertaakaan kokenut oloani turvattomaksi, vaikka liikuinkin paljon yksin.

Paikalliset puhuivat melko huonosti englantia, eikä kaikissa ravintoloissa tai kaupoissa palvelua saanut kuin katalaaniksi. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä tarvittavan sanaston oppi nopeasti ja asiakaspalvelijat olivat hyvin ymmärtäväisiä. Jos mahdollista, suosittelen kuitenkin ottamaan katalaanin tai espanjan kursseja etukäteen tai vaihdon aikana, vaikka ne usein ovatkin maksullisia.

Paluu Suomeen

Viisi kuukautta oli ohi todella nopeasti ja pian koittikin aika palata Suomeen. Moni ystävistäni jatkoikin vaihtoaan vielä kevätlukukaudeksi. Olo oli haikea, sillä jo puolessa vuodessa Barcelonasta ehti tulla kuin toinen koti, ja aionkin varmasti palata sinne tulevaisuudessa!

Posted on

Vaihtokertomus, Sveriges lantbruksuniversitet, syksy 2023

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Ennen lähtöä

Opiskelen Viikissä maatalousekonomiaa ja päätin jo hyvin opintojen alussa lähteä jossain vaiheessa opintoja suorittamaan myös vaihdon. Harkitsin kandivaiheessa lähtöä, mutta lopulta en saanut kandivaiheeseen vaihtoa mahtumaan, joten valitsin vaihtoajaksi heti ensimmäisen maisterisyksyn, neljännen vuoden alussa. Aloitin vaihtopaikan valinnan selailemalla maatalousvaltaisten maiden yliopistojen ohjelmia ja kurssivalikoimia sekä ainejärjestötoimintoja ja muuta oheista joka koulussa odottaisi. Ruotsi oli lopulta hyvin selkeä valinta ja päätökseen vaikutti kurssien lisäksi myös aktiivisen oloinen ainejärjestö Ultuna studentkår sekä yliopistolla järjestettävät erilaiset maatalousaiheiset seminaarit ja konferenssit, joihin pääsin myös opiskelijana osallistumaan. Lisäksi Ruotsin kulttuuri, luonto sekä talous kiinnosti hyvin paljon.

Lähtövalmistelut Ruotsiin on varmasti aika lailla kevyemmät verrattuna moneen muuhun maahan. Oikeastaan vaikeinta oli saada kurssivalinnat tehtyä, sillä minun tuli valita maisterikursseja, mutta osaan maisterikursseista oli alkuvaatimuksina muita maisterikursseja tai opintokokonaisuuksien suorituksia, joita luonnollisesti vasta aloittaessa maisterivaihetta ei minulla ollut. Kurssien selvittelyssä SLU:n oma vaihtotiimi oli suurena apuna, ja lopulta pienellä sumplimisella sain kaksi englanninkielistä maisteritason kurssia valittua: International forest policy and trade 15 op sekä Sustainable agri-food value chains and bioeconomy 15 op.

Ultunan kampuksen päärakennus.

Ennen lähtöä koin tarpeelliseksi ottaa selvää mihin on menossa ja kenen kanssa. Liityin siis moniin eri yliopiston ja vapaa-ajan Facebook-ryhmiin. Ruotsissa käytettiin ehkä jopa Suomea enemmän Facebookia kaikessa viestinnässä, joten Facebookin erilaiset opiskelijoiden ryhmät ja harrasteryhmät tulivat tutuksi. Urheilutapahtumat, fuksiviikkkojen tapahtumat ja ainejärjestötapahtumat tiedotettiin pitkälti Facebookin suljetuissa ryhmissä, joten näistä oli hyvä ottaa selvää jo etukäteen. Hyvin paljon tietoa oli siis jo etukäteen saatavilla kaikesta mahdollisesta, tämä teki etukäteisvalmisteluista helpompaa.

Asuminen

Hain vaihtoon alkuvuodesta 2023 ja sain varmistuksen paikasta kevään aikana, tämän jälkeen lähetin vaihtohakemuksen myös Ruotsin päähän SLU:lle, josta varmistus vaihtopaikan hyväksymisestä tuli varsin nopeasti. Vaihtopaikan vastaanottamisen yhteydessä sain kyselyn asunnon tarpeesta, jonka täytin. Sain tarjouksen täysin kalustetusta yksiöstä n. 1,5 km päästä kampukselta, vuokra oli noin 470 €/kk, joka sisälsi netin, sähköt, veden ja pyykkituvan vapaan käytön. Olin oikein tyytyväinen asuntoon ja sen sijaintiin vehreällä seudulla, otin autoni mukaan Ruotsiin, joten tämänkin kannalta oli hyvä ratkaisu, että asuin hieman keskustan ulkopuolella.

Asuntoni Lilla Sunnerstan alueella.

SLU olisi tarjonnut asumismahdollisuuksia vaihtarille myös aivan Uppsalan keskustasta, mutta koska kampus ja monet vapaa-ajan tapahtumat tapahtuivat kampuksella, koen että oli hyvä ratkaisu asua Ultunan alueella. Uppsalassa on kattava bussiverkko ja pyöräily on hyvin suosittua, joten keskusta olisi ollut varmasti myös mainio valinta ja liikkuminen helppoa. Etenkin suuri osa vaihtareista asui keskustan alueella. Alivuokrasin vaihtoni ajaksi Helsingin asuntoni, joka osoittautui äärimmäisen hyväksi ratkaisuksi.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Ruotsiin noin viikko ennen opetuksen alkua. Asunto oli juuri sellainen kuin piti ja yliopistolla asiat alkoi sujua hyvin järjestelmällisesti. Hankin heti ensimmäisinä päivinä myös pyörän, jolla oli mukava liikkua kaupungissa. Uppsalaan oli hyvin helppo sopeutua, keli oli mitä mainioin ja aurinkoa riitti. Fukseille on syksyn alussa kolme yhtämittaista fuksiviikkoa täynnä mitä erilaisempaa ja erikoisempaa tutustumisohjelmaa. Osallistuin itse mukaan maisterifuksien tutustumisohjelmaan, johon myös vaihtarit pääsääntöisesti kuuluivat. Meille ohjelmaa oli ensimmäisen puolentoistaviikon ajan lähes päivittäin, ellei jopa useita kertoja päivässä.

Alkuaika täyttyi niin vahvasti ainejärjestön puolesta, että osakuntaan liittyminen jäi myöhäiselle syksylle. Ainejärjestöön liittyminen oli erittäin hyvä juttu ja tapahtumissa otettiin hyvin lämpimästi myös vaihtarit vastaan. Ainejärjestöjen lisäksi Uppsalassa osakunnat on merkittävä opiskelijoiden kokoontuoja ja ymmärtääkseni koko Ruotsin suurin osakuntaelämä on juuri Uppsalassa. Liityinkin myöhemmin syksyllä Gotlands nationiin. Vaihtarina on mahdollista liittyä mihin tahansa osakuntaan, ja jäsenyys ei sido käymään vain yhden osakunnan tapahtumissa, tärkeintä on saada osakuntajäsenyys, eli nationskort ja tätä kautta mahdollisuus käydä kaikkien osakuntien tapahtumissa. Osakunnat järjestävät myös fukseille ohjelmaa ja erilaiset tervetuliaisviikot kestävät Uppsalassa elokuun lopusta jopa syyskuun loppuun asti.

Uppsalan kaupungin läpi virtaava Fyris-joki ja keskustan katukuvaa.

Arki kohteessa ja opiskelu

Arki alkoi hyvin nopeasti parin ensimmäisen saapumisviikon jälkeen, kun kurssinikin alkoi ja opetusta oli joka päivä klo: 9–12. Kävin vaihdossa siis kaksi 15 op kurssia, yhden per periodi, tämä on yleisin tapa SLU:ssa ja ilmeisesti Ruotsissa yleisestikin laajemmat kurssit ovat paljon käytössä. Kurssini sijoittuivat lähes samaan aikatauluun kuin Suomessa ollaan totuttu, luennot alkoi elo/syyskuun vaihteessa ja ensimmäinen periodi kesti lokakuun loppupuolelle. Toinen periodi alkoi heti ensimmäisen jälkeen, ilman erityistä väliviikkoa, tämä hankaloittaa toki aikataulutusta, sillä välillä tentit ja seuraavan kurssin ensimmäiset luennot saattavat mennä päällekkäin. Toisen periodin joululoma oli lähinnä luentotauko joulun pyhien yli, tämän jälkeen luennot jatkui heti uuden vuoden alussa ja kesti tammikuun puoliväliin, jolloin alkaa kolmas periodi. Joululomalle oli siis paljon tekemistä ja palautettavia tehtäviä. Ymmärsin että on hyvin tavallista, että koko joulun pyhät vietetään opiskellen. Ja toisin kuin Suomessa, erityistä pitkää joululomaa ei myöskään pidetä.

Kursseilla opetus oli pääasiassa keskustelevaa luento-opetusta, pienellä kurssilla n. 20 hlö keskustelua oikeasti syntyi ja jokaiseen kurssilaiseen pystyi tutustumaan kunnolla. Kurssilla oli useita esitelmiä ja ymmärtääkseni Ruotsissa esitelmät ja keskusteleva opetus on hyvin tavallista muutenkin jo heti peruskoulusta lähtien. Tämä oli tietysti luentokursseihin tottuneelle alkuun hieman kulttuurishokki, kun jokaiselle luennolle täytyi oikeasti valmistautua ja olla hyvin hereillä. Ryhmätöitä oli myös paljon ja niiden tekeminen paikoin hyvin aikaa vievää.

Ultunan kampus.

Koska opiskelin maisterikursseja, täytyi muutenkin panostaa opiskeluun ja kursseilla menestymiseen, sanoisin että työmäärä ja odotus kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaa kursseihin ja luentoihin valmistautumiseen. Työmäärä ei ollut ylitsepääsemätön, mutta selkeästi suurempi kuin Helsingissä kandikursseilla olin entuudestaan tottunut. Koen myös, että ruotsalaisilla työmoraali opiskelua kohtaan on jonkin verran suurempi kuin Suomessa. Vapaaehtoisia tehtäviä suoritettiin laajasti ja ylimääräisiin tekstimateriaaleihin perehdyttiin kunnolla. Tämä oli toki todella tsemppaavaa ja mukavaa, että opiskelijakavereista sai tukea ja pystyi yhdessä tekemään tehtäviä ja jakamaan työmäärän kuormituksen. Kursseilla opetus oli hyvin inspiroivaa ja työelämälähtöisempää kuin mihin olin aikaisemmin tottunut. Luennoilla käytetiin materiaalina paljon yritysten raportteja ja vierailijoita eri yrityksistä oli myös useita molemmilla kursseilla. Sanoisin että yleisesti opiskelijat ovat läheisemmin työelämässä mukana kuin mihin Suomessa on totuttu.

Vapaa-aika

Tapasin alkusyksystä paljon ulkoilusta innostuneita ihmisiä, ja syksyllä suosikiharrasteita olikin erilainen ulkoilu, uinti, vaellus, marjojen ja sienien kerääminen. Oli hyvä valinta ottaa auto mukaan, jotta luontokohteisiin pääsi helpommin vierailemaan. Erilaiset linnat ja kartanot olivat myös hyvin kiinnostavia vierailukohteita. Vaihdon aikana tehtiin vaihtariporukalla myös viikonloppureissu Gotlannin saarelle, Göteborgiin sekä pohjoiseen, Kiirunaan ja Narvikiin. Opiskelujen ohessa ehti myös hyvin vierailla muissa lähikaupungeissa, Uppsala on sijaintinsa puolesta hyvä kohde koska ympärillä on paljon hyviä vierailukohteita. Suosittelisin etenkin Örebrota, Falunia ja lähialueen pikkukuntia. Toki Tukholma on myös alle tunnin junamatkan päässä.

Kouluruokailu

Aloittaessani opintoni SLU:ssa minulla ei ollut erityisiä odotuksia tai pelkoja. Opiskelu osoittautui lopulta hyvin samankaltaiseksi kuin Suomessa, ja opiskelijat toimivat samalla tavoin. Ruotsalaisten kanssa oli helppo tulla toimeen, ja tuttavia löytyi joka puolelta. Yksi Ruotsin erityispiirre kuitenkin oli kouluruokalan puute, minkä huomasin unohtaessani tehdä lounaseväät mukaan lähes joka viikko.

Ainejärjestön tilat sekä oikealla koulun kampusruokala.

Onneksi kampuksella oli kuitenkin lounasravintola ja kioski, joista sai kahvia ja lounassalaatteja sekä muita ruokia. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikki opiskelijat kokkailevat kotona ruokia, jotka otetaan kampukselle mukaan. Kampuksella on valtava määrä mikroja ruuan lämmitystä varten, lisäksi myös pikkukeittiöitä, joissa valmistella ruokia ja isot jääkaappitilat ruokien säilytystä varten.

