Viime aikoina raiskaajille on vaadittu kovempia rangaistuksia. Vaatijat tahtovat, että raiskaaja joutuisi kärsimään vähintään yhtä paljon kuin raiskauksen uhrikin joutuu kärsimään. Vaatimuksen taustalla on lohduton, joskin mielestäni vääristynyt käsitys siitä, mitä on olla raiskattu nainen ja mitä on olla uhri.
Tieteen vaikuttavuus edellyttää luottamusta
Tieteellisen toiminnan pitäisi ihanteiden mukaan olla laadukasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tämä lienee niin tutkijoiden, koko tiedeyhteisön kuin yhteiskunnan tiedepoliittisten päättäjienkin toive. Mutta millaisin keinoin tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta pyritään lisäämään ja mitä siitä seuraa tutkimusetiikalle?
Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta eli tutkimuksen aikaan saamista muutoksista tiedeyhteisön ulkopuolisessa maailmassa eivät vielä kerro tutkimuksen laadun arvioinnissa käytetyt mittarit. Näitä ovat bibliometriset tiedot, kuten tutkimusjulkaisujen määrät ja niiden toisissa tutkimuksissa saamat viittaukset.
Vaikuttavuutta ei saada aikaan yksistään tiedeyhteisön tai tutkijoiden toiminnalla. Olennaista on, miten vaikuttamisen kohteet toimivat.
Continue reading “Tieteen vaikuttavuus edellyttää luottamusta”
Mallikouluväkivaltaa
Yhteisön paine ja terveyttä uhkaaviin valintoihin kannustaminen yhdistävät Mallikoulu-TV-ohjelmaa ja väkivallasta syytettyä uskonnollista yhteisöä. Mutta pienentääkö Mallikoulun avoin raadollisuus väkivallan riskiä?
Olen seurannut kuluneen kevään aikana Mallikoulu-tosi-TV-ohjelmaa. Siinä mallin urasta haaveilevat nuoret naiset asuvat mallitalossa ja harjoittelevat mallin tehtävissä tarvittavia taitoja. Kymmenen viikkoa kestävän kilpailun aikana yksi kerrallaan pudotetaan pois mallintyöhön liittyvän tehtävän perusteella.
Motiivini sarjan seuraamiseen ovat ainakin osittain olleet sosiaalieettiset ja ammatilliset. Minua on kiinnostanut, millaiselle vaikuttamiselle Mallikouluun osallistuvat nuoret naiset ovat alttiita. Olen myös pohtinut, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on Mallikoulu-konseptin ja sellaisen tiiviin uskonnollisen yhteisön toiminnan välillä, jota syytetään hengellisen väkivallan harjoittamisesta.
Listaan tähän blogikirjoitukseen hämmentyneitä ja tunnustelevia pohdintojani. Lähteinä olen käyttänyt vapaan muisteluni lisäksi internetistä löytyviä haastatteluja. Continue reading “Mallikouluväkivaltaa”
Osallistu intensiivikurssille elokuun lopussa
Aloita lukukausi reippaasti sosiaalietiikan intensiivikurssilla! Yhteistoimintaa ja sen etiikkaa tarkastellaan monen ihmisen keskinäisenä vastavuoroisuutena.
Mikä: Monenkeskeinen vastavuoroisuus – yhteistoiminnan etiikka, 2 -3 op. Sosiaalietiikan pääainekurssi TES335.
Milloin: Intensiivijaksolla ma 24.8. – pe 28.8.2015 klo 8-12
Kenelle: Erityisesti sosiaalietiikan pääaine- ja jatko-opiskelijoille
Miksi: Koska toisten kanssa toimiminen on innostavaa ja joskus monimutkaista! Continue reading “Osallistu intensiivikurssille elokuun lopussa”
Mistä tunnistaa epäeettinen sijoittaja?
Viime aikoina on pohdittu, miten Suomi pääsee eteenpäin vaikeissa talousnäkymissä. Samaan aikaan on maailmalla ja meilläkin keskusteltu siitä, miten taloutta voitaisiin ohjata paremmin myös moraalisessa mielessä. Tärkeintä ei pitäisi olla vain sijoitukselle saatava tuotto, vaan millaisia vaikutuksia sijoituksella on ja millä tavoin sijoittajat toimivat rahoitusmarkkinoilla.
