Tag: Faculty of Social Sciences

Posted on

Vaihtokertomus, Institut d´Études Politiques de Paris (Sciences Po), kevätlukukausi 2019

Valtiotieteen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Aloitin vaihtoonhakuprosessin noin vuosi ennen varsinaista lähtöä. Halusin lähteä Ranskaan tekemään sivuaineopintoja ja aika äkkiä tarkemmaksi hakukohteeksi valikoitui Pariisi ja Sciences Po. Sen lisäksi hain Sorbonneen ja Descartesiin, mutta onnekseni kotiyliopistoni nominoi minut ykkösvaihtoehtooni. Kiinnostuin juuri Sciences Po:sta sen korkeatasoisen opetuksen ja hyvin mielenkiintoisen ja laajan kurssivalikoiman takia. Lisäksi Sciences Po:ssa on mahdollista opiskella sekä englanniksi että ranskaksi tai pelkästään jommalla kummalla kielellä. Oma ranskan kielen tasoni on tuolloin CEFR B1, joten englanninkielinen opetus osoittautui minulle otollisemmaksi vaihtoehdoksi. Ranskan kielitodistuksen sain kielikeskuksen opettajaltani pientä näytettä vastaan, kun taas englannista todistukseksi riitti suorittamani tutkintoon kuuluva englannin kurssi. Syksyllä 2018 sain kutsun Sciences Po:n omaan hakuprosessiin, jossa minulta vaadittiin pieni motivaatiokirje, kielitodistukset sekä englannista että ranskasta ja CV. Näiden jälkeen sain ilmoituksen hyväksytystä vaihtopaikasta.

Alkubyrokratia Ranskaan saavuttua

Tilasin netistä Pariisin matkakortin (RATP), jonka noudin valitsemaltani läheiseltä metroasemalta. Matkakortissa on huomioitavaa se, että voit ladata aikaa vain kokonaisia kuukausia (siis esim. koko tammikuu), jolloin kesken kuukautta ajan lataaminen tulee suhteellisen kalliiksi. Menin siis tammikuun lopun kertalipuilla ja latasin helmikuusta alkaen aikaa. Avasin ranskalaisen pankkitilin, koska se mahdollisti paikallisen asumistuen haun. BNP Paribas -niminen pankki tarjosi Sciences Po:n opiskelijoille diilejä, joten kävin siellä avaamassa tilin. Se oli melko helppoa. Täytin lomakkeen ja näytin henkilöllisyystodistuksen. Ainut hankaluus liittyi siihen, että pankki vaati sähkölaskua todisteeksi asumuksesta (vuokrasopimus ei riittänyt), mutta senkin sain vuokranantajaltani. Pankkitilin avaamisen jälkeen hain netissä paikallista asumistukea (CAF) ja lopulta sainkin sitä, tosin takautuvasti, koska prosessi oli pitkä. Se oli oikeastaan aika kiva apuraha vaihtokevään päätteeksi… Itse en avannut paikallista puhelinliittymää, koska omaan liittymääni kuului EU:n sisäinen data. Kaverini sen sijaan avasi liittymän Free -nimisellä operaattorilla, mikä kävi kuulemma kätevästi automaatilla, joita on ympäri kaupunkia. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei netti ole yhtä nopeaa ja edullista kuin Suomessa. Opiskelijakortin sain puolestaan heti yliopiston Welcome Programmen alussa. Opiskelijakortti tuli olla aina mukana, koska muuten ei päässyt sisään yliopiston tiloihin. Ensimmäisenä päivänä näytin ovilla kännykästäni Science Po:n hyväksyntäkirjettä.

Asuminen

Löysin asunnon Pariisilaisten ilmoitustaulu -nimisen suomalaisten pariisilaisten Facebook -ryhmän avulla. Laitoin ryhmään ilmoituksen ja minulle tarjottiin yksiötä 11. arrondissementiltä. Vuokranantaja oli siis suomalainen ja soittelimme ennen Ranskaan tuloani. Asunto oli (Pariisin tapaan) hiukan kallis omaan budjettiini, mutta koska kyse oli määrätystä ajasta ja luotettavasta ja helposta ratkaisusta, päätin tarttua siihen, enkä kyllä kadu päätöstäni. Asunto oli ihana, juuri remontoitu korkeakattoinen ja lautalattiainen pariisilaisyksiö melko hyvien yhteyksien varrella. Ainoita miinuksia oli sijainti katutasossa, viileys talvella ja rappukäytävästä kuuluva meteli. Toisaalta nämä asiat olivat odotettavissa Pariisista. Lisäksi vesi ja sähkö olivat melko kalliita, mutta onneksi vuokranantajani oli osannut antaa osviittaa niiden kuluista. Lisäksi minun tuli hankkia paikallinen kotivakuutus ennen muuttoa, missä vuokranantaja jälleen oli avuksi ja antoi suosituksia. Kaikki sujui lopulta hyvin asumiseen liittyen ja suomalaisen vuokranantajan kanssa oli ihanan helppo kommunikoida.

Opiskelu ja opetus

Ilmoittauduin kursseille tammikuun alussa ja pääsin haluamilleni kursseille, koska olin heti ilmoittautumisen auetessa valmiina ilmoittautumaan. Otin yhden luentokurssin (massaluento + metodologinen seminaari), kolme seminaarikurssia ja yhden ranskan kurssin. Aloitin opintoni Sciences Po:ssa maksullisella Welcome Programmella. Ohjelmaan kuului mm. tutustumista omaan tuutor-ryhmään, opetusta ranskalaisesta ja Sciences Po:n metodologiasta, opastettuja kampus-, museo- ja kaupunkikierroksia ja bileitä. Ohjelma oli kallis, ehkä jopa ylihinnoiteltu, mutta itse koin kuitenkin metodologisen opetuksen ja mahdollisuuden tutustua muihin vaihtareihin sen arvoisina. Sain parhaat ystäväni juuri Welcome Programmesta. Toisaalta, kyllä kursseillakin tutustui ihmisiin, mutta se vaati ehkä itseltä enemmän eforttia.

Voisi sanoa, että Sciences Po on instituutio. Sen tavaramerkkeihin kuuluu laadukas opetus, kansainvälisyys, oma metodologia ja työelämän huippuasiantuntijoista koostuva opettajakunta. Kursseilla painotettiin opiskelijoiden aktiivista osallistumista, joka oli myös tärkeä arviointikriteeri. Suurin osa kursseista on pienehköjä seminaareja ja jokaisella kurssilla on pidettävä esitelmä. Alussa aktiivinen osallistuminen tuntui itselleni haastavalta, mutta vähitellen uskaltauduin avaamaan suutani – toisilla kursseilla enemmän, toisilla vähemmän. Lopulta osa esitelmistäni meni erinomaisesti. Arvostelu tapahtui asteikolla 0-20, jossa alle 10 ovat hylättyjä. Suoriuduin kursseilla vähän huonommin kuin kotiyliopistossani, mutta läpipääsyn kanssa ei kuitenkaan ollut ongelmia. Vaikka aluksi opiskelu tuntui stressaavalta, oli se suurimmaksi osaksi kuitenkin todella inspiroivaa. Kurssit olivat mielenkiintoisia, opettajat todellisia asiantuntijoita ja oppilaat taitavia keskustelijoita. Opin suunnattoman paljon ja olen edelleen kiitollinen siitä. Voin siis suositella Sciences Po:ta kaikille valtiotieteiden, taloustieteen ja oikeustieteen opiskelijoille, jotka toivovat vaihdoltaan kokemusta opiskelusta huippuyliopistossa.

Yleisiä vinkkejä

Ennen Ranskaan lähtöä kannattaa tilata maistraatista ns. syntymätodistus eli virkatodistus. Tämä dokumentti on olennainen ranskalaisessa byrokratiassa, joten kannattaa hankkia se jo Suomessa, jolloin ei tarvitse tilata sitä ulkomaille. Sciences Po:n oppilaille oli tarjolla ilmainen terveydenhuolto, jota en kylläkään käyttänyt. Sen sijaan opiskelujeni jo päätyttyä käytin yleistä ranskalaista terveydenhuoltoa. Varasin netistä naapuritalossa sijaitsevalta lääkärin vastaanotolta ajan, jonka vakiohinta oli 25€. Sain reseptin paperilapulle ja noudin lääkkeet lähimmästä apteekista edulliseen hintaan ilman mitään Kela-korttia vastaavaa. Opiskelijalounaita sai hintaan 3,50 CROUS -nimisistä opiskelijaravintoloista, joita oli ympäri kaupunkia. Osa niistä oli auki jopa viikonloppuisin ja tarjosi esimerkiksi sunnuntaibrunssin. Jos matkustat paljon junilla kannattaa hankkia SNCF:n nuorisokortti Carte Jeune pientä alkumaksua vastaan, koska sillä saat nuorisoalennuksen junamatkoihin. Toinen edullinen matkustusväline on Flixbus, jolla pääsee edullisesti myös muualle Eurooppaan. Ranskassa museot ovat ilmaisia alle 26-vuotiaille EU-kansalaisille, joten kiersin Pariisin museot moneen otteeseen. Pariisi voi tuntua monelle hektiseltä, mutta itse nautin elämänmenosta kulttuurin ja historian kehdossa.

Posted on

Vaihtokertomus, Lundin yliopisto, syyslukukausi 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Suunnittele. Miksi haluan lähteä vaihtoon? Millaisia tavoitteita minulla on vaihtoni suhteen? Mihin maahan ja mihin yliopistoon haluan mennä vaihtoon? Millaisia vaihtoehtoja minulla on? Entä missä vaiheessa opintojani haluan tai voin lähteä vaihtoon?

Tutustu kohteeseen. Kun olet lähdössä vaihtoon, kannattaa hankkia tietoa kohdemaasta, alueesta ja vaihtoyliopistosta. Kohdemaasta, alueesta ja vaihtoyliopistosta kannattaa hankkia tietoa, koska silloin sinulla on jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, minne olet menossa. Samalla voit alkaa suunnittelemaan, mitä kaikkea muuta haluat ja voit tehdä vaihtosi aikana kuin vain opiskella.

Käytännön asiat. Kannattaa seurata Liikkuvuuspalveluiden ohjeita vaihtoon lähteville. Jos seuraat ohjeita, sinulta ei varmasti jää mitään tärkeitä käytännön asioita tekemättä. Kannattaa myös osallistua lähtöorientaatioon. Lähtöorientaatiossa käydään vielä yhdessä läpi, mitä käytännön asioita pitää muistaa hoitaa ja keskustellaan asioista, joita kannattaa ottaa huomioon vaihdossa. Samalla pääset tapaamaan opiskelijoita, jotka ovat lähdössä vaihtoon samaan maahan ja ehkä jopa samaan yliopistoon (kuten minulle kävi ja nykyään olemme hyviä ystäviä). Pääset myös tapaamaan vaihtaritutoreita, jotka ovat voineet olla vaihdossa samassa yliopistossa, johon sinä olet menossa vaihtoon.

Budjetti. Kannattaa suunnitella budjetti. Vaihdon aikana kuluu rahaa erityisesti silloin, jos päätät matkustella. Vaihdon aikana voi myös tulla yllättäviä kuluja, joihin kannattaa olla varautunut. Vaihtoyliopistossa ei myöskään välttämättä (luultavasti) ole UniCafen hintaisia opiskelilaravintoloita – Lundissa ei ainakaan ollut. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että vaihdon aikana sinulla ei välttämättä ole yhtä paljon rahaa käytettävänä kuin Suomessa, jos olet tottunut tekemään töitä opintojen ohella Suomessa.

Kieli. Kannattaa tutustua paikalliseen kieleen. Jos päätät lähteä vaihtoon Lundiin, kannattaa varautua siihen, että Lundissa ja muualla Skånessa puhutaan skånskaa, jota voi olla aluksi vaikea ymmärtää. Voit valmistaa itseäsi esim. katsomalla ruotsalaisia leffoja ja sarjoja sekä kuuntelemalla paikallisradiota. Siinä vaiheessa, kun saavuin Lundiin, en saanut mitään selvää paikallisten puheesta, mutta pikkuhiljaa aloin ymmärtämään heitä.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Yleisesti asioiden hoitaminen Ruotsissa on aivan yhtä helppoa ja vaivatonta kuin Suomessa. Jos noudatat Liikkuvuuspalveluiden ohjeita vaihtoon lähteville ja noudatat ohjeita, jotka saat vaihtoyliopistolta, pärjäät varmasti – ainakin Lundissa. Lundin yliopiston vaihtokoordinaattori ja mentorit auttavat mielellään, jos on jotain kysyttävää. Vaihdon alussa, mutta myös vaihdon aikana yleisesti, olin useasti yhteydessä Liikkuvuuspalveluihin, ja myös sieltä saa apua nopeasti ja helposti. Jos on jotain ongelmia tai kysyttävää, kannattaa olla yhteydessä sekä Lundin yliopiston vaihtokoordinaattoreihin ja mentoreihin sekä Liikkuvuuspalveluihin.

Asuminen

Aikainen lintu madon nappaa. Asuntoa kannattaa alkaa etsiä ajoissa. Lund on opiskelijakaupunki, jossa opiskelija-asunnoista on kova pula. Asuntoa kannattaa etsiä sekä Lundista että Malmöstä, joka sijaitsee vain noin 10 minuutin junamatkan päässä Lundista ja juna-asemalta on lyhyt matka yliopistolle. Asuntoa kannattaa etsiä sekä yliopiston kautta että muualta. Asuntovinkkejä kannattaa kysyä myös opiskelukavereilta tai oman tiedekunnan opiskelijoilta, jotka ovat olleet vaihdossa Lundissa, sekä vaihtarituutoreilta, jotka tapaat lähtöorientaatiossa. Kannattaa myös selvittää, jos opiskelukavereita tai oman tiedekunnan opiskelijoita on tulossa Lundista takaisin Helsinkiin samaan aikaan, kun sinä olet menossa Lundiin vaihtoon. Voit kokeilla kysyä, jos voit muuttaa samaan asuntoon, jossa he ovat asuneet vaihdon aikana.