Kahvi oli Ruotsissa suuri juttu, ja vaikka tilastojen mukaan Suomessa juodaan enemmän kahvia, yliopistolla tämä ei näkynyt. Aamupäivän luennolla oli kaksi kahvitaukoa, ja jokaisella tauolla porukka kävi ostamassa kahvit – usein omat kahvitermarit mukanaan. Myös lounaan yhteydessä ja iltapäivällä pidettiin kahvitauot, ja tuntuu, etten ole ikinä juonut niin paljon kahvia kuin tuona syksynä. Huvittavinta oli, että jopa ainejärjestön sitsien lipunmyynnin jonossa oli kahvitarjoilu.

Turvallisuus

Olin Ruotsissa juuri pahimpaan jengisodan aikaan, joka alkoi alkusyksystä 2023 ja jatkui pitkälle loppuvuoteen. Uppsala on kuin onkin ollut yksi jengitaisteluiden pääpaikoista, ja monella jengipomolla hyvin vahvat suhteet Uppsalaan, jonka vuoksi myös tässä kaupungissa tapahtui useita kymmeniä jengitaisteluita, joissa myös sivullisia loukkaantui tai sai surmansa. En ollut osannut ajatella asiaa tai valmistautua tilanteeseen etukäteen, jälkikäteen sanottuna, olisi kannattanut tutustua tarkemmin ja seurata paikallisia uutisia vielä enemmän, jotta olisi osannut varautua siihen millaista kaupungissa voi olla vastassa. Aloitin uutisten lukemisen vasta perille päästyäni ja seurasinkin alussa hyvin tarkkaan kaikista medioista paikallisia tapahtumia. Jengiväkivallanteot olivat karmeita, ja niitä tapahtui joka puolella. Silmiä ei pystynyt sulkemaan jatkuvilta pommituksilta ja rikoksilta, poliisi oli näkyvillä kaikkialla. Pikkuhiljaa tilanteeseen kuitenkin tottui, ja jouluun mennessä tilanne oli myös yleisesti huomattavasti rauhoittunut. Vaikka jengiytyminen jokseenkin näkyy Ruotsalaisessa yhteiskunnassa, sitä ei lopulta arkielämässä ota huomioon eikä se tavallista arkea elävien ihmisten kohdalle osu kuin äärimmäisen huonolla tuurilla. Toki hyvä varovaisuus kannattaa aina, ja opiskelijakuplassa eläminen on jokseenkin aika turvallista. Koen että koulun henkilökunta oli ymmärtäväistä ja kanssaopiskelijat myöskin hyvin huolehtivaisia yhteiskunnan tapahtumiin liittyen.

Paluu Suomeen

Palasin Suomeen jouluksi, jonka jälkeen palasin vielä Ruotsiin tammikuussa ja periodin loppuessa tammikuun puolivälissä palasin lopullisesti takaisin Suomeen. Haikea olo vaihdon loppumisesta alkoi jo marraskuussa, mutta lopullisesti se tavoitti ennen joulua, kun vietettiin useita viimeisiä yhteisiä retkiä muiden vaihtarien kanssa. Suomeen paluu oli tavallaan hyvin odotettua ja odotin innolla Suomen läheisten ja ystävien tapaamista, mutta samalla haikeaa ja vaikeaa erota lopullisesti vaihtoajan elämästä, josta sai rakennettua itselleen niin mieleisen arjen. Etenkin paluu Suomen luentokursseille tuntui alussa vaikealta, siihenkin tottuu lopulta hyvin nopeasti takaisin. Vaihto oli kaiken kaikkiaan uskomaton kokemus ja tulen varmasti muistelemaan kyseistä ajanjaksoa koko loppuelämäni. Vaihto on myös ammatillisen kehittymisen kannalta merkittävää ja oman kokemukseni pohjalta suosittelen lämpimästi vaihtoon hakemista.

Posted on

Vaihtokertomus, Sungkyunkwan University, syksy 2023

Farmasian tiedekunta

Olin käynyt ensimmäisen kerran Etelä-Koreassa kesäkuussa 2022 lomalla, ja ihastuin maahan ja pääkaupunkiin tosi paljon. Päätin silloin, että haen maisterivaihtoon Seouliin syksyksi 2023. Haku alkoi syksyllä 2022, ja onnekseni minut valittiin vaihtoon. Etelä-Korea on hyvin suosittu kohde ja kilpailu paikoista voi olla kova. Motivaatiokirjeeseen kannattaa panostaa ja keskiarvosta pitää huolta, jotta se täyttää vaaditun rajan.

Etelä-Koreassa farmasian tiedekunta (ja myös lääketieteellinen sekä oikeustieteellinen) on suljettu vaihto-opiskelijoilta, eli tiesin jo hakuvaiheessa, etten voi suoraan suorittaa farmasian kursseja. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä pystyin ottamaan sellaisia kursseja valinnaisiksi, jotka tukevat maisterintutkielmaani. SKKUlla on kaksi kampusta, yksi Seoulissa pääkaupungin sydämessä ja toinen Suwonissa, noin tunnin ajomatkan päässä Seoulista. Suwonin kampus on painottunut luonnontieteisiin, eli siellä sijaitsee esim. kaikki insinöörilinjat, lääketieteellinen, farmasia jne. Itse kuitenkin suoritin opintoni Seoulin kampuksella, sillä valitsin lopulta sellaiset kurssit, jotka sijoittuivat Seoulin kampukseen.

Ennen vaihtoa

Jo ennen vaihtoa kannattaa hoitaa muutama asia, jotta saapuminen ja arki Etelä-Koreassa alkaisi mahdollisimman sujuvasti.

Lataa ainakin nämä seuraavat sovellukset:

    • Papago à kääntämiseen tarkoitettu sovellus, sillä Google kääntäjä ei ole kovin hyvä korean kielessä
    • Kakao Map à Google Maps ei toimi Etelä-Koreassa, joten karttasovellusta joutuu käyttämään hyvinkin ahkerasti
    • Naver Map à Sama kuin Kakao Map, mutta eri yritys
    • Xe à Valuutanmuunninsovellus, toimii myös offline tilassa
    • com à junaliput Korean sisällä matkustamiseen, esim. Busaniin, edullisesti täältä
    • Kingo-M à SKKUn oma sovellus, joka toimii opiskelijakorttina.

Suosittelen vahvasti hankkimaan paikallisen sim-kortin, jotta netti on käytettävissä jatkuvasti. Itse tilasin oman sim-kortin Chingu Mobile -yrityksen kautta, ja se toimi tosi hyvin koko vaihdon aikana. Valitsin noutopaikaksi Incheonin lentokentän, ja sainkin sim-kortin aktivoiduttua heti lentokentällä.  Heillä on myös nykyään eSim mahdollisuus, jolloin fyysisen sim-kortin kanssa ei tarvitse säätää ollenkaan. Sim-kortin hinta oli perusnetillä 5 kuukaudelle yhteensä n. 70e. Vinkkinä, että Suomessa kannattaa oma liittymä laittaa tauolle tai vaihtaa johonkin edullisempaan liittymään (esim. itse siirryin normaalista liittymästä Telia Dot liittymään, jossa oli kuukausihinta 8e). Jokainen säästetty euro on opiskelijana kotiinpäin. 😊

Etelä-Koreassa pärjää aika hyvin maksukorteilla, eikä käteistä tarvitse niin paljon. Visa Electron ei toimi Etelä-Koreassa eli jos sellainen kortti sattuu löytymään, kannattaa ennen lähtöä päivittää toiseen esim. Visa Debit tai/ja Visa Credit. Minulla oli mukana sekä Visa Debit että Visa Credit kortit OP:lta ja ne toimivat moitteettomasti. Suosittelen kuitenkin hyvin vahvasti avaamaan ja tilaamaan Wise-yrityksen maksukortin, sillä siinä valuutankerroin on tosi paljon parempi kuin muilla pankeilla. Itse en tajunnut tätä tehdä ennen vaihtoa, ja monesti harmitti varsinkin isompia ostoksia tehdessä, miten paljon olisin säästänyt. Eli vahva suositus tälle, monet vaihto-opiskelijat käyttivät tätä korttia. Kortti tulee myös tarpeeseen, kun/jos matkustaa muihin maihin kuten Japaniin, Taiwaniin jne. Huom! Kortilla maksaessasi maksa aina paikallisella valuutalla eli KRW.

Etelä-Koreassa lentokentällä kannattaa heti käydä ostamassa itselleen kioskista (GS25, CU, SevenEleven) T-money card eli matkakortin julkista liikennettä varten. Matkakortin voi ostaa ja ladata vain käteisellä. Arvon lataus onnistuu joko kioskeista tai sitten metroasemilla olevista koneista. Tämän takia käteistä kannattaa vaihtaa hieman jo Suomessa niin pääsee heti sitten ostamaan matkakortin perillä. T-money card käy kaikkiin kulkuneuvoihin sekä myös Etelä-Koreassa muihin kaupunkeihin, eli voit siis samalla kortilla matkustaa myös Busanissa metrolla ja bussilla.

Matkavakuutusta kilpailutin ahkerasti eri yrityksillä ja päädyin lopulta ottamaan Turvan matkavakuutuksen. Erillistä matkatavaroiden vakuutusta en tarvinnut, sillä se sisältyi kotivakuutukseeni.

Rokotukset kannattaa hoitaa ajoissa ottamalla yhteyttä YTHS:ään. Siellä on erillinen lomake, joka on tarkoitettu matkustaville opiskelijoille. Rokoteohjelman ja reseptit saa nopeasti. Kaikkia rokotteita ei tarvitse ottaa, mutta suosittelen ainakin hepatiittirokotteet hoitamaan kuntoon ennen matkaa.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Etelä-Koreaan 21.08.2023. Lensin suoraan Helsingistä Finnairilla, ja matka kesti 12h. Lentoliput ostin keväällä, ja niihin upposikin lähemmäs 1000e. Suosittelen seuraamaan lentojen hintoja esimerkiksi Google Flights -sivuston kautta, johon saa kätevästi laitettua lähtöpäivän ja kohteen, jonka jälkeen sivusto aina ilmoittaa sähköpostilla kun hinnat laskevat tai nousevat. Hyvällä tuurilla lentolippuja voi saada 500-700e, jos ottaa välilaskulla esim. Saksassa tai Ranskassa. Itse ostin sekä meno- että paluulipun samalla.

Etelä-Koreassa on elokuussa vielä kesä ja vastassa olikin hyvin lämmin ja kostea sää. Etelä-Korean päälentokenttä on Incheonissa, joka on noin tunnin matkan päässä Seoulista. Incheonista pääsee Seouliin metrolla, mutta suosittelen hyvin vahvasti ottamaan lentokenttäbussin, sillä metroa joutuu hyvin todennäköisesti vaihtamaan, jotta pääsee omaan määränpäähän. Incheonin lentokentältä SKKU:lle pääsee suoraan bussilla 6011, joka lähtee lentokentän edestä. Bussilipun saa ostettua kätevästi suoraan lentokentällä tiskiltä kertomalla, että määränpäänä on esim. SKKU. Bussilippu maksoi n. 12e. Matka kestää noin 1h 15min. Bussikuskit ovat hyvin avuliaita, kantavat matkalaukut bussiin ja sieltä pois. Nämä lentokenttäbussit ovat hyvin väljiä, saa rauhassa istua ja katsella maisemia. Metrolla pääsee määränpäähän myös, mutta matka kestää melkein 2h ja välissä joutuu vaihtamaan toiseen metroon. Lisäksi metrot ovat yleensä hyvin täynnä eikä istumapaikkaa välttämättä saa. Metromatka kustantaa n. 3,5e.

Meillä oli SKKUssa orientaatio vain yhden päivän, 22.08. Orientaatiopäivänä yliopiston oppilaat ja opettajat esittelivät koulun historian, jonka jälkeen oli yliopiston klubien musiikki- ja tanssiesityksiä. Näiden jälkeen lähdimme kiertelemään kampusta yhdessä, ja sen jälkeen oli tervetuliaisjuhlat ravintolassa, joihin oli vapaaehtoinen osallistuminen pienellä summalla.

