Tag: Finnish

Posted on

Vaihtokertomus, Israel, Tel Aviv University, syksy 2018

Ennen lähtöä

Tel Avivin yliopistoon hakeminen tapahtuu normaalin vaihtohaun kautta ja haku on kaikille Helsingin yliopiston tiedekunnille yhteinen. Ns. ensimmäisen hakuvaiheen jälkeen sain meilitse ohjeet, miten hakea Tel Avivin yliopiston sisällä vielä erikseen tiettyyn tiedekuntaan. Tämä prosessi oli melko epämääräinen, eikä kohdeyliopiston henkilökuntakaan tuntunut täysin tietävän, miten prosessi toimii. Hakuvaihe edellytti lisäksi paljon erilaista dokumentaatiota. Näiden täyttämiseen sain kuitenkin aina tarvittaessa apua sekä Helsingin että Tel Avivin yliopiston vaihtokoordinaattoreilta. Tietoa tiedekuntaan hyväksymisestä tuli odottaa melko pitkään, mutta ottaen huomioon, että syyslukukausi Tel Avivissa alkaa vasta lokakuussa, jäi lähtövalmistautumiseen riittävästi aikaa.

Ennen lähtöä tulee tarkistaa, että oma passi on voimassa vielä 6 kuukautta Suomeen palaamisen jälkeen. Lisäksi muutto Israeliin edellyttää viisumin hankkimista, mikä onnistuu Israelin suurlähetystössä Helsingissä. Jos vaihtoajanjakso osuu syksylle, kannattaa viisuminhaussa huomioida suurlähetystön kesäloma-aika elokuun tienoilla. Viisumin ehtii saada hyvissä ajoin vielä syyskuussa, mutta suosittelen olemaan yhteydessä suurlähetystöön jo loppukesästä.

Ennen lähtöä tuli tutustua yliopiston kurssitarjontaan ja tehdä alustavat kurssivalinnat tarjonnan perusteella. Näistä ei kannata ottaa painetta, sillä kursseja pystyi helposti vielä muuttamaan paikan päällä. Kursseja jouduttiin valitettavasti myös perumaan jo lukukauden alettua.

Asunnon etsiminen, saati saaminen osoittautui haastavaksi ennen lähtöä. Tämän vuoksi lensin Tel Aviviin viikko ennen yliopiston orientaatiopäivää, jotta ehdin etsiä asuntoja paikan päällä. Muutama ystäväni asuu Tel Avivissa, joten sain asua ensimmäisen viikon heidän luonaan. Korkean hintatason vuoksi suosittelen varaamaan alkajaisiksi vuoteen esimerkiksi hostellista.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ennen lähtöä kannattaa valmistautua siihen, että Israel on erityisesti turvallisuustoimissaan hyvin erilainen valtio kuin Suomi. Tästä johtuen esimerkiksi turva- ja passi-/ viisumitarkastukset lentokentillä ovat äärimmäisen pitkiä ja perusteellisia. Varaa siis aina tuplasti aikaa näitä varten ja pidä etenkin lentokentällä tarvittava dokumentaatio mukana (passin ja viisumin lisäksi esimerkiksi dokumentaatio vaihtoyliopistoon hyväksymisestä ja mahdolliset asumistiedot).

Yliopiston järjestämässä orientaatiotapaamisessa käydään opiskeluun ja kampukseen liittyvä perusinfo läpi, joten suosittelen menemään paikalle. Ekalla viikolla kampuksella on myös erilaisia ruokakojuja ja muita infopisteitä, joista voi hakea itselleen esimerkiksi bussikortin.

Asuminen

Tel Avivin yliopisto ei virallisesti tarjoa vaihtareille asuntoja, vaan jokaisen tulee etsiä asunto itsenäisesti. Pari vaihtokaveriani onnistuivat saamaan asunnon kampukselta. Kampus sijaitsee kuitenkin yli 30min bussimatkan päässä Tel Avivin keskustasta, minkä vuoksi itse etsisin asuntoa lähempää keskustaa ja rantaa.

Hintataso Tel Avivissa on korkeampi kuin Suomessa ja jopa yhteisasumisesta voikin joutua maksamaan yli 1000 euroa. Löysin asuntoni facebook ryhmien kautta, joissa paikalliset tarjoavat asuntojaan lyhyt- tai pitkäaikaisesti vuokralle kohtuulliseen hintaan. Näissä haasteeksi osoittautui Israelin kansalaisuuden puuttuminen, mikä omalla kohdalla edellytti sitä, että Tel Avivissa vakituisesti asuva ystäväni antoi vuokranantajalleni vuokranmaksuni takeeksi omat henkilötietonsa.

Moni vaihtokaveri löysi asuntonsa airbnb:n kautta, mutta näiden hinnat jopa monen hengen kimppakämpissä nousivat yli tuhanteen euroon kuussa. Kannattaakin siis varautua maksamaan asumisesta enemmän kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Tel Avivin oikis tarjosi melko rajallisen määrän englanninkielellä opetettuja oikiksen kursseja, minkä vuoksi kaikki oikisvaihtarit olivatkin lähes tulkoon aina samoilla kursseilla. Loput kurssilaisista olivat paikallisia opiskelijoita. Kurssikoot ovat pienempiä kuin mihin olin Helsingin yliopistolla tottunut. Opetus on luentomuotoista, mutta jonkin verran interaktiivisempaa kuin Suomessa.

Ennen lähtöä tehtyihin alustaviin kurssivalintoihin tuli paljon muutoksia paikan päällä, ja ainakin omat ”suosikkikurssit” jouduttiin perumaan. Lukukausi on jaettu kahteen jaksoon, joiden päätteeksi on tenttiviikko. Osa tenteistä oli luokassa suoritettavia essee- tai monivalintatenttejä ja osa etänä suoritettavia kotitenttejä. Tenttiarvostelu oli muistaakseni asteikolla 1-5 ja luokassa suoritettava tentti oli mahdollista uusia ainakin kerran. Tenttimateriaalina toimi pääosin omat luentomuistiinpanot, minkä vuoksi läsnäolo luennoilla on suositeltavaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida, että osa vaihtareista (erityisesti kanadalaiset) ovat vaihdossa vain ensimmäisen jakson.

Kampuksella on kirjasto, jossa voi opiskella tai tarvittaessa esimerkiksi tulostaa asiakirjoja. Joissain tenteissä oli sallittua ottaa opiskelumateriaalia painetussa muodossa mukaan, minkä vuoksi tulostaminen saattaa olla tarpeellista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Israeliin lähtiessä on hyvä ymmärtää juutalaisuuteen kuuluvat erilaiset pyhät, jotka vaikuttavat normaaliin arkeen. Näistä mainitakseni esimerkiksi Yom Kippur -juhla pysäyttää hetkellisesti koko maan. Viikko Israelissa alkaa sunnuntaista, jolloin perjantai on suurimmalla osalla jo vapaa päivä. Perjantai-illalla alkaa sapatin vietto, joka jatkuu kunnes aurinko laskee lauantaina. Suunnitellessa esimerkiksi viikonloppureissuja on hyvä tiedostaa, että suurin osa ravintoloista ja kaupoista on koko sapatin ajan kiinni, eikä julkinen liikenne kulje.

Ravintola- ja yöelämä on Tel Avivissa hyvin vilkasta, mikä näkyy kadunvarsiravintoloiden kuhinana jokaisena viikonpäivänä. Vaikka hintataso onkin hieman korkea, suosittelen ottamaan kaiken irti erityisesti kahviloista ja ravintoloista, sillä etenkin ruoka Tel Avivissa on äärimmäisen herkullista.

Pankkikortit toimivat Tel Avivissa hyvin, mutta esimerkiksi bussissa maksaminen onnistui vain bussikortilla tai käteisellä. Myös Tel Avivin ulkopuolelle mentäessä käteinen voi edelleen joissain paikoissa olla ainut mahdollinen maksuväline. Pankkikorteista suosittelisin hankkimaan Revolut-pankkikortin, jolla korttimaksut onnistuvat edullisilla valuuttakursseilla.

Ruokakaupoissa suurin osa myytävistä elintarvikkeista on varustettu vain hepreankielisillä pakkausmerkinnöillä, minkä vuoksi Google Translate -sovelluksen kuvan avulla kääntäminen osoittautui ainoaksi tavaksi ostaa juoksevan juuston sijasta jogurttia. Tälle sovellukselle iso suositus, ellei hepreankieli ole hallussa jo ennen lähtöä.

Monia varmasti mietityttää Israelin turvallisuustilanne, mikä onkin hyvä tiedostaa ennen lähtöä. Koin Tel Avivin todella turvalliseksi ja esimerkiksi yöllä yksin liikkuminen kadulla oli mielestäni miellyttävämpää kuin Helsingissä. Asuin Tel Avivissa 4 kuukautta, jonka aikana kaupungin turvallisuustilanne nousi puheenaiheeksi kerran. Tämä johtui Gazan ja Israelin välillä ammutuista raketeista. Tel Aviviin tähdätyt raketit saatiin onnistuneesti hajotettua ennen niiden osumista kohteeseen. Tämä kuulostaa suomalaisen korvaan hurjalta ja käsittämättömältä. Paikan päällä tilanteeseen on kuitenkin vaikea suhtautua pelolla, sillä tällaisella tiedolla ei tunnu olevan vaikutusta paikallisiin. Israelin ja erityisesti Tel Avivin turvallisuusjärjestelmä on ensiluokkainen, enkä kertaakaan kokenut oloani turvattomaksi tai uhatuksi. Vaikka maan poliittinen tilanne onkin epävakaa, en jättäisi lähtemättä Tel Avivin tarjoamaan värikkääseen kulttuurikokemukseen, jossa yhdistyvät niin lämpö, pitkät ja surffia puskevat rannat kuin äärimmäiset ruokakokemukset ja uskontoon liittyvät traditiot.

Posted on

Vaihtokertomus, Vilnius University, Liettua, Syksy 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Vaihto-opiskelu Vilnassa oli yksi hienoimmista kokemuksista opiskeluelämässäni. Tässä on muutama vinkki Vilnaan yliopistoon lähteville:

Ennen lähtöä

Saat hyväksymissähköpostin nopeasti sen jälkeen, kun olet hakenut opiskelemaan Vilnan yliopistoon. Sähköposti sisältää sekä hyödyllisiä linkkejä tuleville opiskelijoille että koodin, jolla pääset yliopiston sivustolle täyttämään tärkeitä asiakirjoja. On hyvä pitää koodi tallessa. Tässä vaiheessa myös alkaa kurssien etsintä. Pidä huolta, että toivomasi kurssit järjestetään sen lukukauden aikana, kun olet siellä. Kiinnitä huomiota myös opetuskieleen, osa vaihto-opiskelijoille tarkoitettuja kursseja voi olla muilla kielillä kuin englanniksi. Pidä mielessä, että Learning Agreement -asiakirjaan tulee mahdollisia muutoksia yliopistoon saapumisen jälkeen esimerkiksi aikatauluristiriitojen takia. Tässä vaiheessa myös tuutori ottaa yhteyttä sinuun, mikäli olet toivonut tuutorin apua. Tuutorin pyytäminen ei ole pakollista, mutta suosittelen tätä, sillä häneltä pystyt kysymään epäselvistä asioista.

Jokaisen vaihto-opiskelijan on pakko hankia LSP, eli liettualainen opiskelijakortti. Vaikka kaikki opiskelija-alennukset kuten matkakortin alennus jne. ovat saattavilla ISIC-kortilla, ilman LSP:tä et pysty käyttämään yliopiston tietokoneita, tarkistamaan arvosanoja, käymään yliopiston kirjastossa hakemassa kirjoja jne. Suosittelen hankkimaan LSP-kortin jo ennen saapumista Liettuaan. Ohjeita sen hankkimiseen löydät yliopiston nettisivulla.

HUOM. Vaihto-opiskelijoille LSP maksaa 6 euroa. Maksu suoraan nettisivun kautta onnistuu vain liettualaisilta pankkitileiltä. Ohjeissa lukee, että voit suorittaa maksun ulkomaalaiselta pankilta siirtämällä rahaa annetulle pankkitilille ja lähettämällä todistuksen suoritetusta maksusta annetulle sähköpostiosoitteelle. Itse tein sen seuraamalla näitä ohjeita, mutta en koskaan saanut maksun vahvistusta enkä opiskelijakorttia. Muutaman viikon odotuksen jälkeen pyysin tuutoria maksamaan LSP hänen omasta pankkitilistänsä ja itse maksoin hänelle. Suosittelen tekemään sen samalla tavalla, sillä sinun tarvitsee myös ilmoittaa osoite, minne LSP lähetetään. On kätevintä, jos kortti saapuu tuutorisi kotiin, koska on epätodennäköistä, että sinulla olisi kiinteä osoite Vilnassa ennen lähtöä. Opiskelijakorttini saapui tuutorin luoksensa muutaman päivän sen jälkeen, kun hän maksoi sen.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Suosittelen kovasti osallistumaan tutustumisviikon ohjelmaan. Sen aikana saat paljon hyödyllistä tietoa ensimmäisistä askeleista yliopistossa ja luot helposti uusia kontakteja. Tutustumisviikon aikana saat paikallisen SIM-kortin, hoidat matkakorttiin liittyviä juttuja, saat mahdollisuuden vierailla yliopiston eri kampuksilla ja osallistua opastettuun kaupunginkierrokseen.

