Tag: Faculty of Law

Posted on

Vaihtokertomus, Edinburghin yliopistossa, Skottlanti, Lukuvuosi 2018-2019

Oikeutieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtoon hakeminen tuntui loputtoman pitkältä prosessilta, mutta oikeasti se meni hyvin sujuvasti vaihe kerrallaan ja selkeiden ohjeiden mukaan. Edinburghin yliopistossa vaihto-oppilaiden palvelut olivat koko ajan saman toimiston vastuulla ja henkilökunta oli ystävällistä. Ennen lähtöä piti muun muassa lähettää kuva opiskelijakorttia varten, mutta kaikista saapumista edeltävistä toimista sai helposti tiedon yliopiston nettisivuilta. Kurssivalinnat tehtiin etukäteen, mutta ensimmäisten viikkojen aikana niitä sai muuttaa, mistä olikin hyötyä, sillä kurssien aikataulutus ja muu soveltuvuus ei aina käynyt ihan selville ennen lukuvuoden alkua. Koska olin koko vuoden, sain tammikuussa vaihtaa vielä keväälle valitsemani kurssit. Saavuin Edinburghiin etukäteen suositeltuna ajankohtana, eli paikallista fuksiviikkoa edeltävänä viikonloppuna. Britteihin ei tarvinnut vuonna 2018 tehdä EU:n takia mitään maahantulon mahdollistavia byrokraattisia manööverejä, mutta tilanne voi olla jatkossa erilainen.

Ensimmäisinä viikkoina täytyi hoitaa joitakin byrokraattisia asioita kuten ilmoittautua terveydenhuollon piiriin, mutta yliopisto antoi hyvän to do -listan, jota noudattamalla selvisi pitkälle. Opiskelijat pääsivät julkisen terveydenhuollon piiriin, mutta en itse tarvinnut lääkäriä, niin en tiedä miten se olisi tarkemmin toiminut.

Jokaiselle opiskelijalle vaihtarit mukaan lukien oli myös osoitettu vastuuopettaja, jonka kanssa tavattiin vähintään kerran lukukaudessa. Häneen olisi voinut olla yhteydessä tarvittaessa enemmänkin.

Asuminen

Euroopasta tulleille vaihto-opiskelijoille oli taattu majoitus yliopiston asuntolassa, jos niin halusi. Saapuessani asuntolaan, siellä oli kaikki valmiina. Sain saman tien esimerkiksi opiskelijakorttini, joka toimi sekä kirjastokorttina että avaimena yliopiston rakennuksiin. Asuntola oli uusi ja siisti (vaikkakaan ei kovin kauaa, sillä kämppäkaverini olivat hyvin sottaista väkeä), mutta varmasti kalliimpi kuin jotkut muut vaihtoehdot. Jaoin soluasunnon 9 muun ihmisen kanssa, mutta meillä kaikilla oli omat huoneet kylpyhuoneineen. Yhteinen keittiö toimi sosiaalisena kohtauspaikkana, mutta sen pitäminen siistinä oli mahdotonta. Yliopiston asuntoloihin majoittuvia ehkä kiinnostaa, että niissä majoittuvat siis lähinnä uudet opiskelijat, jotka ovat noin 18-vuotiaita sekä vaihto-oppilaat. Suomalaiset vaihtarit ovat helposti vanhemmasta päästä myös vaihto-oppilaissa. Onneksi yliopistossa kaikki ovat tavallaan samalla viivalla iästä huolimatta, mutta joitain kanssa-asujien nuoruus voi häiritä.

Vaikka ei saisikaan yliopiston majoitusta, ei kannata huolestua turhaan. Moni kavereistani oli löytänyt kohtuuhintaista asumista yksityisiltä markkinoilta, kämppäkavereiden kanssa tai ilman. Edinburgh on kohtuullisen tiivis kaupunki, joten tuskin kovin kauas yliopistolta joutuu asumaan. Ja vaikka joutuisi, niin bussit toimivat. Useimmat kuitenkin selviävät kävelemällä. Yliopiston keskustakampus on hajautunut kaupungin keskustaan samalla tavalla kuin Helsingin yliopisto.