1. Yliopiston klubin musiikkiesitys orientaatiopäivänä 2. Kotikatu 3. Tervetuliasillallinen orientaatiopäivän päätteeksi

 

Koska olin jo käynyt Seoulissa kerran aikaisemmin, oli kaupunki minulle ennestään jo vähän tuttu. Olin vaihdosta todella innoissani, ja ensimmäiset viikot menivätkin ihmettelemässä, että asunko todellakin Seoulissa? Kaikki oli mielenkiintoista ja jännittävää. Olen itse aika joustava ja helposti sopeutuva ihminen, joten minulle ei tullut kulttuurishokkia tai vaikeuksia sopeutumisen kanssa. Integroiduin aika nopeasti ja tein paljon joka päivä. Tiedän kuitenkin, että monille vaihtareille ensimmäiset viikot voivat olla vaikeita, sillä kaikki on uutta, ne tutut rutiinit puuttuvat ja esimerkiksi ruokailu voi olla hankalaa, kun ruoka on tosi erilaista verrattuna Suomeen. Kannustankin rohkeasti heti tutustumaan muihin vaihtareihin ja huonekaveriin, ja myös tutustumaan kaupunkiin itsenäisesti.

Arki kohteessa

Arki Seoulissa oli minulla aika erilainen kuin arki Helsingissä. Vietin yllättävän paljon aikaa kampuksella toisten opiskelijoiden kanssa, mikä oli tosi kivaa vaihtelua. Sai kokea sellaisen mukavan kampuselämän, mitä ei ehkä Suomessa ole niin kokenut, kun läsnäolo ei yleensä luennoilla ole pakollinen. Yleensä päivät menivät niin, että aamupäivisin oli jokin luento, jonka jälkeen menin syömään lounaan koulun ruokalaan.

Lounas oli hyvin edullinen, noin 3,7e ja aina tosi herkullista! Lounaan jälkeen joko jatkoin matkaa toiselle luennolle tai koulun kirjastoon (josta on ihanat näkymät Namsan Towerille!) tekemään palautettavia tehtäviä. Iltapäivästä lähdin aina tekemään jotakin muuta johonkin toiseen naapurustoon Seoulissa.

SKKU kampus sijaitsee siis Hyehwassa, ja en sinänsä viettänyt

Kampuksella oli edullisia ruokaloita, joista sai tosi hyvää ruokaa. Annos maksoi yleensä 3-4e. Kuvissa muutama esimerkki minkälaisia ruokia oli tarjolla. Kimchiä oli aina lisukkeena.

paljon aikaa tällä alueella vaan lähdin jonnekin toiseen naapurustoon joko kahvilaan, ravintolaan, museoon, katsomaan nähtävyyksiä tai osallistumaan johonkin kulttuuritapahtumaan. Seoul on valtava miljoonakaupunki, jossa on koko ajan jotakin meneillä. Vaihdoin aikana kävin esimerkiksi katsomassa huikean drone esityksen, ison ilotulitusshown (jota oli paikalla katsomassa yli miljoona ihmistä) sekä pesäpalloa. Pesäpallo on tosi iso juttu Etelä-Koreassa, ja suosittelen ehdottomasti käymään yhdessä pelissä. Tunnelma on tosi railakas!

Viikonloppuisin lähdin yleensä tutustumaan muihin kaupunkeihin, ja suosittelenkin lähtemään rohkeasti muihin kaupunkeihin yksin tai kaveriporukalla. Itse kävin esimerkiksi Suwonissa, Incheonissa, Chuncheonissa, Danyanggussa, Busanissa ja Jeju-saarella.

Vaihtoyliopiston kurssit, opetuskulttuuri ja kokeet

SKKU:ssa oli ihan kivasti tarjolla englanninkielisiä kursseja, ja päädyin lopulta ottamaan neljä kurssia, jotka olivat Suomessa 6op arvoisia. Yhteensä vaihdon aikana suoritin 24 opintopistettä. Vaihdossa tein myös maisterintutkielmaani liittyviä tehtäviä Suomeen.

Näkymä kirjastosta. Taustalla Namsan Tower.

Etelä-Koreassa kurssit kestävät koko lukukauden ajan eli ne alkavat syksyllä elokuussa ja loppuvat loppukokeisiin joulukuussa. Kesken lukukauden on midterms eli välikokeet kaikissa kursseissa. Riippuen professorista, kokeet olivat joko perinteisiä paperikokeita luentosalissa tai sitten esseepainotteisia kokeita ns. open book -kokeita. Kurssivalinnat tein 17.08.2023 SKKU lähettämien ohjeiden mukaisesti. Kurssit alkoivat 28.08 viikon kestävällä add&drop viikolla, jolloin kursseja sai dropata, jos tuntui ensimmäisen luennon jälkeen, että ei ollut mielenkiintoista. Tämä käytäntö on ymmärtääkseni kaikissa yliopistoissa.

Kampusalue

Kurssien luennot, jotka itse valitsin, painottuivat ti-to välille, eli minulle jäi ma ja pe kokonaan vapaaksi.  Luennot olivat yleensä 1-2 luento per kurssi viikossa, ja yhden luennon kesto oli yleensä 3 tuntia. Kaikkiin luentoihin oli läsnäolopakko. Läsnäoloa seurattiin niin, että luentosalien ovilla oli QR-koodilukijat, joihin skannattiin oma opiskelijakortti Kingo-M apilla. Luentojen lopussa oli vielä aina nimenhuuto. Poissaoloja sai olla, mutta vain muutama ja huomioiden sen, että poissaolot voivat estää korkeimman arvosanan saamisen. Itse en kokenut läsnäolopakkoa häiritseväksi ja ihan mielellään kävi luennoilla, kun valitsi sellaiset kurssit, mitkä oikeasti kiinnosti.

Oli tavallista, että luentoja oli myöhään iltaysiin asti joissakin kursseissa, mutta minun kohdalla ei tällaista kurssia sattunut. Minulla oli sekä isoja sadan opiskelijoiden luentoja, mutta myös pieniä, 20 oppilaan luentoja. Tykkäsin itse enemmän kursseista, joissa oli pieni ryhmäkoko, sillä siinä pääsi keskustelemaan professorin ja muiden opiskelijoiden kanssa enemmän ja jakamaan ajatuksia. Esimerkiksi eräällä kurssilla professorimme vei meidät Samsungin konferenssiin, sillä hän oli puhujana siinä ja ryhmäkokomme oli pieni, mikä mahdollisti tämän. Kävimme myös muutaman kerran yhdessä syömässä professorin kanssa. Tämä oli kuulemani mukaan tavallista varsinkin maisteriopiskelijoiden kursseissa, jossa ryhmäkoot ovat väistämättä pienempiä, sillä Koreassa ei ole yleistä suorittaa maisteria.

Luennot olivat hyvin perinteisiä eli professori luennoi aiheesta ja lopuksi meillä oli aina keskustelua. Melkein kaikissa kursseissa oli tehtäviä, joita piti tehdä tai artikkeleita joihin piti perehtyä ennen seuraavalle luennolle saapumista. Oli siis hyvin tavallista, että jokaisella kurssilla oli viikottaisia palautettavia tehtäviä. Itse tykkäsin tästä, sillä se pakotti pitämään jonkinlaisesta opiskelurytmistä kiinni, mutta nämä tehtävät myös samalla valmistivat aina seuraavaa luentoa varten, jolloin luentoa oli kivempi seurata ja keskusteluun oli helpompi osallistua. En kokenut opiskelukuormaa liian isoksi, vaikka tekemistä riittikin joka viikolle. Kurssit olivat kuitenkin mielenkiintoisia ja koin, että sain niistä paljon irti näiden tehtävien avulla.

Kimchin valmistusta yliopiston ruokalassa.

Opiskelujen lisäksi koulumme järjesti vaihto-opiskelijoille muutamaa muuta ohjelmaa. Kävimme esimerkiksi Everland-huvipuistossa, ja kokeilimme kimchin tekemistä koulumme ruokalassa. Lukukauden kohokohta oli yliopiston kampus festivaalit. Eli sekä syys- että kevätlukukaudella melkein kaikki yliopistot järjestävät isoja kampusfestivaaleja, joihin tulee esiintymään maan kuuluisimmat laulajat ja bändit. Festivaali on yliopiston omille opiskelijoille ilmainen, mutta myös ulkopuoliset pystyivät ostamaan lippuja. Syyslukukaudella 2023 festivaali järjestettiin Suwonin kampuksella. Oli tosi kiva kokemus, sillä moni artisti oli minulle tuttu. Festivaaleilla oli esiintymissä mm. NewJeans, Beenzino, DynamicDuo, Jaurim ja monia muita isoja nimiä.

NewJeans esiintymässä SKKU kampusfestivaaleilla.

Asuminen

Asuin vaihdon aikana yliopiston asuntolassa I-housessa (korealainen osoite 성균관로5길 67 명륜3가 종노구 서울 03073), joka sijaitsi SKKU Seoulin kampuksella. Olin onnekas, sillä asuntolan sijainti oli todella hyvä. SKKU oli hienosti järjestänyt niin, että kaikki halukkaat vaihto-opiskelijat saivat paikan asuntoloista, jos niin halusivat. Haku asuntoloihin tapahtui erikseen heidän ohjeiden mukaisesti Google Formsilla. Haku alkoi aika myöhään, heinäkuussa 2023 ja samassa kuussa tuli myös päätös. Asuin asuntolassa 21.08-25.12.2023 ja tämä maksoi 1700USD eli noin 1570e koko vaihdon ajalta, joka tarkoitti noin 400e kuukaudessa. Maksu suoritettiin kuitenkin koko könttänä ennen vaihdon alkamista.

Dormitoryn huone.

Koska asuin yliopiston asuntolassa niin ensimmäinen määränpääni Seoulissa oli lääkäriklinikka, jossa kävin ottamassa pakollisen keuhkoröntgenin tuberkuloositodistusta varten. Suosittelen hyvin vahvasti ottamaan röntgenin vasta paikan päällä Seoulissa, koska hintaero on aivan valtava verrattuna Suomeen. Röntgen maksoi Seoulissa noin 20e, kun Suomessa se maksaa 200-300e. SKKUn lähellä on monia klinikoita, jossa röntgenin voi käydä tekemässä. Itse kävin tässä paikassa: (Hyehwa Image Center) 233, Changgyeonggung-ro, Jongno-gu, Seoul (linkki Kakao Mapiin https://kko.to/HN4SnI0iYM). Menin tänne suoraan lentokentältä. Bussi pysähtyi kätevästi heti klinikkaa vastapäätä, jätin matkalaukut klinikan alakertaan ja menin ilmoittautumaan tiskille ilman ajanvarausta. Noin puolessa tunnissa kaikki oli valmista, ja kävelin tuberkuloositestilappu kourassa asuntolaan, joka olikin kätevästi vain muutaman sadan metrin päässä.

Asuntolassa jaoin huoneeni toisen opiskelijan kanssa. SKKU oli järjestänyt niin, että huonekaveri oli yleensä samasta lähtömaasta eli myös minun kohdalla huonekaveri oli Suomesta. Uskoisin, että he järjestivät saman lähtömaan opiskelijat huonekavereiksi, jotta sopeutuminen maahan olisi helpompaa ja samalla myös kulttuuriset eroavaisuudet opiskelijoiden välillä ei synnyttäisi kärähmää, kun toisen kanssa joutuu jakamaan pienen tilan jatkuvasti. Minulla oli hyvä tuuri jälleen kerran, sillä huonekaverini oli tosi kiva ja vietimmekin monesti vapaa-aikaa myös yhdessä.

Huoneessa meillä oli omat sängyt, kirjoituspöydät ja pienet vaatekaapit. Lisäksi huoneessa oli kylpyhuone ja vessa, jotka olivat erillisinä eli vessa oli erikseen ja suihku erikseen, molemmat vain meidän kahden käytössä. Vaikka huone oli pieni ja omaa tilaa ei hirveästi ollut, koin tämän väliaikaisen asumismuodon ihan toimivana. Oli myös kivaa, että aina päivän päätteeksi tiesi toisen henkilön olevan paikalla ja pystyi yhdessä jakamaan päivän kuulumisia ja tapahtumia.

I-housessa, jossa asuin, oli erillinen iso keittiö meidän kaikkien käytettävissä ensimmäisessä kerroksessa. En itse käyttänyt keittiötä ollenkaan, sillä söin kaikki ateriat ulkona, koska se oli tosi edullista. Asuntolasta löytyi myös pesula 3. kerroksessa. Pesulassa oli sekä pyykinpesukone että kuivausrummut. Yksi pesukerta maksoi noin 0,75e. Pesukoneiden käyttöön oli oma sovellus, ja siihen pystyi lataamaan saldoa kioskeista käteisellä. Vinkki: Suosittelen ottamaan vähän pesuainetta mukaan Suomesta, sillä hyvää ja edullista pesuainetta oli vaikeaa löytää. Toinen vinkki on ottaa aluslakana ja pussilakana mukaan, sillä Koreassa ei käytetä pussilakanoita ollenkaan. Otin itse mukaan yhden pussilakanasetin ja yhden aluslakanan, jotka ostin edullisesti Ikeasta ennen lähtöä. Peitto ja tyyny on asuntoloissa valmiina.

