Mallikouluväkivaltaa

Yhteisön paine ja terveyttä uhkaaviin valintoihin kannustaminen yhdistävät Mallikoulu-TV-ohjelmaa ja väkivallasta syytettyä uskonnollista yhteisöä. Mutta pienentääkö Mallikoulun avoin raadollisuus väkivallan riskiä?

3DFemale_fasion_mannequin
Kuva: Tigger11th. FreeDigitalPhotos.net.

Olen seurannut kuluneen kevään aikana Mallikoulu-tosi-TV-ohjelmaa.  Siinä mallin urasta haaveilevat nuoret naiset asuvat mallitalossa ja harjoittelevat mallin tehtävissä tarvittavia taitoja. Kymmenen viikkoa kestävän kilpailun aikana yksi kerrallaan pudotetaan pois mallintyöhön liittyvän tehtävän perusteella.

Motiivini sarjan seuraamiseen ovat ainakin osittain olleet sosiaalieettiset ja ammatilliset. Minua on kiinnostanut, millaiselle vaikuttamiselle Mallikouluun osallistuvat nuoret naiset ovat alttiita. Olen myös pohtinut, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on Mallikoulu-konseptin ja sellaisen tiiviin uskonnollisen yhteisön toiminnan välillä, jota syytetään hengellisen väkivallan harjoittamisesta.

Listaan tähän blogikirjoitukseen hämmentyneitä ja tunnustelevia pohdintojani. Lähteinä olen käyttänyt vapaan muisteluni lisäksi internetistä löytyviä haastatteluja. Continue reading “Mallikouluväkivaltaa”

Mistä tunnistaa epäeettinen sijoittaja?

Viime aikoina on pohdittu, miten Suomi pääsee eteenpäin vaikeissa talousnäkymissä. Samaan aikaan on maailmalla ja meilläkin keskusteltu siitä, miten taloutta voitaisiin ohjata paremmin myös moraalisessa mielessä. Tärkeintä ei pitäisi olla vain sijoitukselle saatava tuotto, vaan millaisia vaikutuksia sijoituksella on ja millä tavoin sijoittajat toimivat rahoitusmarkkinoilla.

Viitaten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jossa etenkin islantilaiset sijoittajat niittivät huonoa mainetta toiminnallaan, Helsingin Sanomat uutisoi, että ”Islannin tuhoaja tekee taas diilejä”. Islannissa koko talouskriisin symboliksi ja Suomessakin useissa yrityksissä (mm. Elisa ja Amer) aikaan vaikuttajaksi sijoitustensa kautta noussut investori Thor Björgólfsson on taas alkanut harjoittaa sijoitustoimintaa. Artikkelissa todetaan, ettei ole mahdollista sanoa onko Thor ”hyvis vai pahis”, mutta että ”[h]än on tyypillinen häikäilemätön sijoittaja, joka käyttää mahdollisuudet hyväkseen, eikä hidasta vauhtia pohtiakseen moraalikysymyksiä”.

Pitäisikö sitten sijoittajien pohtia moraalikysymyksiä laajemminkin, on oikeastaan Thor Björgólfssonin toiminnasta riippumaton kysymys.  Myös piensijoittaja voi olla  epäeettinen. Continue reading “Mistä tunnistaa epäeettinen sijoittaja?”

Yhä parempaa hengellistä hoitoa?

Sairaalasielunhoidolla on perusteltu paikka sairaaloissa. Ensinnäkin, hengellinen hoito on osa potilaan kokonaisvaltaista hyvää hoitoa. Esimerkiksi STM:n saattohoidon suosituksissa (s. 31) on erikseen mainittu potilaan oikeus henkisiin, hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiin ja toiveisiin sekä omaisten oikeus hengelliseen tukeen.

Continue reading “Yhä parempaa hengellistä hoitoa?”

Vaikuttaako vaalivideon argumentaatio?

Voiko äänestäjän saada liittymään eduskuntavaaliehdokkaan leiriin
antamalla vastustajien perustella, miksi ehdokasta ei kannata äänestää? Viimeisellä viikolla ennen eduskuntavaaleja tätä koetti Vasemmistoliiton ehdokas Anna Kontula. Hänen Youtube-kanavallaan julkaistiin tiistaina 14.4.2015 video ”En äänestä Anna Kontulaa”.

Yleensä vaalikampanjoinnin tavoitteena on vaikuttaa ihmisten äänetyskäyttäytymiseen. Kampanjoinnin keinot vaihtelevat, mutta niin kutsuttua lokakampanjointia ei juuri näy. Ehdokkaat ja puolueiden viestintätoimijat pyrkivät vakuuttamaan äänestäjän puolustamiensa näkökantojen paremmuudesta. Kontulan videolla vaikutetaan epäsuorasti. Siinä hyödynnetään eri mieltä olevien heikkoja argumentteja.