Ennen opiskelun alkua sinun on pakko rekisteröityä valitsemillesi kursseille ja tehdä mahdollisia muutoksia Learning Agreement -paperiisi. Ohjeita siihen saat myös tutustumisviikon infosessioiden aikana. Sinun ei tarvitse ilmoittautua kaupungin asukkaaksi tai poliisille, jos olet tulossa opiskelemaan vain yhdeksi lukukaudeksi.


Opiskeluvuoden alun juhlat

Asuminen

Asumispaikkaa on hyvä etsiä ennen lähtöä. Sinulla on kaksi mahdollisuutta: asua opiskelija-asuntolassa tai vuokrata asunto/huone. Itse olin vuokramassa asuntoa aika lähellä keskustaa toisen henkilön kanssa (2 huonetta = 400 euroa, eli 200 eur per henkilö). Vuokrahinnat Vilnassa voivat olla yllättävän korkeat. Siellä on paljon Airbnb-tyyppisiä lyhytvuokra-asuntoja, mikä vaikuttaa myös muun tyyppisten asuntojen vuokraukseen. Mikäli lähdet opiskelemaan syyslukukaudeksi, on myös todennäköistä, että paikallisetkin opiskelijat ovat myös etsimässä asumispaikkoja samaan aikaan.

Toki, nykytilanteen takia hinnat ovat mahdollisesti laskeneet, kun turisteja ei tule niin paljon kuin ennen ja lyhytvuokra-asuntoja vuokrataan pidemmäksi ajaksi. Pitää huomioida, etteivät kaikki vuokraajat halua opiskelijoita vuokralaiseksi, koska niiden mielestä opiskelijat pitävät bileitä ja aiheuttavat vahinkoa asunnossa. Toisaalta on vuokraajia, joiden kohdeyleisö on juuri vaihto-opiskelijat. Ne yleensä mainostavat asuntoja/huoneita englannin kielellä. Jos haluat vuokrata asunnon/huoneen, suosittelisin tekemään etsintää Facebook-ryhmissä tai pyytämään tuutoria apua.

Toinen mahdollisuus on asua opiskelija-asuntolassa. Sen hinta on huomattavasti pienempi. Tässä pitäisi huomatta, että todennäköisesti asut yhdessä huoneessa toisen ihmisen tai jopa kahden henkilön kanssa. Se voi olla todella hauskaa. Opiskelijat, jotka asuvat opiskelija-asuntoloissa yleensä luovat tiiviimmät kaverisuhteet muiden opiskelijoiden kanssa. Jos käy näin, että et tule mitenkään toimeen huonekaverisi kanssa, on mahdollista vaihtaa huoneita, mikäli on vapoja ja paikkoja. Suurin osa opiskelija-asuntoloita on Sauletekis-alueella, mikä on noin puolen tunnin bussimatkaetäisyydellä keskustasta.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu- ja opetustyyli Liettuassa ei poikkea paljon Suomesta. Kursseja tulee valita omasta tiedekunnasta. Toki on mahdollista ottaa kursseja muista tiedekunnista, mikäli suurin osa kursseistasi on siitä tiedekunnasta, mihin sinulla on myönnetty opiskeluoikeus.

Kursseja on erilaisia, esimerkiksi seminaarityyppisessä luennossa odotetaan, että opiskelijat osallistuvat keskusteluun, kun tavallisilla luennoilla puhevuoro on opettajalla ja opiskelijat tekevät muistinpanoja. Käymilläni kursseilla opiskelijoiden määrä oli pieni, joskus kurssille osallistui alle 10 ihmistä. Opettajat halusivat saada ilmoitusta etukäteen aina kun en voinut osallistua tunnille. En tiedä onko sama käytäntö olemassa muissa tiedekunnissa tai kursseissa, joissa on paljon osallistujia. On hyvä kysyä opettajalta, mikäli hän ei mainitse sitä itse.

Liettuassa arvosanat ovat asteikolla 10-5. Jos kurssin loppuarvosana on alle 4 tai alempi, kurssin suorittaminen on hylätty. Toki melkein aina on mahdollista käydä uusintakokeessa, mutta pitää olla tarkkana niiden päivämäärien kanssa. On myös hyvä kiinnittää huomiota lukukauden aikatauluun. Lukukaudet Liettuassa on hieman pidemmät, kuin Suomessa. Syyslukukauden tenttijakso tulee vasta uuden vuoden jälkeen ja voi kestää muutaman viikon, koska yliopistossa kokeiden välillä pakko olla vähintään päivän tauko, eikä kahta koetta saa järjestää samana päivänä. Tämä yleensä aiheuttaa aikamoisen aikataulujen säätelyn, koska eri opiskelijoilla on eri kokeita ja kaikkien aikataulut pitää huomioida.

Ekan luennon alussa opettaja yleensä ilmoittaa, mistä loppuarvosana koostuu. Yleensä se on läsnäolo/osallistuminen keskusteluun, kotitehtävät ja lopputentti. On tärkeä, että osallistut ensimmäisillä luennoilla, sillä niiden aikana saat hyödyllistä tietoa kurssista. Jos et pysty osallistumaan siihen, pidä huolta, että saat tietoa muilta opiskelijoilta.

Opettajia Liettuassa ei ole yleensä kutsuta etunimellä. Yleensä heitä kutsutaan opettajaksi, professoriksi jne.


Filologian laitoksen seinäfreskot

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Matkakortti kuukaudeksi opiskelija-alennuksella maksaa 6 euroa. Taksit ovat myös halpoja. Ylipäätänsä kaikki palvelut ovat halvempia kuin Suomessa. Asiakaspalvelualalla töissä olevat yleensä osaavat englantia hyvin. Ylipäätänsä englannin kielen osaaminen on Liettuassa korkea, paitsi vanhemmat sukupolvet useammin puhuvat venäjää toisena kielenä.

Ruoka, vaatteet, kosmetiikka ja muut tuotteet ovat aika samanhintaisia kuin Suomessa. Vilnassa on hyvä kahvilakulttuuri, niitä löytyy lähes joka kulmassa. Kahvi on halvempaa kuin Suomessa, mutta hinta riippuu myös paikasta. Lounasaterian saat keskustassa noin viidellä eurolla. Yliopiston lounas maksaa noin kolme euroa ja sieltä yleensä saa myös kasvisruokaa.

Vilna on turvallinen paikka. Toki aina on hyvää kiinnitä yleistä huomiota ympäristöösi.


Näkymä keskuskampuksen kirjastosta

Posted on

Vaihtokertomus, Yonsei University, Etelä-Korea, syksy 2019

Ennen lähtöä

Vaihtoyliopiston vahvistus vaihtopaikasta saapui toukokuun puolivälissä. Tämän jälkeen alkoikin ehkä työläin osuus – viisumin, vakuutusten, kurssivalintojen ja asumisen järjestäminen. Viisumi ja vakuutukset hoituivat omalla kohdallani onneksi nopeasti, mutta suosittelen hoitamaan ne tarpeeksi ajoissa ongelmatilanteiden varalta. Yonsei lähetti myös kattavan ohjeistuksen kurssivalintojen tekemisestä ja erilaisista asumisvaihtoehdoista, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa.

Virallinen lukukausi alkaa syyskuussa, mutta elokuun lopussa järjestettävä orientaatiopäivä kannattaa muistaa ottaa huomioon lentolippuja varatessa. Itselleni siitä oli ehdoton apu käytännön asioiden selventämisessä. Lukukauden alussa jokaisen vaihto-opiskelijan tulee myös hakea maahanmuuttokorttia (alien registration card), jota varten kannattaa jo Suomesta varata mukaan kopio passista ja ylimääräisiä passikuvia. Yliopisto onneksi ohjeistaa kortin hankkimiseen liittyvissä asioissa ensimmäisten viikkojen aikana.

Pakatessa kannattaa jättää reilusti tyhjää tilaa, sillä tavaroita ja tuliaisia kertyy ihan huomaamattakin. Itse jätin suosiolla pakkaamatta kaikki talvivaatteet, sillä tiesin että haluan ostaa Koreassa uuden talvitakin. Nyrkkisääntönä sanoisin, että tärkeintä on pakata vaatteita, joita oikeasti käyttää. Vaihtoon lähtiessä herää helposti haavekuva siitä, kuinka viimeinkin aikoo käyttää tiettyjä vaatteita, jotka ovat lojuneet käyttämättöminä kaapin pohjalla. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että näin ei tule käymään, ja päädyin Koreassa heittämään tällaisia vaatteita vain kierrätykseen tilan säästämiseksi.

Asuminen

Hain yliopiston uudempaan asuntolaan ja onnistuin saamaan paikan jaetusta huoneesta. Koko lukukauden vuokra maksettiin etukäteen ennen vaihdon alkua. Oma maksuni jäi noin 10 euroa vajaaksi siirtomaksujen vuoksi, mutta tämän pystyi onneksi maksamaan vielä paikan päällä. Vaikka huone olikin aika pieni, siihen kuului oma vessa ja suihku, toisin kuin yliopiston vanhemman asuntolan huoneissa. Lisäksi huoneessa oli tietysti sänky, pöytä ja vaatekaappi, mutta muut tavarat (kuten wc-paperi ja astiat) täytyi hankkia itse.

Asuntolaan pääsy edellytti myös todistusta siitä, ettei sairasta tuberkuloosia. Tämä oli ehdoton vaatimus jo ensimmäisenä päivänä tai muuten ei päässyt muuttamaan. Jos aikoo saapua Koreaan vasta asuntolan muuttopäivänä, kannattaa todistus hankkia jo Suomessa (ja muistaa pyytää se englanniksi). Monet kuitenkin olivat saapuneet Koreaan jo aiemmin ja käyneet paikallisissa terveyskeskuksissa hankkimassa todistuksen.

Asuntolaan kuului iso keittiö, pyykkitupa ja kuntosali, sekä paljon erilaisia tiloja opiskeluun. Kulku sisään ja ulos tapahtui sähköisellä kortilla ja vieraat piti kirjata tarkasti ylös. Huoneisiin ei myöskään saanut viedä vieraita tai alkoholia, mutta niin sanottuja kotiintuloaikoja ei kuitenkaan ollut. Asuntola sijaitsi todella hyvällä paikalla, sillä kampukselle käveli aamulla kätevästi alle 10 minuutissa ja lähin metroasemakin sijaitsi vain reilun vartin päässä. Asuntolan alakerrassa oli myös muutama ravintola ja kahvila, sekä 24h auki oleva ruokakauppa.

Täytyy kuitenkin myöntää, että välillä oman tilan puute alkoi ahdistamaan. Pidän kuitenkin asuntolaelämää kokonaisuudessaan kokemisen arvoisena. Kilpailu asuntolan huoneista on todella kova, joten hakemus kannattaa kirjaimellisesti tehdä sillä minuutilla, kun haku aukeaa.

Opiskelu ja opetus

Kursseille ilmoittautuminen oli hyvin erilainen prosessi kuin Suomessa. Kursseille ei voinut Suomen tapaan vain ilmoittautua suoraan, vaan ilmoittautumiset tuli laittaa arvojärjestykseen. Tällä pyrittiin ottamaan kursseille vain ne, jotka sinne todella halusivat (nopeuden sijaan). Seuraavassa vaiheessa vajaille kursseille sai ilmoittautua suoraan tai vaihtoehtoisesti jättää kursseja omasta lukujärjestyksestä pois. Kurssivalintoja tehdessä suosittelen ehdottomasti ottamaan mahdollisimman paljon kursseja, sillä niitä voi tiputtaa lokakuuhun asti. Itse kävin alussa kuudella eri kurssilla, joista kolme suoritin loppuun asti.

Yonsein kursseilla läsnäolo oli pakollista ja sitä valvottiin melko tarkasti. Käytännöt vaihtelevat toki kursseittain, mutta esimerkiksi erään professorin mukaan lääkärissäkään käynti ei ollut riittävä tekosyy olla poissa.

Kursseihin sisältyi paljon itsenäistä työskentelyä ja yleensä vähintään yksi essee kokeiden lisäksi. Näiden lisäksi ryhmätyöt olivat käytännössä vakio jokaisella kurssilla. Omaa suoritusta oli varsin vaikea arvioida etukäteen, sillä esseistä tai ryhmätöistä ei saanut palautetta. Työmäärä ei kuitenkaan ollut ylivoimainen, sillä samat kurssit kestivät syyskuusta joulukuuhun.

Mielenkiintoisin ero Suomen ja Korean opetuskulttuurin välillä oli mielestäni kuitenkin kokeiden ja esseiden sisältö. Siinä missä Suomen kokeet koostuvat yleensä lyhyistä esseistä, Yonsein kokeet olivat monivalintaa ja keskittyivät varsin pikkutarkkoihin faktoihin. Lisäksi esseissä painotettiin enemmän omaa kokemusta ja havainnointia kuin akateemisia lähteitä. Yhdellä suorittamallani kurssilla riitti, jos lähteitä oli vain yksi. Professori hyväksyi lopulta myös töitä, joissa ei ollut käytetty lähteitä lainkaan. Tuntui todella oudolta kirjoittaa monen sivun essee perustuen pääasiassa vain omiin näkemyksiini, varsinkin kun olin vaihdossa heti kandin kirjoittamisen jälkeen. Tietysti tämä oli vain oma kokemukseni muutamasta kurssista, mutta silti se pääsi hieman yllättämään.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

  • Yonsein klubit ovat ehdoton osa opiskelijaelämää ja uusien ihmisten tapaamista. Osa klubeista esittäytyy jo orientaatiopäivänä, ja muita voi bongata kampukselta ensimmäisten viikkojen aikana. Itse olin mukana Yonsei Global klubissa, jossa tavattiin pienemmissä ryhmissä erilaisten aktiviteettien yhteydessä. Myös muihin koulun ja asuntolan tapahtumiin kannattaa osallistua, sillä ne tuovat arkeen välillä jotain erilaista.
  • Ongelmatilanteissa kampuksella sijaitseva vaihtopalvelu (exchange services) auttaa tehokkaasti. Onnistuin kastelemaan opiskelutodistukseni jo ensimmäisen viikon aikana (muistakaa sateenvarjo..), mutta vaihtopalvelut tulostivat ja leimasivat saman tien uudet kopiot ilmaiseksi. Myös kampuksen kirjaston alakerrassa sijaitsevaa tulostuspalvelua kannattaa hyödyntää, sillä osa esseistä täytyy palauttaa tulostettuina.
  • Julkinen liikenne on Koreassa erittäin tehokas ja järjestelmällinen, vaikka metrokartta saattaakin aluksi vaikuttaa yhdeltä sokkelolta. Puhelimeen kannattaa ladata metrokartta (KakaoMetro), jonka kautta näkee kätevästi aikataulut, pysäkit ja linjat. Myös taksien käyttö on Koreassa erittäin yleistä Suomeen verrattuna ja hintataso reilusti halvempi. Useimmat taksikuskit eivät puhu englantia, joten esimerkiksi asunnon osoitteen voi kirjoittaa (koreaksi) puhelimen muistioon ja näyttää sitä tarvittaessa kuskille.