Asuntoloissa oli vartija paikalla 24/07, ja asuminen oli mukavaa ja rauhallista. Kandiopiskelijoilla oli asuntoloissa ”kotiintuloaika” eli su-to klo 01-05 aamuyöllä ei pääsyt asuntolaan sisään. Maisterivaiheen opiskelijoilla tätä ei ollut, ja kotiintuloajat poistuivat myös väli- ja loppukokeiden aikana kaikilta.  Suosittelen asuntolassa asumista ehdottomasti, vaikka aluksi voikin olla aika jännittävää jakaa huone tuntemattoman ihmisen kanssa. Itsekin asuin Suomessa kaksiossa, joten odotin mielenkiinnolla, miten elämä jaetussa huoneessa sujuisi. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin ja sen takia suosittelen rohkeasti harkitsemaan asuntolassa asumista!

 Lukukauden kesto ja lomat

SKKU:ssa lukukausi alkoi 28.08.2023 ja loppui 08.12.2023. Mitään varsinaista lomaa ei syyslukukaudella ole, mutta syksyllä osuu muutama iso juhlapäivä, joiden aikana ei ole luentoja. Nämä ovat esim.  Chuseok, Hangul Day, ja National Foundation day, joiden aikana ei ole opetusta. Vuonna 2024 nämä juhlapäivät osuvat seuraaville päivämäärille:

    • 추석Chuseok ma 16.09. – ke 18.09.2024
    • 개천절 National Foundation Day to 03.10.2024
    • 한글날 Hangul Day ke 09.10.2024

Suosittelen näiden aikana suunnittelemaan matkustamista esim. Jeju-saarelle, Busaniin tai itärannikolle. Jos Alien Registration Card ehtii tulemaan ennen näitä juhlapäiviä, voi matkustaa myös muihin maihin kuten Taiwaniin, Hong Kongiin tai Japaniin.

Vaihdon aikana matkustin itse paljon Etelä-Korean sisällä, mukaan lukien Busan ja Jeju-saari. Lisäksi kävin Hong Kongissa ja Japanissa.

1. Incheon 2. Busan 3. Danyanggu

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana

Vaihto sujui kaikin puolin tosi kivasti ja mitään suurempia yllätyksiä ei oikein tullut. Olin jo aika hyvin perillä korealaisesta kulttuurista elokuvien ja sarjojen takia, mutta myös sen takia että olin jo kerran aikaisemmin lomalla siellä.

Se mikä monesti yllätti, oli miten edullista tai tosi kallista jokin asia oli verrattuna Suomeen. Esimerkiksi elintarvikkeet, hedelmät ja vihannekset ovat tosi kalliita, ja hinnat kolminkertaisia Suomeen verrattuna tai jopa enemmän. Ulkona syöminen on taas tosi edullista. Myös muut palvelut olivat huomattavasti edullisempia verrattuna Suomeen. Esimerkiksi silmälasien hankkiminen on tosi edullista. Kivat silmälasit saa parilla kympillä, ja lasit ovat valmiina yleensä puolessa tunnissa. Suosittelenkin tuomaan omat vanhat silmälasit mukaan, ja päivittämään linssit siellä. Itse tein niin, ja sain uudet linssit noin 30eurolla (Suomessa 200-300e). Myös erilaiset lääkäripalvelut ovat tosi edullisia. Poistin esim. luomen noin 10 eurolla (Suomessa hinta yleensä satasesta ylöspäin), ja hammastarkastuksen sekä hammaskiven poiston voi saada huomattavasti edullisemmin kuin Suomessa.

Koska olen suurimman osan elämästäni asunut Suomessa, tuntui tosi oudolta, kun huomasin, että Etelä-Koreassa aurinko paistoi melkein joka päivä. Vaikka talvella oli kylmää niin auringonvaloa oli paljon, mikä oli tosi ihanaa.

Olin muilta vaihto-oppilailta aina kuullut, että on tosi vaikeaa saada paikallisia ystäviä. Minun kohdalla tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaan tutustuin moneen paikalliseen ja yksi korealainen ystäväni oli jo käymässä Suomessa vierailemassa. Uskon, että jos vain itse rohkeasti juttelee paikallisille opiskelijoille niin ystävystyminen on mahdollista. Englanninkielen taidoista, niin verrattuna esimerkiksi Japaniin, Etelä-Koreassa osataan englantia paljon enemmän.

Mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida

SKKU sijainti on tosi hyvä ja esimerkiksi Insadong alueelle on vain parin kilometrin kävelymatka.

Muista yliopistoista poiketen SKKU pyrki järjestämään kaikille halukkaille asuntolasta paikan, mikä on tosi iso plussa.

Yliopistolla on klubitoimintaa, mutta sitä ei oikein esitelty kunnolla. Pitää olla itse aktiivinen ja kysellä näiden perään. Olisin itse halunnut osallistua valokuvausklubiin, mutta se meni minulta ohi. Moni vaihtari osallistui esimerkiksi jalkapalloklubiin, ja tutustuivat sitä kautta myös paikallisiin opiskelijoihin.

Yliopistolla on myös Buddy program eli jokainen vaihto-oppilas saa itselleen paikallisen opiskelijan buddyksi eli tuutoriksi. Minun buddy oli tosi mukava ja vietimmekin yhdessä aikaa. Ryhmämme koostui kolmesta vaihto-opiskelijasta ja kävimme muutaman kerran yhdessä syömässä. Buddyn kanssa on vähän tuurista kiinni miten aktiivisesti tavataan. Minun buddy oli itse ollut vaihtarina Englannissa ja hän halusi aktiivisesti olla tekemisissä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

Paluu Suomeen

Palasin haikein fiiliksin Suomeen tammikuun alussa. Olin jo ehtinyt unohtaa, miten pimeää täällä on talvella, ja se olikin sellainen asia mihin alussa oli hankalaa sopeutua. Suomessa minua odotti työt heti seuraavalla viikolla paluusta, joten pääsin takaisin omiin arkirutiineihin aika nopeasti. Koska olin alivuokrannut oman asuntoni vaihdon ajaksi, niin pääsin takaisin tuttuun kotiin ja ympäristöön, mikä helpotti paluuta. Tammikuussa hoidin heti kaikki todistukset kuntoon vaihdosta ja kursseista, ja sain aika nopeasti kurssit hyväksyttyä myös Suomen puolella.

Olin vaihdon aikana ottanut tuhansia kuvia ja videoita, ja olen tosi tyytyväinen, että tein niin. Palaan aina silloin tällöin katsomaan kuvia ja fiilistelemään aikaa Seoulissa. Toivon, että pääsen vierailemaan siellä taas pian!

Posted on

Vaihtokertomus, Chulalongkorn University, syksy 2023

Valtiotieteellinen tiedekunta

Olin vaihdossa Chulalongkornin yliopistossa Thaimaassa yhden lukukauden ajan. Opiskelin Chulassa Kaakkois-Aasian tutkimusta englanninkielisessä Southeast Asian Studies (SEAS) -ohjelmassa.

Hain Thaimaahan vaihtoon, sillä maan rikas historia, kulttuuri ja luonto kiinnostivat, minkä lisäksi Chulan yliopisto tarjosi monipuolisia opintoja vaihtareille.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Thaimaan pääkaupunkiin, Bangkokiin, noin viikkoa ennen lukukauden alkua. Halusin varata hyvin aikaa kaupunkiin tutustumiseen ja sopivan asunnon löytämiseen ennen opintojen alkamista. Ensimmäinen viikko hurahtikin nopeasti kuumankosteaan ilmastoon ja kaupungin nopeaan tempoon tottuessa sekä uuteen asuntoon asettuessa.

SEAS-ohjelma järjesti orientaatiopäivän ohjelman opiskelijoille 4.8. ja Chula järjesti yliopistolaajuisen orientaatiopäivän kaikille opiskelijoille 8.8. Molemmissa tilaisuuksissa pääsin tutustumaan kanssaopiskelijoihin paremmin. Sain molemmista tilaisuuksista kutsun sähköpostiin vain muutamaa päivää aiemmin. Chulassa tiedonvälitys ei ole sitä kaikista tehokkainta ja nopeinta… Tähän kannattaa valmistautua!

Kurssit lähtivät käyntiin heti orientaatiopäivien ohessa. Kursseille pystyi ilmoittautumaan parissa eri kierroksissa Chulan nettisivuilla ennen lukukauden alkua ja sitten viimeistään kurssien alettua. Itse olin ilmoittautunut kursseille ennen kurssien alkamista ja saanut niihin hyväksynnänkin, mutta paikan päällä selvisi, että näitä valitsemiani kursseja ei ollutkaan enää olemassa… Sain onneksi pienen paniikin jälkeen haltuuni ajantasaisen listan syksyn kursseista ja pääsin ilmoittautumaan niihin ongelmitta.

Lukukauden alussa kursseja pääsee ”kokeilemaan” kaksi ensimmäistä viikkoa ja tämä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ennen viimeisiä lukituksia kurssivalinnoista. Luennoille saa siis vapaasti mennä istumaan ja kuuntelemaan, ja sitten viimeistään kahden viikon päätteeksi on lukittava valitsemansa kurssit. Itse ”kokeilin” useaa SEAS-ohjelman kurssia ennen lopullista valintaani ja hyvä niin, sillä lopulta valinnat olivat täysin eri mitä olin alussa ajatellut! Usein myös kurssien tehtävät ja tarkempi aikataulutus selviävät vasta kurssien aloitusluennoilla, joten pelkän kurssinimen ja -kuvauksen perusteella ei välttämättä kannata valita kursseja.

Asuminen

Bangkokissa on paljon erilaisia vaihtoehtoja asumiselle. Chulan kampuksella on yliopiston oma asuntola (CU iHouse) ja lähellä kampusta sijaitsee pari opiskelijoiden suosimaa hotellimaista asuntolaa (Nonsi, iSanook). Yksityiset condominiumit eli condot ovat myös hyvin suosittuja asumisvaihtoehtoja.

Päätin itse vuokrata asunnon Bangkokissa yksityisiltä markkinoilta, sillä yksityiseltä sai upeita asuntoja halvemmalla kuin mitä opiskelija-asuntolat olisivat maksaneet. Löysin oman asuntoni Bangkokin vuokra-asuntojen Facebook-ryhmästä. Asunnossani oli olohuone, keittiö, makuuhuone ja oma vessa, ja vuokra oli 340€/kk. Taloyhtiön kattouima-allasta, kuntosalia ja shuttle-serviceä lähimmälle BTS-asemalle sai käyttää ilmaiseksi!

Moni yksityisiä condoja vuokraava suosii pidempiaikaisia vuokra-sopimuksia (6kk+), joten oli hieman haastavaa löytää asunto vain 5kk ajaksi. Useiden yhteydenottojen ja parin asuntonäytön jälkeen löysin kuitenkin sopivan asunnon, johon oli mahdollista tehdä lyhyempi sopimus. Kannattaa siis sitkeästi ottaa yhteyttä useisiin vuokranantajiin eikä lannistua, jos ei asuntoa heti löydy.

Vaihtoyliopiston kurssit, opetuskulttuuri ja kokeet

Opiskelin Chulassa Kaakkois-Aasian tutkimusta englanninkielisessä Southeast Asian Studies -ohjelmassa. Suoritin vaihdon aikana yhteensä neljä kurssia: kaksi Kaakkois-Aasian tutkimuksen kurssia ja kaksi Thai-tutkimuksen kurssia. Kurssit kestivät koko lukukauden ja olivat 6 op arvoisia. Sain valita kurssini kahdeksan kurssin listalta, joten paljoa valinnanvaraa ei kurssivalintojen suhteen ollut.

Jokaisella kurssilla oli 3h luentoja viikossa, ja läsnäoloa seurattiin tiukasti. Luennot olivat suurimmaksi osaksi perinteistä luento-opetusta ja esiin nousseet kysymykset esitettiin luennoitsijalle yleensä vasta luennon lopussa. Kolmella kurssilla oli myös säännöllisesti asiantuntijoiden vierailijaluentoja, mikä toi mielenkiintoista syvyyttä käsiteltäviin aiheisiin. Kerran osallistuttiin myös kansainväliseen konferenssiin!

Luentojen lisäksi kaikilla valitsemillani kursseillani tehtiin 15-20 sivuinen loppuessee, joka kurssista riippuen esiteltiin 1-2 kertaa. Lisäksi tehtäviin kuului lyhyempiä esseitä, ryhmätöitä ja case-esitelmiä. Opettajat usein korostivat, että maisteriopinnoissa kuuluu kehittää kirjoitus- ja esiintymistaitojaan, ja kurssitehtävät vastasivatkin tätä ajatusta. Kokeita ei ollut lainkaan SEAS-ohjelman millään kurssilla.