Continue reading “Vaikuttaako vaalivideon argumentaatio?”

Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa

Syksystä alkaen joukko monenikäisiä ja monitaustaisia ihmisiä on viikoittain harjoitellut Kouvolassa toukokuussa esitettävää oopperaa Viimeiset kiusaukset. Erilaisin vireystiloin olemme perjantai-iltaisin kokoontuneet musiikkiopistolle laulamaan. Talvesta kevääseen yhä intensiivisemmät ja paneutumista vaativat harjoitukset ovat vieneet jokaiselta myös viikonloppuisin runsaasti aikaa. Musiikkiopiston palkattu vakioväki, ulkopuoliset vuokratut ammattilaiset sekä ilmaista vapaaehtoistyötä tekevät oopperakuorolaiset paneutuvat itseään säästämättä yhteiseen projektiin.

Millainen sosiaalinen muodostelma kuoro on? Miksi vaivalloiseen ja aikaa vievään projektiin liitytään jopa ilmaiseksi? Continue reading “Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa”

Keskellä tutkimusta, tutkimattomana

Sairaalasielunhoito elää tutkimuksen ympäröimänä, ilman että sitä itseään on juurikaan tutkittu. Sairaalasielunhoitaja tekee työtä tutkittavien ihmisten parissa. Työssä kohdattavat ihmiset ovat usein potilaita, jotka tulevat sairaalaan siksi, että heitä tutkitaan. Sairaalasielunhoitajan läheisimmät työtoverit ovat hoitajia ja lääkäreitä, jotka työkseen tutkivat ihmisiä. Lääketiede ja hoitotyö perustuvat pitkälti tutkimusnäyttöön. Sairaalasielunhoitoa sen sijaan ei juurikaan ole aiemmin tutkittu. Nyt on nähtävissä tutkimusimperatiivin visiointia sairaalasielunhoidon osalta.

Continue reading “Keskellä tutkimusta, tutkimattomana”

Arkipäivän tasa-arvoa

Kuva_Jeff Sheldon_Unplash.com
Asenteen muuttaminen vaatii toimintaa. Kuva: Jeff Sheldon. CC0 1.0. unplash.com.

Minna Canthin päivänä älypuhelin tiedottaa sähköpostien saapumisesta. Aamun ensimmäinen posti vaikuttaa hyvältä: otsikko lupaa kiinnostavasta konferenssista kertovaa tiedotetta. Viesti auki: Dear Sirs”, kirjoittaja aloittaa.

Sanat aiheuttavat fyysisen reaktion, jonka myöhemmin erittelen tympääntymiseksi ja suuttumukseksi. Viesti on lähetetty minullekin, mutta kirjoittaja sulkee puhuttelullaan minut vastaanottajien ulkopuolelle. Konferenssi, josta tiedotteessa kerrotaan, ei enää houkuttele. Continue reading “Arkipäivän tasa-arvoa”

Lisääkö pään vaihtaminen onnellisuutta

Ihmisen päänsiirto, robotit auttamistyöntekijöinä ja elinajan pidentäminen 150 vuoteen. Lääketieteen ja teknologian uusia edistysaskelia pidetään usein keinoina lisätä hyvinvointia. Uusien teknologioiden käyttöönottoa ennen  olisi kuitenkin käytävä eettinen keskustelu teknologioiden tavoitteista ja vaikutuksista. Vastaavatko ne hyvinvoinnin isoihin ongelmiin ja lisäävätkö ne ihmisten onnellisuutta?

Continue reading “Lisääkö pään vaihtaminen onnellisuutta”

Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia

Valtion ja kirkon suhde on noussut keskusteluun viime aikoina. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa avasi keskustelun kirjoituksillaan puhumalla uskontoneutraalista valtiosta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoi katsomusneutraalia valtiota. Molemmilla on hyvä tavoite, joka on samansuuntainen YK:n ihmisoikeusjulistuksen uskonnonvapautta koskevan 18. artiklan kanssa:

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

Osallistuin itsekin keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Oma näkökulmani nousee juuri ihmisoikeuksista. Jos uskonnot, katsomukset ja kaikenlaiset vakaumukset sekä ideologiat (artikla puhuu vain uskonnoista ja vakaumuksista) nähdään osaksi ihmisyyttä, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistus ne määrittelee, eikö valtion rooli tulisi olla enemmänkin ihmisoikeuksien puolustaja kuin välinpitämätön sivustakatsoja?

Continue reading “Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia”