Ukrainan sodan alettua julkiseen keskusteluun nousi Pietarissa sijaitseva trollitehdas , jossa tuotetaan vuorokauden ympäri Venäjän valtionhallintoa puolustavaa propagandaa. Tehdas suoltaa myös suomalaisten lehtien kommenttipalstoille ja sosiaalisen median kanaville sisältöä, jolle on luonteenomaista disinformatiivisuus, heikko argumentaatio ja aggressiivinen sävy. Trollit ovat usein tunnistettavia, mutta huomaammeko niitä retorisia keinoja, joiden avulla suomalaisessa mediassa rakennetaan uhkakuvaa Venäjästä? Continue reading “Venäjä, selvä turvallisuusuhka?”
Category: Kirjoitukset
Turvallisuuden kokemus, itseisarvoinen hyvä?
Kun yhteiskunnassa koetaan uhkaa tai turvattomuutta, esimerkiksi väkivaltaisen iskun jälkeen, pyritään lääkkeeksi lisäämään turvallisuutta. Turvallisuuspuhe täytti kouluampumisten järkyttämän Suomen ja terrori-iskujen ravisteleman Euroopan. Yhteiskunnallisella turvallisuudella voidaan tarkoittaa sekä ihmisten turvallisuuden kokemusten summaa että yhteiskuntien ominaisuutta, kun turvallisuutta uhkaavat riskit ovat arvioitu pieniksi. Sekä koettu turvallisuus että yhteiskunnan määreeksi liitetty turvallisuus perustuvat kuitenkin uskomusasenteeseen, joka voi osoittautua oikeaksi tai vääräksi.
Yhteiskunnan turvallisuus on myös turva-alan yrityksille iso bisnes. Mitä turvallisuuden kokemus tarkoittaa tavoiteltavana hyvänä? Voidaanko turvallisuuden vahvistamista pitää itseisarvoisena eli yhteiskuntien päämääränä? Continue reading “Turvallisuuden kokemus, itseisarvoinen hyvä?”
Huomio: Paastoaja pyrkii pääsemään pahasta
Todellako joku vielä nykyään tekee tuollaista?
Näin kysyi tuttava kuullessaan pääsiäispaastoa viettävistä luterilaisista. Jos kyse olisi ollut mehupaastosta, hän tuskin olisi yllättynyt. Sekä tuttavan ihmettely että hakukonekokeilu tukevat vaikutelmaani siitä, että paastolla viitataan usein hengellisen kilvoittelun sijaan vain vapaaehtoiseen, määräaikaiseen ravinnon yksinkertaistamiseen, jolla tavoitellaan terveydentilan kohenemista.
Pääsiäispaastostakin on kehitetty katsomusneutraali muunnelma. Marttojen, evankelilais-luterilaisen kirkon ja nuorisojärjestö Changemakerin järjestämän ekopaaston tarkoitus on vähentää ympäristön kuormitusta esimerkiksi ruokailutottumuksia muuttamalla. Ekopaastoa voi viettää limittäin pääsiäispaaston kanssa tai ilman hengellistä ulottuvuutta. Continue reading “Huomio: Paastoaja pyrkii pääsemään pahasta”
Kommentti: Auttaa voi myös eettisistä perusteista
Ylen toimittaja Anna Leppävuori haastatteli eri alojen asiantuntijoita juttuunsa ”Miksi ihminen auttaa toista”. Selittäviksi tekijöiksi haastatteluista oli valittu mm. evoluutio, ihmisen itsekkyys, maineen kohottaminen ja halua saada itselle hyvä mieli. Listasta puuttuivat auttamisen eettiset perusteet. Miksiköhän? Continue reading “Kommentti: Auttaa voi myös eettisistä perusteista”
Aivot ja arvosidonnaisuus
Mielenterveydenhäiriöt ovat arvosidonnaisia asioita, vaikka niihin liittyisikin poikkeamia aivoissa. Varsinainen päätös siitä, mikä on tervettä ja mikä sairasta ja mikä on kuntoutumisessa oleellista, tehdään arvosidonnaisesti. Arvosidonnaisuus ei ole ongelma, mutta se on syytä tiedostaa.
Suomessa on viime vuosikymmenten aikana siirrytty psykodynaamisesti suuntautuneesta psykiatriasta neurobiologiseen psykiatriaan, jossa yhä keskeisemmässä asemassa ovat mielenterveyden biologiset selitysmallit, neurobiologiset tutkimusmenetelmät ja biologiset hoitomuodot.