Lukukauden päätteeksi SEAS-maisteriohjelma järjesti kolmen päivän opintoretken historiallisille raunioille. Retki oli tutkinto-opiskelijoille pakollinen osa opintoja, mutta koska vaihtarit joutuivat maksamaan matkasta (n. 180e), niin he saivat itse päättää osallistumisestaan.

Arki ja matkustaminen

Bangkok on itsessään niin monipuolinen ja rikas kaupunki, että olisin hyvin voinut viettää aikani vain siellä! Tapahtumia, nähtävyyksiä, ravintoloita ja kaikkea muuta tekemistä on paljon, ja julkisilla pääsee helposti kulkemaan ympäri kaupunkia.

Itse kampuksellakin tuli vietettyä paljon aikaa. Chulan valtava kampus sijaitsee aivan kaupungin ytimessä ja se on todella kaunis kaikkine vihreyksineen ja historiallisine rakennuksineen. Kampuksella on halpoja ruokaloita lähes jokaisessa rakennuksessa, maksuttomat urheilufasiliteetit opiskelijoille ja useita kirjastoja, joissa monet opiskelijat viettävät päivät opiskellen.

Vaihdon aikana ehdin hyvin myös matkustamaan Thaimaassa. Bangkokin lisäksi vierailin 8 eri kohteessa, joista lemppariksi nousi Chiang Rain vuoristo. Matkustaminen Thaimaassa on helppoa ja edullista, etenkin maata pitkin. En halunnut lentää niin lyhyitä välimatkoja, joten matkailin ympäri maata ainoastaan maateitse. Junaverkosto on laaja ja bussiyhteyksiä on vielä enemmän. Myös naapurimaihin, Kambodžaan, Laosiin, Vietnamiin ja Malesiaan, pääsee maateitse, mutta suurten välimatkojen vuoksi aikaa matkustamiseen kannattaa varata hyvin.

Thaimaa on niin valtavan suuri ja monipuolinen maa, joten vaikka matkailin vaihdon aikana pelkästään Thaimaassa, tuntuu, että jäi paljon vielä näkemättä!

Huomiona vielä, että kannattaa aloittaa matkailu lähes heti vaihdon alettua, sillä alussa on enemmän vapaa-aikaa eikä luentoja siirrellä vielä niin paljoa! Chulassa lukukauden edetessä opettajilla on tapana siirrellä luentoja lyhyellä varoitusajalla, joten monella on mennyt siksi myöhemmät matkasuunnitelmat uusiksi. 🙂

Lukukauden kesto ja lomat

Chulalongkornin yliopistossa on kahdenlaisia lukuvuosia: ohjelmasta riippuen on joko kaksi lukukautta (syksy ja kevät) tai kolme lukukautta (syksy, talvi-kevät ja kevät-kesä). SEAS-ohjelmassa lukukausia oli kaksi, joista olin vaihdossa ensimmäisen lukukauden ajan.

Lukukausi alkoi virallisesti elokuun ensimmäisellä viikolla ja loppui joulukuun toisella viikolla. Tarkat aloitus- ja lopetuspäivämäärät vaihtelevat vuosittain. SEAS-ohjelmassa ei ollut minkäänlaisia lomia lukukauden välissä eli viikoittaiset luennot jatkuivat suoraan putkeen aina elokuusta marras-joulukuuhun saakka. Pyhä- ja juhlapäivinä, joita on Thaimaassa useita, oli lähes aina vapaapäivä, mutta opettajat järjestivät aina korvaavia luentoja näiden tilalle. Viimeisten luentojen jälkeen oli usein pari viikkoa aikaa keskittyä loppuesseiden kirjoittamiseen ennen lukukauden virallista päättymistä.

Mikä yllätti vaihdon aikana

Jännitin aika paljon sitä, miten tulen sopeutumaan yli 10 miljoonan ihmisen suurkaupunkiin, mutta yllätyksekseni ihastuin Bangkokiin ihan toden teolla! Bangkok saattaa ensisilmäyksellä näyttäytyä sotkuiselta ja vaikeasti navigoitavalta kaupungilta, mutta kaupunkiin paremmin tutustuessa huomaa, miten hyvin organisoitu se oikeastaan on.

Bangkokin joukkoliikenne, johon kuuluu mm. skytrainit, metrot, bussit ja jokilautat, on hyvin järjestetty, edullinen ja helppokäyttöinen. Ostareita, marketteja ja ruokakauppoja on ihan kaikkialla, ja ne moni niistä on yömyöhään auki. Jos ei jaksanut itse lähteä ruokaostoksille, niin eri applikaatioiden kautta pystyi tilaamaan ruokaa itselleen edullisesti. Liikuntapaikkoja ja puistojakin on useita.

Asuminen Bangkokissa oli siis todella helppoa ja vaivatonta, ja kaiken kruunasi se, että paikalliset olivat aina äärimmäisen ystävällisiä ja avuliaita.

Mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi huomioida

Chulaan hakemista kannattaa alkaa valmistelemaan hyvissä ajoin. Eri ohjelmat vaativat erilaisia asioita, joten selvitä ajoissa, mitä dokumentteja tarvitset hakemusta varten. Itse jouduin esimerkiksi tekemään maksullisen TOEFL-kielitestin SEAS-ohjelman hakemusta varten. Kaikkea tietoa ei välttämättä löydy ajantasaisena netistä, joten ole myös valmis ottamaan yhteyttä ohjelman koordinaattoriin ja kysymään suoraan häneltä apua.

Toiseksi suosittelisin opiskelemaan edes hieman thain kieltä. Thaimaassa puhutaan yleisesti ottaen ihan hyvin englantia, mutta perusfraasien ja kohteliaisuuksien osaaminen thaiksi helpottaa kanssakäymistä thainkielisten kanssa!

Suosittelen myös tutustumaan Thaimaan ilmastoon ja vuodenaikoihin, jotta sade- ja kuumakaudet eivät tule yllätyksenä. Loppusyksyllä Bangkokissa ja sen lähialueilla on sadekausi voimakkaimmillaan ja mm. äkkitulvat ovat kaupungissa yleisiä. Sadekausi saattaa hieman rajoittaa liikkumista ja matkailua. Keväällä taas Bangkokissa on kuumakausi, jolloin sadetta ei ole lähes lainkaan, mutta lämpötila voi nousta jopa 40°C.

Paluu Suomeen

Vaihdon jälkeen päätin jäädä vielä hetkeksi Kaakkois-Aasiaan matkailemaan kuten moni muukin vaihtari. Paluu Suomen talveen ei houkutellut, sillä arki aurinkoisessa suurkaupungissa alkoi tuntumaan omalta.

Thaimaa on upea maa, joka yllätti kaikella sen rikkaudella ja kauneudella. Tiedän, että aion vielä tulevaisuudessa palata maahan, sillä paljon jäi vielä näkemättä ja kokematta. Vaikka Bangkok onkin hektinen suurkaupunki, oppi siellä kuitenkin olemaan stressaamatta asioista (ainakaan liikaa). Kaikella on tapana järjestyä oli sitten millainen tilanne tahansa, ja tämän mentaliteetin lopulta sisäistin itsekin kantapään kautta.

Elämäni Thaimaassa on ollut upea kokemus. Sain vaihdon aikana paljon uusia ystäviä ja mahtavia kokemuksia. Palaan kotiin paljon rikkaampana kuin osasinkaan kuvitella. Suosittelen Thaimaata vaihtokohteeksi jokaiselle!

Posted on

Vaihtokertomus, George Masonin yliopisto, syksy 2023

Teologinen tiedekunta

Olin vaihto-opiskelemassa George Masonin yliopistossa Yhdysvalloissa syyslukukauden 2023. Hain Yhdysvaltoihin opiskelemaan, sillä etenkin teologiseen osaamiseen kuuluu kulttuurien tuntemus. Yhdysvalloissa on paljon monikulttuurisuutta ja erityisesti valitsemani yliopisto, George Masonin yliopisto, on hyvin monikulttuurinen. Muiden kulttuurien tuntemus on mielestäni tärkeää jokaisella opiskelualalla, joten voin lämpimästi suositella tätä vaihtokohdetta kaikkien tiedekuntien opiskelijoille.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Yhdysvaltoihin viisi päivää ennen kurssien alkamista. Lensin Dullesin kansainväliselle lentoasemalle, jonka lähettyvillä yövyin ensimmäisen yön hotellissa. Heti seuraavana päivänä suuntasin taksilla kampukselle, josta sain avaimet kampuksen lähettyvillä sijaitsevaan kimppakämppään, jossa asuin syyslukukauden. Kerron asumisesta enemmän asumiskohdassa.

Ennen kuin saavuin itse kohteeseen, olin saanut etukäteen tiedon orientaatiopäivästä, joka järjestettiin kolme päivää ennen kurssien alkamista. Orientaatiopäivässä kävimme läpi yleisiä asioita vaihto-opiskeluun liittyen, kuten kursseihin liittyviä kysymyksiä ja terveydenhuollon toimintaa. Kurssivalinnat oli tehty jo kesällä, mutta jos kurssien alkaessa huomasi, ettei jokin kurssi vastannut yhtään odotuksiasi, orientaatiossa sai paljon hyödyllistä tietoa siitä, miten pystyy vielä kurssien alun jälkeenkin vaihtamaan kurssilta toiselle. Minulle itselleni kävi juuri näin ja vaihdoin kurssien alkamisen jälkeen kurssilta toiselle. Orientaatio on siis todella hyödyllinen ja siellä pääsi jo heti tutustumaan muihin vaihto-oppilaisiin ympäri maailmaa.

Ensimmäisten viikkojen aikana olin tutustunut jo moneen opiskelijaan kampuksella. Opiskelijoille järjestetään paljon tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan pienellä kynnyksellä uusiin ihmisiin. Orientaatio oli ainoa pakollinen tapahtuma, johon piti ennen kurssien alkamista osallistua. Tämän jälkeen ei ollut enää mitään ohjattua toimintaa, joten sait itse valita, millaiset tapahtumat tai kerhot sinua kiinnostavat.

Asuminen ja arki kohteessa

Vaihdossa ollessani asuin noin kilometrin päässä yliopistolta sijaitsevassa asuntokompleksissa. Tämä asuntokompleksi kuului yliopistolle ja vuokrasopimus tehtiin yliopiston kanssa. Yliopistolla on myös kampusasuntola. Ero asuntokompleksin ja kampusasuntoloiden välillä on se, että kaikissa kampusasuntolan huoneistoissa ei ole omaa keittiötä, joten meal plan eli ateriasuunnitelma on tällöin pakollinen. Joissakin kampusasuntolan huoneistoissa on oma keittiö, jolloin meal plan ei ole pakollinen. Asuntokomplekseissa on aina keittiö, eikä meal plania tarvitse tällöin hankkia. Asuntokomplekseissa on pyykinpesukoneet. Kampusasuntoloissa on myös pyykinpesukoneet, mutta ne ovat erillisissä tiloissa.

Asuntokomplekseissa asutaan kolmen muun yliopiston opiskelijan kanssa, eli yhdessä asunnossa asuu yhteensä neljä opiskelijaa. Jaoin makuuhuoneen yhden tytön kanssa ja toisessa makuuhuoneessa asusti kaksi muuta tyttöä. Meillä oli keittiön lisäksi myös tilava olohuone. Jos haluaa asua omassa huoneessa, on kampusasuntoloista mahdollista koittaa saada itselleen yksityinen makuuhuone. Tämä on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä kampuksella ja kampuksen lähellä sijaitsevissa asuntokomplekseissa asuu yhteensä yli 6000 opiskelijaa. Sain itse varmuuden asuntokompleksin paikastani ainoastaan kaksi viikkoa ennen kuin lähdin vaihtoon, vaikka hain asuntopaikkaa toukokuun lopussa, heti kun tietoni vaihtoon lähdöstä varmistui. Hakuprosessi on siis melko hidas ja paikkaa kampusasuntolasta tai asuntokompleksista ei voida taata. Kannattaa tämän vuoksi tutkia myös yksityisiä vuokra-asuntoja lähistöltä.

Asuminen on hyvin kallista Yhdysvalloissa. Minun asuntokompleksini huone, jonka jaoin toisen opiskelijan kanssa, maksoi kuukaudessa 1250 $. Syyslukukausi kustansi minulle yhteensä 5000 $. Tämä kattoi myös veden sekä sähkön.

