Kansalaisten perustamat kilpailevat katupartioryhmät ovat alkuvuonna täyttäneet kaupunki- ja mediatilaa. Niitä voidaan pitää yhteisöllisyyden ilmauksena. Yhteisöllisyyttä kaivataan poliittisissa puheissa erityisesti, kun turvallisuudentunne säröilee. Silti partiot on tuomittu paheksuttavana rasistisena toimintana, mitä ne monessa tapauksessa ovatkin. Mitä tekemistä rasistisilla katupartioilla on ihanan ja kaivatun yhteisöllisyyden ja toisten vapaaehtoisen auttamisen kanssa?
Category: Kirjoitukset
”Toisen” kanssa ei voi toimia tasavertaisena
Islaminuskoiset kohtaavat Suomessa vihaa ja ennakkoluuloja. Heitä kyräillään rappukäytävissä, tönitään kassajonoissa ja uhkaillaan Facebook-päivityksissä. Mitkä ovat muslimeihin kohdistuvan torjuvan ja vihamielisen asenteen ainekset? Mitä tällaisten asenteiden omaksumisesta seuraa? Continue reading “”Toisen” kanssa ei voi toimia tasavertaisena”
Asiantuntijan pärstäkerroin
Jos haluan olla etiikan asiantuntijana uskottava, onko minun meikattava ja värjättävä hiukseni? Jos päätänkin olla luomu, mikä on luomua? Se, etten meikkaa vai se, että meikkaan luomumeikeillä?
Periaatteessa keski-ikäistyvä tutkimustyötä tekevä naiseetikko on vapaa pukeutumaan haluamallaan tavalla. Juuri kukaan ei arvostele, jos tallustelee työhuoneelleen kumppareissaan hiukset hapsottaen. Mutta sitten koittaa kansainvälisten konferenssien aika, koulutustilaisuuksia tai esiintymisiä mediassa. Voi ajatella, että laittaa päälle vähän hienomman paidan, ja siinä se. Mahdollinen epävarmuus omien kykyjen suhteen voi kuitenkin ilmetä muun muassa ulkonäköstressinä: ”Näytänkö fiksulta? Jos pulskistun ja harmaannun vielä tästä, olenko tutkijanakin hieman lässähtänyt?” Continue reading “Asiantuntijan pärstäkerroin”
Syrjitystä sotilaaksi
Äärijärjestö Isis on saavuttanut suosiota epävakailla alueilla Irakissa ja Syyriassa, mutta kyennyt houkuttelemaan taistelijoita riveihinsä myös muualta maailmasta. Suomestakin lähtee konfliktialueille ihmisiä, joilla ei ole suoraa sidettä kohdevaltioihin. Puhutaan vierastaistelijoista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Moni tekijä voi vaikuttaa siihen, että Suomessa asuva henkilö alkaa pitää sotimista kaukaisen kalifaatin puolesta parhaana valittavissaan olevana vaihtoehtona. Mitkä ovat asenneilmapiirin vaikutukset radikalisoitumiseen? Continue reading “Syrjitystä sotilaaksi “
Mieltä ilmaisemassa
Itsenäisyyspäivää vietetään perinteisesti kokoontumalla lipunnostoon, juhlajumalanpalvelukseen, paraatiin, soihtukulkueeseen, puhetilaisuuksiin ja – ainakin television välityksellä – presidentin juhlavastaanottoon. Viime aikoina itsenäisyyspäiväperinteeksi on muodostunut myös mielen ilmaiseminen. Anarkistiryhmät ovat monena vuonna olleet liikkeellä eliittiä vastaan ja nyt nähtiin myös kansallismielisiksi itseään kutsuvien marssi.
575 miljoonalle riittää ottajia
575 miljoonan euron hankkeesta on syksyn mittaan kirjoitettu ahkerasti useissa lehdissä. Kyse on HUS:n, Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen sekä Kauniaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhankkeesta asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun uudistamisesta. Apottina tunnetun hankkeen etenemistä on seurattu julkisuudessa tarkasti ja hankkeeseen liittyen on uutisoitu, niin sen herättämistä tunteista, logon suunnittelusta, toimittajan valinnasta kuin markkinaoikeuden päätöksistä. Näkökulmasta riippumatta leimallista uutisoinnille on ollut hankkeesta kirjoittaminen sen kustannusten kautta. Kun hanke kutistetaan julkisuudessa ja kritiikissä pelkäksi valtavaksi rahasummaksi, katoaa helposti näkemys sillä tavoitelluista hyvistä. Continue reading “575 miljoonalle riittää ottajia”
Kuka palkkaisi sosiaalieetikon?
Väitetään, että nykytyöelämässä tarvitaan oppimisen taitoa ja kykyä löytää kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Mutta arvostetaanko työmarkkinoilla sosiaalieetikkojen kykyä tiedonluomiseen? Continue reading “Kuka palkkaisi sosiaalieetikon?”
Miksi professioiden edustajat vaikenevat?
Kehitysyhteistyön rahoja Suomen valtion budjetissa leikataan rajusti. Leikkauksia perustellaan valtiontalouden hankalalla tilanteella. Vähennettävä summa on kuitenkin niin suuri, ettei leikkauksia tehdä ainoastaan pakon edessä, vaan kyse on valinnasta, siitä mitä halutaan tehdä – etenkin, kun samaan aikaan lisätään merkittävästi kehitysrahoituksen määrärahaa.
Vähennyksiä on noustu vastustamaan. Kuitenkin suurin osa suomalaisista vaikenee, myös valtaosa niistä, joilla pitäisi koulutuksensa puolesta olla ymmärrys kehitysyhteistyön välttämättömyydestä. Miksi? Continue reading “Miksi professioiden edustajat vaikenevat?”
Kolmas sektori hauraiden valtioiden tukena – oikeudenmukaistako?
Pohjoismaissa olemme tottuneet ajattelemaan, että keskeisten hyvinvointioikeuksien takaaminen on julkisen sektorin vastuulla. Valtioiden uusi haurastuminen myös Globaalissa pohjoisessa haastaa kuitenkin arvioimaan totunnaisia hyvinvointimalleja uudelleen. Kolmatta sektoria ei ole tässä myllerryksessä unohdettu, mutta se olisi onnistuttava nivomaan kestävään globaaliin oikeudenmukaisuusajatteluun. Continue reading “Kolmas sektori hauraiden valtioiden tukena – oikeudenmukaistako?”
Epäreilua kauppaa
Reilun kaupan kahvi herättää positiivisia mielleyhtymiä. Jo nimessäkin on sana ”reilu”. Herää ainoastaan kysymys miksi tämä pitää erikseen mainita? Oletusarvoisesti ilmeisesti muut tuotteet siirretään kategoriaan ”epäreilu”.