Oma asuminen. Aloin etsiä asuntoa heti, kun sain tietää, että olen päässyt vaihtoon Lundiin. Hain asuntoa LU Accommodationilta ja Blocket.se -verkkosivustolta sekä Finländare i Lund -Facebook -ryhmästä. Sain asunnon Blocket.se -verkkosivustolta. Vuokrasin AF Bostäderin opiskelija-asunnon Lundin yliopiston opiskelijalta, joka lähti reissuun vaihtoni ajaksi. Asunto oli kalustettu kaksio ja se sijaitsi aivan yliopiston lähellä. Asunnon vuokra oli melko korkea – 6000 kruunua/kuukausi. Ennen asunnon vuokraamista juttelimme useamman viikon Facebookissa ja allekirjoitin vuokrasopimuksen vasta paikan päällä.

Ei asuntoa. Vaikka sinulla ei olisi asuntoa vielä siinä vaiheessa, kun saavut Lundiin, ei kannata huolestua. Asunto järjestyy tavalla tai toisella. Osalla vaihtarikavereistani ei ollut asuntoa, mutta he löysivät asunnon paikan päältä. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että voit joutua asumaan esim. hostellissa, hotellissa tai Airbnb -asunnossa muutaman viikon, jos asuntoa ei löydy heti.

Opetus ja opiskeleminen

Opiskeleminen. Opiskeleminen oli melko samanlaista kuin Suomessa. Kurssit olivat kuitenkin opintopistemääriltään suurempi ja lukemista oli enemmän. Kurssien opintopistemäärät vaihtelivat 7,5 ja 15 välillä – toisaalta kurssit kestivät koko syyslukukauden ja kurssit. Koska lukemista on enemmän, suosittelen pysymään kurssiaikataulussa. Kurssien suoritustavat olivat kuitenkin samanlaisia kuin Suomessa: ryhmä- ja paritöitä, suullisia esityksiä ja kirjallisia töitä. Vaihdon aikana pääsin kuitenkin tekemään elämäni ensimmäisen monivalintatentin ja verkkokurssin, joka osoittautui yllättävän työlääksi. Verkkokurssi tarkoitti käytännössä sitä, että kurssin aiheet piti opiskella itsenäisesti kurssin oheismateriaalien avulla ja tehdä erilaisia tehtäviä.

Opetus. Kurssit, joilla kävin, olivat vaihtarikursseja ja kurssien opetuskieli oli englanti (ruotsin kursseilla opetuskieli oli tietenkin ruotsi). Kurssien opetus- ja vaatimustaso vaihteli mielestäni aika paljon. Yhdellä kurssilla meillä oli joka viikko eri luennoitsija, joten myös kurssin opetustaso vaihteli kurssin aikana riippuen aina luennoitsijasta. Yhdellä kurssilla opettaja oli mielestäni todella vaativa, kun taas toisella kurssilla opettaja oli mielestäni jopa liiankin rento. En ollut kovinkaan tyytyväinen yhteen ruotsin kurssiin, koska opetus ei ollut mielestäni kovinkaan johdonmukaista, vaan se oli pikemminkin hieman sekavaa. Kurssin opettaja oli kuitenkin todella mukava.

Kirjastot. Kurssikirjoja oli huonosti tarjolla yliopiston kirjastossa. Ostin kaikki kurssikirjat itselleni Adlibriksen kautta ja rahaa meni suurin piirtein 200 euroa. Opiskeleminen olisi ollut vaikeaa ilman omia kurssikirjoja, koska kurssit kestivät koko syyslukukauden ja samoja kirjoja käytettiin koko kurssin ajan. Yliopiston kirjastot olivat kuitenkin hyviä opiskelupaikkoja (erityisesti SOL).

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Pyöräily. Lundissa kaikki kulkevat pyörällä ja pyörän ostaminen on oikeastaan välttämätöntä, jos haluat kulkea paikasta toiseen reippaasti ja vaivattomasti. Pyörä kannattaa ostaa käytettynä ja Lundissa on useita pyöräliikkeitä, jotka myyvät käytettyjä pyöriä. Suosittelen ostamaan pyörän mahdollisimman nopeasti, koska pyörät viedään käsistä aika lailla ensimmäisten viikkojen aikana. Käytetyt pyörät ovat kuitenkin melko kalliita niiden kuntoon nähden, mutta ne ovat halvempia kuin uudet pyörät. Käytetyt pyörät maksavat noin 100 euroa tai enemmän, kun taas uudet pyörät maksavat vähintään 200 euroa. Jos on aikaisin liikkeellä, on hyvät mahdollisuudet saada melko hyväkuntoinen käytetty pyörä kohtuulliseen hintaan!

Opiskelijaelämä. Lundissa opiskelijaelämä on todella aktiivista! Jotta pääset nauttimaan Lundin opiskelijaelämästä, sinun pitää liittyä Studentlundin ja nationin (osakunta) jäseneksi. Studentlundin jäseneksi voi liittyä Studentlundin nettisivuilla ja nationin jäseneksi liitytään paikan päällä nationin toimipisteellä. Voit liittyä minkä tahansa nationin jäseneksi – käytännössä sillä ei ole mitään väliä, minkä nationin jäseneksi liityt. Studentlundiin ja nationeihin voi käydä tutustumassa Studentlundin nettisivuilla. Studentlundilla ja nationeilla on myös omat Facebook-sivut.

Opiskelijaelämään pääsee mukaan jo ensimmäisestä päivästä lähtien, kun orientaatioviikot alkavat. Orientaatioviikkojen aikana vaihtareille ja uusille opiskelijoilla (novisch) järjestetään erilaisia aktiviteetteja kuten illanistujaisia, piknikejä, retkiä ja urheilua. Orientaatioviikkojen aktiviteetteihin myydään lippuja ensimmäisestä päivästä lähtien ja liput kannattaa ostaa heti, koska ne loppuvat nopeasti. Kannattaa siis olla ajoissa paikalla ensimmäisenä päivänä!

Muuten opiskelijat viettävät viikonloppuisin aikaa nationeiden (osakunnat) baareissa, pubeissa ja yökerhoissa, joissa voi syödä, juoda ja pelata esim. biljardia. Nationit järjestävät myös mm. illallisia, brunsseja, urheilua, speksejä ja sitsejä. Myös vaihtarit voivat työskennellä nationeiden baareissa, pubeissa ja yökerhoissa sekä olla mukana järjestämässä nationeiden tapahtumia. Speksit ja sitsit ovat meille suomalaisille tuttuja juttuja, ja sitseillä voi ostaa myös laulukirjoja – aivan kuin Suomessa!

Malmö. Malmössä järjestetään paljon erilaisia kulttuuritapahtumia kuten konsertteja ja festareita. Vaihdon aikana kävin mm. Malmöfestivalenissa ja Nordisk Panorama Film Festivalenissa, jotka järjestettiin Malmössä. Malmössä on myös paljon kauppoja ja ravintoloita ja kahviloita sekä puistoja, joissa on mukava viettää aikaa. Vaihdon aikana tuli myös käytyä montaa kertaa Kööpenhaminassa, koska sinne on vain 45 minuutin junamatka Lundista. Kävimme vaihtarikavereiden kanssa myös Göteborgissa ja Helsingborissa.

Turvallisuus. Viime vuosina Ruotsissa ja erityisesti Malmössä levottomuudet ovat lisääntyneet, mutta niistä ei kannata olla huolissaan. Vaikka levottomuuksista uutisoidaan Ruotsissa päivittäin, ne eivät vaikuttaneet ainakaan omaan elämääni. Lund on rauhallinen opiskelijakaupunki, vaikka se sijaitsee Malmön vieressä. Kävimme usein Malmössä vaihtarikavereiden kanssa, mutta en koskaan tuntenut oloani turvattomaksi – kannattaa kuitenkin miettiä, missä liikkuu ja mihin kellonaikaan.

Lopuksi. Kannattaa muistaa, että vaihto on kaikille omanlainen kokemus ja vaihdon aikana saattaa tulla erilaisia tunteita ja ajatuksia – sekä kielteisiä että myönteisiä. Kaikesta huolimatta, jokainen vaihtoreissu on ainutkertainen kokemus, jonka aikana pääset oppimaan itsestäsi sekä tutustumaan itseesi ja uusiin ihmisiin, mutta myös asumaan paikallisena uudessa maassa ja kulttuurissa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että teet vaihdosta omannäköisen ja sellaisen, josta juuri sinä pidät. Ei kannata ottaa turhia paineita!

Posted on

Trinity College Dublin, kevätlukukausi 2019

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin kevään 2019 Dublinissa Trinity Collegessa sosiologiaa. Valitsin Irlannin vaihtokohteeksi, koska halusin englannin kieliseen maahan ja lisäksi Irlannin kulttuuri, historia ja luonto tuntui tarpeeksi kiehtovalta ja eksoottiselta, mutta silti sopivan tutulta ja helposti lähestyttävältä. Vaihtoon lähteminen ei minulle ollut mikään itsestäänselvyys, joten en halunnut haukata kerralla liian isoa palaa pureskeltavaksi.

Ennen lähtöä

Sain Helsingin yliopistolta tiedon vaihtoni hyväksymisestä jo keväällä suhteellisen pian haun jälkeen. Itse kohdeyliopistoon hakeminen aiheutti alussa hieman päänvaivaa. Trinityn nettisivuilla luki, että he lähettävät kotiyliopiston hyväksynnän jälkeen tarkemmat hakuohjeet sähköpostiini. Pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen ohjeita ei kuulunut ja laitoin viestiä Trinityyn useamman kerran ilman vastausta. Lopulta sain hakuohjeet, kun Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluista oltiin yhteydessä Trinityyn. Ikinä ei selvinnyt, mikä oli ongelma, mutta huojennus oli suuri, kun vihdoin sain laitettua hakupaperit postiin. Hakeminen tapahtui paperilomakkeella, joka postitettiin yliopistolle. Lomakkeelle tuli täyttää myös kurssivalinnat, mutta nämä valinnat ainakin omalta osaltani muuttui vielä paikan päällä. Mitään maksullisia kielitestejä ei myöskään vaadittu. Postitin hakemukseni elokuussa ja sain sähköpostitse vahvistusviestin kohdeyliopiston hyväksynnästä muistaakseni joulukuun alussa reilu kuukausi ennen vaihdon alkua. Sain hyväksymisviestin yhteydessä myös tiedon lukuvuoden aikatauluista, yliopiston palvelujen käyttäjätunnukset ja ohjeet, kuinka rekisteröityä läsnäolevaksi.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ennen varsinaisen opiskelun alkua oli orientaatioviikko, jonka aikana hoidettiin kaikenlaiset alkubyrokratiat ja tutustuttiin muihin vaihtareihin. Erasmus-opiskelijoiden ei tarvitse EU-kansalaisina ilmoittautua poliisille tai kaupungin asukkaaksi. Kaikkien vaihtareiden yhteisessä infossa kerrottiin tarkemmin Trinity Collegesta ja siellä opiskelemisesta. Sosiologian oppiaine järjesti infotilaisuuden sosiologian vaihto-opiskelijoille, jossa kerrottiin tarkemmin muun muassa kurssivalinnoista, aikatauluista ja sosiologian henkilökunnasta.

Kurssi-ilmoittautuminen oli Trinity Collegessa hyvin erilaista kuin Suomessa. Vaihto-opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta ilmoittautua kursseille sähköisesti, vaan ilmoittautuminen tapahtui paperilomakkeilla. Lomakkeelle täydennettiin omat kurssivalinnat ja lomake täytyi hyväksyttää ja allekirjoituttaa oman oppiaineen toimistossa ennen varsinaista kursseille rekisteröitymistä. Allekirjoitettu lomake tuli vielä kiikuttaa hallinnolliseen palveluun Academic Registryyn, joka huolehtii lukuvuosi-ilmoittautumisista, kurssirekisteröinneistä, opiskelijakorteista ja muusta opiskelijaneuvonnasta. Pääsääntöisesti asiointi sujui, mutta välillä toiminta oli turhauttavan hidasta.

Asuminen

Dublinissa asunnoista on huutava pula ja vuokrat ovat jopa Helsinkiä korkeammalla. Asuntojen kunto voi olla myös huono. Asunnon etsimisessä kannattaakin olla tarkkana, sillä myös huijarit pyrkivät hyötymään huonosta asuntotilanteesta. Itselle asunnon etsiminen tuotti eniten stressiä ja päädyinkin nopeasti valitsemaan yliopiston ehdottaman yksityisen asuntolan. Vuokra oli suolainen (noin 1000e/kk) verrattuna siihen, että itse joutuu hankkimaan kaiken peitoista astioihin, mutta loppujen lopuksi olin tyytyväinen päätökseeni ja suurin osa tuntemistani vaihtareista asui myös asuntolassa. Jaoin keittiön ja oleskelutilan 4 amerikkalaisen vaihtarin kanssa, minkä lisäksi minulla oli oma huone ja kylppäri. Asuntola oli muutenkin viihtyisä ja siisti; siellä järjestettiin paljon yhteisiä ajanvietteitä aina leffailloista erilaisiin retkiin, ja asuntolassa oli myös kuntosali ja yhteiset opiskelutilat. Vastaavia asuntoloita on Dublinissa useita eri puolilla kaupunkia. Itse asuin Binary Hub nimisessä asuntolassa, joka sijaitsi Liberties nimisellä alueella noin 20 minuutin kävelymatkan päästä kampukselta. Pidin alueesta todella paljon. Asuntolan liepeillä oli lukuisia eri nähtävyyksiä, pubeja ja Phoenix park, jonne suuntasin usein lenkille ja hengähtämään.

Dublin on suhteellisen kompakti kaupunki ja itse pääsääntöisesti kävelin joka paikkaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada alennusta joukkoliikenteestä, ja tätä varten tulee hankkia leap card -matkakortti. Tämän ainakin itse tilasin netistä ja noudin opiskelijayhdistyksen pop up -tiskiltä lukuvuoden alussa. Dublinissa asuminen on kalliimpaa kuin Helsingissä, mutta ruokaostoksissa ja ravintoloissa pääsee hieman halvemmalla. Kampuksella on myös opiskelijaravintoloita ja kahviloita, mutta ne ovat kalliimpia kuin unicafe ja laatu on huonompaa. Kampuksella on mahdollista päästä myös lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle.

