Artikkelit

Julkaistu

Myyttinen tieto -podcast tarttuu erilaisiin tietämisen tapoihin

Keväällä 2024 julkaistiin uusi podcast-sarja Myyttinen tieto. Kuusiosaisessa sarjassa käsitellään muun muassa itämerensuomalaisen runolauluperinteen monimuotoisuutta, skandinaavisen mytologian lähdemateriaalin haasteita sekä kalevalaisuuden käsitettä 2000-luvun kontekstissa. Myyttinen tieto -podcastissa Päivystävä folkloristi -kollektiivistakin tuttu Siria Kohonen haastattelee folkloristiikan tutkijoita eri aiheiden tiimoilta.

Kuva: Sami Rautio

Jatka lukemista ”Myyttinen tieto -podcast tarttuu erilaisiin tietämisen tapoihin”

Julkaistu

Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?

Nainen istuu jakkaralla haudan äärellä kumarassa ja pitää itkuliinaa poskellaan.

Kiista karjalaisten itkuvirsien omistajuudesta ja käytöstä nyky-Suomessa leimahti syksyllä 2021. Kiistan ytimessä ovat vaihtelevat tulkinnat siitä, mitä itkuvirret todella ovat, mikä on niiden suhde kieleen, etniseen identiteettiin, yhteisöihin, modernisaatioon ja uskontoon sekä ketkä voivat käyttää ja soveltaa itkuvirsiperinnettä uusissa yhteyksissä ja miten. Keskeinen on myös kysymys siitä, mitä karjalaisuus on tai keitä karjalaiset ovat.

Jatka lukemista ”Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?”

Julkaistu

Cha cha chan ”muinaissuomalainen” pohjavire

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen euroviisuanalyysissa (6.5.2023) tarkasteltiin  Käärijän Cha cha cha -kappaleen olemusta. Toimittaja Lauri Malkavaara totesi suomalaisen alkukantaisuuden olevan kappaleessa voimissaan ja vertasi alun rytmikkäitä puheosuuksia kalevalamittaiseen runouteen ja nelipolviseen trokeeseen. Täytyy tunnustaa, ettemme me folkloristit olleet lainkaan huomanneet Käärijän kappaleen ilmiselvää kalevalaisuutta, mutta tunnistamme laulun rytmisen alun hyödyntävän jo kalevalamitasta tuttua keinoa. Käärijä käyttää koronpolkua, joka palasi pitkän tauon jälkeen laululyriikkaan Suomi-rockin ja suomenkielisen rapin myötä. Ehkäpä voimmekin viedä rinnastuksen hiukan pitemmälle. Jatka lukemista ”Cha cha chan ”muinaissuomalainen” pohjavire”

Julkaistu

Itkuvirsiperinteen tenho

Nyky-Suomessa itkuvirsien luo löytää yhä useamman tie.  Yksi etsii karjalaisia juuriaan, toinen keinoa käsitellä tunteitaan, kolmas on yleisesti kiinnostunut perinteistä, neljäs on innostunut muuten vain ja viides on viehtynyt itkuista taiteellisena ilmaisuna. Karjalaisten ja inkeriläisten itkuvirsien tenho tavoitti minut syksyllä 2007 folkloristiikan opinnoissa.

Jatka lukemista ”Itkuvirsiperinteen tenho”

Julkaistu

Väitös: Healing, Magic, and Mind

Päivystävän folkloristin Siria Kohonen väittelee lauantaina 3.9.2022 klo 10 Helsingin yliopistossa, Porthanian Suomen Laki -salissa (Yliopistonkatu 3, Helsinki).

Väitöskirjan nimi on ”Healing, Magic, and Mind – The Early Modern Finnish-Karelian Healing Tradition in Light of the Cognitive Science of Religion and Ritual Studies”.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Jesper Sørensen Aarhusin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lotte Tarkka, Helsingin yliopisto.

Väitöstä voi seurata myös etänä täältä.