 

Lopuksi suosittelen astumaan rohkeasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle alusta alkaen. Itse jännitin ihan liikaa, ja kun viimein uskalsin esimerkiksi puhua myyjille koreaksi, itsevarmuus kasvoi vauhdilla ja sopeutuminen helpottui. Lopulta harmitti, että olikin kuluttanut niin paljon energiaa stressaamiseen. Vaihto tarjoaa mahtavan tilaisuuden kehittyä ja kokea uusia asioita. Vaikeita päiviä oli toki aina välillä, mutta en vaihtaisi vaihtokokemusta mihinkään.

Posted on

Vaihtokertomus, American University in Cairo, Egypti, kevät 2020

Sain tilaisuuden opiskella keväällä 2020 maisterivaiheen opintojani Kairon amerikkalaisessa yliopistossa. Minulle Egypti ei ollut uusi tuttavuus, vaan olin ollut siellä kaksi kertaa aikaisemmin opintoja tekemässä, mutta vaihto tarjosi silti täysin uudenlaisen kokemuksen ja tutustumisen uuteen alueeseen Kairossa. Erityisen innoissani olin vaihtoyliopistoni kurssitarjonnasta, jonka uskoin olevan arvokas lisä tutkintooni. Valitettavasti kevään 2020 koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi jouduin palaamaan Suomeen jo maaliskuun puolivälissä, mutta onneksi pystyin sujuvasti suorittamaan kurssejani loppuun online-opetuksena, sillä kurssit siirtyivät etäopetukseen.

Ennen lähtöä

Vaihtoyliopistoon hakeminen voi olla pitkä ja stressaava projekti. Itselläni oli ongelmia osan dokumenttien saamisessa, mikä teki prosessista huomattavasti hankalamman. Loppujen lopuksi kaikki onneksi järjestyi, ja kannattaakin pitää pää kylmänä, vaikka yliopisto viestittelisikin lukuisia kertoja samasta asiasta.

Sain hyväksymispäätöksen jo muutamaa kuukautta ennen lähtöäni, mikä jätti mukavasti aikaa valmistautumiseen. Vaihtoyliopisto laittoi ahkerasti viestiä valmisteluihin liittyen ja olikin hyvä, että he lähettivät to do -listan heti hyväksymispäätöksen jälkeen viisumiin, asumiseen ja muihin tärkeisiin asioihin liittyen. Välillä viestit olivat hieman hämmentäviä, mutta tämän vuoksi kysyinkin paljon tarkentavia kysymyksiä. Yhteyshenkilöni AUC:ssä oli oikein ystävällinen ja avulias, joten suosittelen pyytämään apua aina kun jokin epäilyttää.

Mikäli asumuksen hankkii yliopistolta, niin ainoa omalle vastuulle jäävä byrokraattinen asia on viisumi. Minua ohjeistettiin yliopistolta hankkimaan viisumi jo Suomesta käsin, ja sainkin Egyptin suurlähetystöstä 90 päivän viisumin. Viisumiasioissa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä sen saamiseen Suomessa voi mennä jopa 3 viikkoa. Sen hankkiminen etukäteen ei kuitenkaan ole täysin välttämätöntä, sillä Egyptistä voi saapuessa lentokentältä ostaa myös 30 päivän turistiviisumin. Tällöin turistiviisumi pitää kuitenkin muuttaa mahdollisimman pian oleskeluluvaksi, mutta tämän AUC tekee todella helpoksi opiskelijalle. Yliopistolla on oma viisumitoimisto, jonka kautta prosessi papereineen ja virastolle kuljetuksineen hoidetaan. En siis itse olisi tarvinnut Suomessa hankittua viisumia loppujen lopuksi lainkaan, mutta se toisaalta teki prosessista vähemmän stressaavan, kun ei tarvinnut murehtia viisumin vanhenemisesta kesken kaiken.

Asuminen

AUC tarjoaa opiskelija-asuntoja kampuksen sisällä ja ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä. Asuntoa hakiessa ihmettelin sitä, ettei asunnoista ja niiden sijainnista ollut juurikaan tietoa saatavilla. Valitsinkin tämän vuoksi ”on campus” asunnon, mutta myöhemmin selvisi, että myös kampuksen ulkopuoliset asunnot ovat todella lähellä, vain noin 5-10 minuutin kävelymatkan päässä. Kampuksella olevat asunnot ovat asuntolatyylisiä huoneita, kun taas ulkopuoliset asunnot ovat hieman tilavampia kämppiä.

Viihdyin yliopiston asuntolassa hyvin ja siellä oli mukavat palvelut, kuten tilava keittiö, pesukoneet ja erillinen opiskeluhuone. Käytännössä kaikki yliopiston asunnot ovat jaettuja, sillä yksiöitä/yhden hengen huoneita on vaikea saada. Huonekaverini oli kuitenkin mukava ja omaa rauhaa riitti hyvin. Sain asuntolasta myös hyviä ystäviä ja teimme yhdessä retkiä Kairon nähtävyyksille.

Asumista suunnitellessa kannattaa huomioida, että yliopisto sijaitsee New Cairossa, noin 30 kilometrin päässä Kairon keskustasta. New Cairo on yksi Kairon lukuisista aavikolle rakennetuista satelliittikaupungeista, ja alue koostuukin lähinnä ostoskeskuksista ja asuntokomplekseista. Alue saattaakin siis tuntua hieman tylsältä, jos on toivonut pääsevänsä suoraan Kairon keskustan hulinaan. Osa opiskelijoista hankkiikin tästä syystä mieluummin itse asunnon keskustasta tai sen läheisiltä alueilta, esimerkiksi Maadista ja Zamalekista. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon, että normaalinakin päivänä tuohon 30 kilometrin matkaan voi kulua helposti tunti Kairon kaoottisen liikenteen takia. Ruuka-aikoina matka-aika voi olla jopa kaksi tuntia.

Olen itse Kairossa majoittunut kaksi kertaa keskustassa ja itse koin pitemmän päälle kampuksella asumisen huomattavasti miellyttävämmäksi. Keskusta on erittäin meluinen, mikä tekee varsinkin öisin nukkumisen hankalaksi. Jos asuminen kampuksella ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä, niin suosittelen edellä mainittuja Maadia ja Zamalekia, sillä ne ovat ydinkeskustaan verrattuna rauhallisia alueita. Itse koin kuitenkin hyväksi tavaksi keskittyä yliopistolla opintoihin, mutta tehdä muutamia kertoja viikossa päiväretkiä keskustaan ja turistikohteisiin. Hintataso Egyptissä on suomalaiselle alhainen missä ikinä sitten päättääkään asua.

Opiskelu ja opetus

Ensimmäiset kurssivalinnat tein jo ennen vaihtoon lähtöä, sillä alustavaa suunnitelmaa kursseista pyydettiin yliopistolta. International Programs Office myös teki kurssirekisteröinnin puolestani, mikä sujuvoitti vaihdon alkua. Pääsin kaikille valitsemilleni kursseille, mutta valitettavasti kursseista ei ollut etukäteen paljonkaan tietoa saatavilla. Tästä syystä valinta olikin aikamoista arpapeliä, mutta olin lopulta kuitenkin tyytyväinen valintoihini.

Helsingin yliopiston kursseihin verrattuna kurssit ovat melko työläitä. Minun tilanteessani tämä korostui, sillä maisterivaiheen kurssit ovat todella isotöisiä ja niitä olisikin tarkoitus tehdä vain 3 lukukaudessa. Aluksi tuntui kuin olisin hukkunut lukemisiin ja kirjallisiin tehtäviin, joita oli jokaista luentoa varten useita viikossa. Ratkaisin ongelman tiputtamalla yhden kursseista, ja opettelemalla lukumateriaalien silmäilyä ja nopeaa kirjoittamista. Kandivaiheen kurssit ovat kuitenkin työmäärältään paljon kevyempiä, mutta kannattaa henkisesti varautua useisiin kirjallisiin tehtäviin ja pieniin kokeisiin.

Opetuksen laatu vaihteli suuresti opettajien välillä. Ongelmatilanteissa kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä Office of Student Life:n työntekijöihin, jotka voivat auttaa. Kannattaa myös puhua suoraan opettajille, mikäli kysymyksiä herää, sillä suurin osa heistä on avuliaita ja valmiita kuuntelemaan opiskelijoiden toiveita. Vaikka itse olin pääosin tyytyväinen opetukseen, koin hankalaksi sen, etteivät kaikki professorit olleet selkeitä siitä, mitä kurssin suorittaminen vaatii esseiden ja muiden töiden kannalta lukukauden alussa. Tällöin esseet ja esitykset saattoivat tulla lyhyellä varoitusajalla yllätyksenä. Tällöin oli usein mahdollista kuitenkin pyytää lisäaikaa tehtävien tekemiseen.

Vaikka työmäärä olikin suuri, ei arvostelu ole kovin tiukkaa. Suomen akateemisiin vaatimuksiin tottuneelle onkin mielestäni helppo saada hyviä arvosanoja, joten ei kannata pelästyä liikaa aluksi.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suosittelen Kairoon lähteville opiskelijoille positiivista mieltä ja rentoa asennetta. Egyptissä yleisesti ottaen byrokratia ja hallinnolliset asiat ovat hyvin kankeita ja tämä pätee myös yliopistossa. Ongelmatilanteita saattaa tulla eteen, mutta ne ratkeavat yleensä yllättävänkin helposti. Apua saa myös pyytää aina kun sitä tarvitsee.

Kairossa on paljon tehtävää ja nähtävää, mutta kannattaa myös pitää mielessä, että se on todella suuri ja väkirikas kaupunki. Etenkin keskustassa liikkuminen on hektistä ja välillä myös haastavaa, jo ihan siitä syystä, ettei Kairossa ole suojateitä. Liikkuminen Kairon eri alueiden välillä sujuu omasta kokemuksestani helposti ja edullisesti uber- ja kareem-sovellusten avulla. Sen sijaan valkoisia takseja ja mikrobusseja kannattaa välttää, sillä ne ovat ainakin uudelle tulokkaalle hankalampia. Yliopisto järjestää uusille opiskelijoille muutamia retkiä Kairon nähtävyyksiin lukukauden alussa, mutta myös itse on helppo kierrellä kunhan ottaa kaverin ja terveen järjen mukaan.

Posted on

Vaihtokertomus, Korea University, Etelä-Korea, Syksy 2019

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Ennen lähtöä

Hakuprosessi vaihtoyliopistoon oli suhteellisen helppo, ja vaihtoyliopistosta sain tiedon vaihtoon pääsystä kesäkuussa.  Vaihtopaikan vahvistumisen jälkeen tuli hoitaa monia asioita Suomessa: viisumi, matkavakuutus, lentoliput, rokotukset, kurssirekisteröinti ja asuminen. Viisumin hankkiminen oli helppoa, sillä tarvitsi vain täyttää hakulomake ja antaa tarvittavat liitteet. Viisumia varten täytyi vierailla Korean suurlähetystössä kaksi kertaa, ja viisumin sain noin viikko hakemuksen jättämisen jälkeen. Lentoliput ostin Koreaan kesäkuun lopussa, ja päädyin valitsemaan suoran lennon. Saavuin Koreaan noin viikkoa ennen orientaatiota, eli 22.8.2019.

Asuminen

Vaihtoyliopistossa on mahdollisuus hakea asumaan asuntolaan: Anam Global House tai CJ International House. Hakuaika asuntoloihin on noin kesäkuussa, ja molempiin haetaan siis samalla hakulomakkeella. Sain paikan Anam Global House:sta.  Itse viihdyin erittäin hyvin asuntolassa, vaikka sijainti ei ollut välttämättä aivan ihanteellinen. Asuntolat sijaitsevat suhteellisen korkealla, joten käveleminen vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Asuntolan hyviä puolia: suhteellisen halpa vuokra (joka maksetaan kertasummana ennen saapumista), lähellä kampusta; tutustuminen muihin vaihtareihin on helpompaa. Huonoja puolia: pienempi yksityisyys; jääkaapissa pieni säilytystila omille ruoille; ruoanlaittaminen on myös hankalaa; ruokaa ei saa syödä huoneessa.

