Typografiset tehokeinot

Tieteellisessä tekstissä typografisia tehokeinoja kannattaa käyttää säästeliäästi ja johdonmukaisesti.

  • Sitaattimerkit on varattu ensisijaisesti lainauksille. Joskus sitaattimerkkejä saattaa nähdä myös kirjoitetussa asiatyylissä merkityksessä ”tavallaan”, mutta käyttötapa on hieman epämuodollinen.
  • Kursiivilla voi merkitä kielen ainekset. Tällöin ei siis viitata sanan tarkoitteeseen ympäröivässä maailmassa vaan itse sanaan tai sanoista koostuvaan ilmaukseen.
Kannustinloukku on sosiaalipolitiikassa käytetty termi, jolle tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön on vaikea lisätä nettotulojaan lisäämällä työntekoa.
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

 1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä
 tietä, katua, rakennuskaavatietä, toria sekä muuta yleiselle 
liikenteelle tarkoitettua tal yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

 2) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa;

 (Tieliikennelaki 1981/267 § 2)

  • Puolilainausmerkkejä voi käyttää merkitystä selittämässä.
Sanan lukea merkitys voi olla myös ’laskea’, kuten ilmauksessa lukea tiilenpäitä.

Ruotsin gumma merkitsee mm. ’eukkoa’.

(Yllä olevat esimerkit poimittu Kielitoimiston ohjepankista)
  • Lihavointia voi käyttää tieteellisessä tekstissä esimerkiksi silloin, jos haluaa nostaa tekstimassasta tarkastelun kohteeksi jonkin tietyn ilmaisun tai osion. Mikäli lisäät lihavointeja muualta lainattuihin sitaatteihin tai aineistoesimerkkeihin, muista mainita tästä esimerkiksi suluissa tai alaviitteessä (esim. lihavoinnit lisätty).
  • Sisennystä voi käyttää kolmea riviä pidemmissä lainauksissa. Huomaa, että tällöin ei välttämättä tarvita enää edes sitaattimerkkejä, koska jo pelkkä sisennys kertoo pitkästä lainauksesta.
  • Joskus tutkielman tai muun tieteellisen esityksen alussa saattaa olla miete, sitaatti tai muu aiheeseen virittävä ilmaus, joka halutaan erottaa visuaalisesti leipätekstistä. Tällaisessa tilanteessa tehokeinoja voi käyttää vapaammin, esim. käyttämällä sekä sisennystä, kursiivia että sitaattimerkkejä yhtä aikaa.
  • Yllä mainittujen lisäksi eri oppialoilla konventioita siitä, miten esim. lähdeluettelossa merkataan typografisin erikoistehostein erilaisia lähteitä.