Opiskelu ja opetus

Kurssit Edinburghin yliopistossa kestivät ainakin minulla aina joko yhden lukukauden tai koko vuoden. Helsingin oikismeininkiin (eli yksi kurssi kerrallaan ja tentti noin 1,5 kuukauden välein) tottuneelle rytmi oli oudon rento. Kursseja oli aina muutama kerrallaan ja ne edellyttivät lähes aina valmistautumista. 1.-2. vuoden kurssit olivat massakursseja, joihin sisältyi aina säännöllisesti kokoontuva ryhmäosuus ja 3.-4. vuoden Honours-kurssit taas noin 20 hengen kursseja, joissa luennoilla osallistuminen vaikutti usein arvosteluun. Arvosteluperusteet avattiin aina selkeästi. Tutkinto-opiskelijat tuntuivat näkevän opintojen eteen aivan valtavasti vaivaa ja kirjastot olivat koeviikoilla auki kellon ympäri. (Kerran eräs kämppäkavereistani tuli kirjastosta kotiin aamuneljältä, kun minä ja eräs toinen kämppikseni söimme baari-illan jälkeistä roskaruokaa yhteisessä keittiössämme.) Silti mielestäni edes Honours-kurssit eivät olleet sen vaikeampia kuin Suomessakaan. Hyvien arvosanojen saaminen toki vaati vaivannäköä, mutta jos haluaa vain päästä läpi, ei se ollut mitenkään mahdotonta pienemmälläkin panostuksella. Brittien arvosteluasteikko ei vastaa suomalaista, joten hyväksilukuvaiheessa kotimaisessa todistuksessa lukee vain hyväksytty tai hylätty. Kokeet pidettiin lukukauden lopussa ja niissä oli ihan ylioppilaskokeiden kaltaista stressinkatkuista massatunnelmaa.

Opetus loppuu hyvissä ajoin ennen kokeita, joten kertaamiselle (tai alusta asti opiskelemiselle, jos lukukauden aikana on ollut muuta kiirettä) jää reilusti aikaa. Koepäivät muuten julkaistaan aina vasta lukukauden loppupuolella, mikä saattaa ärsyttää niitä, jotka haluaisivat ostaa lentolippunsa kotiin ajoissa.

Opetus oli mielestäni korkeatasoista, vahvasti pienempiin ryhmiin tukeutuvaa, kuten edellä mainittiin. Edinburghin yliopisto on yksi maailman top 20 -yliopistoja, joten siltä saakin odottaa jonkin verran. Opiskelijat ovat kunnianhimoisia ja ahkeria, joten jos ei halua näyttää aivan saamattomalta heidän rinnallaan, kannattaa tunneille tulla oikeasti valmistautuneena. Jos opiskelee ennen luentoja pyydetyt sivut ja tekee mahdolliset tehtävät, on kokeeseenkin valmistautuminen helppoa. Myös hallinnon puolella halutaan pitää opiskelijasta huolta, esimerkkinä alussa mainitsemani henkilökohtainen vastuuopettaja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • Opiskelin Edinburgh Law Schoolissa ja ainakaan siellä ei ollut juuri mitään ryhmäytymisohjelmaa tai tuutorointia, jonka kautta olisi tavannut ihmisiä. Sosiaalinen elämä saattoi muodostua asuntolan kautta, jossa järjestettiin lähes päivittäin jotain ohjelmaa tai sitten omatoimisesti kavereita etsimällä. Facebookkiin oli perustettu ryhmä sinä lukuvuonna saapuneille vaihtareille ja kansainvälisille opiskelijoille, josta ihmiset pääasiassa tuntuivat löytävän toisiaan. Omatkin vaihtarikaveriporukkani lähtivät siitä, että ihmiset sopivat tapaamisesta kyseisessä ryhmässä.
  • Omatoimisen ryhmäytymisen jälkeen opiskelijaelämästä pystyi nauttimaan monenlaisissa merkeissä. Yliopiston opiskelijakunnalla oli valtava määrä erilaisia kerhoja omistettuna kaikille mahdollisille harrastuksille Harry Potterista viskinmaisteluun ja tankotanssista teatteriin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kaikkea!
  • Suurin suositukseni koskee kuitenkin vaihto-opiskelijoiden kerhon järjestämiä matkoja ympäri Skotlantia. Ne ovat kohtuuhintaisia ja erittäin kätevä tapa nähdä Skotlannin hienoimpia maisemia ja kuuluisimpia nähtävyyksiä.
  • Vapaa-ajalla kannattaa tutustua myös itse Edinburghiin, joka on todella kaunis kaupunki. Se on suunnilleen Helsingin kokoinen ja hyvin turvallinen. Edinburghissa on ihan vilkas yöelämä ja paljon vilskettä, mutta jos kaipaa vielä lisää vipinää, kannattaa käydä noin tunnin junamatkan päässä Glasgow’ssa, jossa on vähän enemmän suuren kaupungin tuntua.
  • Yliopistolla ei ole suomalaistyyppistä opiskeluruokailua. Kirjastojen kahviloista saa kuitenkin kohtuuhintaisia lounasannoksia ja leipiä.
Edinburghin yliopiston Old College
Edinburghin yliopiston Old College
Posted on