 

Asuntolat eivät ole kuitenkaan ainoita vaihtoehtoja asumiselle, sillä Anamin alueella sijaitsee monia goshiwoneja, joita voi etsiä: https://goshipages.com/search?place=Anam%20Station, ja Anamin alueelta voi vuokrata asunnon myös yksityiseltä. Goshiwonit vaihtelevat laadultaan ja tarjoamiltaan palveluiltaan, joten suosittelen niissä vierailemista ennen päätöksen tekemistä. Goshiwonien omistajiin voi olla yhteydessä englanniksi kakaotalkin tai sähköpostin kautta, mutta useimmiten yksityiseltä vuokrattaessa kannattaa osata koreaa. Suosittelen etsimään asunnon läheltä kampusta, sillä useat vaihtaritapahtumat ovat juuri yliopistoalueella, ja ihmisiin voi olla helpompi tutustua, sillä aikaa ei kulu matkoihin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Korea University järjesti orientaation uusille vaihto-opiskelijoille, jossa käytiin muun muassa käytännön asiat ja tutustuttiin omaan KUBA ryhmään. Orientaation aikana myös täytettiin pankkikorttihakemus, joka on samalla opiskelijakortti. Hakemusta varten tarvitsi 2 kopiota passista ja yhden 3×4 kokoisen kuvan.

Korea University antoi myös ohjeet Alien Registration Card (ARC) hakemiseen. Korttia varten tulee varata aika nopeasti maahanmuuttovirastoon – maahanmuuttoviraston sijainti riippuu asuinalueesta; Anamin alueella asuvat varaavat ajan Sejongno Branch Office:en –, sillä ajanvarausajat useimmiten täyttyvät erittäin nopeasti. Kortista tulee myös lähettää kopio vaihtoyliopistolle, jonka määräaika useimmiten kerrotaan orientaatiossa. ARC:n hakemusta tarvitaan passi, kopio passista ja viisumisivusta, 2 passikuvaa, hakulomake, maksu (30 000 KRW tasarahana), certificate of enrollment (Global Service Center:istä) ja confirmation of residence (asuntolasta tai vuokranantajalta). Ilman korttia ei myöskään voi lähteä Korean ulkopuolelle, esimerkiksi Japaniin, sillä kortin puuttuessa ei pääse takaisin Koreaan.

Opiskelu ja opetus

Kursseille rekisteröityminen tapahtui elokuussa, jota varten Korea University lähetti infopaketin. Suomeen verrattuna kurssirekisteröityminen aiheutti hieman enemmän päänvaivaa, sillä rekisteröitymiseen kuului kolme eri vaihetta, ja useimmista kursseista oli ajoittain vaikea löytää tietoa. Valitsin pääasiassa tiedekursseja, jotka olivat yhteydessä omaan alaani, ympäristötieteisiin.

Ensimmäisellä rekisteröitymiskerralla kurssit lisättiin listalle, jonka avulla kurssit pystyttiin rekisteröimään suoraan toisen rekisteröitymiskerran aikana. Tämä myös mahdollisti sen, että osa kursseista saatettiin rekisteröidä suoraan ilman, että niille tarvitsi rekisteröityä uudestaan, sillä kurssipaikat eivät ylittyneet. Tämän myötä toisella rekisteröitymiskerralla minun tarvitsi vain rekisteröidä yksi kurssi. Kolmas rekisteröitymismahdollisuus on yliopiston tarjoama add/drop period, jonka lisätä tai pudottaa kursseja haluamansa mukaan. Kurssirekisteröityminen on suhteellisen stressaavaa, sillä kursseilla on vain tietty määrä paikkoja vaihto-opiskelijoille, eikä Korea University takaa vaihto-opiskelijoille, että he saavat haluamansa kurssit.

Korea Universityssä Helsingin yliopiston vaatima minimikurssimäärä on 12 opintopistettä, joka on noin neljä kurssia. Kurssien sisällöt ja työmäärä riippuivat paljon luennoitsijasta, mutta useimmiten kurssit koostuivat pääasiassa välitentistä ja lopputentistä. Valitsemani kurssit olivat pääasiassa luentokursseja, jotka sisälsivät muutaman tehtävän ja esseen. Useimmiten kuitenkin monet kurssit perustuivat muutamaan kirjaan, joten kurssit painottuivat vahvasti kirjan teorioihin. Kuitenkin tämä on kurssikohtaista.  Tämän lisäksi opetustyyli ja kieli riippuivat professorista, mutta useimmiten professorit puhuivat suhteellisen hyvää englantia. Opetustyyli valitsemillani kursseilla muistutti enemmän lukiokursseja, sillä useilla kursseilla oli läsnäolopakko. Luennot pidettiin maanantaista torstaihin, joten loppuviikon vapaapäivät mahdollistivat matkustamisen Seoulin ulkopuolellekin.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Kursseja etsiessä kannattaa katsoa edellisten vuosien kurssitietoja kyseisistä kursseista, sillä niissä useimmiten lukee kaikki esivaatimukset ja kurssitiedot.
  • T-money card kannattaa hankkia lentokentältä lähimmästä convenience store:sta (esimerkiksi CU, GS25 ja 7 Eleven). Ladattaessa kortilla pystyy matkustamaan bussilla ja metrolla helposti.
  • Sim-kortti kannattaa hankkia yliopistoalueelta, eikä lentokentältä. Ilman sim-korttiakin pärjää, sillä ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa on ilmainen wifi, jota kannattaa joka tapauksessa hyödyntää.
  • Kannattaa ottaa ylimääräisiä passikuvia, sillä niitä tarvitaan muun muassa opiskelija/pankkikortin ja ARC:n hakemuksessa. Kuvia voi kuitenkin ottaa Koreassa löytyviltä automaateilta, jotka ovat halvempia kuin Suomessa.
  • Yliopistoalueet ovat Koreassa hintatasoltaan halvempia, joten kannattaa käydä niillä alueilla ravintoloissa ja kahviloissa.
  • Hintataso on Koreassa alhaisempi verrattuna Suomeen, mutta esimerkiksi syöminen joka päivä ulkona voi loppujen lopuksi käyttää yllättävän paljon rahaa.
  • Korea on turvallinen maa, ja monet alueet ovat eloisia koko yön, mutta kannattaa silti olla aina varuillaan; liikenne on ennalta-arvaamatonta, ja pienet tiet usein altistavat jalankulkijoita onnettomuuksille
  • Seoulin ulkopuolelle on helppo matkustaa bussilla tai junalla, eikä hinnatkaan ole niin kalliita; englanninkielellä pärjää suhteellisen hyvin Seoulin ulkopuolellakin, mutta kannattaa ainakin osata lukea koreaa.


Kuvat: Riikka Järvinen

Posted on

Vaihtokertomus, Peking University, Kiina, 2019-2020

ENNEN LÄHTÖÄ

Haku Pekingin Yliopistoon oli melko kevyt, etukäteen ei tarvittu kielitodistuksia, ei terveystietoja ja kurssivalinnatkin tuli tehdä vasta paikan päällä. Ennen lähtöä tuli kuitenkin hoitaa rokotukset, viisumi ja matkavakuutukset. Jos on tarvittavia lääkkeitä, kannattaa ne ottaa myös mukaan Suomesta. Itse varasin ihan perus särkylääkkeetkin mukaan. Kelaan ja maistraattiin piti tehdä ilmoituksia ulkomaille väliaikaisesta muutosta, ja itse tein vielä varmuudeksi ilmoituksen matkustuksesta ulkoministeriöön.

PKU lähetti postissa guidebookin, sekä sähköpostia liittyen mm. asumiseen yliopiston asuntolassa. Tässä kirjeessä on opiskelutodistus ja lomake viisumin päivitystä varten, joita molempia tarvitaan ensimmäisinä viikkoina Pekingissä.

ALKUBYROKRATIA VAIHTOYLIOPISTOLLA

Rekisteröitymispäivänä menimme kansainvälisten opiskelijoiden toimistoon saadaksemme opiskelijakortin (jolla pystyi maksamaan kanttiineissa ja kampuksen kaupoissa) ja jättämässä yhteystiedot. Tällöin saimme tarkemmat aikataulut loppuihin orientaatiojuttuihin.

Vuodeksi tulevat myös joutuvat hoitamaan asumisluvan (residence permit) viisuminsa tilalle. Siihen tarvittiin mm. terveystarkistus, joka tehtiin paikan päällä Pekingissä, jonne oli Yliopistolta bussikuljetus. Jonotus kokeiden maksuun ja tarkastuspapereiden saamiseen oli pitkä, mutta itse kokeet (verikoe, röntgen, pituus & paino, sydänkäyrä, näkö ja verenpaine) hoituivat noin 20 minuutissa. Tulokset lähetettiin myöhemmin asuntolan vastaanottoon. Lisäksi tarvitsi ostaa vakuutus ja poliisin allekirjoitus yhteystietolomakkeeseen Nämä molemmat järjestettiin onneksemme yliopistolla ja lopuksi kaikki tarvittavat lippu lappuset sekä passi toimitettiin kansainvälisten opiskelijoiden toimesta poliisille. Asumisluvan tekeminen passiin kesti muistaakseni hiukan yli viikon, pidempään mikäli palautti asiakirjat niin myöhään, että kansallisviikon lomat sattuivat väliin.

ASUMINEN

Helsingin Yliopiston sopimukseen kuuluu ilmainen asuminen kahden hengen huoneessa. Yhdessä huoneessa asuu siis kaksi opiskelijaa, molemmilla on oma sänky, yöpöytä, työpöytä sekä kaapin puolikas. Vaikka välillä tuntuikin aika haastavalta ja väsyttävältä asua pienessä tilassa toisen ihmisen kanssa, yhteisasuminen sujui pääosin hyvin.

Huoneessa on myös lavuaari, mikä helpottaa esim hampaiden pesua. Vesi ei kuitenkaan ole juomakelpoista sellaisenaan, mutta käytimme kahviin/teehen vedenkeittimellä kiehautettua vettä. Jokaisessa kerroksessa on asukkaille yhteiset vessat ja suihkut sekä pyykinpesukoneet. Koneet pesevät kylmällä vedellä, joten varsinkin, jos on huimasti hikoilevaa sorttia, suosittelen tutustumaan pyykkietikkaan ja mahdollisesti ottamaan sitä pullon mukaan. Pelasti ainakin omat treenikamani lemuavaisuudelta.

OPISKELU JA OPETUS

PKU vaatii jokaisen opiskelijan opiskelevan kieliopintoja 18-20tuntia/viikko. Tasoja on kolme (elementary, intermediate & advanced), jotka jokainen jakautuvat vielä kolmeen tasoon. Jokaisella opiskelijansa on oma luokkansa, jonka kanssa opiskellaan puhekurssi ja kirjoituskurssi. Tämän lisäksi opiskelijat valitsevat vielä yhden tai kaksi valinnaista kurssia. Valinnaiset ovat yhdelle tasolle samat, joten siellä voi olla hyvinkin eritasoisia opiskelijoita.

Koulu alkaa tarkistamalla mille tasolle sinut on sijoitettu verkossa tekemäsi tasotestin mukaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus tarkistaa arvioudun tasonsa kirjat katsoakseen, pärjäisiväkö annetulla tasolla. Kaikki käyvät kuitenkin vielä lyhyen haastattelun opettajan kanssa, joka antaa sinulle suosituksen mahdollisesta sopivammasta tasosta. Ensimmäisen opetusviikon aikana oli vielä mahdollisuus pyytää tason vaihtoa, mikäli taso ei ollut kuitenkaan sopiva.

Läksyjä, sanakokeita, esseitä ja esitelmiä oli melko paljon. opittavia asioita tuntui vain olevan kerralla aivan liikaa, ja jouduinkin etsiskelemään koko vuoden uudenlaista opiskelutekniikkaa. Lukuviikkoa ei ole erikseen, vaan kokeita edeltävälle viikolle voi vielä tulla dediksiä. Etukäteen kuitenkin kerrotiin millaisia tehtäviä on tulossa, ja osittain tehtävät olivat jopa täysin samoja kuin pikkukokeissa tai harjoituslapuissa.

PKUlla jonkun verta tarjolla englannin kielisiä kursseja, joita saa ottaa muistaakseni 4 tuntia kieliopintojen lisäksi. MUTTA kurssikuvausten perusteella ne ovat erittäin työläitä ja en usko, että olisin pystynyt tasapainottelemaan vielä yhden työlään kurssin kieliopintojen päälle. Opettajat olivat mukavia ja ymmärsivät, että olemme täällä vaihdossa, johon kuului myös hauskan pito. Omista opettajistani kukaan ei rankaissut läksyjen myöhässä palauttamisesta tai tunnille myöhässä tulosta.