Jatka lukemista ”Väitös: Healing, Magic, and Mind”

Julkaistu

Itku, itkuvirsi, äänellä itku, itkulaulu. Itkuperinne ja sen monet termit

kolme_itkijaa

Itkuvirsillä on monta nimeä, jotka tuovat esiin perinteen monimuotoisuutta, perinteen karjalaista taustaa ja nykyajassa syntyneitä uusia muotoja. Tässä blogiartikkelissa pohdin näitä eri nimityksistä ja periteen moninaisuutta. Pohdintojeni taustalla on ollut halu ymmärtää, miten erilaiset perinteen muodot rituaalisesta käytännöstä esittäväksi taiteeksi suhteutuvat toisiinsa ja miten määritellä itkuvirsi. Jatka lukemista ”Itku, itkuvirsi, äänellä itku, itkulaulu. Itkuperinne ja sen monet termit”

Julkaistu

Väitös: Tuukka Karlsson: ”Come Here, You Are Needed”: Registers in Viena Karelian Communicative Incantations

Päivystävän folkloristin Tuukka Karlsson väittelee 12.2.2022 klo 10. Väitöspaikkana on Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Jonathan Roper (Tarton yliopisto) ja kustoksena professori Lotte Tarkka (Helsingin yliopisto). Saliin otetaan yleisöä saapumisjärjestyksessä korkeintaan 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä Zoomissa.

Jatka lukemista ”Väitös: Tuukka Karlsson: ”Come Here, You Are Needed”: Registers in Viena Karelian Communicative Incantations”

Julkaistu

Erään suvun noidat – pääsiäisperinteen mukautuminen

Kulttuurit, yhteisöt ja ympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Myös perinteiden täytyy mukautua näihin muutoksiin, jotta ne säilyisivät. Korona-ajan kokoontumisrajoitukset muodostavat kuitenkin uhan monille yhteisöllisille tilaisuuksille ja siten perinteille – myös erään suvun noitaperinteelle.

Kuva: Rene Rauschenberger @ Pixabay

Jatka lukemista ”Erään suvun noidat – pääsiäisperinteen mukautuminen”

Julkaistu

Nuori nousukas tappoi Väinämöisen! ja muita vaihtoehtoisia faktoja

Vaihtoehtoiset faktat ovat olleet muodissa viime vuosina. Päivystävä folkloristi päätti näin Kalevalan päivän kunniaksi ravistella myös Elias Lönnrotin eepoksen klassisia juonenkäänteitä. Väinömöinenkö muka kilpalaulannan voittaja? Saanemme esitellä vaihtoehtoisia versioita tästäkin tarinasta.

Väinämöinen vaipuu kosken pauhuihin. Kuva: Sami Rautio

Jatka lukemista ”Nuori nousukas tappoi Väinämöisen! ja muita vaihtoehtoisia faktoja”

Julkaistu

Folkloristiikka, tämän kaiken olet meille antanut

kuva kirjoittajista, jotka muodostavat käsistään sydämet

Napakairan* Nefa-Helsingin 50-vuotisjuhlanumeroon päätimme me päivystävät folkloristit jakaa ajatuksiamme siitä, mitä folkloristiikka on antanut meille, minkälaisena anti näin koronakevään jälkeen mielissämme näyttäytyy. Kelvollisina folkloristeina emme lähesty aihetta saatujen akateemisten tietojen ja teorioiden kautta, vaan pyrimme sinne syvälle kaiken taa vernakulaarilla tasolla, joka paikoin saattaa lähennellä keittiöpsykologiaakin. Jatka lukemista ”Folkloristiikka, tämän kaiken olet meille antanut”

Julkaistu

Olen humanisti – neljän folkloristin näkemykset humanistiudestaan

Osallistumme esittelyillämme Olen humanisti -kampanjaan, jonka tarkoituksena on tuoda esiin humanistista osaamista ja merkitystä yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Olemme humanisteja ja ylpeitä siitä!