Vaihtokertomus, Israel, Tel Aviv University, syksy 2018

Ennen lähtöä

Tel Avivin yliopistoon hakeminen tapahtuu normaalin vaihtohaun kautta ja haku on kaikille Helsingin yliopiston tiedekunnille yhteinen. Ns. ensimmäisen hakuvaiheen jälkeen sain meilitse ohjeet, miten hakea Tel Avivin yliopiston sisällä vielä erikseen tiettyyn tiedekuntaan. Tämä prosessi oli melko epämääräinen, eikä kohdeyliopiston henkilökuntakaan tuntunut täysin tietävän, miten prosessi toimii. Hakuvaihe edellytti lisäksi paljon erilaista dokumentaatiota. Näiden täyttämiseen sain kuitenkin aina tarvittaessa apua sekä Helsingin että Tel Avivin yliopiston vaihtokoordinaattoreilta. Tietoa tiedekuntaan hyväksymisestä tuli odottaa melko pitkään, mutta ottaen huomioon, että syyslukukausi Tel Avivissa alkaa vasta lokakuussa, jäi lähtövalmistautumiseen riittävästi aikaa.

Ennen lähtöä tulee tarkistaa, että oma passi on voimassa vielä 6 kuukautta Suomeen palaamisen jälkeen. Lisäksi muutto Israeliin edellyttää viisumin hankkimista, mikä onnistuu Israelin suurlähetystössä Helsingissä. Jos vaihtoajanjakso osuu syksylle, kannattaa viisuminhaussa huomioida suurlähetystön kesäloma-aika elokuun tienoilla. Viisumin ehtii saada hyvissä ajoin vielä syyskuussa, mutta suosittelen olemaan yhteydessä suurlähetystöön jo loppukesästä.

Ennen lähtöä tuli tutustua yliopiston kurssitarjontaan ja tehdä alustavat kurssivalinnat tarjonnan perusteella. Näistä ei kannata ottaa painetta, sillä kursseja pystyi helposti vielä muuttamaan paikan päällä. Kursseja jouduttiin valitettavasti myös perumaan jo lukukauden alettua.

Asunnon etsiminen, saati saaminen osoittautui haastavaksi ennen lähtöä. Tämän vuoksi lensin Tel Aviviin viikko ennen yliopiston orientaatiopäivää, jotta ehdin etsiä asuntoja paikan päällä. Muutama ystäväni asuu Tel Avivissa, joten sain asua ensimmäisen viikon heidän luonaan. Korkean hintatason vuoksi suosittelen varaamaan alkajaisiksi vuoteen esimerkiksi hostellista.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ennen lähtöä kannattaa valmistautua siihen, että Israel on erityisesti turvallisuustoimissaan hyvin erilainen valtio kuin Suomi. Tästä johtuen esimerkiksi turva- ja passi-/ viisumitarkastukset lentokentillä ovat äärimmäisen pitkiä ja perusteellisia. Varaa siis aina tuplasti aikaa näitä varten ja pidä etenkin lentokentällä tarvittava dokumentaatio mukana (passin ja viisumin lisäksi esimerkiksi dokumentaatio vaihtoyliopistoon hyväksymisestä ja mahdolliset asumistiedot).