Meal plan eli ateriasuunnitelma mahdollistaa sinulle edullisemman syömisen kampuksen kaikissa ravintoloissa. Kampuksella on noin 20 pikaruokaravintolaa, muun muassa Chipotle, Subway, Panda Express, Starbucks ja muita samankaltaisia. Kampuksella on myös buffet, jonka kertahinta on noin 9–12 $. Buffetista löytyy salaattibuffa, paljon erilaisia ruokavaihtoehtoja, jotka vaihtuvat joka päivä sekä jälkiruokabuffet. Kampusravintoloissa ja kampuksen buffetissa voi käydä syömässä vaikkei olisikaan ostanut meal plania. Jos ostaa meal planin, säästää se noin 2 $ sinulta ateriaa kohden verrattuna siihen, jos sinulla ei olisi meal plania. Meal planeja on erilaisia, ja itse ostin vapaata käyttörahaa 500 $, jonka pystyin käyttämään niin ravintoloihin kuin myös buffettiin. Koin tuon summan olevan itselleni hieman liikaa, sillä asuntokompleksissani oli keittiö. Ostin meal planin heti kun koulu alkoi, joten en tuolloin vielä tiennyt, kuinka paljon tulen kampuksella syömään. Raha tuli kuitenkin käytettyä ravintoloihin ja buffettiin.

Yliopisto mahdollistaa kaikille vaihto-oppilaille ilmaisen pääsyn yliopiston kuntosaleille, ryhmäliikuntatunneille sekä uimahalliin. Arkiviikkoni kuluivatkin usein kampuksella ensin oppitunneilla, sen jälkeen buffetissa, josta usein suuntasin liikkumaan tilavalle kuntosalille. Kampuksella oli myös mukava tehdä läksyjä ja opiskella kokeisiin suurten tilojen vuoksi. Kampuksella on yli 20 rakennusta, joista suurimmasta osasta on paljon hyviä opiskelutiloja.

Viikonloppuisin yleensä teimme kämppiksieni tai vaihtarikaverieni kanssa jotain, kuten kävimme ostoskeskuksissa tai otimme metron Washington D.C.:hen. Washington D.C. sijaitsee noin 30 kilometrin päästä yliopistolta ja metro sinne ei maksa kuin vain 3–6 $, riippuen onko arki vai viikonloppu. Opiskelukaupunki, jossa yliopisto sijaitsee, on nimeltään Fairfax. Fairfax on kohtalaisen pieni kaupunki, mutta siellä sijaitsee muutamia ostoskeskuksia 6–15 mailin säteellä. Itse pidin Fairfaxin rauhallisuudesta ja jos kaipasi suurkaupungin vilinää ei matka Washingtoniin ollut pitkä.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri sekä kokeet

Vaihdon kestäessä puoli vuotta täytyy kursseja käydä vähintään 12 creditin edestä. Yksi kurssi, joka kestää koko syyslukukauden, on 3 creditin arvoinen. Kävin itse tuon 12 creditiä, eli yhteensä neljä kurssia syyslukukauden aikana. Yksi 3 creditin kurssi vastaa 5 opintopisteen kurssia.

Opetuskulttuuri Yhdysvalloissa on läsnäolopainotteista. Kaikilla kursseilla on läsnäolovelvollisuus, jos on valinnut lähiopetuksen kurssin. Vaihto-opiskelija saa valita ainoastaan yhden etäkurssin halutessaan, ja kaikki loput kurssit täytyy olla lähiopetuksen kursseja. Opetus lähiopetuksen kursseilla vastaa melko samanlaista opetusta kuin lukiossa. Tunneilla usein työskennellään ryhmissä. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan, joten tunneilla kannattaakin tämän vuoksi olla aktiivinen.

Kursseilla on usein midterm-koe sekä loppukoe. Midterm-kokeet eli keskellä lukukautta olevat kokeet vaikuttavat loppuarvosanaan kurssista riippuen noin 30–40 %. Loppukokeet vaikuttavat usein 40–50 % loppuarvosanaan. Itselläni jokainen koe oli paperinen koe eikä tietokoneet olleet kokeissa sallittuja. Joillakin kursseilla niin midterm-kokeissa kuin myös loppukokeissa oli ainoastaan esseekysymyksiä. Joillakin kursseilla esseekysymysten lisäksi kokeissa oli myös monivalintatehtäviä.

Lukukauden kesto ja lomat

Syyslukukausi alkoi vuonna 2023 21. elokuuta ja päättyi 14. joulukuuta. Syyslukukauden aikana syyskuussa on työväenpäivä ja lokakuussa Columbuksen päivä. Jos nämä päivät osuvat arkipäiville, ei tuolloin ole koulua. Syyslukukauden ainoa loma on kiitospäivä. Syksyllä kiitospäivä oli torstaina, jolloin meillä oli koulusta vapaata keskiviikko, torstai ja perjantai. Kiitospäivänloma on siis ainoa ”kunnollinen” loma, joka osuu syyslukukaudelle. Jos menee Yhdysvaltoihin vaihtoon kevätlukukaudella niin silloin pidemmäksi lomaksi osuu spring break.

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana ja mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida

Kurssien alkaessa yllätyin siitä, kuinka sosiaalista opetus on. Suomessa olen tottunut vain istumaan hiljaa luentosalissa, joten tämä opetuskulttuuri yllätti minut täysin. Positiivinen yllätys oli se, kuinka ystävällisiä ja mukavia opiskelijoita kohtasin kursseilla. Tunneille oli aina mukava mennä, sillä tiesin, että kaikki otetaan ilomielin ryhmätöihin mukaan ja kaikki olivat aina auttamassa, jos en osannut tehdä jotain tehtävää tai kielimuuri tuli vastaan.

George Masonin yliopistoon hakevan kannattaa huomioida se, että vaikka hakisikin yksiöhuonetta kampukselta, on sellainen erittäin vaikea saada. Jos haluaa asua kampuksella, kannattaa varautua siihen, että joutuu jakamaan makuuhuoneen toisen opiskelijan kanssa. Suosittelen kuitenkin lämpimästi valitsemaan kampuksella tai asuinkompleksissa asumisen, sillä tällöin sinun on helppo ystävystyä muihin opiskelijoihin, jotka asuvat myös kampuksella tai aivan kampuksen lähellä. Jos makuuhuoneen jakaminen tuntuu vieraalta ajatukselta niin ei huolta, niin minullekin tuntui. Oman kokemukseni pohjalta voin kuitenkin sanoa, että huonetoverini ja minä sovimme alkuun ”pelisäännöt” ja niiden mukaan toimittiin. Näin jälkeenpäin ajattelen, että onneksi valitsin tämän asumismuodon enkä siten, että olisin asunut yksin.

Paluu Suomeen

Vaihdon ajaksi minulle myönnettiin J-1 viisumi. J-1 viisumi menee umpeen sinä päivänä kuin syyslukukausi loppuu, eli minun tapauksessani viisumini umpeutui 14.12.2023. J-1 viisumilla voi kuitenkin jäädä Yhdysvaltoihin vielä 30 päiväksi viisumin umpeutumisen jälkeen. Itse lähdin syyslukukauden päätyttyä Miamiin lomailemaan muutaman viikon ajaksi.

Palasin Suomeen heti vuodenvaihteen jälkeen. Olin itse irtisanonut vuokrani ennen kuin lähdin vaihtoon ja olin vienyt tavarani säilytykseen vanhempieni luokse. Asuminen Yhdysvalloissa oli kallista, joten en tämän vuoksi halunnut pitää vuokra-asuntoa myös Helsingissä. Aloitin uusien vuokra-asuntojen etsinnän marraskuussa 2023 ja löysinkin tuolloin hyvän vuokra-asunnon, johon pääsin muuttamaan heti palattuani Suomeen.

Vaihdon kustannukset

Yhdysvallat on melko kallis maa mennä vaihtoon. Asumiskustannukset maksoivat yhteensä 5000 $, ostamani meal plan 500 $ ja terveysvakuutus n. 1300 $. Tämän lisäksi lentoni Yhdysvaltoihin maksoi noin 700 $ ja takaisin Suomeen noin 700 $. Tämän lisäksi muihin kuluihin, kuten ruokaan ja vapaa-aikaan, kuluu myös rahaa.

Posted on

Vaihtokertomus, Universidad San Francisco de Quito, syksy 2023

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Ecuador valikoitui vaihtokohteekseni, koska minua kiinnosti lähteä Etelä-Amerikkaan, mutta en osannut espanjaa, joka on lähes kaikissa Etelä-Amerikan maissa vaihdon vaatimuksena. Olin myös innoissani mahdollisuudesta nähdä upeita luontokohteita niin Andien vuoristossa, Amazonian sademetsässä kuin täysin vertaansa vailla olevilla Galápagos-saarilla.

Universidad San Francisco de Quito, tutummin USFQ, on yksityinen yliopisto, joka tarjoaa tavallisen opiskeluvaihto-ohjelman lisäksi maksullista, englanninkielistä Galápagos Semester Program GAIAS -ohjelmaa, jossa noin puolet vaihdon ajasta opiskellaan maan pääkaupungin Quiton laitamilla Cumbayan laaksossa yliopiston pääkampuksella ja puolet San Cristobalin saarella Galápagoksella. Oma vaihtoni oli GAIAS-ohjelmassa ja se sijoittui opinnoissani maisterivaiheen toiselle vuodelle. Vaihto alkoi elokuussa ja loppui joulukuun alussa.

Ennen lähtöä

Hakuprosessi oli selkeä ja melko yksinkertainen. Kohdeyliopisto tarjosi paljon tietoa ja kaikkiin kysymyksiin sai vastauksen sähköpostitse yleensä nopealla aikataululla. Sähköpostia kannattaakin seurata tarkasti hakuajan aikana! Koska vaihdossa opiskellaan englanniksi, englannin kielitaito piti todistaa TOEFL/IELTS-testillä. Omassa tapauksessani kielitaidon todistaminen onnistui kuitenkin vain todistamalla, että opiskelen englanninkielisessä maisteriohjelmassa.

Vaihtoon lähtijän on olennaisestikin hankittava kattava matkavakuutus ja lisäksi mahdollisesti rokotteita (esim. GAIAS-ohjelmaa varten keltakuumerokotus). Ecuadoriin ei tarvita viisumia, vaan kohdeyliopiston todistus vaihtoon valituksi tulemisesta riittää, mikä helpotti huomattavasti hakuprosessia. Lisäksi ennen vaihtoa piti suorittaa espanjan kielen tasotesti, jonka perusteella meidät jaettiin kolmeen ryhmään vaihdon alussa suoritettavaa viikon mittaista espanjan kurssia varten.

Ennen vaihdon alkua kohdeyliopisto järjesti etänä pakollisen orientaation, jossa kerrottiin muun muassa kattavasti siitä, mitä tulevan vaihtarin kannattaa vaihdoltaan ja erityisesti sen ensimmäisiltä viikoilta odottaa.

Saapuminen ja ensimmäiset viikot Cumbayassa

Saavuin Quitoon muutama päivä ennen vaihdon alkua. Jännitys oli tietenkin kova, varsinkin koska vaihdossa asutaan paikallisissa isäntäperheissä, joiden englannin taito vaihtelee paljon – esimerkiksi omissa isäntäperheissäni ei osattu ollenkaan englantia. Ennen lähtöä olin viestitellyt hieman perheen äidin kanssa, joten tiesin kenet odottaa näkeväni lentokentällä. Jännityksestä huolimatta kaikki sujui hyvin ja kokenut isäntäperhe osasi antaa minun rauhassa asettua ja ihmetellä uutta paikkaa.

Kuva 1. Quito pilvisenä päivänä.

Ensimmäinen viikko yliopistolla oli pelkkää orientaatiota ja muihin ohjelman vaihtareihin tutustumista. Sekä yliopisto että muut vaihtarit vaikuttivat heti alkuun todella kivoilta! Toisella viikolla järjestettiin viikon mittainen espanjan kurssi, jonka tarkoitus on auttaa kieltä enemmän tai vähemmän osaavia vaihtareita selviytymään arjesta espanjan kielellä. Ecuadorissa ei juurikaan puhuta englantia, joten perheiden lisäksi espanjaksi saa kommunikoida kaikenlaisissa asiakaspalvelutilanteissa.

Vaikka isäntäperheessä asuminen saattaa tuntua hassulta, jos on jo vuosia asunut omillaan Suomessa, on siinä paljon hyviä puolia – esimerkiksi ecuadorilaiseen kulttuuriin tutustuu tällä tavalla helposti ja kielitaito karttuu nopeasti, kunhan uskaltaa vain avata suunsa ja kommunikoida avoimesti. Lisäksi isäntäperhe tarjoaa opiskelijalle aamupalan ja iltaruoan. Myös tavallisessa vaihto-ohjelmassa suositellaan perhemajoitusta, mutta jotkut opiskelijat asuvat myös yksityisissä vuokra-asunnoissa koko vaihdon ajan tai osan aikaa.