Opiskelu ja opetus

Trinity College Dublin 

Opiskelin Trinityssa kaksi 10 opintopisteen laajempaa moduulia, ja itselleni määrä oli sopiva. Sosiologiassa kurssin koostuivat viikoittaisista luennoista ja tutoriaaleista, joissa keskusteltiin syvemmin luennoilla käsitellyistä asioista ja tehtiin tehtäviä pienryhmissä. Verrattuna omiin kursseihini Helsingissä, kurssit tuntuivat melko työläiltä ja viikoittain luettavia artikkeleja oli todella paljon. Opiskelu Dublinissa oli pitkälti kuitenkin sitä mitä odotin. Trinity College on arvostettu yliopisto ja siellä opiskelijoita kannustetaan hyvin paljon omaan ajatteluun ja kriittisyyteen. Jo luentojen alussa painotettiin sitä, ettei kurssin läpäisemiseksi riitä, että vain toistaa luennolla ja materiaaleissa sanottua. Se loikin alussa pienoiset paineet opiskelun suhteen, mutta jälkeen päin uskallan sanoa, että opettajien tarkoituksena oli pitkälti painostaa tutkinto-opiskelijoita ja vaihtareihin suhtauduttiin paljon suopeammin. Ei siis kannata säikähtää, vaikka opiskeltavaa ja luettavaa olisi paljon.

Keväisin sosiologiassa on järjestetään loppukokeet, kun taas syksyisin arvosanat määrittyvät esseiden ja esitelmien pohjalta. Kokeet järjestettiin kampuksen ulkopuolella isossa hallissa, ja itselleni ainakin tuli tapahtumasta mieleen ennemmin ylioppilaskirjoitukset kuin kurssien loppukokeet. Kokeissa vastattiin kolmeen esseekysymykseen ja aikaa oli kolme tuntia. Kurssien aikana harjoiteltiin paljon vastaustekniikkaa ja tehtiin aikaisempien vuosien kokeita. Kannattaakin olla tarkkana, sillä ainakin omien kurssien kohdalla koekysymykset olivat samoja kuin mitä kurssin aikana oli harjoiteltu. Arvosteluasteikko Trinityssa on Helsinkiä tiukempi. Arviointiasteikko käytiin kurssien aikana kuitenkin selkeästi läpi, joten ainakin tiesi mitä odottaa. Vaihdon jälkeen Trinitysta lähetettiin suoritusote suoraan Helsingin yliopistoon.

Vapaa-aika ja opiskelijaelämä

Opiskelijoille ja vaihtareille järjestettiin paljon ohjelmaa, mutta en itse osallistunut niihin orientaatioviikon jälkeen. Opiskelijoiden käytössä on myös kampuksen liikuntakeskus, jonka kuntosalia ja uimahallia voi vapaasti käyttää. Yliopistolla on myös lukuisia erilaisia kerhoja, joista itse suosittelen vaelluskerhoa, jonka kanssa pääsee ihailemaan Irlannin upeaa luontoa. Irlanti onkin tunnettu upeista maisemistaan ja niitä kannattaakin nauttia vaihdon aikana aina kun mahdollista. Itse en vaihdon aikana matkustanut Irlannin ulkopuolelle Pohjois-Irlantia lukuun ottamatta ja silti nähtävää ja koettavaa riitti koko vaihdon ajaksi. Ehdottomasti vaihdon mieleenpainuvimpia hetkiä oli reissut Belfastiin ja pidempi reissu Irlannin länsirannikolle. Matkustaminen Irlannissa oli helppoa; juna- ja bussiyhteyksiä oli suurimpien kaupunkien välillä ja lisäksi Irlannissa on paljon matkailualan yrityksiä, jota järjestävät päivittäin reissuja suosituimpiin luontokohteisiin ja nähtävyyksiin. Myös Dublinissa riittää tekemistä ja kaupunki on tunnetusti täynnä tunnelmallisia pubeja ja kuppiloita, joissa hengailla vaihtarikavereitten kanssa irkkumusiikin soidessa. Toisaalta jos mieli kaipaa rauhoittumaan kaupungin vilskeestä, kannattaa voi junalla helposti suunnata esimerkiksi Howthiin ulkoilemaan.

Ireland – Trinity College Dublin

Kaiken kaikkiaan vaihto Irlannissa oli todella upea kokemus, jota en vaihtaisi ikinä pois. Dublin on vaihtoon myös oivallisen kokoinen kaupunki; sinne on helppo sopeutua, mutta tylsäksi se ei käy. Kaupunki on täynnä elämää, tekemistä ja vehreyttä. En koe kokeneeni myöskään sen suurempaa kulttuurishokkia, vaikka etenkin vaihdon alussa olin päivän päätyttyä aivan poikki kaikesta uudesta. Koin oloni ja liikkumisen Dublinissa turvalliseksi, vaikka isolle kaupungille tyypillisesti tiettyjä alueita kannattaa välttää etenkin pimeällä. Keväisin Dublinissa on myös todella paljon turisteja suhteessa kaupungin kokoon ja kapeat kadut voivat tuntua todella ahtailta. Ihmismäärään kuitenkin tottui suhteellisen nopeasti. Suosittelen suurella sydämellä Dublinia vaihtokohteeksi; vaikka kaupunki on yksi Euroopan kalleimmista, ei vaihdon jälkeen mielessä ole raha, vaan kaikki upeat muistot ja ystävät, jota kevät Dublinissa toi mukanaan.

Ireland – Trinity College Dublin
Posted on

Vaihtokertomus, Stockholm universitet, syksy 2018

Valtiotieteellisen tidekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Päätökseni hakea Tukholmaan vaihto-opintoihin tein melko lyhyen ajan pohdiskelun jälkeen, ja vaikka alkuperäinen suunnitelmani oli hakea Kanadaan, en kadu olleenakaan, että päädyin Tukholmaan, päinvastoin! Olen pienenä ja teini-ikäisenä käynyt Ruotsissa ja Tukholmassa usein, ja perheelläni on osittain juuria kaupungissa, mutta ennen vaihtoa en ollut käynyt kaupungissa yli kahteentoista vuoteen, koska pidin sitä ”tylsänä”. Tukholmassa vaihdossa ollut ystäväni sai minut onneksi harkitsemaan kaupunkia mahdollisena vaihtokohteena. Vaihtosyksyn jälkeen voin todeta, että tämä nuorena saatu käsitys tylsästä kaupungista oli aivan väärä. Tukholma on kulttuuririkas, vehreä ja kaunis miljoonakaupunki jossa aina on jotain tekemistä ja uutta nähtävää. Päätökseeni valita Tukholman yliopisto vaihtoyliopistoksi oli myös sosiaalityön kiinnostavat kurssit liittyen monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon, sekä arvostettu ja luotettava yliopisto jossa luennot pidetään sovitusti eikä opetushenkilökuntaa tarvitse herroitella tai lähestyä korulauseilla kuten esimerkiksi tietyissä muissa konservatiivisemmissa yliopitsoissa.

Kun sain tiedon, että Helsingin yliopisto puoltaa hakuani Tukholmaan, aloitin haun kohdeyliopistoon. Ensin täytin sähköisen hakulomakkeen, jonka jälkeen tein vaihdon kurssivalinnat. Sähköiseen hakulomakkeeseen piti viimeisenä myös liittää uusin opintosuoritetodistus. Kielitaitonäyttöä ei minulta pyydetty, sillä olen kaksikielinen ja suurimman osan opinnoistani olen suorittanut ruotsiksi. Mikäli suoritat opintoja ruotsiksi tai englanniksi, ja kumpikaan ei ole ei ole äidinkieliäsi, voi kohdeyliopisto Ruotsissa vaatia jonkinlaista kielitasotodistusta. Matkavakuutuksen solmiminen ja Kelalta saatavan opiskelijan asumistuen hakeminen kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen lähtöä. Ruotsissa et Suomen sosiaaliturvaan kuuluvana henkilönä tarvitse eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, ja voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai Kela-kortti riittävät julkisissa terveydenhuollon palveluissa, jos niitä joudut vaihdon aikana käyttämään.

Ruotsissa tilapäisesti oleskellessasi sinulla on oikeus välttämättömään terveydenhoitoon. Tilapäinen oleskelu on esimerkiksi alle vuoden kestävä vaihto. Välttämätön hoidon tarve tarkoittaa sairautta/oiretta joka ei voi odottaa kotiinpaluutasi. Jos esimerkiksi sairastut äkillisesti tai sinulle sattuu tapaturma, voit hakeutua julkisiin terveyspalveluiden piiriin Ruotsissa. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen liittyvä hoito. Ruotsissa suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö saa tällaista välttämätöntä hoitoa samalla tavalla ja samaan hintaan kuin ruotsalaiset.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Muista ilmoittaa tilapäisestä muutostasi Kelaan. Muuta byrokratiaa ei koidu väliaikaisesta muutosta Ruotsiin. Voit yrittää saada ruotsalaisen henkilönumeron, mutta sen saamiseksi yleensä pyydetään jonkinlaista selvitystä miksi tarvitset henkilönumeroa ( esim pitkäaikainen oleskelu maassa kuten työ tai jatkuvat työ/perheside). Henkilönumeroa voit hakea verovirastolta. Ilman henkilönumeroa et voi liittyä kanta-asiakkaaksi melkein mihinkään kauppaan/ketjuun, mutta se on oikeastaan ainoa asia josta jäin paitsi ilman ruotsalaista henkilötunnusta vaihtoni aikana.

Kun olet saanut vahvistuksen kursseistasi vaihtoyliopistolta, liity mahdollisimman pian opiskelijajärjestöön. Jos osaat, tilaa opiskelijakortti jo etukäteen oppilasjärjestön nettisivuilta, näin nopeutat opiskelijakortin saamista vaihdon alussa. Ruotsissa on käytössä sovellus, studentkortet, jonka voit ladata älypuhelimellesi. Sovelluksessa on tietoa erilaisista eduista opiskelijoille ja siihen ladattava opiskelijakortti on yhtä pätevä, kun muovinen kortti. Muovisen kortin voi saada halutessaan, mutta itse en tilannut muovista opiskelijakorttia. Sähköisen opiskelijakortin saamiseen ei mene yhtä päivää kauempaa, joten älä lataa turhaan kallista julkisen liikenteen kautta matkakortillesi.

Etenkin Tukholmassa SL-kortin kauden lataus on suhteellisen kallista, noin 56 euroa kuukaudelta opiskelija-alennuksella, mutta toisaalta kortilla pääsee matkustamaan koko Suur-Tukholman alueella. T-bana (eli metro) Tukholmassa kulkee läpi yön, ja muutenkin julkinen liikenne on hyvin sujuvaa. Myös Arlandan lentokentälle pääsee julkisella matkakortilla kun matkustaa Märsta-aseman kautta. Märstasta on bussiyhteys Arlandaan. Märstaan pääset lähijunalla mm. keskustan rautatientorilta.

Asuminen

Asuntotilanne on Ruotsissa isommissa kaupungeissa, kuten Tukholmassa, todella huono. Paikalliset opiskelijat asuvat hyvin ahtaasti, ja moni asuu jaetussa asunnossa/kimppakämpässä tai vanhempiensa kanssa. Tukholman alueella on myös opiskelija-asuntoja( voit löytää tietoa niistä täältä: https://www.sssb.se/soka-bostad/ ) joihin suosittelen tekemään hakuja, heti kun olet liittynyt yliopiston opiskelijajärjestöön. Vaihtarina on tosin epätodennäköistä että saat oman asunnon jonotuksen kautta, sillä asuntoja ja huoneita anotaan jonotuspäivien määrällä, joita sinulle ei ehdi kertyä kuin satakunta ennen vaihtoon lähtöä. Moni opiskelija jonottaa yli vuoden ennen kuin hakee asuntoa, joten sadalla päivällä on epätodennäköistä että saat asunnon. Toinen mahdollisuus on yrittää päästä alivuokralle näihin asuntoihin/käytävähuoneisiin. Huoneissa on useimmiten oma WC, mutta jaettu keittiö.  Tukholmassa moni asuu epävirallisesti, eli pimeästi, jonkun asunnossa. Tällaista asumismuotoa en suosittele heikon oikeusturvallisuuden takia. Mikäli olet Erasmus-opiskelija voi vaihtoyliopistosi mahdollisesti auttaa sinua saamaan asunnon.

Jos olet hakenut Nordlys tai Nordplus vaihto-ohjelmalla Ruotsiin, on todennäköistä että vaihtoyliopisto ei auta sinua asunnon löytämisessä. Asunnon haku kannattaa aloitta hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Tiedän että Lundissa ja Göteborgissa asuntotilanne ei ole ihan yhtä huono kuin Tukholmassa, mutta varaudu silti laittamaan aikaa hakemuksien tekemiseen oli vaihtokaupunki mikä tahansa Ruotsissa.

Asuntoa haussa pidin tärkeinä kriteereinä asunnon sijaintia, läheisyyttä keskustaan ja yliopiston kampukselle sekä hyvä yhteisö/yhteisöllistä asumista. Niinpä hain huonetta jaetusta asunnosta ja opiskelijataloista lähinnä keskustan alueelta. Sivustolta https://www.blocket.se/bostad/saljes?ca=11&w=   voi etsiä asuntoja tai tehdä oman profiilin jossa etsii asuntoa, mutta itse koin että sain parhaiten tarjouksia hyvistä asunnoista eri opiskelijatalojen Facebook ryhmissä, kuten Lappis( Iso talokokonnaisuus joka sijaistee lähellä Tukholman yliopistoa), Jerum( lähellä keskustaa vehreällä alueella), tai Kungshamra Hyresgästförening (Kungshamra Tenants Association, talo sijaitsee keskustassa). Muistakin Facebook ryhmistä kannattaa etsiä asuntoa ( esim. Inneboende i Sverige tai Suomitytöt Tukholmassa). Kun haet asuntoa, mieti mitä arvostat eniten asumisessa ( esim. oma rauha/ yhteisöllisyys/sijainti ). Moni opiskelija asuu lähiöissä. Kannattaa silti pitää mielessä ett esimerkiksi jotkut Tukholman ja Malmön lähiöistä ovat hyvinkin erilaisia kun Helsingin alueella. Itse asuin yhdessä SSSB:n taloista, jossa jaoin keittiön 13 muun henkilön kanssa. Maksoin huoneesta reilu 420 euroa, joka on halpa vuokra Tukholmassa. Jos haluat oman asunnon on vuokra huomattavan paljon korkeampi.