HYÖDYLLISTÄ TIETOA SEURAAVILLE VAIHTOON LÄHTIJÖILLE

  • Kiina on melko turvallinen maa. Isoimpia turvallisuus huolenaiheitani aiheutti lähinnä liikenne, johon kesti hetken tottua. Huijareita on kuitenkin liikkeellä, joten täysin vieraiden kanssa ei kannata teelle tai penkingin ankalle lähteä.
  • Useat kiinalaiset, varsinkin maalta tulevat tai pienemmissä paikoissa asuvat, ovat hyvin uteliaita ulkomaalaisia kohtaan. Jotkut tuijottavat avoimesti ja saattavat osoitella ja kommentoida jotain. Jotkut saattavat kuvata salaa, mutta osa tulee ihan rehdisti kysymään voiko ottaa kuvan kanssasi.  Lapset erityisesti tykkäävät vilkuttaa ja huudella ”Hello! Hello!”. Kiinalaiset saatavat tulla myös juttelemaan estoitta esimerkiksi puistoissa.
  • Kiinassa on rajattu internet. Sitä voi kiertää VPN ohjelmien avulla, mutta se kannattaa ehdottomasti ladata ENNEN saapumista, sillä useimmille VPN sivustoille pääsy on estetty. Poliittisesti herkkien tapahtumien vuosipäivinä ja poliittisten kokousten aikoina yhteydet katkeilivat hetkittäin jopa täysin. Helsingin Yliopiston VPN on ilmainen ja toimi pääsääntöisesti hyvin, mutta kannattaa ladata myös toinen ohjelma varmuudeksi.
  • Varsinkin vuodeksi lähtijöille pankkitili ja kiinalainen puhelinnumero ovat lähes pakollisia. Kun nämä kaksi ovat kunnossa, voi pankkikorttinsa yhdistää Wechatin maksuominaisuuteen, sekä/tai Alipayhin. Puhelimella voi maksaa lähes missä tahansa, ruokakojuista takseihin. Yliopistolta lähti orientaatioviikon aikana useampana aamuna opas pankkiin. Mukaan tarvitsi passin, kiinalaisen puhelinnumeron ja opiskelutodistuksen lisäksi rutkasti kärsivällisyyttä.
  • Ostimme puhelinliittymämme ulkomaalaisten asuntoloiden keskipihalla olevalta myyjäkojulta. Saimme vuoden voimassa olevat liittymät nopsaan ilman sen kummempaa liikkeen etsimistä, ja hinta oli tällä tarjouksella 200 yuania. Liittymän avaamiseen tarvitaan aina passi. Puhelinnumero on myös yllättävän tärkeä asia Kiinassa, ilman sitä et voi saada pankkitiliä ja useat wifit vaativat kirjautumiseen paikallisen puhelinnumeron.
  • Passi on erityisen tärkeä asiakirja Kiinassa. Ilman sitä on mahdoton tehdä monia asioita. Joihinkin museoihin tai nähtävyyksiin ei pääse ilman passia sisälle. Sitä tarvitaan myös junalippujen ostoon, eikä ilman sitä pysty matkustamaan Kiinan sisällä.
  • Varsinkin talvisin Pekingin ilmanlaatu huononee, mutta saasteisia päiviä saattaa olla koska vain. Kannattaa siis varastoon maskeja, jotka suojaavat PM 2.5 partikkeleilta. Maskin tulisi asettua mahdollisimman tiivisti kasvoille myös reunoiltaan, ja esimerkiksi kirurgin maskit ovat tästä syystä hyödyttömiä. Toisille pienikin saaste aiheutti pahoinvointia, väsymystä ja pääkipua. Itselläni esiintyi limaisuutta, mikäli saaste lukema oli melko korkea muutamia päiviä putkeen, mutta koen päässeeni aika vähäisillä oireilla. Ilmanlaatua kannattaa tarkastella täältä https://aqicn.org/city/beijing/

 

Posted on

Vaihtokertomus, University of Jordan, Amman, Jordania 2019-2020

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin lukuvuoteni 2019-2020 Erasmus+  global -vaihdossa Jordanian Ammanissa, University of Jordanissa. Opintosuuntani Helsingin yliopistossa ovat sosiaalityö valtiotieteellisessä ja Lähi-idän alue- ja kulttuuritutkimus humanistisessa tiedekunnassa. Hain vaihto-ohjemaan valtiotieteellisen opinto-oikeudellani syksyllä 2018 ja sain hyväksynnän Helsingin yliopistosta marras-joulukuun aikana. Hyväksyntää University of Jordanista sain odottaa kesään 2019 asti.

 

Kuva: Leena Sillanpää

Byrokratia

Ennen lukukauden alkua kävin rekisteröitymässä yliopistolla International Affairs Unitissa sekä kielikeskuksessa. Ilmoittautuminen oli yksinkertaista, koska opiskelin syyslukukaudella ainoastaan arabiaa vieraana kielenä, joten henkilökunnan ei tarvinnut auttaa minua valikoimaan kursseja koko yliopiston kurssivalikoimasta.

Olin vaihdossa kaksi lukukautta, mutta minulle oli alun perin myönnetty vaihtopaikka vain syyslukukaudeksi. Syksyn aikana päädyin kuitenkin siihen, että haluan jäädä Ammaniin kevätlukukaudeksi ja sain sovittua Helsingin yliopiston liikkuvuuspalvelujen kanssa, että jään Jordaniaan vielä toiseksi lukukaudeksi, vaikka vaihdon pidentäminen ei yleensä ole mahdollista Helsingin yliopiston vaihtosopimusten kautta EU:n ulkopuolissa vaihtokohteissa. University of Jordanissa tämä ei vaatinut minulta muita toimenpiteitä kuin tavanomaisen ilmoittautumisen kevään kursseille lukukauden alussa.

International Affairs Unit avusti opiskelijoita myös viisumien kanssa joskin informaatio oli toisinaan ristiriitaista. Maahan saapuessa tulijan täytyy maksaa viisumimaksu ja ensimmäinen viisumi on voimassa kuukauden. Kuukauden jälkeen viisumin voi uusia kahdeksi kuukaudeksi oman alueen poliisiasemalla ja jälleen kahden kuukauden jälkeen viisumia haetaan Tla Al-Alin poliisiaseman Borders and Residence Departmentissa, jossa prosessista maksetaan yksi dinaari. Viisumin valmistumiseen menee noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen viisumi tulee noutaa samasta yksiköstä.

Pakkaaminen

Pakkaaminen tuo Ammanin ilmastosta johtuen mukanaan omat haasteensa. Syyslukukauden alkaessa lämpötila oli jatkuvasti yli 30 astetta, mutta lämmöstä huolimatta yliopistolla teki mieli pukeutua peittävästi. Joulukuusta maaliskuuhun talvitakille on käyttöä. Vedenpitävä parkatakki pysyi minulla päällä toisinaan jopa sisällä, sillä kylminä päivinä sisä- ja ulkolämpötilan välillä ei ollut suurta eroa. Mukaan kannattaa siis pakata jonkin verran lämmintä vaatetta, vaikkakin lisää saa tarvittaessa hankittua edullisesti esimerkiksi Friday Marketilta.

Asuminen

Asuin aluksi Airbnb-asunnossa pari viikkoa, jonka jälkeen sovin vuokranantajan kanssa saman asunnon vuokraamisesta yksityisesti 200 dinaarilla kuussa. Lisäksi maksettavaksi tulivat vesi, sähkö ja kaasu. Asunto sijaitsi Abdalissa, aivan suositun Lweibdehin alueen vieressä. Koska rakennus luokiteltiin teollisuusrakennukseksi sijaintinsa takia, sähkölaskut nousivat talvella aikaisemmasta noin 20 dinaarista kuussa yli 100 dinaariin. Epäilin myös, että sähköä varastetaan, sillä tämä on Jordaniassa varsin yleistä. Tämä johti siihen, että muutin maaliskuussa uuteen asuntoon Shmeisanin alueelle. Uudessa asunnossani vuokra oli 250 dinaaria, mutta laski alle 200 dinaariin korona-tilanteen myötä.

Asunnon löytäminen Ammanissa on helppoa ja erilaisia asumismuotoja on tarjolla paljon. Opiskelijoille on huoneistohotellien kaltaisia asuntoloita yliopiston ulkopuolella, mutta myös yksityisen vuokra-asunnon tai -huoneen löytäminen on helppoa esimerkiksi OpenSooq-sovelluksen kautta. Vuokrasopimukset ovat usein epävirallisia ja toisinaan jopa suullisia.

Asuntoa valitessa kannattaa olla tarkkana erityisesti asunnon lämpöeristysten suhteen. Pääsääntöisesti talot Jordaniassa ovat huonosti eristettyjä tai eristystä ei ole lainkaan. Talvet Ammanissa ovat kuitenkin kylmiä, jolloin myös sisällä on koko ajan kylmä. Lämmitysvaihtoehtoina tarjolla on asunnosta riippuen siirrettäviä kaasu- ja sähkölämmittimiä sekä ilmastointilaitteet.

Asuinalueena Shmeisani oli erinomainen. Kaikki palvelut sijaitsivat kävelymatkan päästä ja alue oli siisti ja hyvin huollettu. Myös lenkillä sai käydä rauhassa tavallisissa urheiluvaatteissa ilman sen suurempaa huomiota. Abdalissa tämä sen sijaan ei ollut mahdollista, vaan pukeutumiseen täytyi kiinnittää erityistä huomiota.

Kuva: Leena Sillanpää

Turvallisuus

Jordania on maana ulkomaalaiselle erittäin turvallinen – myös valtaväestöstä poikkeavalle naiselle. En pelännyt liikkua yksin ulkona edes pimeällä sen enempää kuin Suomessakaan. Maalaisjärkeä täytyy kuitenkin käyttää, sillä Ammanissa asuinalueet ovat eriytyneitä ja paikalliset kehottivatkin minua menemästä Itä-Ammaniin, joka alaa Wasat Al-Baladista eli Downtownista. Lisäksi maan sisällä matkustaessa on syytä muistaa, että Amman nähdään modernina ja avarakatseisena maan muihin osiin verrattuna.

Seksuaalinen häirintä on asia, jolta ei Ammanissa kävellessä valitettavasti voi välttyä. Tätä kohdistuu kaikkiin naisiin, mutta todennäköisesti valtaväestöstä poikkeava nainen herättää kadulla erityisen paljon huomiota. Kokemani häirintä jäi aina verbaaliselle tasolle. Kuulemani mukaan paikallinen poliisi suhtautuu häirintätilanteisiin vakavasti, kun uhri on ulkomaalainen.

Opiskelu yliopistolla

University of Jordan on amerikkalaistyylinen kampus muureineen. Kaikki yliopiston tiedekunnat ovat saman kampusalueen sisällä. Kampus itsessään on kuin pieni kaupunki, josta löytyvät opetustilat, kirjasto, lukuisia pieniä kauppoja ja ravintoloita, urheilustadioni, harrastustoimintatiloja, pankkeja, optikkoja ja klinikka opiskelijoille.

Kielikeskuksella minut sijoitettiin kielikokeen perusteella yhdeksästä tasosta tasolle 5. Ryhmäämme opetti yhteensä kolme opettajaa kuudessa eri osa-alueessa, jotka olivat puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen, kuuntelu, kielioppi ja sanomalehtitekstit. Tämän lisäksi viikoittain oli arabian puhekieleen keskittyvä tunti, mutta myös silloin opettaja puhui fushaa, joten yliopistolta puhekieltä ei minuun juurikaan tarttunut. Lukukauden aikana kehityin selvästi kirjoittamisessa, lukemisessa ja kuuntelussa, mutta en juurikaan puhumisessa, sillä ryhmässämme oli noin 20 opiskelijaa ja usein vain puheliaimmat olivat äänessä. Opettajat olivat kannustavia ja ystävällisiä, mutta opetus itsessään oli toisinaan yksitoikkoista, esimerkiksi uutisotsikoiden kääntämistä viikosta toiseen sanomalehtiteksteihin keskittyvillä tunneilla.

Tammikuun alussa aloitin arabian puhekielen yksityistunnit samassa yksityisessä kielikoulussa, jossa olin opiskellut myös ennen ensimmäisen lukukauden alkua. Ennen kevätlukukauden alkua ehdin opiskella kielikoulussa noin kuukauden ja varmistuin päätöksestäni, etten jatka arabian opiskelua yliopistolla vaan otan kursseja esimerkiksi sosiaalitieteistä, sillä koin kielitaitoni kehittyvän tehokkaammin yksityisessä kielikoulussa.

Otin UJ:ssa kaksi sosiaalityön maisterikurssia sekä yhden sukupuolentutkimuksen maisterikurssin. Kutakuinkin kaikki UJ:n maisterivaiheen kurssit ovat arabiankielisiä, mutta kokeiltuani muutamaa luentoa, huomasin pystyväni seuraamaan luentoja arabiaksi siihen asti karttuneella kielitaidollani. Kävin myös ennen luentojen aloittamista juttelemassa kaikille opettajille. Luentoni olivat iltaisin, joten pystyin jatkamaan puhekielen opiskelua yksityisessä kielikoulussa aamuisin. Arabian opettajani myös auttoi minua tarvittaessa luennoilla käytetyn sanaston ymmärtämisessä. Kursseilla tehtiin pääsääntöisesti ainakin yksi esitelmä ja kurssin lopussa oli kirjallinen loppukuulustelu.

 

Vapaa-aika

Lähdin Jordaniaan jo elokuussa 2019, vaikka tiedossa oli, että lukukauden UJ:ssa oli määrä alkaa vasta syyskuun alussa. Ensimmäisen viikon aikana kiersin maata ja lomailin. Ehdin vierailla Ammanissa, Petrassa, Aqabassa ja Wadi Rumin autiomaassa – ja rakastua Jordanian kauneuteen. Wadi Rumin veroista ei ole toista. Sinne olen palannut toistamiseenkin Jordaniassa oleskeluni aikana ja jokaisen Jordaniassa matkustavan täytyisi ehdottomasti kokea auringonlasku autiomaassa ja viettää yö nukkuen makuupussissa tähtitaivaan alla.

Jordaniassa on valtava määrä kohteita, joihin on mahdollista tehdä Ammanista viikonloppu- tai päiväretkiä. Kävin itse Kuolleella merellä grillaamassa ja Jordan Valleyssa poimimassa munakoisoja sekä Saltissa ja Um Qaisissa päiväretkillä. Tein kaikki retket itsenäisesti tai paikallisten ystävien kanssa. Facebookissa on myös useita vaellusryhmiä, joiden mukaan on mahdollista ilmoittautua pientä maksua vastaan. Myös yliopiston kielikeskus on toisinaan järjestänyt retkiä, mutta oman syyslukukauteni aikana retkiä ei syystä tai toisesta järjestetty.