Opiskelu GAIAS-ohjelmassa: kurssit ja retket

Kuva 2. Yliopistorakennuksia Cumbayan kampuksella.

Muihin yliopistovaihtoihin verrattuna GAIAS-ohjelma on monella tapaa poikkeus. Ohjelma on hyvin strukturoitu, jonka vuoksi sitä voisi toisinaan kutsua jopa leirikoulumaiseksi. Vaihdon aikana opiskellaan valitun opintosuunnan mukaisesti viisi kurssia, jotka kukin kestävät kolme viikkoa. Toisin kuin Helsingin yliopistolla, opiskellaan siis vain yhtä aihetta kerrallaan. Kolmannen kurssin jälkeen on viikon loma, jonka vietin saarihypellen kaveriporukalla Galápagoksella. Koska kurssit järjestetään vain GAIAS-porukalle, vaihtareista muodostuu nopeasti tiivis, noin 40 opiskelijan ryhmä.

Toinen erikoisuus on opetuksen kenttäpainotteisuus. Jokaisella viikolla luokkahuoneista poistutaan vähintään päiväretkelle lähimaastoon ja monesti myös yhden tai kahden yön retkelle kauemmas. Itse opiskelin Evolution, Ecology and Conservation –opintosuunnassa, johon päädyin, kun yhteiskunnallisempaa opintosuuntaa ei hakijoiden vähäisyyden takia järjestettykään. 

Kuva 3. Laama Cochasquín pyramideilla.

Kurssit ovat pääasiassa kanditasoisia ja keskittyvät muutenkin Ecuadorin ja Galápagos-saarten erityispiirteisiin, joten ne eivät vaadi erityisempää ennakko-osaamista, ja vaatimustaso on samankaltainen kuin Suomessa. 

Kursseilla on vaihtelevasti ryhmätöitä, esitelmiä, esseitä sekä pienempiä ja suurempia tenttejä. Opettajat vaikuttivat innostuneilta asiastaan ja kurssiretket olivat upeita! Parasta oli kuitenkin retki Tiputinin tutkimusasemalle Amazonin sademetsään, jossa vietimme viisi päivää.

Arki yliopistossa Quitossa ja Galápagos-saarilla

Arki Quitossa ja Galápagoksella erosivat toisistaan paljon. Kummassakin paikassa arkea tietysti rytmittivät luennot, jotka järjestettiin pääosin aamupäivisin 9–12, sekä kursseihin kuuluvat retket. Tavallisina päivinä lounastimme yhdessä vaihtareiden kanssa ja iltapäivisin vaihtoehtoisesti opiskelimme tai teimme jotain hauskaa yhdessä.

Kuva 4. Kampusalue Cumbayassa.

Quitossa arki oli melko kiireistä ja vaihtelevaa eikä varsinaisia rutiineja ehtinyt muodostua. Itse asuin kävelymatkan päässä yliopistolta, kun taas monien arkea oli kulkea kampukselle paikallisbussilla tai Uberilla. Itse kampusalue Cumbayassa on vehreä ja rauhallinen, tosi viihtyisä! Yliopistolla on mitä erilaisempia kerhoja, mutta koska paikalliset opiskelijat aloittavat opinnot muutamaa viikkoa myöhemmin, jolloin myös kerhot alkavat, GAIAS-ohjelman vaihtareilla ei ole kauheasti aikaa osallistua niihin. Ennen Galápagokselle muuttamista ehdimme kuitenkin osallistua yhdelle salsatunnille!

Kuva 5. Kolibreja pilvisademetsässä.

Joka viikonloppu matkustimme vaihtariporukalla, pääasiassa pitkän matkan busseilla, mikä on Ecuadorissa helppoa maan suhteellisen pienen koon vuoksi. Busseilla liikkuminen on helppoa auttavallakin espanjalla ja bussiasemille pääsee kätevästi Cumbayasta Uberilla noin $5 hintaan. Ruuhka-aikaisin liikenne Cumbayan ja Quiton keskustan välillä on kaoottista ja lyhyeenkin matkaan voi kulua todella pitkä aika.

Noin 6000 asukkaan San Cristobalin saarella Galápagoksella arki on Quitoon (noin 2 milj. asukasta) verrattuna todella rauhallista ja aikaa jää enemmän omille mielenkiinnonkohteille. Vaikka saarilla ei ole leffateattereita, ostoskeskuksia tai muita huvituksia, vapaa-ajalla voi tehdä mitä upeimpia luontoaktiviteetteja. Yliopistorakennuksen edessä on uimaranta ja noin 15 minuutin kävelymatkan päässä kansallispuistossa upea snorklauspaikka, jossa takuuvarmasti näkee merikilpikonnia! Lisäksi voi laitesukeltaa, surffata tai vaikkapa telttailla rannalla tähtitaivaan alla.

San Cristobalilla myös yliopisto järjestää vaihtareille enemmän tekemistä; osallistua voi esimerkiksi satunnaisille salsa- tai joogatunneille tai harrastaa jujutsua. Kampuksella järjestettiin myös muun muassa Halloween-tapahtuma ja Thanksgiving-illallinen. Mikäli on kiinnostunut tutkimuksesta, yliopiston tutkimusryhmiin voi päästä avustajaksi. Kannattaa rohkeasti kysyä vaihtokoordinaattoreilta ja omalta perheeltä, mitä kaikkea saarella voi tehdä. Itse viihdyin paljon saaren kulttuuritalolla, josta sattumalta löytyi ilma-akrobatiavälineet.

Yllätyksiä, käytännön asioita ja vinkkejä

Vaihdossa yllätti erityisesti se, että GAIAS-ohjelma on pääasiassa suunnattu amerikkalaisille opiskelijoille, joten vaihtariporukan voi olettaa koostuvan pääasiassa jenkeistä. Ohjelmaan osallistuminen onkin samalla kulttuurivaihto Yhdysvaltoihin, joten ecuadorilaisen kulttuurin lisäksi tutustut varmasti myös amerikkalaiseen college-elämään. Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Espanjan kielitaidosta on paljon etua Etelä-Amerikassa matkustaessa, niin myös Ecuadorissa ja Galápagos-saarilla. Itse innostuin aloittamaan kielen opiskelun vasta hakiessani vaihtoon. Vaihtoa edeltävän puolen vuoden aikana opettelemani alkeet kuitenkin kantoivat vaihdossa pitkälle ja olen todella iloinen, että voin nyt sanoa osaavani espanjaa jo melko hyvin. Tärkeintä on uskaltaa avata suu.

Kuva 6. Lounas ($3) Cumbayassa.

Käteisen käyttö on ehdotonta, sillä monissa varsinkaan pienemmissä paikoissa ei oteta vastaan korttimaksua. Manner-Ecuadorissa on halpaa (paitsi tuontituotteet, esim. aurinkorasva – ota Suomesta!), kun taas Galápagoksella kalliimpaa. Esimerkiksi keiton ja pääruoan, toisinaan myös jälkiruoan, sisältävän menu del día -annoksen hinta on Cumbayassa $3–4 ja Galápagoksella $5–6. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että jokseenkin yksinkertainen ja mausteeton ecuadorilainen ruoka alkaa maistua puulta – varsinkaan riisiä ei tule ikävä. Mikäli Galápagoksella haluaa harrastaa vesiaktiviteetteja tai matkustaa saarten välillä (liput $30/suunta), rahaa kyllä saa kulumaan. Ecuadorin valuutta on yllättävästi Yhdysvaltain dollari.

Vaikka Galápagoksella on todella turvallista ja kaikkialle voi huoletta kävellä, manner-Ecuadorissa kannattaa varsinkin ryöstöjen varalta olla tarkkana. Maalaisjärjellä kuitenkin pärjää hyvin. Tällä hetkellä turvallisuustilanne etenkin maan rannikolla ja Quitossa on todella huono, joten tilanteen kehittymistä kannattaa seurata tarkasti. Pimeällä Uber on ehdoton! Lataa puhelimeesi myös maps.me-sovellus, jolla voit suunnistaa myös ilman nettiä.

Paluu Suomeen

Paluu Suomeen sujui osaltani ilman sen suurempaa shokkia. Kotiin oli ihana palata, vaikka samalla oli todella haikeaa jättää Ecuador ja varsinkin San Cristobalin saari taakse, sillä arki Galápagoksella oli jo alkanut tuntua kotoisalta. 

Kuva 7. Merileguaani kivellä San Cristobalilla.

Vaihdossa parasta oli sen monipuolisuus – Ecuadorin ja Galápagos-saarten upeat, erilaiset luontokohteet sekä uudet rakkaat ystävät. Vaikka GAIAS-ohjelmaan osallistuminen on hintavaa, tarjoaa ohjelma täysin uniikin mahdollisuuden tutustua sellaisiinkin kolkkiin maapallolla, joihin pääseminen muutoin olisi hyvinkin hankalaa. Kannattaa myös selvittää, voisiko vaihtoa varten saada apurahaa yliopiston ulkopuolisilta järjestöiltä. Ecuadoria ja erityisesti GAIAS-ohjelmaa voi suositella lämpimästi myös tuleville vaihtareille!

Posted on

Vaihtokertomus, Sciences Po Bordeaux, syksy 2023

Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteet

Lähdin Bordeaux’n Sciences Po’hon vaihtoon syyslukukaudeksi erityisesti oppimaan ranskaa ja viettämään syksyä etelään Pyreneiden kupeeseen. Bordeaux’n Sciences Po oli hakiessani ainut yliopisto Pariisin ulkopuolella, johon kielitasoni riitti ja jossa pystyi opiskelemaan yhteiskuntatieteitä sekä ranskaksi että englanniksi. Kaupunki vaikutti viehättävätä ja yliopistossa vaikutti olevan kiinnostavia kursseja myös sosiaalitieteilijälle.

Ennen vaihtoa

Opintosuunnitelmaa tehdessä on olennaista huomioida, että ranskan opintoja tehneenä on valittava French track vaikka haluaisi tehdä English trackin. French trackillä vähintään puolet kursseista on tehtävä ranskaksi, mutta English trackillä ranskankielisiä kursseja ei voi suorittaa lainkaan. Usein kurssisuoritukset voi kuitenkin tehdä englanniksi, mikäli oma ranskan taso ei riitä esimerkiksi tenttien tai esseiden tekemiseen. Lopullinen kurssitarjonta selkiää kuitenkin vasta paikan päällä, eli suurta osaa yliopiston verkkosivuilla näkyvistä kursseista ei ole saatavilla.

Ranska on tunnettu piinallisesta byrokratiastaan, mutta vaihtoprosessi Sciences Pon puolesta oli hämmästyttävän suoraviivainen ja helppo, vaikkakin hieman hidas. Ohjeistukset ovat selkeitä eikä byrokratiaa ole paljoa, kun itse hausta on selviytynyt ja vahvistuksen vaihtopaikasta on saanut. SciPon kansainvälisen yhteistyön koordinaattoriin saa useimmiten nopeasti yhteyden, mikäli jotain kysyttävää ilmaantuu. Asumisen kanssa apua ei kuitenkaan välttämättä saa yliopistolta.

Matka Bordeaux’hon

Matkustin Bordeaux’hon maateitse. Laivamatkoineen matkanteko vei kolme päivää, mutta voi lämpimästi suositella matkantekoa junalla!

Reitti oli seuraava: Helsinki-Turku-Tukholma-Malmö-Kööpenhamina-Hampuri-Mannheim-Pariisi-Bordeaux. Tämä reitti on melko toimiva, mutta erityisesti Saksassa on olennaista huomioida, että junat ovat usein myöhässä. Ostin matkaa varten Interrail-passin, jotta lippujen vaihtaminen voisi sujua helpommin mahdollisten myöhästymisten tapauksessa. Reilipassi varausmaksuineen on kuitenkin usein kalliimpi mitä yksittäisten lippujen hankkiminen.

Asunnon hakeminen Bordeaux’sta

Kuten lähes kaikissa opiskelijakaupungeissa, myös Bordeaux’ssa asuntotilanne on heikko. Vuokrataso on korkea, asuntoa ei usein ole helppo saada yhdeksi lukukaudeksi ja myös huijareita on liikkeellä paljon, erityisesti Facebook-ryhmissä. Vuokrataso on lähes sama kuin Helsingissä, mutta huonokuntoisia asuntoja on myös paljon tarjolla. Lähtökohtaisesti asunnot ovat kuitenkin sisustettuja, paitsi paikallisen Hoasin eli Crousin asunnoissa.

Crousille on hyvä laittaa asuntohakemus heti, kun vaihtopaikan saa, koska vaihtareille ei ole varattu riittävästi asuntoja. Crousilla kuitenkin kannattaa varautua siihen, että byrokratiaa on paljon ja jotkut asunnot ovat todella huonossa kunnossa. Hyviä asuntoja on kuitenkin paljon.