Opiskelu ja opetus

Tukholman yliopistolla opiskelin maisterikursseja ruotsiksi. Ruotsissa ei käytetä akateemista varttia, mutta luentojen välissä pidetään taukoja ja luennot olivat rakenteeltaan hyvin saman tyyppisiä kuin omassa tiedekunnassani Helsingissä. Ainoa ero omaan tiedekuntaa ja aikaisempiin opintoihini oli oikeastaan seminaareihin annetun luettavan aineiston määrä, joka oli suhteellisen massiivinen. Puhuin tästä muiden opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat että määrät ovat aika tavallisia heille. Arvioni mukaan kukaan luennoitsija ei silti olettanut, että olisimme lukeneet koko aineiston sanasta sanaan jokaiselle seminaarille.

Tukholman yliopistossa, ja monessa muussa yliopistossa Ruotsissa, arvostellaan kurssit arvosanoilla A -F . A on loistava ja F hylätty. Vaihdossa saadut arvosanat muunnetaan silti yleensä ainoastaan hyväksytyksi tai hylätyksi Suomessa. Opintojen vaativuus voi vaihdella kursseittain paljon, mutta sanoisin että omissa opinnoissani taso ja vaativuus oli melko samanlainen kuin omassa tiedekunnassani Helsingin yliopistolla. Maitserikursseillani en tehnyt yhtäkään tavallista tenttiä, ja myös muut vaihdossa olleet tuttuni tekivät lähinnä muita kurssitöitä tai kotitentin kurssiensa aikana.
Tukholman yliopistolla on kirjasto, mutta koska kirjojen määrä on vähäinen oppilasmäärään suhteutettuna ja laina-ajat ovat joissakin kirjoissa vain viikon, suosittelen hankkimaan ilmaisen kunnallisen kirjastokortin ja etsimään kurssikirjoja sieltä, sekä varaamaan niitä hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Itse kopioin myös jonkin verran kirjoja. Vaihdon aikana ostin ainoastaan yhden kirjan, jonka senkin ostin käytettynä ja möin kurssin jälkeen pois.

Hyödyllistä̈ tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Ruotsalaiset eivät ole yhtä suoria kommunikaatiossaan, kuin suomalaiset. Tämä stereotypia ruotsalaisesta kulttuurista pitää siis paikkansa ja he todella haluavat, että kaikki olisi ”lagom”. Ruotsalaiset ovat myös kohteliaita ja melkein kaikissa kaupoissa sinulle toivotetaan vähintäänkin hyvää päivänjatkoa asioinnin yhteydessä. Tämä tarttui helposti itseenikin ja suomessa jatkoin hyvän viikonlopun toivottelua kaupassa.
  • Ruotsissa ei ole UniCafeta tai halpaa opiskelijalounasta, joten varaudu ottamaan omat eväät koulullesi, jos et ole valmis maksamaan lounaasta vähintään 7 euroa.
  • Ulkona syöminen ei ole suomeen verrattuna kallista, mutta itse söin melko paljon kotiruokaa.
  • Systembolaget(valtion omistama kauppa josta voit ostaa vahvempia alkoholijuomia, sama kuin Alko Suomessa) on auki arkisin kello 10-19, ja lauantaina se sulkee jo kello 14-15. Tavallisesta ruokakaupasta kuten ICAsta tai Willysistä saa olutta, mutta muutoin alkoholijuomien valikoima on kokemukseni mukaan melko suppea.
Posted on

Vaihtokertomus, Queen’s University at Kingston, syksy 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Ennen lähtöä

Helsingin yliopistosta sain tiedon, että minua tullaan esittämään vaihtoon joulun paikkeilla 2017. Sain riittävät ohjeet siitä mitä kaikkia dokumentteja minun pitää valmistella ja toimittaa vaihtoyliopistoon. Koska kyseessä oli kahdenvälinen vaihto, meni dokumentit Kanadan päähän meidän liikkuvuuspalveluiden kautta. Sain tiedon hyväksymisestäni Queen’sistä kesäkuun alussa.

Queen’sistä infomeilejä tuli usein ja ne sisälsivät mielestäni vastaukset kaikkiin kysymyksiini. Lisäksi yliopiston nettisivu oli hyvä tiedonlähde. En tainnut olla yliopistoon yhteydessä etukäteen kertaakaan – tosin monet vaihtokaverini olivat keskustelleet sähköpostitse paljonkin ennen vaihtoon lähtöä.

Päänvaivaa aiheutti hieman monimutkaiset maksujärjestelmät, Kanadaan kun ei ole niin näppärä maksaa tilisiirtona rahaa kuin Euroopassa. Kannattaa hoitaa raha-asiat ajoissa.

Summaten ohjeistukseksi voin sanoa, että kannattaa tulostaa mukaan/tallentaa koneelle jokainen ohje mitä tulee. Queen’siltä saatu tulevan vaihto-opiskelijan infopaketti oli todella hyödyllinen.

Vaihtoni kesti yhden lukukauden, minkä ansiosta en joutunut asioimaan Kanadan viranomaisten kanssa enkä tarvinnut viisumia. Riitti että tein sähköisen maahantuloilmoituksen (maksoi muistaakseni 7 CAD) ja täytin huolellisesti maahantulokaavakkeen. Lensin Torontoon Pearsonin kentälle, missä oli kätevät maahantulo-selvitysautomaatit. Latasin etukäteen appin, mihin täytin tietoni ja kentällä näytin appista QR-koodin automaattiin ja se tulosti paperin minkä näytin maahantulo-virkailijalle. Olin tätä varten tulostanut ja ottanut mukaani kaiken mahdollisen; hakenut pankista pankkitilini tiliotteen, hyväksymiskirjeen Queen’sistä, vaihtotodistuksen Helsingin yliopistosta, puoltokirjeen proffalta, rokotustodistuksen, you name it. Minulta virkailija ei kuitenkaan kysynyt muuta kuin että kauan aion viipyä, missä asun ja toivotti hauskaa reissua. Kannattaa silti varautua hyvällä dokumentaatiolla, erityisesti jos ei ole paluulippua Suomeen.

 

Vaihtokohteeseen saapuminen

Hain ja sain asuntolapaikan Queen’sin vaihto-opiskelijoille tarjoamasta asuntolasta. Asuntolaan muuttavia ohjeistettiin, että muuttopäivä on 1.9. eikä päivääkään aikaisemmin. Siispä lensin Kanadaan 31.8. ja nukuin yhden yön airbnb:ssä (mitä muuten on tarjolla muttei liikaa, kannattaa olla ajoissa liikkeellä). Orientaatioprosessi pyörähti heti käyntiin jo siksikin koska asuin asuntolassa; me asuntolassa asuneet vaihtarit osallistuimme soveltuvin osin vaihto-orientaation lisäksi yliopiston yleiseen orientaatioon.

Torontosta on hyvät ja nopeat junayhteydet Kingstoniin. Junaliput kannattaa ostaa ajoissa sillä hinnat nousevat mitä lähempänä yliopiston lukukauden aloitus on.

Yliopiston henkilökunta ja kv-toimiston porukka on super mukavaa ja ystävällistä. Ei kannata jännittää yhtään vaan mennä rohkeasti kysymään, jos mikään mietityttää. Siellä on monta muutakin samassa tilanteessa olevaa.

 

Asuminen ja eläminen

En itse avannut kanadalaista pankkitiliä, mutta tiedän monen tehneen niin. Oma debit/credit korttini toimi siellä moitteettomasti. Queen’sillä on sopimus CIBC-nimisen pankin kanssa, automaatteja löytyy pitkin kampusta ja asuntoloita. Tilin avaus on kuulemma helppoa ja nopeaa.

Suomesta tulevan vaihto-opiskelijan piti maksaa UHIP-vakuutus (muistaakseni 208 CAD). Tämä perusvakuutus ei sisällä hammashoitoa, siitä on omakohtaista kokemusta. Onneksi viisurini tulehdus helpotti lääkkeillä, ei olisi ollut kiva joutua pulittamaan hampaanpoistosta korkeaa hintaa. Muutoin minulla ei ole kokemusta paikallisesta terveyshoidosta, mutta vaihtokavereilta kuulin, että hoitoon pääsy on hätätilanteissa sujuvaa, mutta kiireettömissä tilanteissa hidasta. Hoitoa joka tapauksessa saa. Kannattaa printata todistus UHIP:sta mukaan, sitä tarvitaan terveydenhoitoon hakeutuessa.

Jos ei halua kalliiseen asuntolaan, yliopiston infopaketissa vinkataan monia yrityksiä, jotka tarjoavat majoitusta. Myös Queen’sin opiskelijoiden ylläpitämissä fb-ryhmissä haetaan vuokralaisia ja ilmoitetaan vapautuvista asunnoista. Muutama vaihtarikaverini löysi asunnon vasta Kingstoniin saavuttuaan, osa jopa sai asuntolapaikan vasta päivää ennen muuttopäivää. Itse halusin hoitaa asian kuntoon jo hyvissä ajoin ennen lähtöä. Vahvistus asuntolapaikan saamisesta meni kuitenkin heinäkuulle, mikä stressasi hieman mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Ylipäänsä opiskelija-asuminen on Kanadassa kalliimpaa kuin Suomessa.

Eläminen University Districtillä, eli yliopiston lähistöllä olevalla opiskelijoiden kansoittamalla kommuunialueella, on meluisaa ja riehakasta. Kannattaa vähän tsekata kenen kanssa asuntoa vuokraa ja muutenkin noudattaa varovaisuutta ja tervettä maalaisjärkeä. Valitettavasti Kingstonissakin asuntobisneksessä on huijareita, jotka vievät rahat niin kanadalaisilta kuin vaihtareiltakin.

 

Opiskelu

Yliopisto-opiskelu on hieman lukiomaisempaa, ainakin taloustieteen kurssit olivat huomattavasti vähemmän akateemisia kuin Suomessa. Samaan tapaan kuin Suomessa meillä oli palautettavia laskuharjoituksia. Queen’sissä kirjoitetaan paljon esseitä ja annetaan lukuläksyjä. Lukuläksyjen suorittamista testataan välillä pistareilla käsittääkseni kaikissa oppiaineissa. Materiaalien luku jo hyvissä ajoin ennen tenttiä oli toki hyvä tapa kerrata opittuja asioita.

Omilla kursseillani ei ollut juurikaan pakollisia kirjoja, mutta ymmärsin että toisissa oppiaineissa niitä oli paljonkin. Kirjat maksavat todella paljon, kannattaa katsoa saisiko käytettynä tilata Amazonista tai ostettua fb-ryhmistä. Kirjastot olivat hyviä opiskelupaikkoja, mutta tenttien aikaan tosi täynnä yötä myöten. Kurssikirjoja kirjastoissa oli vähän.

Helsingin yliopisto suosittaa ottamaan 5 kurssia, mutta itse suoritin neljä. Niistäkin jo tuli tarpeeksi töitä ja neljä tenttiä ja välitenttiä (=midterm) oli ihan riittävästi. Kannattaa harkita työllistääkö itseään vaihdossa liikaa, siellä ollessaan kun on kiva tehdä muutakin.

Queen’sissä on paljon opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista tukevia palveluita. Näistä kerrotaan kattavasti orientaatiossa. Lisäksi on paljon vapaa-ajan kerhoja, kuten kielikerhoja, puhe- ja esiintymiskursseja ja study groupeja. Yliopistoalue on suomalaisittain iso ja laaja ja sinne olisi varmasti helppo eristäytyä. Kannattaa kuitenkin mennä avoimin mielin ja kokeilla uusia asioita, esimerkiksi itse osallistuin viikoittaisille salsa-tunneille vaikken todellakaan ole tanssija. Siellä tapasi hyvin paikallisia opiskelijoita.

 

Elämiskustannuksista ja muusta

Puhelinoperaattorit on kalliita Suomen hintatasoon verrattuna. Otin itse liittymän Freedom-nimisestä firmasta: liittymän avaus ja maksuasiat oli helppo hoitaa. Hintakin oli edullisimmasta päästä, mutta silti noin 40 CAD/kk.

Kingstonissa on oikeastaan kaksi ruokakauppaketjua, hieman kalliimpi ja parempilaatuinen Metro ja edullisempi Food Basics. Food Basicsista saa tiistaisin opiskelija-alea 10% ja Metrosta torstaisin myös 10%, mutta Metron lähtöhinnat ovat korkeammat. Itse tein aina tiistaisin ostosretken Food Basicsiin.

Ruokakaupoissa ei tarvitse tipata, mutta ravintoloissa ja kahviloissa (pl. Tim Hortons ja Starbucks sekä kampuksen omat kahviot) odotetaan tippausta. Itse yleensä tippasin 10%, 20% jos palvelu ja ruoka oli hyvää.

Kingstonissa julkinen liikenne on ilmaista opiskelijakortilla. Se on TOSI hyvä juttu. Bussien aikatauluja kannattaa seurata Google Mapsista, se on luotettavin tapa. Viralliset aikataulut bussipysäkeillä ovat hyvin mystiset. Bussiliikenne toimii hyvin, tosin bussit ovat usein aamulla ennen luentoja ja iltapäivällä luentojen jälkeen todella täysiä.

Kingstonissa Uber on kalliimpi kuin tavalliset taxit. Taxilla ajaminen on edullisempaa kuin Suomessa. Muualla, esim. Montrealissa ja Torontossa käytin Uberia. Auton vuokrauksen ikäraja on virallisesti 21 vuotta, mutta käytännössä ulkomaalaiset saavat vuokra-auton vain jos ovat yli 25-vuotiaita. Autovuokraamot vaativat luottokortin. Autovuokrat ovat todella edullisia verrattuna Suomeen ja usein edullisempia kuin juna- tai bussiliput, erityisesti jos saa auton täyteen porukkaa.

