Tarkista, että persoonamuotojen käyttö on johdonmukaista ja noudattaa oman tieteenalasi konventioita.
Tieteellisissä teksteissä voi käyttää monenlaisia tapoja ilmaista tekijää. Yksikön ensimmäinen persoona (olen haastatellut, tutkin) sopii käytettäväksi silloin, kun kirjoittaja esittelee tekstissä itse tekemiään rajauksia, valintoja, kenttätöitä, tulkintoja ja päätelmiä. Myös passiivi (aineistosta voidaan havaita) ja ns. nollapersoona (aineistosta voi havaita) toimivat vittaamassa tekijään. Passiivin tai kolmannen persoonan käyttäminen ei tee tekstistä tieteellisempää tai objektiivisempaa, mutta tietyillä tieteenaloilla yksikön 1. persoonan käyttöä saatetaan edelleen vieroksua.
Huomaa, että passiivi (annetaan) tai ei-inhimillinen tekijä (tutkielma tarkastelee) häivyttävät kirjoittajan roolin tekijänä, ja varsinkin passiivin tulkintaan saattaa liittyä epäselvyyksiä, jolloin on hyvä lisätä täsmennys. Vertaa seuraavien virkkeiden merkityksiä:
Kalliokasveilla tarkoitan lajeja, jotka ainakin pääasiassa kasvavat ahtaissa kallionraoissa tai/ja kallioiden ohuilla humuslevyillä. Rajanveto kallioniittykasvien ja niittykasvien välillä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.[Yksikön 1. persoona kertoo, että on kyse kirjoittajan tulkinnasta.]
Kalliokasveilla tarkoitetaan lajeja, jotka ainakin pääasiassa kasvavat ahtaissa kallionraoissa tai/ja kallioiden ohuilla humuslevyillä. Rajanveto kallioniittykasvien ja niittykasvien välillä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. [Tästä virkkeestä ei käy ilmi, onko kalliokasvien luokittelu kirjoittajan vai tiedeyhteisön tulkinta.]
Kalliokasveilla tarkoitetaan tässä tutkielmassa lajeja, jotka ainakin pääasiassa kasvavat ahtaissa kallionraoissa tai/ja kallioiden ohuilla humuslevyillä. Rajanveto kallioniittykasvien ja niittykasvien välillä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. [Täsmennyksen avulla passiivi-ilmauksenkin voi rajata kohdistumaan kirjoittajan omaan tekstiin.]
Monikon ensimmäisellä persoonalla viitataan suomenkielisissä tieteellisissä teksteissä yleensä vain yhtä useampaan tekijään, esimerkiksi tutkimusryhmään. Matemaattisessa tekstissä me-muotoa voidaan kuitenkin käyttää myös silloin, kun kirjoittaja ikään kuin johtaa kaavat yhdessä lukijan kanssa.
Meidän on syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.On syytä pohtia kriittisesti, minkälaisia yleistyksiä tutkimustuloksista voidaan tehdä.Aineistosta voimme havaita, että…Aineistosta voi havaita, että…
Suomen kielen monikon ensimmäinen persoona on hyvin monikäyttöinen ja siten helposti myös tulkintainen. Tämän vuoksi tieteellisessä tekstissä olisi parasta käyttää täsmällisiä ilmauksia.
Koulujärjestelmämme on arvioitu tasokkaaksi maailmanlaajuisissa vertailuissa.Suomalainen koulujärjestelmä on arvioitu tasokkaaksi maailmanlaajuisissa vertailuissa.Tietoyhteiskuntamme edellyttää...Globaali/Länsimainen/Suomalainen tietoyhteiskunta edellyttää...
Myös muussa kuin tieteellisessä kirjoittamisessa kannattaa pysähtyä miettimään, minkälaisia valintoja kielenkäyttäjä tekee puhuessaan ”meistä”. Kaikensyleilevä me-puhe jättää usein viittausjoukon epämääräiseksi ja mahdollistaa näin hyvin monenlaiset tulkinnat. Tämä tekee siitä muun muassa tehokkaan vaikuttamisen välineen esimerkiksi poliittisessa puheessa. Lue lisää me-muodon käytöstä.
Älä sekoita samassa kappaleessa minä-muotoa ja passiivia viittamassa tutkimuksen tekijään:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hyvän tekstin rakennetta. Aineistona on käytetty erilaisia tekstejä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen hyvän tekstin rakennetta. Olen käyttänyt aineistonani erilaisia tekstejä.