Ammanissa on vilkas yöelämätarjonta, joskin tarjonta keskittyy ravintoloihin, baareihin ja shisha-kahviloihin, ei niinkään yökerhoihin. Ulkona syöminen on selvästi Suomea halvempaa, mutta alkoholi kutakuinkin samoissa hinnoissa.

Myös liikuntaharrastusvaihtoehtoja on paljon, mutta ne ovat pääsääntöisesti varsin kalliita. Kävin tasokkaalla kuntosalilla, jossa ei ollut erillisiä vuoroja naisille ja miehille. Kuuden kuukauden jäsenyys maksoi noin 300 dinaaria. Erityisesti yliopiston läheisyydessä on tarjolla halvempia vaihtoehtoja, mutta saleilla on usein aikarajoituksia miesten ja naisten vuorojen takia. Myös urheiluotteluita eri lajeissa järjestetään säännöllisesti. Kävin esimerkiksi katsomassa koripalloa Al Hussein Sport Cityssä. Erityisesti tunnelma Al-Wehdat -joukkueen peleissä on kokemisen arvoinen!

Yliopistolla on erilaisia harrastusmahdollisuuksia opiskelijoille. Tarjolla oli esimerkiksi musiikkia, kuvataidetta ja arabialaista kalligrafiaa. Harrastuskerhoista informoidaan kuitenkin heikosti, joten on opiskelijan oman kiinnostuksen varassa ottaa niistä selvää. Kielikeskus järjesti opiskelijoille tuntien ulkopuolella dabkea kerran viikossa. Lisäksi lukukauden alussa on mahdollista kielikeskuksen rekisteröitymisen yhteydessä ilmoittautua Language Partner -ohjelmaan, jossa kielikeskus muodostaa pareja vaihto-opiskelijoista ja paikallisista opiskelijoista kielen harjoittelemiseksi. Minusta ja kielikaveristani tuli ystäviä ja vietimme toisinaan aikaa myös yliopiston ulkopuolella.

 

Kuva: Leena Sillanpää

Terveys

Yliopistolla on tarjolla ilmainen klinikka opiskelijoille, mutta käytin yksityisiä terveyspalveluja, joka minulla oli Suomesta kattava matkavakuutus. Maksoin kulut itse ja hain jälkeenpäin hyvitystä vakuutusyhtiöstä. Käytin terveyspalveluja useaan otteeseen, koska sairastelin syksyn aikana paljon. Nyt jälkeenpäin olen todennut, että syynä oli todennäköisesti se, että harjasin hampaat hanavedellä. En siis suosittele kokeilemaan!

Hoitokulttuuri Jordaniassa on varsin erilainen kuin Suomessa. Kun hakeuduin yksityiseen sairaalaan kuumeen ja turvonneiden nielurisojen takia, minut otettiin sisään ensiapuun. Lääkäri totesi ilman laboratoriokokeita, että tarvitsevan antibioottia, jota annettiinkin seuraavaksi suoraan suoneen sekä kuuri mukaan kotona jatkettavaksi. Sama kaava toistui myös erikoislääkärin vastaanotolla sekä kaiken huipuksi apteekin tiskillä, jossa avualias apteekkari olisi mielellään myynyt minulle antibiootteja ilman reseptiä kokeiltuaan lämmintä otsaani (toim. huom. Minulla ei tuolloin ollut kuumetta). Lopulta päädyin siihen, että paras tapa toimia on käydä ensin omatoimisesti yksityisessä laboratoriossa ja mennä tulosten kanssa lääkärin vastaanotolle.

Valuutta ja hinnat

Jordanian valuutta on dinaari ja sen arvo on korkea, jopa vahvempi kuin dollarin. Tästä ja korkeista veroista johtuen hinnat Jordaniassa ovat varsin korkeita. Ruokaa ostaessa tuntui yleensä, että peruselintarvikkeet olivat Suomea kalliimpia, lukuun ottamatta jordanialaisia hedelmiä ja vihanneksia. Sen sijaan ravintolassa syöminen oli pääsääntöisesti Suomea halvempaa. Yliopistolla on opiskelijoille myös erittäin edullinen lounasravintola.

Koska julkista liikennettä ei oikeastaan ole, helpoin tapa liikkua paikasta toiseen on taksi. Taksi kannattaa tilata Uberin tai Careemin kautta, jottei joudu riitelemään kuskin kanssa hinnasta. Taksi ovat pääsääntöisesti hyvin edullisia. Noin 1,5-3 dinaarilla pääsee Ammanin sisällä lähes minne vain. Asuessani Abdalissa, kuljin yliopistolle bussilla, jossa matka maksoi vain 0,60 dinaaria/matka. Busseille ei kuitenkaan ole aikatauluja ja niitä voi ruuhkan takia joutua ottamaan kauan.

Dinaareja voi nostaa minkä tahansa paikallisen pankin automaatista suomalaisella pankkikortilla. Myös kampusalueella on useita pankkiautomaatteja. Käytin pääsääntöisesti Kuwait Bankia edullisten nostomaksujen takia. Halvin vaihtoehto on silti tuoda käteisenä euroja Suomesta ja vaihtaa nämä dinaareiksi rahanvaihtotoimistossa. Pankkikortti käy Jordaniassa usein maksuvälineenä, mutta tästä huolimatta käteisellä maksaminen on selvästi yleisin maksutapa.

Korona ja etäopiskelu

Maaliskuun 13. päivä 2020 hallitus ilmoitti, että kaikki yksityinen ja julkinen opetus kaikilla opetusasteilla keskeytetään. Vain muutamia päiviä tämän jälkeen ilmoitettiin, että myös harrastus- ja liikuntapaikat suljetaan. Tämän jälkeen oli vuorossa lentokenttä lähteviltä ja saapuvilta lennoilta. Seuraavaksi hallitus julisti ensimmäisen ulkonaliikkumiskiellon, joka kesti lähes viikon. Tänä aikana kaikki kaupat olivat kiinni, myös ruokakaupat. Hallitus yritti valmistella mekanismia, jolla ruokaa olisi toimitettu ihmisille kotiin ilman, että kukaan poistuu kotoa. Kun ulkonaliikkumiskielto raukesi 24. maaliskuuta, hallitus jakoi ihmisille leipää busseista, mutta kaupat pysyivät kiinni. Ihmisten turhautuminen alkoi kärjistyä tietyillä alueilla levottomuuksiksi, joita kuvaavat videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Tämän myötä hallitus myöntyi avaamaan pienet ruokakaupat.

Pohdin kaikkia vaihtoehtoja punnitessani jäänkö Jordaniaan vai lähdenkö kohti Suomea. Suomen Beirutin suurlähetystö tiedotti satunnaisesti tarjolla olevista lennoista, joilla maasta olisi mahdollista lähteä. Jordaniaan jääminen ei tuntunut riskittömältä, mutta ei myöskään lentäminen Suomeen, jossa odottaisi vielä Jordaniaa paljon suurempi tartuntariski. Päätinkin jäädä Jordaniaan ja pian ulkonaliikkumiskiellosta tuli arkea. Ulkonaliikkumiskielto oli voimassa aina alkaen klo. 18 illalla ja päättyen klo. 10 seuraavana aamuna. Päivän aikana kotoa sai poistua vain välttämättömien asioiden hoitamiseksi ja autojen käyttö oli kielletty. Pääsääntöisesti ulkonaliikkumiskielto julistettiin aina myös viikonlopuksi sekä toisinaan myös useamman päivän ajaksi.

Jatkoin arabian opiskelua Skypen kautta ja osallistuin yliopiston online-luennoilla Zoomissa. Yliopisto-opiskelun jatkaminen osoittautui kuitenkin varsin vaikeaksi, koska kurssien rakenne ja vaadittavat tehtävät eivät tuntuneet olevan selkeitä edes opettajille itselleen. Tämä tuntuukin olevan yksi suurimmista eroista yliopisto-opetukseen Suomessa: Kursseilla ei ole selkeää rakennetta eikä arvosanojen määräytymisestä aina ole selkeää tietoa.

Opettajat olivat kuitenkin joustavia tilanteeni suhteen ja sain sovittua sosiaalityön opettajien kanssa, että voin suorittaa kurssit loppuun esseillä. Opiskelun lisäksi arkeni koostui liikunnasta (ulkona juosten tai katolla jumpaten), kokkailusta sekä tuhansista ja taas tuhansista Skypessä vietetystä minuuteista perheen ja ystävien kanssa jutellen.

Lopuksi

Karanteenin aikana ehdin nähdä Jordanian kevään ja jopa nauttia siitä. Pyrin ottamaan karanteenista irti sen mitä voin, sillä olinhan yksi onnekkaista – olin toistaiseksi terve, karanteenissa turvallisissa olosuhteissa, pystyin jatkamaan opiskeluja sekä nauttimaan samaan aikaan auringosta. Olin myös onnekas siinä suhteessa, että ehdin viettää Jordaniassa lähes 8 kuukautta ennen koronan puhkeamista.

Jordania on äärimmäisen kaunis maa ja mielenkiintoinen yhteiskunta, jonka geopoliittista sijaintia on toisinaan verrattu myrskyn silmään. Edes vuoden aikana maasta ei tutkittava loppunut. Jordania on helpohkon murteensa takia myös erinomainen kohde arabian puhekielen opiskeluun.

 

Kuvat: Leena Sillanpää

Posted on

Vaihtokertomus, Australian National University, kevät 2019

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tultuani valituksi vaihto-oppilaaksi Helsingin Yliopistosta, tein hakemuksen vaihtoyliopistolle eli ANU:lle. Sain tiedon valinnasta Helsingin Yliopistolta keväällä 2018 ja vaihtoyliopiston hakemuksen tuli olla valmis marraskuussa. Helsingin Yliopisto lähetti hakemusta varten ohjeet, ja listan tarvittavista liitteistä, joten pystyin valmistelemaan ne jo kesän aikana. Tarvittavia liitteitä olivat opintosuorite, lista tulevista kursseista sekä kielitodistus. Kielitodistuksen sain Helsingin Yliopiston kielikeskukselta, mutta se on mahdollista saada myös tekemällä TOELF tai IELTS kielikoe. Valintakirje ANU:lta tuli nopeasti, ja tämän jälkeen pääsin hoitamaan muita ennen lähtöä vaadittavia asioita. ANU:n hyväksymiskirjen saapumisen jälkeen tarjous piti hyväksyä lähettämällä yliopistolle täytetty tietolomake.

Opiskelijaviisumia varten on oltava Overseas Student Health Care, jonka ostin Allianz Global Assistance nettisivuilta. Tätä ei tarvitse hoitaa itse, vaan ANU voi hoitaa sen opiskelijan puolesta. Huomasin kuitenkin, että itse ostettuna tämä tulee halvemmaksi. Joulukuun alussa tein myös hakemuksen opiskelija-asuntolaan. ANU lupaa järjestää asumisen kaikille vaihto-opiskelijoille, mutta takuuta ei ole siitä, että pääsee asuntolaan, johon esisijaisesti hakee. Hain ensisijaisesti Burton & Garran Hall:iin, mutta sain huoneen Fenner Hall:ista ja olin lopulta tähän erittäin tyytyväinen.

Saatuani hyväksymiskirjeen ANU:lta hain seuraavana viisumia. Hakemuksen tekemiseen meni paljon aikaa, mutta hakemus hyväksyttiin jo seuraavana päivänä. Ruuhka-aikoina viisumin saantiin voi kuitenkin mennä aikaa muutamia viikkoja. Avasin myös australialaisen pankkitilin Commonwealth Bank nettisivujen kautta. Lisäksi Suomessa ollessani tein KELA:lle ilmoituksen väliaikaisesta muutosta ulkomaille.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuttuani Australiaan kaikkien vaihto-oppilaiden tuli täyttää ja palauttaa lappu, jolla annetaan lupa ANU:lle välittää tietoja kotiyliopistolle. Kävin pankissa tunnistautumassa, jotta sain australialaisen pankkikortin. Australialainen pankkitili helpotti mm. vuokran maksua, ja rahan siirtoa kavereille. Lisäksi avasin australialaisen puhelinliittymän, minkä suosittelen hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki tämä hoitui kuitenkin suhteellisen nopeasti ja helposti.

Lennoilla minulla oli mukana tulostettuna Helsingin Yliopistolta saamani todistus vaihto-opiskelusta Australiassa, viisumi sekä ANU:lta saaman Coe. Viisumi on sähköinen, mutta se on hyvä olla mukana myös tulostettuna. Ennen lentoa Australiaan kannattaa tarkistaa mitä ruokia ja tavaroita ei maahan saa viedä. Tästä ollaan maahan tullessa erittäin tarkkoja.

Asuminen

Kuten mainitsin jo aikaisemmin, asuin yliopiston opiskelija-asuntolassa Fenner Hall. Asuntotarjous tuli joulukuussa sähköpostiin, ja tarjouksen saamisesta on 2 vuorokautta aikaa hyväksyä tarjous. Mikäli ei halua asua asuntolassa, esimerkiksi Facebook ryhmien kautta on mahdollista löytää kämppiksiä, tai huoneita jaetuista asunnoista. Itse kuitenkin suosittelen lämpimästi opiskelija-asuntolaa. Asuntolaan muuttopäivä oli 6.2.19 ja vuokraa maksettiin 2 viikon välein tästä päivästä eteenpäin.