Kanadan, ja erityisesti Ontarion alueen, alkoholilainsäädäntö on hyvin tiukkaa jopa Suomen mittapuulla. Avoimeen oluttölkkiin suhtaudutaan ankarasti ja yliopistolla on tiukat säännöt, minkä mukaan niiden tiloissa (ml. asuntolat) ei saisi juoda alkoholia ollenkaan. Mikäli joutuu poliisin kanssa kahnauksiin, joutuu siitä myös ongelmiin yliopiston kanssa.

Kingston on ihana idyllinen kaupunki, missä koin oman oloni turvalliseksi joka paikassa. Terveellä järjellä pärjää. Ja tosiaan, se stereotypia ystävällisistä ja kohteliaista kanadalaisista pitää paikkansa! Sopeutuminen meni itselläni helposti ja huomasin paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Kanadan välillä. Kanada on upea maa mitä kannattaa hieman kierrellä sinne kerran matkustettuaan.

Posted on

Vaihtokertomus, University of North Carolina Chapel Hill, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vaihtoon lähteminen saattaa olla jännittävää ja ensimmäiset kotimaassa suoritettavat alkujärjestelyt voivat tuntua raskailta, mutta niistä ei kannata stressata! Opiskelijavaihto UNC:ssä on helppo ja palkitseva kokemus, jonka aikana ehdit kokea ja nähdä paljon yhteisöllisyyttä, klassisia kohtauksia jenkkiyliopistoista sekä todella inspiroivia ja motivoivia luentoja taitavilta ja omistautuneilta professoreilta. Seuraavassa vaihtokertomuksessa nostan
esiin hyviä pieniä vinkkejä UNC:n kampuselämään ja Yhdysvalloissa seikkailuun.

Lähdön valmistelut: Rokotukset, asuminen ja vakuutus

Vaihtoon valmistautuminen alkaa muutamilla tärkeillä järjestelyillä, joihin on hyvä varata aikaa, sillä oikeiden asiakirjojen löytyminen saattaa viedä aikaa. Kolme tärkeysjärjestyksessä menevää asiaa ovat rokotukset, asuminen sekä vakuutus. Muista heti vaihtopaikkasi saatua tarkistaa mitä rokotustietoja yliopisto vaatii sinulta opiskeluluvan saamiseksi. Oikeista rokotustodistuksista ollaan Yhdysvalloissa todella tiukkoja ja ilman niitä pääset kyllä kouluun, mutta joudut palaamaan Suomeen mikäli asiakirjoja ei ole toimitettu yliopistolle kuukauden sisään lukukauden alkamisesta. Kannattaa siis ottaa rokotukset tai kysyä niitä koskevat todistukset vanhoista oppilaitoksistasi ajoissa.

UNC:ssä voit valita haluatko asua perinteisessä opiskeluasuntolassa eli dormissa tai kampuksen ulkopuolisessa yksityisessä asunnossa. Opiskeluasuntola on hauska ja hyvin amerikkalainen autenttinen kokemus, jossa jaat pienen n. 20 neliön huoneen toiveesi mukaan yhdestä kolmeen huonekaverin kanssa. Huoneessa kaikilla on omat sängyt, vaatekaapit,
lipasto sekä työskentelypiste, mutta omaa tilaa ei juurikaan muuten ole, joten yksin asumaan tottuneelle tämä saattaa olla raskasta, mutta itse kuitenkin tykkäsin tästä ja huonekaverini oli tosi kiva amerikkalaistyttö! Asuntolan kylpytilat ja keittiö (yleensä vain leivänpaahdin, mikro ja lavuaari) jaetaan muiden asuntolan samansukupuolisten kavereiden kanssa. Huone maksaa
n. 500 dollaria kuukaudessa ja se kannattaa ehdottomasti valita kampuksen pohjoispuolelta, jossa asunnot ovat aivan kampuksen keskellä, eteläiseltä puolelta kävelymatka kampukselle saattaa olla jopa 3 kilometriä. Kampuksen ulkopuolella asuminen on hieman edullisempaa ja asumisen edut ovat selkeät: yleensä opiskelija pääsee jakamaan kokonaisen omakotitalon muutaman paikallisen mukavan opiskelijan kanssa, käytössä on iso oma huone, täysi keittiö ja ystävyyssuhteita kämppiksiin muodostuu helposti. Koteja löytyy esim facebook-ryhmien kautta kuten UNC Chapel Hill – off campus housing. Asuntoa kannattaa hakea Franklin Streetin läheisyydestä mikäli mahdollista, Carrboro puolestaan on kampuksesta usein jo ilmaisen bussimatkan päässä.

Opiskelu vaatii myös kattavan vakuutuksen. UNC tarjoaa tähän kallista student blue -vakuutusta, mutta vaihtoajan kestoksi pidennetty suomalainen matkavakuutus on itseasiassa student blue -vakuutusta huomattavasti edullisempi ja kattavampi. Suosittelen siis tämän vakuutuksen hyväksyttämistä yliopistolla. Voit myös hyväksyttää suomalaisen vakuutuksen
vaikka olisitkin ehtinyt jo ostaa stundent bluen. Saat vakuutusmaksun takaisin yliopistolta checkin muodossa.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu Yhdysvalloissa voi olla tuntimäärällisesti Helsingin yliopistoa työläämpää, sillä läksyjä tulee luennoilta usein melko paljon, mutta opintojen sisällöt ja tehtävät ovat usein melko helppoja, jopa lukiokurssien harjoituksia vastaavia tehtäviä. Läksyt painottavat myös usein isoa osaa kurssiarvosanastasi, joten niistä ei kannata lintsata. Opiskeluun on siis ihan
hyvä varata aikaa, mutta niistä ei suotta tarvitse stressata turhan paljon. Varaudu myös siihen, että kursseja, jotka olet valinnut vaihtoon lähtiessäsi ei välttämättä järjestetä kyseisenä lukukautena ja joudut tekemään kurssivalintoja yhdessä uusien vaihtokaveriesi kanssa vielä paljon ensimmäisen kahden viikon ajan. Kurssien valinta saattaa olla stressaavaa, mutta siihen kannattaa käyttää aikaa. UNC:n luennoitsijat ovat pääosin todella vetoavia, taitavia ja omistautuneita opettajia, joten ota opinnoistasi kaikki irti. Oma kokemuksieni kursseista on inspiroiva, keskusteleva ja hyvähenkinen. Ryhmätyöt ovat hyvä keino hankkia paikallisia ystäviä ja opiskelijat ovat pääosin hyvin vastaanottavaisia ja ystävällisiä! Pieni vinkki myös lukujärjestyksen tarkkailuun: vaihto-opiskelijoilla on usein tapana käydä erilaisilla viikonloppureissuilla muissa osavaltioissa, joten monet vaihto-opiskelijat valitsivat kurssinsa niin ettei kenelläkään ollut luentokertoja perjantaisin. Tätä kannattaa harkita, mikäli haluaa viikonloppureissuille mukaan!

Matkailu ja kerhotoiminta

Kannattaa varata arkibudjettisi lisäksi pientä matkakassaa, sillä omatoiminen tai kaveriporukalla tehtävä reissailu Yhdysvalloissa on tosi helppoa ja antoisaa. North Carolinan matkailut ja vaellus-, jooga- ja kiipeilyretket onnistuvat helposti opiskelijakerho Carolina Adventuresin kautta. Itse kävin ystävieni kanssa tosi helpolla ja kivalla neljän päivän pääsiäisvaelluksella, jota muutama opiskelija ohjasi yliopiston lainateltoilla ja vaellustarvikkeilla. Muutenkin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan itseä kiinnostaviin kerhoihin. Paikalliset opiskelijat ovat tosi mukavia ja heihin tutustuu kerhoissa tosi helposti
kivan yhteisen tekemisen ohessa. Auton vuokraus Yhdysvalloissa on myös hyvin helppoa ja kivoja kaupunkeja ympäristöstä löytyy paljon esim Raleigh ja Charlotte. Ajamista ei kannata suotta jännittää, automaattivaihteet, isot ja selkeät tiet ja isot autot ovat turvallisia. Pidemmälle pääset helposti
ja halvasti Greyhoundin busseilla esim. Washingtoniin ja New Yorkiin. Yöbussit ovat kaikista halvin vaihtoehto, jolla säästät myös kätevästi yhden airbnb-majoituksen hinnan. Myös lennot Miamista Kuuban Havannaan ovat hurjan halvat vaikka kivalle Spring Break -reissulle, alle 100 dollaria!

Posted on

Vaihtokertomus, Hebrew University of Jerusalem, Israel, kevät 2018

valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hebrew Universityn kevätlukukausi alkaa helmikuun lopussa ja sain hyväksymistiedon hyvissä ajoin, jo marraskuun lopulla. Mukana tuli kattavat ohjeet siitä miten toimia seuraavaksi. Ainoa asia, jonka suhteen oli hiukan epäselvyyksiä, olivat arabian ja heprean kielen kurssit. Itse halusin opiskella arabiaa yliopistolla. Koska arabiaa ei tarjottu alkeistasolla kevätlukukaudella, arabian kielen opiskelijat joutuivat tekemään eräänlaisen tasokokeen/kyselylomakkeen, joiden tulosten saamisessa kesti. Onneksi HebrewU:lla on erittäin pätevä Admissions Coordinator, joka ystävällisesti auttoi minua selvittämään myös kielikurssiasioita. Häneen kannattaa olla muutenkin paljon yhteydessä, sillä hän auttoi suunnattomasti muissakin yliopistoon, asumiseen ja opintoihin liittyvissä asioissa. HebrewU järjesti myös orientaatio-webinaarin tammikuussa ennen vaihtoon lähtöä, josta sai paljon hyödyllistä tietoa kurssivalintoihin ja yleisiin asioihin liittyen.

Kun saavuin Jerusalemiin, otin taksin yliopistolle joka sijaitsee liitetyn itä-Jerusalemin puolella. Alkubyrokratia yliopistolla sujui nopeasti, sillä saavuin päivän myöhemmin kuin suurin osa muista vaihto-opiskelijoista. Menin Rothberg International Schoolin toimistolle, ja hoidin Admissions Coordinatorin kanssa asiat liittyen esimerkiksi asuntoon ja orientaatioon. Minulla oli seuraavana päivänä tapaaminen opinto-ohjaajani kanssa sekä harjoitteluohjaajani kanssa. HebrewU:ssa kursseille ei pääse ilmoittautumisjärjestyksessä, vaan opinto-ohjaajani kanssa sovimme yhdessä lopullisista kurssivalinnoista. Ensimmäinen viikko yliopistolla on niin sanottu ”shopping week”, jonka aikana voi kokeilla haluamiaan kursseja ja sen jälkeen voi vahvistaa kurssit. Tein myös harjoittelun Harry S. Truman instituutissa, jonka hankkimisessa harjoitteluohjaajani auttoi. Harjoittelu itsessään on mielenkiintoinen kokemus, mutta omaa aktiivisuutta vaaditaan harjoitteluohjaajan kanssa. Lisäksi harjoittelusta saa opintopisteitä, mutta se vaatii jonkun verran aikaa (vähintään 8h/vko), ja oma harjoitteluni vaati myös kovaa panostusta.

Jerusalemissa ei tarvitse ilmoittautua kaupungin asukkaaksi kenellekään viralliselle taholle. HebrewU tarjoaa opiskelijoilleen vakuutusta terveydenhuoltoon, joka on tosin hintava. Vakuutus ei yllä myöskään miehitetyille alueille, kuten Länsirannalle. Itse otin matkavakuutuksen Suomesta ja ilmoitin yliopistolle että matkavakuutukseni on niin kattava, etten tarvitse HebrewU:n vakuutusta, enkä tosin onneksi ole sitä vielä joutunut testaamaan. Vakuutuskortti, passi (tai kuva passista) ja opiskelijakortti kannattaa aina pitää matkassa mukana Jerusalemissa, Israelissa ja Palestiinassa!

Asuminen

HebrewU tarjoaa opiskelijoilleen jaettuja asuntoloita kampuksen läheltä itä-Jerusalemissa. Itse asuin näissä asuntoloissa mikä oli toisaalta hienoa, koska ystäväni asuivat kaikki samassa talossa. Lisäksi se oli stressittömämpää sillä asunnon etsiminen Jerusalemissa on paikoin työlästä. Toisaalta taas asuntola on melko kallis (600$/kk), ja luulen että olisin voinut löytää halvemman asunnon samalta alueelta, joka olisi lisäksi ollut paremmassa kunnossa. Asuntolan moraalinen ongelma itselleni oli myös se, että se sijaitsee niin sanotun ”green linen” takana, mikä tarkoittaa sitä, että kansainvälisen lain vastaisesti asuntolat ovat miehitetyillä alueilla ja kuitenkin israelilaisen yliopiston omistuksessa.

