Viittaustekniikka

Ks. myös Referointi, Sitaatti ja Lähdeluettelo.

Tarkista viittaus- ja lähdeluettelokäytäntö oman alasi tieteellisen kirjoittamisen ohjeista. Onko viittauskäytäntösi yksiselitteinen ja yhdenmukainen läpi koko tekstin?

Jokainen tekstikappale on itsenäinen, eli viite ei siis ulotu kappalerajan yli. Jos väliin siis tulee kappaleraja, viite tulee toistaa. Huomaa, että myöskään aiemmin mainittuun teokseen viittaavat mt., mts. tai ibid. eivät ulotu kappalerajan yli.

Viitteiden välimerkit

Lähdeviitteissä pisteen paikalla on eritystä merkitystä, koska se kertoo, kuinka pitkälle viite ulottuu. Alla olevassa esimerkissä pisteen käyttöä havainnollistetaan yhtä suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa usein esintyvää viittaustyyliä käyttäen. Muista kuitenkin, että viittauskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain.

Viite koskee useita edeltäviä virkkeitä saman kappaleen sisällä:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (Luukka 2002.)

Huomaa, että yllä olevassa merkintätavassa lähdeviitteen piste on laitettu  viittauksen sulkujen sisälle, jolloin viittauksesta syntyy ikään kuin oma lauseensa. Kansainvälisissä teksteissä tätä sulkeiden sisään laitettua pistettä näkee harvemmin.

Viite kohdistuu vain yhteen, viitettä edeltävään virkkeeseen:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta (Luukka 2002).

Kiinnitä huomiotasi myös isojen ja pienten alkukirjainten käyttöön esimerkkiviitteissä. Sukunimet kirjoitetaan isolla, mutta muissa merkeissä ennen loppupistettä tulee pieni ja pisteen jälkeen iso kirjain.

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (Ks. Luukka 2002.)
Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta (ks. Luukka 2002).

Seuraavissa esimerkeissä viitemerkintä on virheellinen:

Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta (Luukka 2002.)
Tieteellinen artikkeli on tutkijan puheenvuoro tieteellisessä keskustelussa. Samalla tutkija asettuu väitteineen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Moni kirjoittaja varautuukin mahdolliseen kritiikkiin lieventämällä esittämiensä tulkintojen varmuusastetta. (ks. Luukka 2002)

Viittaaminen sähköisiin lähteisiin

Tekstiviitteeseen merkitään kirjoittajan nimi ja teoksen julkaisu- tai päivitysvuosi, esim. Kaalinkoski 2002. Kirjoittajan nimi on aina pyrittävä selvittämään. Jos kirjoittajaa ei yrityksistä huolimatta kuitenkaan löydy tai kyseessä on kollektiivijulkaisu, voidaan viitteeseen (samoin kuin myös tunnisteeksi lähdeluetteloon) merkitä julkaisijaorganisaatio tai -yhteisö taikka sivun ylläpitäjä, esim. Kansaneläkelaitos. Jos näitäkään tietoja ei ole saatavilla, voidaan viitteeseen merkitä pelkkä tekstin tai teoksen nimi. Älä siis merkitse lähteen URL-osoitetta tekstiviitteeseen vaan lähdeluetteloon!

Monien internetsivustojen sivunumeroita saattaa olla vaikea eritellä, tai sivut saattavat vaihdella selaimesta riippuen. Siksi sivunumero kannattaa laittaa vain, jos kyse on sellaisesta julkaisusta, jossa sivut on selkeästi yksilöity. Tällaisia ovat useimmat sähköisesti ilmestyvät tieteelliset julkaisut. Jos tieteellinen julkaisu ilmestyy sekä verkossa että painettuna, on verkkoversio usein painetun version identtinen “kuva” (esimerkiksi pdf-tiedosto) sivunumeroineen kaikkineen.

Lähdeluetteloon merkitään verkkojulkaisusta tunnistetietoina tekijän, otsikon, julkaisijan lisäksi URL-osoite tai DOI-tunniste sekä käyttöpäivä (Viitattu/Haettu/Tulostettu + pvm). Päivämäärän kertominen on tärkeää, sillä tieto vaihtaa Internetissä nopeasti paikkaa eikä lukijalla (esimerkiksi opponentilla) välttämättä ole pääsyä samoille sivuille jonain muuna ajankohtana. Tärkeät Internet-lähteet on aina syytä tulostaa myös paperille.

  • HUOM! Tieteellisissä verkkolehtiartikkeleissa osoitekentän URL on usein istuntokohtainen. Pysyvä osoite (permanent url-address), jota viitteessä tulee käyttää, ilmaistaan toisaalla kyseisellä sivuilla.

D(igital) O(bject) I(dentifier) on julkaisukohtainen tunniste, jolla teos on löydettävissä verkosta. URL-osoitetta ei tällöin tarvita.

Kaalikoski, Katri 2002: Minkä maailman sinä näet? Tutkimuksia Iris Murdochin filosofiasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitos. Väitöskirja. Viitattu 11.11.2006.
 http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-0266-2