Suurin osa opiskelijoista asuu asuntoloissa, ja koin tämän itse erittäin kivaksi. Asuntoloilla on erittäin tiivis yhteishenki, ja paljon yhteistä ohjelmaa. Fenner Hallissa mm. järjestetään viikoittain tee-iltoja koko asuntolalle, sekä erikseen omalle kerrokselle. Asuntoloissa on helppo tutustua muihin opiskelijoihin, ja erityisesti paikallisiin. Itse sain Fenner Hallista läheisimmät kaverini koko vaihdon aikana. Lisäksi asuntoloiden välillä järjestetään urheilukilpailuja, bändikilpailu ja kuorolaulukilpailu. Fenner Hall tekee vuosittain musikaalin, muutamassa asuntolassa on kahvila/baari jossa voi työskennellä vapaaehtoisena, monilla asuntoloilla on vuoden aikana gaaloja, ja asuntoloissa järjestetään sekä asuntolan omia, että eri asuntoloiden yhteisiä juhlia ja iltamia. Asuntola on suuri osa opiskelijan identiteettiä, ja asuntolan asukkaita ajatellaan yhtenä suurena perheenä.

Asuminen Australiassa on kalliimpaa kuin Suomessa, ja asuntolat on yksi halvimmista vaihtoehdoista. Myös asuntoloiden välillä on kuitenkin vuokrissa suuria eroja. Asuntoloissa vuokraan kuuluu netti, ja osassa asuntoloista esimerkiksi pyykinpesu on ilmaista. Fenner Hallissa yksi pesukoneellinen maksoi 3 dollaria. Ruoka on Australiassa hieman halvempaa kuin Suomessa, mutta eri tuotteiden välillä on tietysti eroja. Canberran keskustasta löytyy kirpputoreja, ja ANU:lla on facebook ryhmä, jossa voi myydä ja ostaa käytettyä tavaraa.

Opiskelu ja opetus

Yhden lukukauden aikana normaali kurssimäärä on 4 kurssia. Mikäli on painava syy, yhden kurssin voi kuitenkin jättää pois. Tähän pitää ensin saada suostumus liikkuvuuspalveluilta, sekä ANU:n opiskelijapalveluilta, jotta viisumin ehdot täyttyvät. Kursseille ilmoittautumisen hoidin hieman ennen Australiaan lähtöä sähköisessä järjestelmässä. Muille kuin ensimmäisen vuoden kursseille ilmoittautuessa vaaditaan avainkoodi, jonka sain etukäteen sähköpostilla kursseille, jotka olin valinnut hakemuksen yhteydessä. Mikäli kursseja haluaa tämän jälkeen muuttaa, saa koodin hankittua sähköpostilla tai orientoivan viikon aikana tiedekuntien vastuuhenkilöiltä info tilaisuuksista. Kursseja saa vaihtaa vielä ensimmäisten opetusviikkojen viikkojen jälkeenkin. Etukäteen kannattaa olla varmuuden vuoksi mietittynä muutama ylimääräinen kurssi, jos alun perin valitut kurssit menevät paljon päällekkäin. Kaikki luennot kuitenkin videoidaan, joten ne on mahdollista katsoa myöhemmin. Tutoriaaleihin on usein monta eri ryhmää, joten niihin kannattaa ilmoittautua ajoissa, jotta pääsee haluamaansa ryhmään. Nettisivulta unofficial ANU timetable pääsee suunnittelemaan lukujärjestystä.

Monilla kursseilla järjestettiin lukukauden alussa vapaaehtoisia infotilaisuuksia opiskelijoille, joilla englanti ei ole äidinkieli. Lisäksi yliopiston opiskelijapalvelut järjestävät apua, jos tuntee tarvitsevansa sitä kirjoittamisessa. Opiskelijapalvelut auttavat myös monissa muissa mahdollisissa opiskeluun liittyvissä ongelmissa.

Opetus ANU:ssa oli mielestäni erittäin tasokasta. Kurssit ovat yleisesti ottaen suuritöisiä, mutta kurssien, sekä alojen välillä on paljon eroja. Kursseilla oli mm. paljon kirjoitettavaa, esseitä, raportteja ja kotitehtäviä sekä viikoittaisia quizejä. Itselle Helsingin Yliopistoon verrattuna suurin ero oli viikoittaiset tutoriaalit luentojen lisäksi. Tutoriaaleihin tuli aina valmistautua lukemalla ennakkoon vaadittu materiaali, ja tekemällä ennakkotehtäviä. Tutoriaaleissa keskustellaan ja tehdään tehtäviä pienryhmissä, ja aktiivisuudella on merkitys kurssin arvosanaan. Biotieteissä ja esimerkiksi psykologiassa labrakursseja ei ole erikseen, vaan samaan kurssiin kuuluu sekä luennot, että laboratoriotyöt. Kursseihin voi kuulua joillain aloilla myös Field Trip. Läpipääsyyn kursseilla ei vaadita kovin paljoa, mutta hyviin arvosanoihin vaaditaan todella paljon.

Tehtävien palautusaikoihin on mahdollista saada lisä aikaa, mikäli on painava ja hyvä syy. Määräajoista ollaan tiukkoja, ja myöhään palautetuista tehtävistä vähennetään automaattisesti pisteitä. Vastuuopettajat ovat kuitenkin ymmärtäväisiä, jos heihin ottaa ajoissa yhteyttä. Tiukkaan aikatauluun auttaa myös se, että kaikki kurssien tehtävät ja palautuspäivät tulevat tietoon heti lukuvuoden alussa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

ANU järjestää vaihto-oppilaille orientoivaa viikkoa edeltävällä viikolla bussikuljetuksen lentokentältä kampukselle, mikä pitää varata etukäteen sähköpostilla. Tämä helpotti huomattavasti vaihtokohteeseen saapumista, ja pääsin heti tapaamaan muita opiskelijoita ja vaihto-oppilaita.

Canberra on kaupunkina melko samalainen kuin esimerkiksi Jyväskylä. Itsellä kaupunkiin sopeutuminen ei siitä syystä ollut vaikeaa tai vienyt paljoa aikaa. Luonto Canberrassa on lähellä, ja ulkoilumahdollisuudet ovat loistavat. Canberrassa on paljon tapahtumia, ja kaikki löytyy Facebookista. Myös ANU:lla ja asuntoloilla on paljon facebook ryhmiä, joihin kannattaa liittyä niin löytää paljon tekemistä ja pysyy perillä tapahtumista. Canberra ja koko Australia on turvallinen, mutta yksin kävelyä pimeällä kehotettiin silti välttämään.

Canberran keskustasta löytyy valtava kauppakeskus, leffateatteri ja paljon ravintoloita ja kahviloita. Julkinen liikenne toimii hyvin, ja bussimatkat on melko edullisia. Canberran läheisyydestä löytyy myös valtavasti tehtävää, ja upeaa luontoa. Sydneyyn ja Melbourneen pääsee helposti bussilla ja lähimmälle rannalle Jervis Bayhyn ajaa alle 3 tuntia autolla. ANU järjestää vaihto-opiskelijoille mm. surffileirin ja matkan Blue Mountains:lle. Yleisesti Australiassa kannattaa matkustella niin paljon kuin mahdollista, mutta kannattaa ottaa huomioon, että välimatkat ovat valtavia.

Overseas Student Health Cover toimii helposti sovelluksen kautta, jos tulee tarvetta. Ennen sairaalaan menoa kannattaa tarkistaa, että OSHC toimii juuri kyseisessä paikassa. Lisäksi Canberrassa on bussimatkan päässä sairaala, joka on ilmainen myös ilman vakuutusta. Isommat sairaalamaksut voi joutua maksamaan ensin itse, ja vakuutus maksaa kulut myöhemmin takaisin. ANU:n opiskelijapalvelut auttavat vaihtareita näissä tapauksissa.

Vaihdosta saa eniten irti, jos on alusta asti itse aktiivinen ja lähtee mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Orientoivalla viikolla on paljon ohjelmaa, jossa pääsee helposti tutustumaan muihin opiskelijoihin. Myös ANU:lla on paljon urheilujoukkueita ja kerhoja joka makuun, ja niiden kautta pääsee tutustumaan helposti uusiin ihmisiin. Myös vaihtareille järjestetään paljon yhteistä ohjelmaa, ja erilaisia orientoivia tapahtumia heti alusta lähtien. Vaihtareista todella pidetään erittäin hyvää huolta.

Posted on

Vaihtokertomus, Pontificia Universidad Católica del Perú, kevät 2019

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Peruun ei tarvitse hankkia viisumia etukäteen, vaan turistiviisumin yleensä saa 90 päiväksi ylittäessä rajan (joskus jopa 180 päiväksi). PUCP ohjeistaa, että tulessa maahan pitää sanoa tulevansa turistiviisumilla. Tämä tulisi sen jälkeen vaihtaa opiskelijaviisumiin Limassa. Usein vaihtarit tekevät matkan esim. Boliviaan ja ylittävät rajan uudelleen saadakseen toisen 90 päivän viisumin tai oleskelevat maassa yliaikaa ja maksavat tältä ajalta sakon – molemmat tavat ovat kuitenkin laittomia.

PUCP ei vaadi kielitodistusta, mutta suosittelee B2-tasoista espanjaa. PUCP:lle tarvitsee lähettää etukäteen joitakin dokumentteja, kuten kuvan itsestäsi ja todistus siitä, että pystyt maksamaan elämisesi maassa (Kelan tukipäätös, vanhempien kirjelmä).

Pakkaaminen on vähän hankalaa, koska kesällä Limassa on todella kuuma ja talvella kylmä. Lisäksi esimerkiksi vuorilla, kuten Huarazissa ja Cuscossa, vuorokauden lämpötilan vaihtelu on suurta. Suosittelen rinkkaa, koska Peru on täydellinen paikka vaeltaa ja se on kätevin myös matkustaessa maassa muutenkin, etenkin vuoristokaupungeissa. Sain kaikki tavarani 65 litran rinkkaan ja pieneen reppuun.

Ennen lähtöä kannattaa myös hankkia rokotukset kuntoon (YTHS matkaneuvonta), tehdä Kelan tukihakemukset (voi tehdä ennen kuin asunto on tiedossa) ja hankkia matkavakuutukset, jotka voivat olla melko kalliit, mutta pakolliset.

Asuminen

Asuin asunnossa, jonka kaikki vuokralaiset olivat eurooppalaisia vaihtareita. Vuokranantajaperheemme asui talon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa, me kolmannessa ja neljännessä kerroksessa solumaisesti. Asunnon löytäminen ei ollut vaikeata, sillä vaihtoyliopistomme lähetti meille etukäteen listan luotettavista vuokranantajasta. Vaihtoehtoja oli monia, esimerkiksi host-perheitä, opiskelija-asuntoloita ja yksiöitä. Asuminen oli yhteisöllistä ja puhuimme keskenämme vain espanjaa, mikä oli hyvä, koska näin espanjani kehittyi nopeaan. Asuminen Limassa on halpaa ja asunnon löytäminen eurooppalaisille on helppoa – oma vuokrani oli alle Kelan vaihtoajan asumistuen.

En oikeastaan suosittelisi mitään muuta asumismuotoa Limassa. Ensinnäkin Lima ja vaihtarielämä on ajoittain stressaavaa, joten muiden vaihtareiden vertaistuki tuli usein tarpeeseen. Heistä tuli myös vaihtoni tärkeimmät ystävät, joiden kanssa myös matkustelimme yhdessä. Myös vuokranantajien läheisyys oli huojentavaa, sillä heiltä pystyi aina kysymään apua epäselvyyksissä ja he lähtivät muun muassa saattamaan minua sairaalan, kun sairastuin yllättäen – sairaalan byrokratia oli niin vaikea, että en olisi selvinnyt siitä itse.

Asunnot ovat talvella (meidän kesäkuukaudet) erittäin kylmiä, joten suosittelen varaamaan mukaan myös lämmintä vaatetta. Liikenne ei toimi Limassa ja etäisyydet ovat kaupungin valtavan koon takia suuria, joten suosittelen asumaan lähellä vaihtoyliopistoa. PUCP valitettavasti sijaitsee suhteellisen kaukana Mirafloresilta ja Barrancolta (= yöelämän keskukset), mutta sen lähikaupunginosissa on rauhallista, hyvät palvelut ja paljon lounasravintoloita sekä isoja ostoskeskuksia. KV- ja turistialueilla saattaisi olla myös melko puuduttavaa asua muutenkin, koska näissä paikoissa sinua todennäköisesti kohdeltaisiin aina turistina ja erilaisia pikkuhuijauksia yritettäisiin tehdä jatkuvasti. Uberin ja Lyftin kaltaiset sovellukset ovat usein paras ja luotettavin tapa liikkua, mutta myös bussit toimivat.

Opiskelu ja opetus

Opetus Limassa yksityisessä katollisessa yliopistossa oli hyvin erilaista kuin Suomessa. Ensinnäkin Perussa yliopisto-opinnot aloitetaan nuoremmalla iällä kuin Suomessa ja kandidaatintutkinto on pitempi kuin täällä. Opinnot vaikuttivat minusta ajoittain hyvin lukiomaisilta: opiskelijoiden osallistumista seurattiin hyvin tiukasti ja erilaisia testejä oli pitkin kursseja. Luentoja minulla oli vain kahtena päivänä viikosta, sillä valitsin ne melko taktisesti. Samat kurssit kestävät koko lukukauden ja yleensä niissä jokaisessa on 1-2 luentoa viikossa – itselläni tosin kaikilla neljällä kurssilla vain yhdet luennot viikossa. Toisaalta artikkeleita piti lukea huomattavasti enemmän kuin Suomessa ja kirjoittaa enemmän tehtäviä.