Yliopiston järjestämässä orientaatiotapaamisessa käydään opiskeluun ja kampukseen liittyvä perusinfo läpi, joten suosittelen menemään paikalle. Ekalla viikolla kampuksella on myös erilaisia ruokakojuja ja muita infopisteitä, joista voi hakea itselleen esimerkiksi bussikortin.

Asuminen

Tel Avivin yliopisto ei virallisesti tarjoa vaihtareille asuntoja, vaan jokaisen tulee etsiä asunto itsenäisesti. Pari vaihtokaveriani onnistuivat saamaan asunnon kampukselta. Kampus sijaitsee kuitenkin yli 30min bussimatkan päässä Tel Avivin keskustasta, minkä vuoksi itse etsisin asuntoa lähempää keskustaa ja rantaa.

Hintataso Tel Avivissa on korkeampi kuin Suomessa ja jopa yhteisasumisesta voikin joutua maksamaan yli 1000 euroa. Löysin asuntoni facebook ryhmien kautta, joissa paikalliset tarjoavat asuntojaan lyhyt- tai pitkäaikaisesti vuokralle kohtuulliseen hintaan. Näissä haasteeksi osoittautui Israelin kansalaisuuden puuttuminen, mikä omalla kohdalla edellytti sitä, että Tel Avivissa vakituisesti asuva ystäväni antoi vuokranantajalleni vuokranmaksuni takeeksi omat henkilötietonsa.

Moni vaihtokaveri löysi asuntonsa airbnb:n kautta, mutta näiden hinnat jopa monen hengen kimppakämpissä nousivat yli tuhanteen euroon kuussa. Kannattaakin siis varautua maksamaan asumisesta enemmän kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Tel Avivin oikis tarjosi melko rajallisen määrän englanninkielellä opetettuja oikiksen kursseja, minkä vuoksi kaikki oikisvaihtarit olivatkin lähes tulkoon aina samoilla kursseilla. Loput kurssilaisista olivat paikallisia opiskelijoita. Kurssikoot ovat pienempiä kuin mihin olin Helsingin yliopistolla tottunut. Opetus on luentomuotoista, mutta jonkin verran interaktiivisempaa kuin Suomessa.

Ennen lähtöä tehtyihin alustaviin kurssivalintoihin tuli paljon muutoksia paikan päällä, ja ainakin omat ”suosikkikurssit” jouduttiin perumaan. Lukukausi on jaettu kahteen jaksoon, joiden päätteeksi on tenttiviikko. Osa tenteistä oli luokassa suoritettavia essee- tai monivalintatenttejä ja osa etänä suoritettavia kotitenttejä. Tenttiarvostelu oli muistaakseni asteikolla 1-5 ja luokassa suoritettava tentti oli mahdollista uusia ainakin kerran. Tenttimateriaalina toimi pääosin omat luentomuistiinpanot, minkä vuoksi läsnäolo luennoilla on suositeltavaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida, että osa vaihtareista (erityisesti kanadalaiset) ovat vaihdossa vain ensimmäisen jakson.

Kampuksella on kirjasto, jossa voi opiskella tai tarvittaessa esimerkiksi tulostaa asiakirjoja. Joissain tenteissä oli sallittua ottaa opiskelumateriaalia painetussa muodossa mukaan, minkä vuoksi tulostaminen saattaa olla tarpeellista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Israeliin lähtiessä on hyvä ymmärtää juutalaisuuteen kuuluvat erilaiset pyhät, jotka vaikuttavat normaaliin arkeen. Näistä mainitakseni esimerkiksi Yom Kippur -juhla pysäyttää hetkellisesti koko maan. Viikko Israelissa alkaa sunnuntaista, jolloin perjantai on suurimmalla osalla jo vapaa päivä. Perjantai-illalla alkaa sapatin vietto, joka jatkuu kunnes aurinko laskee lauantaina. Suunnitellessa esimerkiksi viikonloppureissuja on hyvä tiedostaa, että suurin osa ravintoloista ja kaupoista on koko sapatin ajan kiinni, eikä julkinen liikenne kulje.