kuvassa Viliina, Oona, Siria ja Tuukka
Malja humanisteille! Olemme ylpeästi humanisteja ja foooolkloristeja. Kuvassa oikealta: Viliina, Oona, Siria ja Tuukka. (kuva: Konsta Kaikkonen)

Jatka lukemista ”Olen humanisti – neljän folkloristin näkemykset humanistiudestaan”

Julkaistu

Performatiivisuus, sanoilla tekeminen ja matka tuonpuoleiseen

Tilanteessa on jotakin erityistä, jokin on toisin. Tunnelma on vakava, intensiivinen. Yhtäkkiä emme olekaan enää vain soittamassa sinfonista runoa; olemme saattamassa vainajaa tuonpuoleiseen. Jättämässä jäähyväisiä, kunnioittamassa elämää, kaipaamassa yhdessä. Kapellimestarimme Eero Lehtimäki on juuri omistanut soittamamme teoksen vastikään menehtyneelle läheiselleen. Jatka lukemista ”Performatiivisuus, sanoilla tekeminen ja matka tuonpuoleiseen”

Julkaistu

Finnish state of mind: suomalaisen onnellisuuden esitykset

Suomen matkailua edistävä Visit Finland tiedotti viime kuussa perustavansa Emäsaloon onnellisuuskoulun, johon etsittiin ”opettajia ohjaamaan matkailijoita onnellisuuden lähteille”. Kampanjan sivuilla kerrotaan, ettei opettajien tarvitse olla syntyperäisiä suomalaisia (‘native Finn’) – riittää, että heillä on suomalainen mielentila (‘Finnish state of mind’). Miten matkailumarkkinoinnissa esitetään suomalaisuutta ja siihen liitettyä onnellisuutta?

Jatka lukemista ”Finnish state of mind: suomalaisen onnellisuuden esitykset”

Julkaistu

Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen

Tarvitseeko tehdä rosollia? Imelletty vai imeltämätön perunalaatikko? Onko joulukinkulla sellaisia arvoja, joita seitan ei voi korvata? Entä pahoittaako mummo mielensä, jos joku lapsenlapsista ei pkakaudukaan täyteen junaan ja meneekin jouluksi muualle? Pitäisikö joulukuusi jättää hankkimatta ilmastotekona? Jatka lukemista ”Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen”

Julkaistu

Kalevala pähkinänkuoressa. Tarkasta ja päivitä tietosi!

Kalevala on jokaiselle Suomessa peruskoulunsa käyneelle tuttu jo lapsuudesta, mutta siihen liittyy silti useita virheellisiä tai ainakin epätarkkoja käsityksiä. Koska nämä ajatukset toistuvat säännöllisesti ja elävät sitkeästi ihmisten mielissä, Päivystävä folkloristi kokosi usein toistettuja Kalevala-väitteitä yhteen nippuun. Jatka lukemista ”Kalevala pähkinänkuoressa. Tarkasta ja päivitä tietosi!”

Julkaistu

Päivystävän folkloristin huomioita kesäretkiltä 

Parikkalan Patsaspuiston joogaavat patsaat

Tänä kesänä somessa lietsottiin suomalaisia reissaamaan kotimaan upeisiin kohteisiin esimerkiksi 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan nimissä. Hyvä niin, sillä nähtävää ja koettavaa riittää. Kulttuuriperintökohteita, kansallismaisemia, luontoa, taidetapahtumia, ITE-taidetta… Päivystäviä folkloristeja vieraili muutamissa kohteissa, jotka herättivät liudan kysymyksiä ja veivät jälleen syvälle kulttuuristen merkitysten ja kerrostumien uumeniin. Jatka lukemista ”Päivystävän folkloristin huomioita kesäretkiltä ”

Julkaistu

Kalevala-vinkit vaalikevääseen

Päivystävä folkloristi tarttui Kalevalaan ja luki sitä näin vaalikevään kunniaksi poliittinen argumentointi mielessä. Mitä kaikkea Kalevalalla voitaisiinkaan perustella ajassamme? Tässäpä siis Päivystävän folkloristin pro tips vaalikevääseen. Koska Kalevala on ollut suomalaisen identiteetin rakentamisen projekti, voi näitä esimerkkejä vapaasti käyttää myös vaaliretoriikassa. ”Näin meillä on aina tehty!”