Kurssit olivat paljon interaktiivisempia kuin Suomessa ja opettajilla oli aitoa innostusta työhönsä ja he olivat erinomaisia luennoitsijoita. Tykkäsin myös siitä, että kaikki kurssini olivat melko pieniä ja meillä oli kaikenlaisia erilaisia tehtäviä eikä pelkkää esseenkirjoitusta. Meidän piti esimerkiksi vaalijärjestelmät – kurssilla luoda oma vaalijärjestelmämme ja valtio sille ja pohtia sen vaikutuksia. Lisäksi opettajat olivat yleensä hyvin ymmärtäväisiä vaihtareita kohtaan ja mielellään auttoivat, jos en ymmärtänyt jotain. Kaikki opetus oli espanjaksi, mutta jotkut opettajista sanoivat, että halutessani saisin vastata tentissä englanniksi.  Kursseja sai myös kokeilla ensimmäisen viikon, jonka jälkeen vasta päätettiin mille kursseille aikoo mennä. Kurssien valintaprosessi oli positiivinen yllätys.

Kurssien arvosanat tyypillisesti koostuvat kolmas- tai neljäsosista eli esimerkiksi välikokeen, loppukokeen, controles de lecturesien (pistokokeet) ja kurssiaktiivisuuden keskiarvoista. Arvosteluasteikko on hieman hämmentävä eikä suoraan verrannollinen ECTS-järjestelmään. Hyvä on kuitenkin tietää, että 11 pistettä tarkoittaa läpipääsyä ja 20 pistettä on maksimi. Omasta mielestäni tentit olivat helpompia ja niiden arvostelu löyhempää kuin Helsingissä, mutta osa tästä saattoi johtua siitä, että vaihtarina, ja henkilönä, joka ei puhu espanjaa äidinkielenään, sain armoa. Lisäksi ikä ja akateeminen kokemus saattoivat osaltaan tehdä asioista helpompaa – osa paikallisista opiskelijoista, kun oli vasta 17-vuotiaita.

Ylipiston muurien sisältä löytyvät kaikki palvelut pankeista terveyskeskukseen ja ravintoloihin. Yliopistolla oleva pankki on paras ja turvallisin paikka nostaa käteistä. Ruoka yliopistolla ei ole kauhean ihmeellistä eikä yhtään halvempaa kuin sen ulkopuolella, joten sen takia yleensä söin sen ulkopuolella. Yliopistolla oli paljon erilaisia tapahtumia kuten joka torstai olevat kulttuuritunnit, joiden aikana kampuksen valtasi järjestöt ja niiden tapahtumat.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Etelä-Amerikassa bussit ovat parempia ja mukavampia kuin Euroopassa, joten suosittelen niitä matkustusmuodoksi pitkilläkin matkoilla. Etäisyydet Perussa ovat isoja (esim. Limasta Cuscoon matka kestää bussilla yli 20 tuntia), mutta bussien mukavuustason ja edullisuuden takia se ei haitannut minua yhtään. Bussimatkat voi käyttää nukkumiseen, leffojen katsomiseen tai koulutehtävien tekemiseen.

Älä murehdi omaa espanjan taitoasi liikaa. Se kehittyy Perussa nopeasti ja aksentti on melko selkeä. Ei ole mitään noloa, jos ei osaa tai ymmärrä. Opettajilta voi kysyä myös englanniksi asioita. Olin yllättynyt kuinka huonoa espanjaa vaihtarit keskimäärin puhuivat. Perulaiset puhuvat ilmeikkäästi koko kehoa käyttäen, joten siitä voi lukea jo paljon. Älä myöskään murehdi liikaa tenteistä, koska niiden läpäisy on suhteellisen helppoa, kunhan luennoilla on seurannut ja artikkelit on luettu – sinulla on myös etuasema, mikäli  osa artikkeleista on englanniksi.

Lima ja Peru ovat halpoja maita ja tavallinen lounas maksaa noin kaksi euroa. Asunnot ovat halvempia, jos hankit ne espanjaksi, mutta niiden vuokra vaihtareille on yleensä jotain 100 ja 200 euron väliltä. Varatessa retkiä turistikaupungeissa kannattaa olla tarkka, koska usein ensimmäisilta toimistoilta tarjotaan ylihinnoiteltua retkeä tai ne sisältävät piilokuluja, joten kannattaa – jälleen – asioida espanjaksi ja kysellä lisätietoja. Perussa ei yleensä tingitä, esimerkiksi torilla, mutta sitäkin joskus tapahtuu.

Posted on

Vaihtokertomus, Institut d´Études Politiques de Paris (Sciences Po), kevätlukukausi 2019

Valtiotieteen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Aloitin vaihtoonhakuprosessin noin vuosi ennen varsinaista lähtöä. Halusin lähteä Ranskaan tekemään sivuaineopintoja ja aika äkkiä tarkemmaksi hakukohteeksi valikoitui Pariisi ja Sciences Po. Sen lisäksi hain Sorbonneen ja Descartesiin, mutta onnekseni kotiyliopistoni nominoi minut ykkösvaihtoehtooni. Kiinnostuin juuri Sciences Po:sta sen korkeatasoisen opetuksen ja hyvin mielenkiintoisen ja laajan kurssivalikoiman takia. Lisäksi Sciences Po:ssa on mahdollista opiskella sekä englanniksi että ranskaksi tai pelkästään jommalla kummalla kielellä. Oma ranskan kielen tasoni on tuolloin CEFR B1, joten englanninkielinen opetus osoittautui minulle otollisemmaksi vaihtoehdoksi. Ranskan kielitodistuksen sain kielikeskuksen opettajaltani pientä näytettä vastaan, kun taas englannista todistukseksi riitti suorittamani tutkintoon kuuluva englannin kurssi. Syksyllä 2018 sain kutsun Sciences Po:n omaan hakuprosessiin, jossa minulta vaadittiin pieni motivaatiokirje, kielitodistukset sekä englannista että ranskasta ja CV. Näiden jälkeen sain ilmoituksen hyväksytystä vaihtopaikasta.

Alkubyrokratia Ranskaan saavuttua

Tilasin netistä Pariisin matkakortin (RATP), jonka noudin valitsemaltani läheiseltä metroasemalta. Matkakortissa on huomioitavaa se, että voit ladata aikaa vain kokonaisia kuukausia (siis esim. koko tammikuu), jolloin kesken kuukautta ajan lataaminen tulee suhteellisen kalliiksi. Menin siis tammikuun lopun kertalipuilla ja latasin helmikuusta alkaen aikaa. Avasin ranskalaisen pankkitilin, koska se mahdollisti paikallisen asumistuen haun. BNP Paribas -niminen pankki tarjosi Sciences Po:n opiskelijoille diilejä, joten kävin siellä avaamassa tilin. Se oli melko helppoa. Täytin lomakkeen ja näytin henkilöllisyystodistuksen. Ainut hankaluus liittyi siihen, että pankki vaati sähkölaskua todisteeksi asumuksesta (vuokrasopimus ei riittänyt), mutta senkin sain vuokranantajaltani. Pankkitilin avaamisen jälkeen hain netissä paikallista asumistukea (CAF) ja lopulta sainkin sitä, tosin takautuvasti, koska prosessi oli pitkä. Se oli oikeastaan aika kiva apuraha vaihtokevään päätteeksi… Itse en avannut paikallista puhelinliittymää, koska omaan liittymääni kuului EU:n sisäinen data. Kaverini sen sijaan avasi liittymän Free -nimisellä operaattorilla, mikä kävi kuulemma kätevästi automaatilla, joita on ympäri kaupunkia. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei netti ole yhtä nopeaa ja edullista kuin Suomessa. Opiskelijakortin sain puolestaan heti yliopiston Welcome Programmen alussa. Opiskelijakortti tuli olla aina mukana, koska muuten ei päässyt sisään yliopiston tiloihin. Ensimmäisenä päivänä näytin ovilla kännykästäni Science Po:n hyväksyntäkirjettä.

Asuminen

Löysin asunnon Pariisilaisten ilmoitustaulu -nimisen suomalaisten pariisilaisten Facebook -ryhmän avulla. Laitoin ryhmään ilmoituksen ja minulle tarjottiin yksiötä 11. arrondissementiltä. Vuokranantaja oli siis suomalainen ja soittelimme ennen Ranskaan tuloani. Asunto oli (Pariisin tapaan) hiukan kallis omaan budjettiini, mutta koska kyse oli määrätystä ajasta ja luotettavasta ja helposta ratkaisusta, päätin tarttua siihen, enkä kyllä kadu päätöstäni. Asunto oli ihana, juuri remontoitu korkeakattoinen ja lautalattiainen pariisilaisyksiö melko hyvien yhteyksien varrella. Ainoita miinuksia oli sijainti katutasossa, viileys talvella ja rappukäytävästä kuuluva meteli. Toisaalta nämä asiat olivat odotettavissa Pariisista. Lisäksi vesi ja sähkö olivat melko kalliita, mutta onneksi vuokranantajani oli osannut antaa osviittaa niiden kuluista. Lisäksi minun tuli hankkia paikallinen kotivakuutus ennen muuttoa, missä vuokranantaja jälleen oli avuksi ja antoi suosituksia. Kaikki sujui lopulta hyvin asumiseen liittyen ja suomalaisen vuokranantajan kanssa oli ihanan helppo kommunikoida.

Opiskelu ja opetus

Ilmoittauduin kursseille tammikuun alussa ja pääsin haluamilleni kursseille, koska olin heti ilmoittautumisen auetessa valmiina ilmoittautumaan. Otin yhden luentokurssin (massaluento + metodologinen seminaari), kolme seminaarikurssia ja yhden ranskan kurssin. Aloitin opintoni Sciences Po:ssa maksullisella Welcome Programmella. Ohjelmaan kuului mm. tutustumista omaan tuutor-ryhmään, opetusta ranskalaisesta ja Sciences Po:n metodologiasta, opastettuja kampus-, museo- ja kaupunkikierroksia ja bileitä. Ohjelma oli kallis, ehkä jopa ylihinnoiteltu, mutta itse koin kuitenkin metodologisen opetuksen ja mahdollisuuden tutustua muihin vaihtareihin sen arvoisina. Sain parhaat ystäväni juuri Welcome Programmesta. Toisaalta, kyllä kursseillakin tutustui ihmisiin, mutta se vaati ehkä itseltä enemmän eforttia.

Voisi sanoa, että Sciences Po on instituutio. Sen tavaramerkkeihin kuuluu laadukas opetus, kansainvälisyys, oma metodologia ja työelämän huippuasiantuntijoista koostuva opettajakunta. Kursseilla painotettiin opiskelijoiden aktiivista osallistumista, joka oli myös tärkeä arviointikriteeri. Suurin osa kursseista on pienehköjä seminaareja ja jokaisella kurssilla on pidettävä esitelmä. Alussa aktiivinen osallistuminen tuntui itselleni haastavalta, mutta vähitellen uskaltauduin avaamaan suutani – toisilla kursseilla enemmän, toisilla vähemmän. Lopulta osa esitelmistäni meni erinomaisesti. Arvostelu tapahtui asteikolla 0-20, jossa alle 10 ovat hylättyjä. Suoriuduin kursseilla vähän huonommin kuin kotiyliopistossani, mutta läpipääsyn kanssa ei kuitenkaan ollut ongelmia. Vaikka aluksi opiskelu tuntui stressaavalta, oli se suurimmaksi osaksi kuitenkin todella inspiroivaa. Kurssit olivat mielenkiintoisia, opettajat todellisia asiantuntijoita ja oppilaat taitavia keskustelijoita. Opin suunnattoman paljon ja olen edelleen kiitollinen siitä. Voin siis suositella Sciences Po:ta kaikille valtiotieteiden, taloustieteen ja oikeustieteen opiskelijoille, jotka toivovat vaihdoltaan kokemusta opiskelusta huippuyliopistossa.

Yleisiä vinkkejä

Ennen Ranskaan lähtöä kannattaa tilata maistraatista ns. syntymätodistus eli virkatodistus. Tämä dokumentti on olennainen ranskalaisessa byrokratiassa, joten kannattaa hankkia se jo Suomessa, jolloin ei tarvitse tilata sitä ulkomaille. Sciences Po:n oppilaille oli tarjolla ilmainen terveydenhuolto, jota en kylläkään käyttänyt. Sen sijaan opiskelujeni jo päätyttyä käytin yleistä ranskalaista terveydenhuoltoa. Varasin netistä naapuritalossa sijaitsevalta lääkärin vastaanotolta ajan, jonka vakiohinta oli 25€. Sain reseptin paperilapulle ja noudin lääkkeet lähimmästä apteekista edulliseen hintaan ilman mitään Kela-korttia vastaavaa. Opiskelijalounaita sai hintaan 3,50 CROUS -nimisistä opiskelijaravintoloista, joita oli ympäri kaupunkia. Osa niistä oli auki jopa viikonloppuisin ja tarjosi esimerkiksi sunnuntaibrunssin. Jos matkustat paljon junilla kannattaa hankkia SNCF:n nuorisokortti Carte Jeune pientä alkumaksua vastaan, koska sillä saat nuorisoalennuksen junamatkoihin. Toinen edullinen matkustusväline on Flixbus, jolla pääsee edullisesti myös muualle Eurooppaan. Ranskassa museot ovat ilmaisia alle 26-vuotiaille EU-kansalaisille, joten kiersin Pariisin museot moneen otteeseen. Pariisi voi tuntua monelle hektiseltä, mutta itse nautin elämänmenosta kulttuurin ja historian kehdossa.