Ravintola- ja yöelämä on Tel Avivissa hyvin vilkasta, mikä näkyy kadunvarsiravintoloiden kuhinana jokaisena viikonpäivänä. Vaikka hintataso onkin hieman korkea, suosittelen ottamaan kaiken irti erityisesti kahviloista ja ravintoloista, sillä etenkin ruoka Tel Avivissa on äärimmäisen herkullista.

Pankkikortit toimivat Tel Avivissa hyvin, mutta esimerkiksi bussissa maksaminen onnistui vain bussikortilla tai käteisellä. Myös Tel Avivin ulkopuolelle mentäessä käteinen voi edelleen joissain paikoissa olla ainut mahdollinen maksuväline. Pankkikorteista suosittelisin hankkimaan Revolut-pankkikortin, jolla korttimaksut onnistuvat edullisilla valuuttakursseilla.

Ruokakaupoissa suurin osa myytävistä elintarvikkeista on varustettu vain hepreankielisillä pakkausmerkinnöillä, minkä vuoksi Google Translate -sovelluksen kuvan avulla kääntäminen osoittautui ainoaksi tavaksi ostaa juoksevan juuston sijasta jogurttia. Tälle sovellukselle iso suositus, ellei hepreankieli ole hallussa jo ennen lähtöä.

Monia varmasti mietityttää Israelin turvallisuustilanne, mikä onkin hyvä tiedostaa ennen lähtöä. Koin Tel Avivin todella turvalliseksi ja esimerkiksi yöllä yksin liikkuminen kadulla oli mielestäni miellyttävämpää kuin Helsingissä. Asuin Tel Avivissa 4 kuukautta, jonka aikana kaupungin turvallisuustilanne nousi puheenaiheeksi kerran. Tämä johtui Gazan ja Israelin välillä ammutuista raketeista. Tel Aviviin tähdätyt raketit saatiin onnistuneesti hajotettua ennen niiden osumista kohteeseen. Tämä kuulostaa suomalaisen korvaan hurjalta ja käsittämättömältä. Paikan päällä tilanteeseen on kuitenkin vaikea suhtautua pelolla, sillä tällaisella tiedolla ei tunnu olevan vaikutusta paikallisiin. Israelin ja erityisesti Tel Avivin turvallisuusjärjestelmä on ensiluokkainen, enkä kertaakaan kokenut oloani turvattomaksi tai uhatuksi. Vaikka maan poliittinen tilanne onkin epävakaa, en jättäisi lähtemättä Tel Avivin tarjoamaan värikkääseen kulttuurikokemukseen, jossa yhdistyvät niin lämpö, pitkät ja surffia puskevat rannat kuin äärimmäiset ruokakokemukset ja uskontoon liittyvät traditiot.

Posted on

Vaihtokertomus Bolognan yliopisto, syyslukukausi 2018

Oikeutieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Alkuun helpottavat sanat: vaihtoon lähtöä ei ole syytä stressata! Ja tämä pitää täysin paikkansa, vaikka seuraavissa kappaleissa esitetyistä vinkeistä saattaa päällimmäiseksi tunteeksi jäädä jännitys. Hoida ennen lähtöä kuitenkin hyvissä ajoin kuntoon kolme asiaa:

  • Asunto
  • Alustava opintosuunnitelma
  • Lennot

Näillä pääset hyvin alkuun ja helpotat kuitenkin väistämättä piilevää vaihtostressiä huomattavasti.