[Teksti sisältää kärjistyksiä ja huumoria – paikoin satiiria. Teksti saattaa sisältää jäämiä värittyineistä mielipiteistä.] Jatka lukemista ”Kalevala-vinkit vaalikevääseen”

Julkaistu

Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys

Tutkin itkuvirsien tunteita ilmaisun ja performatiivisuuden näkökulmista. Keskeisiin kysymyksiini kuuluvat, miten tunnetila muuttuu esityksen edetessä ja miten se kuuluu itkijän äänessä. Tätä selvittäessäni olen päätynyt kulttuurintutkimuksen näkökulmista myös neurotieteiden puolelle. Lähtökohtien ja näkemysten moninaisuus on tuonut eteeni käsitteellisen ja teoreettisen ”tunnemylläkän”, jota tässä tekstissä paloittelen ja kokoan uudelleen. [Varoituksena mainittakoon heti aluksi, että oion tässä tekstissä mutkia urakkatyönä.] Jatka lukemista ”Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys”

Julkaistu

”Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen”

Joulu on juhla, jonka suhteen jokainen on kokemusasiantuntija: mitä ruokia kuuluu syödä, millä tavalla lahjat jaetaan – vai annetaanko niitä ollenkaan – ja mitä joulunpyhinä kuuluu tehdä. Folkloristin silmin tarkasteltuna jouluun liittyy paljon puhetta perinteiden aitouden tunnusta eli autenttisuudesta, jota perustellaan usein toimintatavan iällä: näin meillä on aina tehty! On selvää, että tästä huolimatta ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa viettää perinteistä joulua. Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, joka on monen tekijän summa. Jatka lukemista ””Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen””

Julkaistu

Napakaira*: Tervehdyksiä väitöskirjatutkijan kuplasta – tai useammastakin

Eli mitä tämä tutkimus ja tutkijuus – folkloristina oleminen – oikein on? Noh, se on ihmettelyä, keskustelua, epätoivoa, oppimista, itkua, naurua, hajoamista, hajottamista, kokoamista, onnistumisen ja oivalluksen tunteita, elämää ja elämäntapa. Sekä ennen kaikkea tiedon kartuttamista ja jakamista.
Jatka lukemista ”Napakaira*: Tervehdyksiä väitöskirjatutkijan kuplasta – tai useammastakin”

Julkaistu

Kekri, halloween, pyhäinpäivä – mikä kumma?

Hyvää kekriä, halloweeniä ja pyhäinpäivää! Suomessa omanlaiseksi perinteekseen on muodostunut näiden loka- ja marraskuun vaihteeseen sijoittuvien juhlien välisen suhteen ihmettely: miten ja milloin kutakin juhlaa vietetään? Päivystävä folkloristi ei tartu sen syvemmin tähän problematiikkaan, sillä tietoa aiheesta on olemassa oivallinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivusto. Jatka lukemista ”Kekri, halloween, pyhäinpäivä – mikä kumma?”

Julkaistu

Itku, rohkeus ja vapaus

Tunteiden ilmaisemisen sosiaaliset ja kulttuuriset säännöt ovat monimutkaiset. Kuka saa ilmaista tunteitaan, missä ja miten, ja ennen kaikkea, mitä tunteita? Ilo on sallittua ja haluttua. On kiva olla iloinen ja näyttää se. Sen sijaan suru ja pettymys kertovat, etteivät asiat ole kuten pitäisi ja toivoisi; ne paljastavat jotakin syvempää, ilmaisijan haavoittuvuuden. Jatka lukemista ”Itku, rohkeus ja vapaus”