HebrewU:lla on kolme asuntolaa yliopiston lähellä, ja koska uusin asuntola oli täynnä, päädyin asumaan vanhempiin rakennuksiin, jotka olivat melko huonossa kunnossa. Kannattaa varautua myös siihen, että opiskelijat joutuvat ostamaan kaiken asuntoon, mukaan lukien peitot, keittiövälineet ja siivousvälineet. Tosin yliopisto vihjasi, että tämä saattaa muuttua ensi vuonna. Sekä asuntoloissa että yliopistolla on jonkin verran turvallisuusjärjestelyjä, ja opiskelijakorttia kysytään miltei joka kerta rakennukseen mennessä.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu HebrewU:ssa seuraa melko erilaista rytmiä kuin Helsingin yliopistossa. Rothberg International Schoolissa, jossa suurin osa vaihto-opiskelijoiden kursseista on, luokat ovat pieniä ja opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen. Minulla oli myös yksi kurssi HebrewU:n ”facultyn” puolelta, joka seuraa eri aikataulua kuin Rothbergin kurssit. Itse opiskelin Jerusalemissa lähinnä Lähi-Idän politiikkaa ja arabiaa, ja minulla oli monta kurssia Arabi-Israel-konfliktin historiasta, Palestiinan historiasta sekä Lähi-Idän sosiologiasta. Sanoisin että opiskelutahdissa ei ole kovin suurta eroa. Opiskelijoita vaaditaan lukemaan lukuisia artikkeleita eri kursseille, mikä on se eniten aikaa vievä osuus. Lisäksi oma harjoitteluni vei paljon aikaa, joskus myös enemmän kuin 8h/viikko. Minulla oli harjoittelu mukaan lukien 6 kurssia, joka on Suomen opintopisteissä 30 opintopistettä, ja opiskeltavaa riitti. HebrewU suosittelee opiskelijoilleen keskimäärin viittä kurssia per lukukausi. Sanoisin että arvosteluprosessi yliopistolla on opettajasta ja kurssista riippuen erilaista, mutta jos lukee läksynsä ja tekee muistiinpanoja luennolla, kaikilla kursseilla pärjää oikein hyvin. HebrewU:ssa arvosteluprosessi koostuu yleensä koko lukukauden panoksesta (10% läsnäolo, ja esimerkiksi 40% välikoe ja 50% loppukoe). Opiskelutyyli ja kurssit ovat myös saaneet joitain yhdysvaltalaisia vaikutteita, sillä jotkut opettajat ovat opettaneet Yhdysvalloissa, ja opiskelijoita sieltä on myös paljon.

Jos haluaa opiskella asioita liittyen konfliktiin, kannattaa muistaa että opettajilla yliopistossa on aina oma näkökulmansa sillä he elävät konfliktia, eivät pelkästään opeta sitä. Ylipäätään opiskelu yliopistolla on ollut hienoa, rankkaa, ja äärimmäisen mielenkiintoista, sillä se on auttanut minua kehittämään kriittistä silmää. Olen kaiken kaikkiaan oppinut todella paljon, ennen kaikkea sellaisista asioista jotka ovat todella kaukana kaikesta tutusta ja Suomen kontekstista. Opettajat ja Rothbergin henkilökunta ottavat myös paljon henkilökohtaista kontaktia opiskelijoihin, antavat palautetta ja tukea, mistä itse pidin opiskelussa eniten. Toinen lempiasiani HebrewU:ssa oli se, että kampus on todella viihtyisä ja kaunis!

Opiskelijaelämä HebrewU:ssa on todella aktiivista, ja tapahtumia riittää miltei joka viikko. Yliopiston kautta löytää sapatti-illallisia, juhlia, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia. Rothberg järjestää myös vaellusretkiä Israelissa joihin en tosin itse osallistunut, mutta kuulin monilta ystäviltäni, että ne olivat todella hyviä retkiä. Kannattaa liittyä Rothberg International Schoolin fb-sivulle, sieltä löytyy kaikki informaatio. Osallistuin aluksi muutamaan tapahtumaan, mutta jonkin ajan jälkeen keskityin muihin asioihin. Vapaa-aikaa riittää opiskeluista huolimatta, sillä ainakin kevätlukukaudelle osuu monia juutalaisia juhlapyhiä, jolloin yliopisto on kiinni.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Jerusalem on uniikki kaupunki sekä Israelissa että muualla. Arki siellä on erilaista, ja sen huomaa jo ensimmäisellä viikolla, kun lähes koko kaupunki hiljenee viettämään sapattia sekä palestiinalaisten lepopäivää, perjantaita. Julkinen liikenne ei kulje, kaupat ovat kiinni ja yliopisto on kiinni. Ennen sapattia kannattaa siis ostaa kaikki tarvittava viikonlopuksi! Tämä oli minulle alussa vaikea muistaa, mutta siihen tottuu nopeasti. Toisaalta itä-Jerusalemissa ja Damaskoksen portin lähellä kaikki on lauantaisin auki, sillä palestiinalaiset eivät vietä sapattia, ja olenkin tottunut viettämään sapattini itä-Jerusalemin kahviloissa ja kirjakaupoissa. Kannattaa käydä kurkkaamassa ”The international bookshop”: tarjoaa loistavaa kahvia ja kirjallisuutta!

Lisäksi jos haluaa vierailla miehitetyllä Länsirannalla, lauantai on siihen oivallinen päivä, sillä arabibussit kulkevat sapatista huolimatta. Ainakin Betlehem, Ramallah ja Nablus ovat ihania kaupunkeja ja nopeasti saavutettavissa paikallisbussilla (jos ei ole ruuhkaa). Jerusalemin uskonnollinen merkitys ei luultavasti tule kenellekään yllätyksenä, ja kaupungissa on paljon uskonnollisia tapahtumia ja juhlia. Uskonnolla on todella tärkeä rooli ihmisten elämässä, ja esimerkiksi ultra-ortodoksisilla alueilla sekä tietenkin vanhan kaupungin pyhillä paikoilla, tulee kunnioittaa pukeutumissääntöjä ja muita tapoja. Sekulaarille ihmisille sopeutuminen voi aluksi olla hiukan haastavaa, mutta Jerusalemissa on myös hyvin sekulaareja asuinalueita, kuten First Station joka on auki läpi koko sapatin. Lisäksi kaupungin uskonnolliseen luonteeseen kannattaa yrittää suhtautua positiivisesti: se avaa todella uusia perspektiivejä, ainakin omaan kokemukseeni.

Jerusalemissa panostetaan paljon turvallisuuteen. Poliiseja ja sotilaita on kaikkialla, ja miltei yhteenkään rakennukseen ei pääse sisään kulkematta ensin metallinpaljastimesta. En ole kuitenkaan tuntenut oloani turvattomaksi Jerusalemissa, epävakaasta poliittisesta tilanteesta huolimatta. Yliopistolla järjestetään turvallisuusorientaatio ensimmäisenä päivänä, mistä oli jonkin verran hyötyä. Asioita joita kannattaa muistaa turvallisuuden kannalta: pidä passi mukana tarkastuspisteillä, ja uskonnollisten juhlapyhien aikana kannattaa kiinnittää enemmän huomiota ympäristöön. Älä myöskään kuvaa sotilaita tai tarkastuspisteitä, ellet halua menettää puhelintasi. Aina kannattaa olla varovainen, muttei vainoharhainen! Jerusalem on mielenkiintoinen ympäristö, ja jos pitää mielen avoinna, kokemuksesta saa eniten irti.

Israel ylipäätään on kallis maa, ja vaikka Jerusalem ei ole yhtä kallis kuin esimerkiksi Tel Aviv, se on silti hintava. Eniten rahaa minulla on mennyt luultavasti ruokaan, se on yhtä kallista tai paikoin jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Itä-Jerusalemissa Damaskoksen portin lähellä on huomattavasti halvempaa kuin muualla Jerusalemissa, ja olenkin käynyt siellä tekemässä ruokaostokseni. Yliopistolla ei myöskään ole opiskelijaruokailua, jota olen jäänyt kovasti kaipaamaan Helsingin yliopistossa. Matkustaminen on luultavasti ainoa halpa kustannus maassa, kaikki muu on aika lailla samalla hintatasolla kuin Suomessa.

Sopeutuminen elämään Jerusalemissa on ollut paikoin vaikeaa, mutta myös todella palkitsevaa. Olen oppinut enemmän kuin olisin koskaan osannut arvata, enkä pelkästään yliopistolla. Israelilaisilla on todella erilainen mentaliteetti, johon kyllä tottuu. Vaikka Jerusalemin oikeistolaiset arvot eivät sovi omaan maailmankuvaani, sitä kaikkea on ollut hyvin kiinnostavaa seurata. Jerusalem on täynnä elämää ja haasteita, ja kaikki siellä on erilaista ja ainutlaatuista.

Posted on

Vaihtokertomus, Tel Avivin yliopisto, Israel, syksy 2017

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen vaihtoa

Vaihtopaikan saaminen ja itse hakuprosessi sujuivat ilman suurempia ongelmia. Kerättäviä dokumentteja oli tosin melko paljon, mutta apua oli aina saatavilla sekä Helsingin yliopiston päästä että Tel Avivin yliopistoltakin. Henkilökunta vastasi hyvällä aikataululla ja sain aina vastauksen kysymyksiini. Lisäksi apua tarjosivat myös aiemmin vaihdossa olleet lähtötuutorit.

Ennen vaihtoon lähtemistä tehdään alustava kurssisuunnitelma, joka lähetetään vaihtokoordinaattorille. Vinkkini on, että valitsee hieman enemmän kursseja, kuin mitä todellisuudessa aikoo suorittaa. Tuo alustava kurssisuunnitelma muuttuu todennäköisesti matkan aikana, jos ei sinun puolesta niin yliopiston puolesta.

Viisumin saa hoidettua Israelin Suomen suurlähetystössä ja lentolippuvaihtoehtojakin on tarjolla helposti ja melko edullisestikin. Asunnon hommaaminen etukäteen tuntui melko haastavalta, joten päätin viettää ensimmäiset viikot hostellissa ja etsiä sieltä käsin asuntoa. Näin tekivät monet muutkin vaihtoon lähteneet opiskelijat. Hostellissa tapasinkin monia tulevia opiskelukavereitani.

(Tästä prosessista on kirjoitushetkellä kulunut jo miltei kaksi vuotta, joten voi myös olla, että aika kultaa muistot ja toisinaan asioiden hoitaminen aiheuttikin harmaita hiuksia.)

Lähtiessäni Israeliin jotkut tutut olivat huolissaan alueen turvallisuustilanteesta ja kyselivät paljon siitä, onko Israelissa turvallista. Vastaukseni on, että kyllä, Israelissa on turvallista. Etenkin Tel Aviv on kaupunki, jossa alueen epävakaisuus ei juurikaan näy eikä sitä koe. Myös muissa Israelin kaupungeissa on turvallista. Lisäksi Palestiinan puolellakin on turvallista (tai rehellisemmin sanottuna – siellä on turvallista minulle, sillä en ole palestiinalainen.) Gaza on kuitenkin oma lukunsa ja onkin hyvä huomauttaa, että Gazan tilanne, joka on monella tavalla järkyttävä humanitaarinen kriisi, ei missään nimessä ole kokonaiskuva Palestiinan ja Israelin välisestä tilanteesta.

Opiskelu Tel Avivin yliopistossa

Eri ryhmillä ja oppiaineilla tuntui olevan hyvin erilaisia orientaatiojaksoja yliopistolla. Kauppatieteiden tiedekunnassa opiskelleiden tuttujeni orientaatio vaikutti erittäin hyvin organisoidulta, kun taas yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan orientaatio oli mahdutettu yhteen iltapäivään ja siitä jäi kaoottinen kuva. Siellä tapasi kuitenkin muitakin opiskelijoita samassa tilanteessa ja se onkin ehkä paras vertaistuki ja apu, jota itse koin saavani. Sain kuitenkin orientaatiossa vastaukset kysymyksiini ja koordinaattori kyllä vastasi aina hänelle lähetettyihin viesteihin. Orientaatiosta jäi silti sellainen olo, että sen olisi voinut järjestää paremminkin.

Kurssiaikatauluissa tapahtui alustavien suunnitelmien jälkeen aika paljon muutoksia, ja monen ongelma olikin, että kurssit, joille olisi halunnut, olivatkin päällekkäin. Näin kävi minullekin, ja vaikka jouduinkin luopumaan muutamista kiinnostavista kursseista, niin pääsin niille kursseille, joille olin toivonutkin pääseväni. Todennäköisesti lopullinen lukujärjestyksesi on valmis vasta pari viikkoa lukukauden alkamisesta, mutta älä stressaa, näin on tilanne varmasti muidenkin vaihto-opiskelijoiden kohdalla. Pääosin opettajat ovat ymmärtäväisiä, mutta saattavat ilmaista asiansa toisinaan vähän tökerösti. Toisinaan tuntui, että vaihtokoordinaattori ja opettajat eivät kommunikoineet keskenään kovin selkeästi. Kannattaa olla itse aktiivinen ja laittaa viestiä opettajille tai koordinaattorille, kun epäselvyyden hetki tulee.

Opiskelilja-arkeni oli hyvin samankaltaista kuin Helsingissäkin. Pyöräilin yliopistolle 3-5 kertaa viikossa, kävin luennoilla ja opiskelin kirjastossa. Tel Avivin yliopisto on iso ja arvostettu koulu, mutta ikävöin toisinaan omaa kotiyliopistoani Helsingissä. Olen tottunut opiskelemaan seminaareissa ja kirjoittamaan paljon niin sanottuja reflektiopapereita, joiden myötä käsiteltäviä aiheita pohdittiin syvällisemmin, mutta Tel Avivin yliopistossa kurssini pohjautuivat professoreiden luentoihin eikä asioista keskusteltu seminaari-tyyppiseen tapaan.

Kurssien taso vaihteli hieman, mutta pääasiassa olin hyvin tyytyväinen saamaani opetukseen. Opetus oli kaikesta huolimatta tehokasta ja asioissa edettiin nopealla tahdilla. Kurssisuoritukset vaihtelivat, joillakin kursseilla loppukokeena oli monivalintatentti ja joillakin laajempi essee/tutkimustehtävä. Kampusalue oli viihtyisä ja kirjastofasiliteetit hyviä opiskelua ajatellen.

Tel Avivin rantamaisemaa.

Elämää Tel Avivissa

Tel Aviviin on helppo ihastua, sillä kaupunki on täynnä viihtyisiä ravintoiloita ja kahviloita, kilometrejä pitkä hiekkaranta tarjoaa mahdollisuudet auringonpalvontaan ja surffaukseen, ihmiset ovat monesti avuliaita ja avoimia keskustelemaan. Tel Aviv on melko kallis kaupunki, mutta suosittelen siitä huolimatta ottamaan siitä ilon irti ja viettämään aikaa hummus-paikoissa, kahviloissa ja Carmel Marketin pikkukujilla.