Pidä myös huoli, että mukanasi on passin lisäksi passikopio, eurooppalainen sairaanhoitokortti ja huolehdi myös vakuutuksesi kuntoon, jotta se varmasti kattaa usean kuukauden oleskelun.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratian kanssa on syytä olla tarkkana. Mitään hätää ei kuitenkaan ole, jos toimitat kaikki vaaditut asiakirjat oikeassa aikataulussa. Erityisen tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että ilmoitat kaikki valitsemasi kurssit oikein opintosuunnitelmassasi ja tiedotat mahdollisista muutoksista ripeästi oikealla lomakkeella. Mikäli et päivitä kurssivalintojasi virallisella lomakkeella, on mahdollista, että kurssisuoritusten kanssa tulee mutkia matkaan etkä välttämättä saa niistä opintosuoritusmerkintää, jos lukukausi on edennyt liian pitkälle.

Ensimmäisten päivien aikana tulee sinun rekisteröityä yliopiston opiskelijaksi. Rekisteröinti tapahtuu vuoronumerolla jonottamalla. Rekisteröintiä varten kannattaa varata aikaa ja evästä, sillä jono saattaa olla usean tunnin mittainen. Vaikka odotus kuulostaakin puuduttavalta, on se erinomainen keino tutustua muihin vaihto-opiskelijoihin.

Italiassa tulet todennäköisesti tarvitsemaan myös codice fiscalen eli veronumeron, jonka tosiasiassa pitäisi tulla rekisteröidyksi kohdeyliopiston toimesta, mutta joka hyvin usein saattaa kuitenkin syystä tai toisesta jäädä rekisteröimättä. Veronumero edellytetään esimerkiksi vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen, mikäli vuokranantaja ei harjoita pimeää vuokraustoimintaa esimerkiksi ottamalla omistamansa asunnon vierashuoneeseen pitkäaikaisemman vuokralaisen. Mikäli veronumeron kanssa tulee ongelmia, on tämän osalta helppo kääntyä kenen tahansa – esimerkiksi kohdeyliopiston student exchange deskin työntekijän taikka oman vuokranantajan – puoleen.

Asuminen

Asuminen Bolognassa on kallista. Hinnat vuokramarkkinoilla kyetään pitämään melko matalasta palkkatasosta huolimatta korkealla, juurikin runsaan vaihto-opiskelijoiden massan johdosta. Ehdottomasti tärkein vinkki, joka kannattaa napata muistiin oman vaihtokokemuksensa helpottamiseksi, on asunnon hankkiminen ajoissa. Tehokkaita kanavia asunnon löytämiseksi ovat muun muassa Facebook ryhmät ja Airbnb, jonka kautta myös pitkäaikaisempi vuokraaminen on mahdollista. Tämän lisäksi on olemassa useita eri verkkosivustoja, joiden kautta asuntoja pystyy etsimään. Ei ole myöskään huono idea ottaa yhteyttä paikalliseen vuokranvälitysfirmaan.

Omalta osaltani asunnon löytäminen tapahtui juurikin Airbnb:n kautta. Päätimme yhdessä samasta tiedekunnasta Bolognaan lähtevän opiskelututtuni kanssa vuokrata yhteisen asunnon, sillä yksiön löytäminen Bolognasta lienee pienoinen ihme. Kannattaakin udella omasta tuttavapiiristä, olisiko Suomesta muitakin Bolognaan lähtijöitä. Mikäli tuttuja ei tahdo löytyä, ei kannata huolestua – useat vieraan ihmisen kanssa asunnon jakamaan päätyneet vaihtokaverini olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja nauttivat kämppiselämästä hyvinkin paljon.

Opiskelu ja opetus

Bolognan yliopisto on tunnettu perinteikkyydestään. Tämä näkyy myös opetuksessa ja perinteiset massaluennot olivat ainakin oman vaihtokokemukseni ydin. Osalla kursseista oli suoritettavana myös ryhmätöitä, mutta enimmäkseen kurssisuorituksen sai sekä läsnäolon että tentin taikka kirjallisen työn suoritettuaan.