Toisinaan kuulee sanottavan, että mielenterveydenhäiriön olemassaolo on todistettu, kun aivoista on löydetty jokin häiriöön liittyvä poikkeama. Arvosidonnaisuutta on myös käytetty haukkumasanana: Psykiatrian on kuittailtu olevan epätieteellistä touhua, jossa voi olla diagnooseista ihan mitä mieltä lystää. Jotkut ovat toivoneet, että neurobiologisen suuntauksen myötä saadaan kehitettyä arvovapaata psykiatriaa. Continue reading “Aivot ja arvosidonnaisuus”
Huomio: Rasismia ei voi tolkusti hyväksyä
Presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien avajaisissa, että maahanmuuttoliikkeeseen liittyvä keskustelu on ollut lähinnä toisten haukkumista, ja nyt saisi viimein olla tolkun aika. Pari päivää aiemmin Niinistö oli jakanut Twitterissä kolumnin, jossa painotettiin, että kahden maahanmuuttokeskusteluun osallistuvan ääripään välissä on tolkun enemmistö. Puhe maahanmuuttokeskustelun ääripäistä omaksuttiin nopeasti poliittiseen keskusteluun, ja sama retoriikka kantoi Ylen A2-ohjelmaan asti. Continue reading “Huomio: Rasismia ei voi tolkusti hyväksyä”
Päivittelyä ja kauhistelua
Vanhoissa Suomi-filmeissä on joitakin vakiohahmoja. On kotipaikkakunnalle palannut maisteri ja elämän hänestä erkaannuttama nuoruudenrakastettu, kirkonkylän silmäätekeviä ja humoristisessa valossa esitettyjä isäntämiehiä. Taustalla häärää joukko ämmiä, joiden tehtävä on päivitellä maisterin mielipiteitä tai kylän nuorten naisten esiintymistä. Heidän rooliinsa kuuluu myös paisuttaa jostain pienestä havainnosta mehevä juoru, joka antaa mahdollisuuden kauhistellen ennustaa nurkan takana vääjäämättä odottavan moraalisen katastrofin tulo.
Juoruämmien ajatellaan kuuluvan menneeseen aikaan. Nykyään meillä on ammattimaiset toimittajat ja tutkijat, jotka kertovat luotettavasti ja nopeasti tapahtumista ja niiden taustoista. Kenenkään ei tarvitse elää kuulopuheiden varassa, kun jokainen voi ottaa monesta asiasta selvää itsekin. On helppo tarkistaa saamansa tiedot turvautumalla eri lähteisiin ja verrata niiden välittämää informaatiota keskenään.
Nussbaumin peruskyvykkyyksien listalle tarvitaan rakentavia vaihtoehtoja
Maailmankuulu yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum tunnetaan hyvin Suomessakin – itse asiassa niin hyvin, ettei häntä tarvinne täällä Sosiaalietiikka.fi:ssä juuri esitellä. Moni tuntee hänen ajattelustaan vähintään niin kutsutun kymmenen peruskyvykkyyden luettelon. Sen mukaan jokaisella ihmisillä on oikeus esimerkiksi elämää, terveyttä, ajattelua, tunteita, leikkiä, politiikkaa ja omistamista koskeviin kyvykkyyksiin.
Luettelon kaikista kohdista ei tosin taida olla kovin luontevaa puhua juuri kyvykkyyksinä (capabilities), kykyinä eikä toimintavalmiuksinakaan. Miksi pitäisimme esimerkiksi erityisen keskeisenä jonkun kykyä omistaa omaisuutta, jos hän ei kuitenkaan omista mitään? Entä miten kehittäisin kykyäni tai valmiuttani omistaa? Vai tarkoittaako kyseinen kyvykkyys myös oikeutta omistuksiin? Silti Nussbaumin listan katsotaan tarjoavan riittävän yhtenäisen ja myös oikeutetusti normittavan lähtökodan monen sosiaalieettisen kysymyksen tutkimiseen. Continue reading “Nussbaumin peruskyvykkyyksien listalle tarvitaan rakentavia vaihtoehtoja”
Helsingin yliopiston kolmivuotinen tutkimushankerahoitus sosiaalietiikalle
Helsingin yliopiston rehtori päätti 16.12.2015 tieteellisen neuvoston esityksestä myöntää 150.000 euroa sosiaalietiikan tutkimushankkeelle ”Responsible investment and the food industry – Socio-ethical reflections” vuosille 2016-2018. Hanke yhdistää taloustieteen, vastuullisen sijoittamisen tutkimuksen, sosiaalietiikan ja elintarviketieteiden näkökulmat toisiinsa uudenlaisella tavalla.
Continue reading “Helsingin yliopiston kolmivuotinen tutkimushankerahoitus sosiaalietiikalle”
Hyvässä elämässä suostuttava rajoihin
Voiko hyvää elämää rakentaa puhumalla sitä? Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) aktiivit kutsuivat torstaina 28.1. Oikokadun toimistoonsa vieraaksi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan saadakseen uusia näkökulmia siihen, millä ehdoilla hyvää elämää voisi rakentaa. Continue reading “Hyvässä elämässä suostuttava rajoihin”