Tel Aviv on kuitenkin kupla, jonka sisällä on helppo unohtaa Israelin harjoittama miehityspolitiikka Palestiinalaisalueilla sekä maan muut ongelmat niin suhteessa sen naapurivaltioihin Lähi-idässä kuin oman maan sisälläkin. Tämä teki Tel Avivissa elämisen ja olemisen itselleni problemaattiseksi. Joka kerta lukiessani uutisista Gazan väkivaltaisuuksista tai Länsirannalla tapahtuneista yhteenotoista pysähdyin miettimään tilanteeni absurdiutta: Tässä minä juon aamukahviani kattoterassilla aurinkoa syleilevässä Tel Avivissa, jossa meri-ilma puhaltaa trendikkäiden telavivilaisten kasvoille, kun gazalaiset kamppailevat turvallisemman arjen puolesta. Sitä ristiriitaisuuden tunnetta on vaikea selittää.

Asunnon löytäminen Tel Avivista on täysin oma lukunsa. Jäin lopulta melko pitkäksi aikaa hostelliiin, johon aluksi saavuin, sillä asunnon metsästys turhautti ja toisaalta myös viihdyin hostellissa. Asuntojen vuokrat ovat Helsinkiä selkeästi korkeampia ja asuntojen kunto monesti Suomen standardeja heikompi. Koen silti olleeni melko onnekas asuntojen suhteen, vaikka muutinkin useampaan ottesseen vaihtoni aikana ja asuin lyhyitä pätkiä eri osoitteissa. Tutustuin moniin eri naapurustoihin kunnolla ja nyt näissä jokaisessa minulla on omat lempikatuni ja –kahvilani. Lisäksi minulla oli ihania kämppiksiä, joiden kanssa pidän edelleen yhteyttä.

Asunnon etsinnässä paras väylä on Facebook ja mahdolliset tutut kaupungissa. Lisäksi muilta vaihtareilta voi saada vinkkejä tai heistä voi hyvässä lykyssä saada jopa uusia kämppiksiä. Facebookin avulla löysin itse asuntoni ja lisäksi sen kautta ostin itselleni pyörän ja päädyin moniin mukaviin tapahtumiin.

Muita vinkkejä

Juutalaista viikkorytmiä määrittää perjantaisin auringonlaskusta alkava sapatti, joka päättyy lauantaina auringon laskuun. Sapatin aikana julkinen liikenne ei toimi. Tel Avivissa sapattia ei näe tai koe yhtä selkeästi kuin muualla Israelissa, mutta sapatti-illalliset perheiden ja ystävien kesken ovat sielläkin hyvin yleisiä. Mikäli haluat matkustaa Israelissa tai Palestiinassa (ja tätä suosittelenkin!), on hyvä huomioida sapatti matkasuunnitelmia tehdessä.

Israel on valtavan kaunis maa ja maisemat vaihtelevat paljon maan ollessa kuitenkin Suomeakin pinta-alaltaan pienempi. Kuollutmeri on omanlaisensa maisema, samoin Libanonin rajalla sijaitsevat kukkulat ja etelässä Negevin aavikko on oma kokemuksensa. Jerusalemissa olevaa energiaa ja tunnelmaa on vaikea kuvailla millään adjektiivilla – se on kokemus. Genesaretinjärvellä sijaitsee maan suurimmat banaani-, avokado- ja mangoviljelmät, jotka luonnollisesti määrittävät maisemaa paljon. Israelissa näkee ja kokee upeita maisemia enkä vastaavia ollut aiemmin missään kohdannut. Matkustaminen on melko edullista ja erittäin helppoa, sillä liikenneyhteydet ovat kattavat.

Rajamuodollisuudet, ja rajat ylipäänsä, saivat Israelissa liikkuessa aivan uudenlaiset mittasuhteet ja merkitykset. Tämän voi todeta jo viisumia hakiessa ja sen jälkeen maahan saapuessa. Tilanteissa ei kuitenkaan kannata hermostua eikä niitä kannata pelätä. Ne sujuvat ongelmitta, kun on kärsivällinen ja suhtautuu tilanteisiin rauhassa. Rajamuodollisuudet ovat jokapäiväistä alueella asuville ihmisille ja hekin odottavat vuoroaan ja vastaavat kysymyksiin rauhassa. Tätä mielenrauhaa ihmettelin tosin melko useasti ja pyrinkin sitä tavoittelemaan.

Yksi asia, johon en missään vaiheessa Israelissa ollessani ole tottunut, enkä rehellisesti ottaen haluakaan tottua, on katukuvassa ja arjessa näkyvät aseet. Sotilaat kantavat aseita checkpointeilla, mutta sen lisäksi aseita näkee sotilaiden matkassa myös kadulla kävellessä tai bussilla matkustaessa. En osta väitettä, että aseet ja niiden kantaminen lisäisivät kenenkään turvallisuutta tai turvallisuudentunnetta. Kysymykseen, jota minulta lähtiessäni siis kysyttiin, ”Onko siellä turvallista?”, voisin siis vastata seuraavasti: Kyllä täällä on turvallista ja alueen tilanne on vakaa, mutta Israelissa on silti merkittäviä turvallisuusongelmia eikä tilannetta missään nimessä voi kutsua normaaliksikaan.

Viihdyin Israelissa ja etenkin Tel Avivissa erittäin hyvin. Silti asuminen ja eläminen juutalaisessa valtiossa ei missään nimessä ollut minulle pelkästään helppoa tai nautinnollista. Tavat hoitaa asioita ja kommunikoida ovat toisinaan hyvin erilaisia kuin mihin Suomessa on tottunut. Ja toisaalta seuraavassa hetkessä voi huomata, kuinka samanlaisia me joka puolella maailmaa olemmekaan. Suurimmalta osin voisin kuvata aikaani Israelissa sanomalla, että valitettavan paljon olen ollut mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta oppinut valtavasti enkä vaihtaisi kokemuksiani mihinkään. Israeliin kannattaa lähteä avoimin mielin, kuitenkin pitäen kriittisen silmän näkemiinsä ja kokemiinsa asioihin.

 

 

Posted on

Vaihtokertomus, University of Glasgow, syksy 2017

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä ja vaihdon alussa

Valitsin vaihtokohteeni muutamalla perusteella: kohdepaikkakunnan tuli olla oikea kaupunki (ei kampuselämää, kiitos), opintotarjonnan tuli olla kiinnostavaa ja kohdemaan tukea mahdollisuuttani kehittyä englannin kielessä. Glasgow’n yliopisto valikoitui näillä hakukriteereillä muiden kohdeyliopistojen joukosta luontevasti. Hain vain yhteen kohteeseen ja sain tiedon valinnastani nopeasti. Kursseille ilmoittautuminen oli helppoa ja sähköpostitse saapunut info yliopistolta oli runsasta ja selkeää.

Saavuttuani Glasgow’hun tilanteeni oli opintojeni suhteen melko epäselvä, sillä olin vain noin viikkoa ennen lähtöäni saanut sähköpostin siitä, ettei opintosuunnitelmaani vaihtoajalle oltu hyväksytty. Tästä oppimani kullanarvoinen vinkki on se, että sen lisäksi, että lähettää yliopistolle englanninkielisen opintosuoritusotteensa sekä ottaa kopion mukaan vaihtoon, kannattaa myös varmistaa, että kaikkien kurssien nimet ovat kääntyneet suoritusotteelle suomesta englanniksi. Oma pääsyni yhdelle kursseista lähes evättiin sen vuoksi, että kohdemaassa kurssien tarjonnasta päättänyt professori ei ollut ymmärtänyt yhden tärkeän kurssini sisältöä, koska kurssista HY:ssä vastaava opettaja oli kirjoittanut kurssin otsikon vain suomeksi. Väärinkäsitys selvisi vasta päivä ennen ensimmäinen jakson alkua jonotettuani pitkään professorin vastaanotolle. Hämärässä kokolattiamatoin vuoratussa käytävässä kymmenien muiden turhautuneiden vaihto-oppilaiden kanssa odottaminen on vain yksi esimerkki tilanteesta, joissa tunsin olevani erilaisen yliopistokulttuurin piirissä kuin aikaisemmin, ja orientoivana kokemuksena hetki tuntuu jälkikäteen jopa tärkeältä.

Glasgow’ssa ei tarvinnut ilmoittautua virallisesti kaupungin asukkaaksi tai poliisille. Pankkitilin avaamista suositeltiin, mutta itse en kokenut tilin avaamista alle viiden kuukauden takia järkevänä ja pärjäsin hyvin ilmankin. Terveydenhuoltopalveluita en vaihdon aikana tarvinnut, mutta yliopiston puolella opiskelijahuolto toimi todella hyvin ja kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointiin panostettiin. Glasgow’n yliopisto on hyvin kansainvälinen yliopisto, ja opiskelijaterveydenhuollosta sai hyvin ymmärrystä ja juttuseuraa esimerkiksi vaihto-opiskelun nostattaville stressaaville tunteille ja koti-ikävälle, jos tukea tarvitsi. Mielestäni vaihto-opiskelijoille järjestetystä orientaatioviikosta sai kaiken tarvitsemansa tiedon opintojen kulkuun ja tukipalveluihin liittyen, ja koulun yleisestä neuvontasähköpostista vastattiin aina saman päivän kuluessa kysymyksiin, jos infoa ei löytänyt muuta kautta. Suosittelen orientaatioviikolle osallistumista tiedonsaannin lisäksi myös ihmisten tapaamisen ja ensikontaktien löytämisen takia.

Asuminen

Glasgow’n yliopistolla oli mahdollista päästä asumaan asuntolaan vain, jos oli tulossa vaihtoon koko lukuvuodeksi. En siis olisi saanut yliopistolta soluhuonetta, mutta yliopiston huoneet olivat yleiseen vuokratasoon nähden sen verran hintavia, että hieman epävarmuutta sietävälle vaihtarille suosittelisin yksityisiin vuokramarkkinoihin tutustumista joka tapauksessa. Saavuin Glasgow’hun noin puolitoista viikkoa ennen orientaatioviikon alkua, ja asuin ensimmäisen viikon ajan kaupungin halvimmassa hostellissa ja käytin päivät asunnon etsimiseen eri verkkopalveluista, verkostojen luomiseen sekä kämppishakemusten kirjoittamiseen. Kävin katsomassa paria asuntoa viikon aikana, mutta molemmissa vuokrasopimus olisi pitänyt solmia seuraavaan syksyyn asti niin, että olisin joutunut alivuokraamaan huoneen seuraavalle vaihtarille lähdettyäni itse takaisin Suomeen. Lisäksi molemmissa huoneen vuokra oli melko korkea (muistaakseni lähes 500 puntaa kuukaudessa) ja koko syksyn vuokrasumma olisi pitänyt maksaa kerralla vuokrasopimuksen kirjoittamisen yhteydessä. Pitkät vuokrasopimukset ja kerralla maksettava pitkän ajan vuokra ovat Skotlannin yksityisillä vuokramarkkinoilla hyvin tavallisia. Lopulta löysin uusien kontaktieni kautta toisen opiskelijan, joka oli saanut kaksi asuntotarjousta ja antoi yhteystietoni ylimääräiseksi jääneeseen tarjoukseen. Lopulta päädyin tätä kautta asumaan ihanan jo työelämässä olleen kämppiksen, koiran ja kissan kanssa mukavalle alueelle noin 20 minuutin bussimatkan päähän yliopistolta alle 300 punnalla kuussa. Kannattaa siis hyödyntää kaikki mahdolliset verkostot ja tavat löytää asunto, jos haluaa säästää rahaa ja asua alueella, jossa on myös paikallisia. Glasgow’ssa yliopistoa ympäröivä alue on todella trendikästä, mutta alueella on vaikea saada tuntumaa kaupungin todelliseen henkeen. Kannattaa kuitenkin asuinaluetta valitessaan tiedostaa, että osa Glasgow’sta on turvallisempaa ja osa turvattomampaa, etenkin Glasgow’n itäpuolella on kaupunginosia, joilla asumista en säästösyistäkään suosittelisi. Yleisesti kannattaa tiedostaa, että Glasgow on kokoonsa nähden melko turvaton kaupunki esimerkiksi Helsinkiin verrattuna, ja voi ainakin yksin kulkevalle naiselle tuntua hyvin turvattomalta.

Vaihdonaikainen asunto oli muuten mainio, mutta siellä oli varsinkin marras- ja joulukuussa todella kylmä, koska pidimme lämmitystä kuluissa säästääksemme päällä vain muutaman tunnin päivässä. Tähän kuitenkin tottui nopeasti asennoitumalla niin, että lämpötila on pukeutumiskysymys. Suomessa on totuttu niin korkeisiin asumisstandardeihin, että pieneen epämukavuuteen on hyvä varautua sekä henkisesti että villapaidoin etukäteen.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu ei mielestäni eronnut juurikaan Helsingissä opiskelusta. Opiskelu oli pääaineelleni ominaisesti hyvin itsenäistä, ja kurssit suoritettiin esseiden sekä data-analyysiprojektin avulla. Arvostelussa erityisen mukava yllätys oli se, että sain jokaisesta palauttamastani työstä numeerisen arvosanan lisäksi vähintään puolen sivun pituisen arvostelun ja palautteen.

Itsenäinen opiskelu yliopistolla oli helppoa ja mukavaa, koska isosta kirjastosta löytyi aina rauhallisia kolkkia, joissa oli tilaa opiskella. Kirjastoon pääsi sisään sähköisistä porteista vain opiskelijakortin avulla, joten kirjastoa käyttivät vain opiskelijat. Kirjasto oli iltaisin auki kahteen asti yöllä ja tenttiviikon lähestyessä kirjaston aukioloajat laajenivat niin, että kirjasto pysyi auki ympäri vuorokauden.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Tärkein vinkkini vaihtoon lähtevälle on se, että mieli kannattaa pitää avoimena ja tehdä asiat kohdemaassa tavalla, mikä itselle tuntuu parhaalta. Olin geneeriseksi vaihto-opiskelijaksi jo hieman vanhempi kuin muut ja elänyt itsenäistä elämää pitkään, joten ohitin suosiolla soluasunnot ja Erasmus-bileet ja etsin uusia tuttavuuksia omien harrastusten ja kiinnostustenkohteiden parista. Koska muusta yliopistoajastani poiketen en voinut (onneksi) käydä vaihtoaikana töissä, löysin uusia harrastuksia ja aloitin vanhoja uudelleen – krav magaa, ilmajoogaa, nykytanssia. Vaihtoajasta kannattaa tehdä omannäköistä. Harrastaminen on muutenkin Glasgow’ssa todella edullista, ja esimerkiksi tanssitunneilla käyminen maksoi murto-osan siitä, mitä Helsingissä. A play, a pie, a pint -lounasteatteri kannattaa kokea, yliopiston lähettyvillä on tunnelmallinen The Grosvenor -leffateatteri ja vanhoissa pubeissa järjestettävät pubivisat ovat parasta iltatekemistä kaveriporukassa. Matkustaa ehdottomasti Skotlannissa kannattaa, ja Student tours Scotland järjestää viihdyttäviä ja edullisia päiväreissuja highlandseille useita kertoja viikossa. Kiertoajeluiden lisäksi tein itsenäisiä reissuja Edinburghiin ja patikoimaan West Highland Waylle, jota suosittelen myös. Pidemmille reissuille pohjoiseen kannattaa pohtia auton vuokraamisen vaihtoehtoa, mutta julkisillakin pärjää.

Suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille, ja hyödyllisin neuvo mitä voin antaa on ehkä se, että kannattaa käyttää energiaansa fiilistelyyn, ihmisiin ja kohdemaan kulttuuriin tutustumiseen, itseensä tutustumiseen, opiskeluun tai juuri niihin juttuihin jotka itselle tuntuvat tärkeältä. Vaikka käytännön asiat voivat tuntua ennen vaihtoa ja osittain vaihdon aikanakin hankalilta ja ylitsepääsemättömiltä, niin kaikki lopulta järjestyy.

Posted on

Vaihtokertomus, Lund Universitet, kevät 2018

Ennen lähtöä

Hain Nordlys-vaihtoon helmikuussa 2017, ensisijaisena toiveenani Lundin yliopiston sosiaalitieteellinen tiedekunta. Opiskelen itse valtiotieteellisessä yhteiskuntapolitiikkaa maisterivaiheessa, ja Lundin yliopisto valikoitui kohteeksi sopivan opintotarjonnan, sekä kauniin ja maineikkaan yliopiston vuoksi. Halusin päästä erityisesti pieneen yliopistokaupunkiin, ja olin kuullut paljon hyvää Lundista ja sen aktiivisesta opiskelijaelämästä. Olin tehnyt ensimmäisen vaihtoni Lissabonissa, ja nyt toisen vaihtoni motiivit olivat selkeämmin akateemisia ja käytännöllisiä; halusin oppia myös puhumaan ruotsia paremmin.

Helsingin yliopiston hyväksymisen jälkeen sain sähköpostia Lundista syyskuun puolivälissä, jossa oli selkeät ohjeet hakemisesta ja kurssivalintojen tekemisestä. Marraskuun loppuvaiheessa sain lopullisen hyväksymissähköpostin ja tiedot kursseista, joille olin päässyt – toinen oli ykköstoiveeni ja toinen kolmosvaihtoehto. Ensimmäisenä alkavalta kurssilta sain ilmoittautumisviestin joulukuussa, ja vaikka yliopisto on antanut paikan kurssilta, pitää siihen vielä rekisteröityä erikseen. Joulukuun alussa sain myös lisää informaatiota Lundin yliopistolta saapumisesta: sain LU-numeroni (opiskelijanumero), tietoa orientaatioviikosta ja Studentlundista sekä vinkkejä asumiseen. Studentlund on Lundin opiskelijajärjestöjen ja osakuntien kattojärjestö, johon jokaisen Lundin yliopiston opiskelijan tulee liittyä – myös tästä tuli toinen sähköposti Studentlundilta.

Lundin yliopisto tarjoaa myös kansainvälisille opiskelijoille mentoriryhmiä, joita suosittelen lämmöllä. Omat mentorini olivat sekä Ruotsista että muista maista, ja juuri paikallisten mentoreiden ansiosta sulautuminen ruotsalaiseen opiskelijakulttuuriin oli hyvin helppoa ja ryhmästä löytyi myös uusia ystäviä. Mentorit tulivat lisäksi vastaan Kööpenhaminan lentokentälle (josta menee juna suoraan Lundiin), sekä juna-asemalle saapumispäivänä.

Ennen lähtöä oli myös käytännön järjestelyitä, kuten kotini alivuokraus, ilmoitus Kelalle ja maistraattiin väliaikaisesta muutosta ulkomaille ja asumistuen hakeminen Lundiin. Ilmoitin myös vakuutusyhtiölle muutosta, mutta en ottanut muuta laajempaa vakuutusta. Lundiin kannattaa ottaa mukaan eurooppalainen sairasvakuutuskortti, yliopiston hyväksymiskirje ja kurssivalintalomake.

Asuminen

Opiskelija-asuminen Lundissa on järjestetty enimmäkseen AF Bostäderin sekä LU Accommodationin kautta, mutta myös osakunnat omistavat joitain asuntoja. AF Bostäderillä on jonotussysteemi, mutta se ei takaa asunnon saamista. Asunnon löytäminen voi olla hankalaa, joten tähän suosittelen pitkiä hermoja sekä omien verkostojen hyödyntämistä. Facebookissa kannattaa liittyä Lund Exchange students -ryhmään ja kysellä vapautuvista asunnoista. Myös yksityisiä asuntojentarjoajia on, mutta niihin suosittelen suhtautumaan pienellä varauksella. Jotkut ystävistäni asuivat kauempana Lundista, osa Malmössä, toiset jopa Höörissä asti, mutta julkinen liikenne on varsin kätevä. Junia Malmöseen kulkee parin minuutin välein, ja matka kestää alle 10 minuuttia.

Olin itse sekä autuaan tietämätön vaikeasta asuntotilanteesta että onnekas, sillä löysin asunnon jo aikaisin syksyllä Facebookin kautta. Postasin kyselyn Lundin asunnoista, ja kaverini kaveri laittoi viestiä kertoen lähtevänsä itse kevääksi vaihtoon Lundista, joten pääsin alivuokralle hänen kotiinsa Vildandenin opiskelija-asuntolaan. Lundissa on varsin paljon suomalaisia, mikä oli suuri etu asunnonsaannin suhteen! Maksoin vuokraa kalustetusta korridor-asunnosta 390 euroa eli 3900 kruunua, sisältäen pyörän käytön. Vuokrien hinta vaihtelee noin 250 ja 500 euron välillä, riippuen asumismuodosta ja sijainnista. Tyypillinen asunto on korridorilla eli käytävällä sijaitseva oma huone, johon kuuluu vähintään oma vessa, yleensä myös suihku. Yhteiskeittiö jaetaan noin 15 muun henkilön kanssa ja jokainen vastaa omalla siivousviikolla keittiön kunnosta. Alivuokrattu asunto on myös siitä hyvä löytö, ettei sisustuksesta tarvitse huolehtia, mutta jokaisessa AF Bostäderin asunnossa on peruskalustuksena sänky, pöytä ja kirjahylly. Yhteisasuminen omassa korridorissani sujui erinomaisesti, ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Korridoreissa järjestetään myös perinteiset Tour de Chambre -bileet, joissa pääsee tutustumaan kämppiksiin hyvin!

Itse nautin Vildandenista suunnattomasti, vaikka alueella on ”kaukainen” maine, koska se sijaitsee radan toisella puolella. Pyörällä olin kuitenkin kymmenessä minuutissa kampuksella, ja lähellä on kauniita lenkkimaastoja sekä ostoskeskus Nova. Lund on sen verran pieni kaupunki, että kaikkialta on lyhyt matka keskustaan ja kampuksille, joten sijainnista ei kannata stressata!

Opiskelu ja opetus

Orientaatioviikolla saa paljon lisätietoa opiskelukäytännöistä ja tällä viikolla on myös tapaaminen oman koordinaattorin kanssa, jonka luona katsotaan läpi kurssivalinnat. Hän on myös se henkilö, jonka allekirjoituksen tarvitsee vaihtotodistukseen Helsingin yliopistolle vaihdon päättyessä. Vaihtokoordinaattorin lisäksi yliopiston kansainväliset palvelut ja tiedekunnan opiskeluneuvonta ovat avuliaita, eikä kurssi-ilmoittautumisen missaaminenkaan ollut ongelma. Orientaatioviikolla tulee hakea itselle myös oma LU-card, joka toimii sekä tulostuskorttina että avaimena. Lundissa on mahdollista osallistua ruotsin kursseille opintojen ohessa, mutta koin itse pitkän oppimäärän lukeneena kurssien sisällön olevan turhan helppoa ja keskityin höpöttämään paikallisten kanssa vapaa-ajalla.

Maisterivaiheen kurssit ovat joko 7,5 tai 15 opintopisteen kokoisia, ja lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Kurssit ovat maisteritasolla pääsääntöisesti englanniksi. Omaan tutkintooni parhaiten sopivat kurssit olivat 15 nopan sosiologian kurssi Organization theory and the public sector sekä poikkitieteellisemmän tiedekunnan Graduate Schoolin kurssi Globalization, conflict, security and the state. Yhdessä periodissa oli käynnissä vain yksi 15 op:n kurssi, mikä sisälsi kaksi 1,5 tunnin luentokertaa taukoineen ja seminaarin joka viikko. Seminaareihin luettiin useita artikkeleita ja valmisteltiin joko ryhmätöitä, esitelmiä tai omia reflektiopapereita, mutta tärkeintä oli keskusteluihin osallistuminen ja tiedon omaksuminen. Läsnäolopakkoa ei luennoilla ollut, mutta seminaarien skippaamisesta piti tehdä korvaavia tehtäviä.

Kursseilla voi olla mid-term -kokeita, johon kuului sekä monivalintakysymyksiä, että lyhyitä esseevastauksia. Molemmilla kursseillani kirjoitettiin myös final papersit, eli laajat loppuesseet, joiden pituus oli noin 5000 sanaa. Loppuarvosana jakaantui joko välikokeen ja loppuesseen, tai ryhmätöiden ja loppuesseen kesken.

Kurssit olivat työläitä, mutta myös hyvin antoisia. Itsenäistä työskentelyä on paljon ja yleinen ilmapiiri on varsin opiskeluorientoitunut. Professorit olivat onneksi myös hyviä luennoimaan ja osallistava opetustyyli toi mukavaa vaihtelua pelkälle luennoilla istumiselle. Opetus oli myös henkilökohtaisempaa ja sain palautetta kaikista töistäni. Arvosteluasteikot ja -vaatimukset ilmoitetaan kurssien alussa selkeästi, ja perusteluita arvosanoille saa kysyä, jollei palaute riitä. Lähtökohtaisesti kurssikirjallisuuden käyttö oli vaatimus esseissä, joten lukemiseen kannattaa panostaa. Asteikko oli omilla kursseillani A-F.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Lund on pyöräilykaupunki! Hommaa siis itsellesi toimiva pyörä ja kunnon lukko, sillä varkauksiakin on valitettavan paljon. Myös pyörän valo on välttämätön, ja opin poliiseilta, ettei kaverin kyyditseminen tarakalla ole sallittua. Pyöräilin itse koko lukukauden tammikuusta kesäkuuhun, pahimpina myräkkäpäivinä nappasin bussin, jonka lipun saa kätevästi ja edullisesti ostettua Skånetrafiken-sovelluksesta. Kuukausikorttina on mahdollista käyttää myös Jojo-korttia, jotka jaetaan uusille opiskelijoille. Sim-korttia en hommannut, vaan käytin samaa liittymää kuin Suomessa.

Lundissa rakastetaan falafelrullia ja pullakahveja, eli fikapausseja. Tiedekuntien kahviloista saa edullisia opiskelijakahveja (halvimmillaan alle euron) varsinkin omaan mukiin, sekä kahvin lisäksi erilaisia leipiä ja lounasaikaan salaattia (noin 5e). Unicafe-tyylistä ravintolaketjua ei ole, ja hyvin monet ottavatkin omat lounaat boksissa mukaan ja lämmittävät ruokia mikroissa. Joissain osakunnissa on tarjolla itse tehtyä lounasta edullisesti (noin 3-4 euroa), mutta vain tiettyyn kellonaikaan ja määrät ovat rajallisia. Suosittelen silti osakuntalounaita, jolleivat kalliit ravintolalounaat tai omat eväät houkuttele.

Opiskelijakulttuuri on aivan omaa luokkaansa Lundissa, ja kaikki opiskelijat kuuluvat johonkin yli kymmenestä osakunnasta (nation). Osakunnat järjestävät viikoittain valtavasti tapahtumia lounaista pubeihin ja brunsseista klubeihin, kaikki vapaaehtoisvoimin. Kävin myös tekemässä pari vuoroa oman osakuntani Wermlands nationin pubissa ja brunssilla, mitä suosittelen! Osakuntien yhteisöllinen henki on mieletön, ja toiminnasta löytää helposti paljon uusia kavereita. Osakunnat järjestävät sitsit myös uusille jäsenille! Suurin osa vapaa-ajasta käytetäänkin juuri osakuntien tarjoamissa tapahtumissa, mikä on sekä budjettiystävällistä että muutenkin hauskaa. Lundin paikallinen Unisport on Gerdahallen, jolle vaihtoehtona on myös Fitness 24Seven. Opiskelijoilla on myös ilmainen terveydenhuolto, mikä toimii hyvin.

Näin suomalaisena sopeutuminen Lundiin ei ollut kulttuurisesti vaikeaa, ja paikallisiin oli suhteellisen helppo tutustua varsinkin, jos osasi ja uskalsi puhua ruotsia. Vaihtareita on Lundissa myös todella paljon ja omanhenkistä seuraa löytyy varmasti. Lundista pääsee myös kauniille Lomman rannalle sekä Skryllen luonnonpuistoon, ja 45 minuutin junamatka Köpikseen mahdollistaa klubi-illan Tanskassa (meno-paluun hinta noin 25-30e). Pieniä haasteita ilmeni vain skånen murteen kanssa ja Systembolagetin aukioloaikoihin totuttelemisessa, mutta muuten kevääni Ruotsissa oli ihana, opettavainen ja täynnä naurua!

Lundin yliopiston pääkirjasto, kuva: Silva, S.
Gamla Kirurgen eli yksi sosiaalitieteiden rakennuksista., kuva: Silva, S.