Pilkku lauseiden rajalla

Jotta säännöt ymmärtäisi, on hyvä osata lauseenjäsennyksen perusteet: lauseen ja virkkeen ero, sivulausetyypit, rinnastus- ja alistuskonjunktiot. Voit kerrata ne esimerkiksi täältä.

Pää- ja sivulauseen välissä käytetään aina pilkkua.

Kannattaa miettiä, milloin suora sitaatti on tarpeen. (Kysyvä sivulause.)

Suoraa sitaattia voi käyttää, jos haluaa kyseenalaistaa toisessa tekstissä esitettyjä ajatuksia. (Konjunktiosivulause.)

Sitaattimerkein voi kehystää kokonaisten lauseiden lisäksi myös yksittäisiä ilmaisuja, joiden tyyli tai sanamuoto poikkeaa omasta sanontatavasta. (Relatiivisivulause.)

Joskus sivulause voi olla päälauseen sisällä tai kahden päälauseen välissä. Tällöin on tärkeää muistaa myös sivulauseen jäljessä tuleva pilkku.

Kirjoittaja, joka lainaa toisen esittämiä ajatuksia ilman asianmukaisia viitteitä, syyllistyy tieteelliseen vilppiin. (Relatiivisivulause päälauseen sisällä.)

Tutkija väittää, että tulokset ovat perusteltuja, mutta jättää huomiotta vastaesimerkit. (Konjunktiosivulause kahden päälauseen välissä. Päälauseita yhdistää rinnastuskonjunktio mutta.)

Kahden päälauseen välissä käytetään pilkkua silloin, jos lauseita yhdistää rinnastuskonjunktio ja lauseilla ei ole yhteisiä jäseniä.

Luennoitsija päätti pitää tauon, ja opiskelijat kiirehtivät kahvilaan.
Vrt.
Luennoitsija päätti pitää tauon ja kiirehti kahvilaan. 
(yhteinen lauseenjäsen: luennoitsija)
 
Kahvilassa luennoitsija piti taukoa ja opiskelijat kertasivat tietojaan. (yhteinen lauseenjäsen: kahvilassa)

HUOM! Jos lauseiden predikaatit ovat passiivimuotoisia tai taipuvat 1. tai 2. persoonassa, lauseilla ajatellaan olevan yhteinen subjekti, vaikka se näkyy vain verbin persoonataivutusmuodossa. Tällöin pätee siis sääntö, jonka mukaan pilkkua ei tule, koska virkkeen lauseilla on yhteinen lauseenjäsen.

Kahvilassa juteltiin ja sitten lähdettiin takaisin luentosaliin. 
Juttelin kahvilassa Villen kanssa ja lähdin sitten luennolle. 
Tule meidän kanssamme ensin kahville ja lähde vasta sitten luennolle!

Kahden sivulauseen välinen pilkun käyttö riippuu siitä, mikä on sivulauseiden keskinäinen suhde.

  • alisteinen lause erotetaan hallitsevasta pilkulla
Kannattaa muistaa, ettei kieli ole vain päällinen, joka lopuksi liimataan asioiden ylle.
  • rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla. Alla olevassa esimerkissä rinnastuksen voi tunnistaa siitä, että jälkimmäiseen sivulauseeseen voi kuvilla että-konjunktion, jolloin se täydentää samaa päälausetta (Kannattaa muistaa) kuin ensimmäinenkin sivulause.
Kannattaa muistaa, ettei tekstin kieltä voi irrottaa asiasisällöstä ja [että] tekstinhuolto on muutakin kuin pilkkuvirheiden korjailua.

Lisäohjeita

Pilkulla ei eroteta lauseenalkuisia lauseenvastikkeita eikä muita koko lausetta määrittäviä lauseenalkuisia määritteitä.

Saadakseen tukea väitteilleen tutkija voi viitata muihin samansuuntaisiin tutkimustuloksiin.

Referoidessaan toisen tutkijan esittämää tietoa kirjoittajan tulee kuitenkin säilyttää alkuperäisen tekstin varmuusaste.

HUOM! Pilkulla voi kuitenkin erottaa lauseen lopussa tai keskellä olevan irrallisen lisän:

Tutkija teki päätelmät aineiston perusteella, tutkittuaan sitä taustateoriansa valossa.

Lyhyitä päälauseita ei välttämättä tarvitse erottaa pilkulla.

Ajatus kulkee ja tekstiä syntyy.

Pilkulla ei voi korvata muita välimerkkejä.

Vahinkoa voi olla vaikea enää korjata jälkikäteen, särö yrityskuvassa jää pysyväksi. Vahinkoa voi olla vaikea enää korjata jälkikäteen: särö yrityskuvassa jää pysyväksi.

Voit tehdä pilkkutestejä täällä.

Takaisin asiasanaan pilkku.