Moni vaihto-opiskelija alkoi etsiä asuntoa vasta saavuttuaan kaupunkiin, mutta kannattaa ryhtyä asunnonhakuun mahdollisimman pian vaihtopaikasta kuultuaan tai vähintään kuukauden tai kaksi ennen vaihtoon lähtöä. Bordeaux’ssa on ainakin yksi nuorisohostelli, jossa voi majoittua kohtuuhintaisesti, mikäli omaan asuntoon ei pääse heti saavuttuaan.

Vaihdossa on hyvä ajatus asua kimppakämpässä kulujen jakamisen, mutta myös sosiaalisen kokemuksen vuoksi. Kimppakämppä on hyvä mahdollisuus tutustua ihmisiin myös oman vaihtoyliopiston ulkopuolelta ja kämppiksistä voi saada hyviäkin kavereita. Esimerkiksi La Carte des Colocs on hyvä verkkosivu, jolta voi löytää kimppakämppiä ja tehdä asunnonhakuilmoituksen. Löysin oman asuntoni tätä kautta, mutta myös pari kaveria jo ennen kaupunkiin saapumista. Myös Erasmus-WhatsApp-ryhmät ovat hyviä paikkoja löytää asunto – monet kaupungista pois muuttavat ilmoittavat asunnoistaan näissä ryhmissä.

Sciences Po, kuten lähes kaikki muutkin Bordeaux’n yliopistojen kampukset, sijaitsee naapurikunnassa Pessacissa, jonne on keskustasta noin kuusi kilometriä. Asuin itse Pessacissa hyvin lähellä kampusta. Opiskelun kannalta oli mieluisaa asua lähellä kampusta ja Pessac on hyvin rauhallinen alue, mikä voi kantakaupungissa asuvalle olla mieluisaa vaihtelua. Asuin neljän kämppiksen kanssa kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa, jossa meillä oli myös oma piha.

Vaikka saisit Kelan asumistukea, olet vaihto-opiskelijana oikeutettu myös Ranskan asumistukeen eli Caf-rahaan. Käsittelyajat ovat kuitenkin pitkiä, minkä vuoksi tuen voi saada vasta vaihdon päätyttyä.

Kurssit ja opiskelu

Suurin osa Sciences Pon kursseista on neljän opintopisteen kursseja, mutta myös jotain kahden opintopisteen intensiivikursseja on. Englanninkielisillä kursseilla on mahdollista tehdä ylimääräisiä tehtäviä, jotta kurssista saa viiden opintopisteen laajuisen.

Orientaatioviikon jälkeen vaihtareilla on niin sanottu ”shopping week”, eli viikon ajan luennoilla voi käydä tunnustelemassa, mitkä kurssit haluaa valita. Tämän jälkeen muutoksia kurssivalintoihin ei voi tehdä. Tuolloin kannattaakin käydä kokeilemassa erilaisia luentoja, sillä esimerkiksi eri opettajien opetustavoissa ja puhenopeudessa on paljon eroja, ja tämä selviää vasta itse luennoilla.

Ranskankieliset kurssit voivat olla todella vaikeita seurata, mutta kursseista selviää, kun pyytää apua. Oma tasoni oli lähtiessä noin B1. Kysyin jokaisella ranskankielisellä kurssilla joltakulta ranskalaiselta luentomuistiinpanoja (mitkä suuri osa heistä tekeekin todella taitavasti), joiden avulla itse ymmärsin kurssien sisällöt ja pärjäsin tenteissä. Jotkut opettajat ovat kuitenkin ilmaisussaan selkeämpiä ja kuullun ymmärtäminen myös paranee lukukauden aikana. Yleisesti vaihto-opiskelijoille oli myös helpotettuja kurssisuoritustapoja ja opettajat ovat usein joustavia. Kannattaa siis ehdottomasti ottaa myös ranskankielisiä kursseja, vaikka se olisikin vaikeaa!

Erityisesti ensimmäisen vuositason kurssit ovat 100–200 hengen massaluentokursseja, joiden tunnelma voi olla melko levoton. Massaluentokursseilla suoritusmuotona on pääsääntöisesti tentti, joka perustuu luentoihin eikä lukemistoihin. Itse päädyin ottamaan lähinnä massaluentotyyppisiä kursseja, mutta myös pienempiä ja vuorovaikutuksellisempia kursseja oli tarjolla. Joillain kursseilla tehdään paljon esitelmiä ja keskusteluja, ja kurssien työtaakka vaihteleekin todella paljon. Monilla kursseilla opiskelijat esittivät luennoitsijoille pitkiä ja kiinnostavia kysymyksiä, mikä oli virkistävää!

Tentit olivat myös hyvin erilaisia eri kursseilla. Jotkut tentit olivat tunnin mittaisia, 15–20 kysymyksen tenttejä, jotkut Moodlessa tehtäviä etätenttejä, jotkut suullisia ja jotkut monivalintatenttejä. Joissain tenteissä tärkeää oli soveltaa kurssilla oppimiaan asioita ja reflektoida asioita itse ja joissain taas yksityiskohtien muistaminen oli olennaisinta. Mitään selkeää linjaa siitä, millaisia kurssisuoritusmuodot koulussa ovat, ei käsitykseni mukaan ollut, vaan suoritusmuodot perustuivat opettajien mieltymyksiin. Itse tein kaikki tentit englanniksi, mutta monilla kursseilla tätä mahdollisuutta ei ollut.

Sciences Po on eliittikoulu (grande école), ja paikoin tämä on hyvin selkeästi nähtävissä. Opiskelijoiden ja opettajien väliset suhteet ovat muodollisia ja teitittely on tärkeää. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, opiskelijat alkavat myös kilpailla enemmän toisiaan vastaan. Kuitenkin opiskelijat ovat yleisesti valmiita auttamaan vaihtareita esimerkiksi luentomuistiinpanoja jakamalla.

Sosiaalitieteiden opiskelijana opinnot Sciences Possa olivat hieman pettymys. Painotus on vahvasti kansainvälisten suhteiden opinnoissa ja yliopisto valmistaa selvästi opiskelijoita virkamiesuralle. Afrikan tutkimuksen kurssit olivat itselleni kiinnostavampia ja Afrikan tutkimuksen keskus järjestää myös paljon kiinnostavia keskustelutapahtumia yliopistolla ja kaupungissa.

Lukukauden kesto ja lomat

Syyslukukausi Sciences Possa kestää elokuun lopusta joulukuun puoliväliin. Joulukuussa on pääasiallisesti vain tenttejä ja palautuksia – ei siis enää luentoja. Opinnot päättyvät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta ennen joulua. Syyslukukautena on viikon loma loka-marraskuun vaihteessa.

Arki Bordeaux’ssa

Bordeaux tunnetaan elitistisenä ja melko ylimielisenä kaupunkina mikä on varmasti osin totta. Ihmiset eivät ole muun Etelä-Ranskan tavoin erityisen ystävällisiä tai kohteliaita, mutta itselleni kaupunki tuntui viihtyisältä. Kenties suomalaisille bordeaux’lainen rehellisyys sopii hyvin.

Kaupungissa on rikas ja hedelmällinen kulttuurielämä ja kaupunki on arkkitehtonisesti erityislaatuinen: keskusta on lähes kokonaan rakennettu 1700-luvulla. Kaupungissa kannattaa kävellä paljon ja nauttia esimerkiksi aukioista ja niiden terasseista. Kulttuuritapahtumia Bordeaux’ssa jatkuvasti, joten tekemisenpuutetta harvoin on.

Vegaanisuus ja jopa kasvissyönti voi olla Ranskassa vaikeaa, mutta ei lainkaan mahdotonta. Tavallisia tuotteita, kuten tofua tai muita soijatuotteita, on vaikea löytää eikä monista ravintoloista saa mitään vegaanista. Hyviä paikkoja kuitenkin löytyy, kun vähän etsii esimerkiksi HappyCown kautta. Opiskelijalounaita vegaanina voi olla hankala saada, joten kannattaa varautua tekemään omat lounaat yliopistolle.

Bordeaux’ssa asuessa kannattaa hankkia pyörä. Kaupungin julkinen liikenne ei ole kovin luotettava ja liikenne on usein pysähdyksissä. Raitiovaunut lakkaavat kulkemasta useimmiten noin yhdeltä yöllä ja toisin kuin muissa Ranskan suurissa kaupungeissa, Bordeaux’ssa ei ole metroa. Pyörällä pääseekin usein nopeasti paikasta toiseen ja liikennekulttuurin oppii nopeasti. Bordeaux’n kaupunki lainaa opiskelijoille ilmaiseksi pyöriä, mutta pyörä on myös helppo ostaa edullisesti ja myydä se lähtiessä esimerkiksi toiselle vaihtarille.

Bordeaux’n kesät ovat pitkiä ja talvet sateisia. Kolmenkymmenen asteen helteet voivat jatkua jopa lokakuun loppuun. Sateenvarjo on olennaista olla mukana aina, sillä sateet yllättävät usein!

Vapaa-aika

Erityisesti elokuvan ystävälle Bordeaux’ssa asuminen on mahtava kokemus, koska kaupungissa on upea art house-elokuvateatteri Cinéma Utopia sekä paljon elokuvafestivaaleja niin ite Bordeaux’ssa kuin sen lähialueilla. Kaupungissa tapahtuu valtavasti kaikkea ja tapahtumista pysyy parhaiten kartalla etsimällä Instagramista oikeat sivustot ja seuraamalla katukuvan flaijereita ja tapahtumajulisteita. Bordeaux’ssa on myös Ranskan suurin drag-skene!

Jos mahdollista, kannattaa Bordeaux’sta lähteä patikoimaan Pyreneille, koska hyvin lähellä on paljon upeita patikointireittejä. Vuoristossa ihmiset ovat myös poikkeuksellisen mukavia ja puhuvat huonosti englantia, mikä on erinomainen mahdollisuus harjoitella keskustelemista ranskaksi! Bordeaux’sta pääsee myös nopeasti junalla Pariisiin, Toulouseen ja rannikolle, ja myös matka Espanjan puolelle on esimerkiksi bussilla ei vie kauaa.

Yliopistolla on paljon erilaisia aktiivisia järjestöjä, joiden toimintaan voi liittyä tai tapahtumiin osallistua. Tarjolla on esimerkiksi runsaasti erilaisia kulttuuri-, opintoihin liittyviä sekä poliittisia järjestöjä. Yliopisto tarjoaa myös urheilumahdollisuuksia, kuten viikoittaisia urheiluvuoroja.

Mikä yllätti ja mitä tulee huomioida

Positiivisesti yllätyin siitä, miten vähän byrokratiaa jouduin Ranskassa ollessani hoitamaan. Kaikkien ongelmien ja haasteiden kanssa myös sain apua paikallisilta ja muilta vaihtareilta. Kannattaakin yrittää tutustua myös muihin kuin vaihtareihin ja käydä myös vaihtaritapahtumien ulkopuolella. Vuokra-asioiden kanssa taas joutui taistelemaan paljon. Vuokalaisella on Ranskan lainsäädännössä melko heikko asema, ja vuokranantajat käyttävät toisinaan valtaansa väärin. Esimerkiksi takuuvuokran takaisinmaksussa voi olla ongelmia.

Kaupungin kulttuurinen elävyys oli myös suuri positiivinen yllätys. Kulttuurishokkeja Bordeaux’ssa ei juurikaan koe, sillä arki ei ole mitenkään merkittävästi erilaista Suomen arkeen verraten.

Kaupungin hintataso voi myös yllättää. Arki Bordeaux’ssa on kutakuinkin yhtä kallista kuin Helsingissä ja paikoin kalliimpaa. Ranskassa toimii kuitenkin erilaisia solidaarisuusjärjestöjä ja esimerkiksi opiskelijoille on tarjolla viikoittain ruoka-apua, josta saa esimerkiksi hävikkivihanneksia ja -hedelmiä sekä kuivaruokia. On hyvä varautua siihen, että rahaa tulee kulumaan paljon.

Paluu Suomeen

Vaihdosta paluu oli aluksi vaikeaa – irtautuminen elämästä, jonka juuri on ehtinyt rakentaa toisessa maassa, voi olla raskas. Kuitenkin uusia kaverisuhteita voi ylläpitää etänä ja toisaalta oli tärkeä ymmärtää, että vaikka kaikki vaihdonaikaiset ihmissuhteet eivät kestäisikään, ovat ne merkityksellisiä. Kun ihmisiä oppii tuntemaan eri puolilta maailmaa, avautuu myös uusia mahdollisuuksia reissaamiseelle. Vaihdosta palatessa koin myös tärkeänä pitää ranskan käytön rutiinina, sillä kielitaito alkaa äkkiä ruostumaan.