Viitaten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jossa etenkin islantilaiset sijoittajat niittivät huonoa mainetta toiminnallaan, Helsingin Sanomat uutisoi, että ”Islannin tuhoaja tekee taas diilejä”. Islannissa koko talouskriisin symboliksi ja Suomessakin useissa yrityksissä (mm. Elisa ja Amer) aikaan vaikuttajaksi sijoitustensa kautta noussut investori Thor Björgólfsson on taas alkanut harjoittaa sijoitustoimintaa. Artikkelissa todetaan, ettei ole mahdollista sanoa onko Thor ”hyvis vai pahis”, mutta että ”[h]än on tyypillinen häikäilemätön sijoittaja, joka käyttää mahdollisuudet hyväkseen, eikä hidasta vauhtia pohtiakseen moraalikysymyksiä”.
Pitäisikö sitten sijoittajien pohtia moraalikysymyksiä laajemminkin, on oikeastaan Thor Björgólfssonin toiminnasta riippumaton kysymys. Myös piensijoittaja voi olla epäeettinen. Continue reading “Mistä tunnistaa epäeettinen sijoittaja?”
Iltamissa 18.5. puhutaan pappeudesta
Tällä kertaa iltamien aiheena on pappeus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Mitä pappeudesta voidaan sanoa sosiaalietiikan näkökulmasta ja sosiaalietiikan käsitevälineiden avulla? Millaista (yhteis)toimintaa pappeus on? Mihin pappi pyrkii ja miten?
Yhä parempaa hengellistä hoitoa?
Sairaalasielunhoidolla on perusteltu paikka sairaaloissa. Ensinnäkin, hengellinen hoito on osa potilaan kokonaisvaltaista hyvää hoitoa. Esimerkiksi STM:n saattohoidon suosituksissa (s. 31) on erikseen mainittu potilaan oikeus henkisiin, hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiin ja toiveisiin sekä omaisten oikeus hengelliseen tukeen.
Mari Stenlundille väitöskirjapalkinto
TT Mari Stenlundille myönnettiin eilen keskiviikkona 22. huhtikuuta Helsingin yliopiston rahastojen juhlassa väitöskirjapalkinto psykoottisen henkilön uskonnonvapautta tarkastelevasta väitöskirjastaan.
Perusteluissa ylistetään Stenlundin tutkijankykyjä:
”Stenlund on paitsi erittäin taitava teoreetikko myös sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen pyrkivä rohkea uudistaja, joka työssään on kyennyt yhdistämään teoreettisen moraalifilosofian ja soveltavan etiikan.”
ja tutkimuksen monitieteisyyttä ja eettistä merkitystä:
”Stenlundin väitöskirja on tärkeä puheenvuoro ihmisoikeusajatteluun, mutta siinä otetaan myös kiinnostavalla tavalla kantaa psykoosin luonteesta käytävään filosofiseen keskusteluun.”
mutta myös käsiteanalyyttista lähestymistapaa:
”Stenlundin tapa käyttää käsitteellisiä analyysivälineitä kehittää ja laajentaa perinteistä filosofista käsiteanalyysimenetelmää niin, että hän kykenee tutkimuksessaan tarkastelemaan filosofisesti kiinnostavien teoreettisen kysymysten lisäksi myös polttavia sosiaalisia ongelmia. Hänen lähestymistapaansa voitaisiinkin kutsua sosiaalibioetiikaksi.”
Kärsimyksestä osaton
Dalit-teologiassa osoitetaan, miten kastijärjestelmä tekee kastittomista daliteista ei-ihmisiä. Samalla on vaara, että heidän kärsimyksensä pyhitetään, mikä voi marginalisoida daliteja entisestään. Voiko dalitien kärsimystä ymmärtää tai siitä puhua muut kuin dalitit itse? Continue reading “Kärsimyksestä osaton”
Vaikuttaako vaalivideon argumentaatio?
Voiko äänestäjän saada liittymään eduskuntavaaliehdokkaan leiriin
antamalla vastustajien perustella, miksi ehdokasta ei kannata äänestää? Viimeisellä viikolla ennen eduskuntavaaleja tätä koetti Vasemmistoliiton ehdokas Anna Kontula. Hänen Youtube-kanavallaan julkaistiin tiistaina 14.4.2015 video ”En äänestä Anna Kontulaa”.
Yleensä vaalikampanjoinnin tavoitteena on vaikuttaa ihmisten äänetyskäyttäytymiseen. Kampanjoinnin keinot vaihtelevat, mutta niin kutsuttua lokakampanjointia ei juuri näy. Ehdokkaat ja puolueiden viestintätoimijat pyrkivät vakuuttamaan äänestäjän puolustamiensa näkökantojen paremmuudesta. Kontulan videolla vaikutetaan epäsuorasti. Siinä hyödynnetään eri mieltä olevien heikkoja argumentteja.