Lähtökohtaisesti kurssit on tarkoituksena valita jo ennen lukukauden alkua – esimerkiksi syyslukukautena kurssivalintojen pyörittely ja opintosuunnitelman tekeminen osuvat kesäkuukausille. Ei kuitenkaan kannata huolestua, mikäli kurssien valinta tuntuu ylitsepääsemättömän sekavalta tai mikäli yliopiston verkkosivujen perusteella itselleen sopivien kurssien valitseminen ei tunnu luonnistuvan. Kursseja on nimittäin mahdollista – ja joskus jopa suositeltavaa – muuttaa vielä lukukauden alun jälkeenkin. Moni kanssani samaan aikaan vaihtokokemuksen aloittavista kanssaopiskelijoista osallistuikin ensimmäisen viikon aikana lähestulkoon kaikkien kurssien ensimmäisille opetuskerroille. Näin kurssien sisällöistä sai jokseenkin kohtuullisen kuvan ja vaadittava työmäärä selkiytyi.

Kurssit vaihtelevat varmasti suuresti tiedekunnittain, ja jopa tiedekuntien eri kurssien välillä on isoja eroavaisuuksia muun muassa opetuksen laadussa ja kurssien edellyttämissä työmäärissä. Omalta osaltani kävin läpi niin läsnäolopakolliset kuin vapaamman läsnäoloseurannan alla olevat kurssit sekä kurssit, jotka olivat työtaakaltaan hyvinkin kevyitä ja taas toisaalta kurssit, joiden johdosta kirjastossa istuttiin välillä jopa yömyöhään. Kirjallisten tenttien ohella Bolognan yliopistossa ovat käytössä myös suulliset tentit, joissa kurssin professori tai hänen opetusavustajansa esittää kysymyksen, johon on vastattava suullisesti. Suullisia tenttejä ei kannata stressata liikaa, mutta on hyvä tiedostaa, että joillain kursseilla muut opiskelijat istuvat tentin aikana yleisössä. Mikäli siis kärsii suuresta esiintymisjännityksestä, kannattaa tämä pitää mielessä.

Kurssien arvostelu oli verrattain rentoa eikä kurssien suorittaminen hyvin arvosanoin ollut mitenkään turhan haastavaa. Ei kuitenkaan kannata liiakseen lohduttautua helpolla läpipääsyllä, vaan suotavaa on käyttää opiskelua varten riittävästi työtunteja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Bologna kaupunkina hurmaa ronskiudellaan ja erilaisuudellaan. Kyse on opiskelijakaupungista, jonka illoista ei menoa ja tapahtumaa puutu. Vaikkakin opiskelijajärjestöjen järjestämiä juhlia tuntuu olevan joitakin muita vaihtokohteita vähemmän, pitävät vaihtarit itse hyvin huolta omasta ryhmäytymisestään ja illanviettojen järjestämisestä. Kannattaa siis rohkeasti tutustua muihin! Ulkona käydessään on kuitenkin hyvä pitää huolta tavaroistaan ja kaduilla liikkuessa kannattaa olla tietoinen, ettei pidä arvotavaroita taskussa. Mitään sen suurempaa turvattomuuden tunnetta ei kuitenkaan ole Bolognassa syytä kokea.

Ulkona syöminen on Bolognassa edullista ja todellakin kannattavaa. Paikallinen ragu on ehdottomasti pakko kokea ja sitä sekä muita italialaisia ruokia on syytä vaalia, sillä niitä jää kaipaamaan vaihdosta palattuaan. Ulkona syöminen on lounasaikaan niin edullista, ettei opiskelijaruokalassa käyminen tule välttämättä lainkaan eteen vaihtokokemuksen aikana. Kannattaa ehdottomasti käydä myös perinteisillä aperitivoilla, joiden jälkeen voikin siirtyä täydellä vatsalla kotiin tai jatkamaan illanviettoa paikallisiin kuppiloihin.

Viimeisenä vinkkinä – muista reissata! Italia ja Eurooppa ovat täynnä kauniita paikkoja ja Bolognasta on erinomaiset yhteydet ympäriinsä niin junalla, bussilla kuin lentokoneellakin. Hyvä sijainti kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja vaihtarikavereiden kanssa reissatessa tulee luotua ikimuistoisia muistoja ja kokemuksia.

Posted on

Glasgow University, kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin 5 kuukautta Glasgow’n yliopistossa vaihto-oppilaana, enkä voisi olla tyytyväisempi vaihtokohteeseeni. 5 kuukautta meni nopeasti ja Skotlanti tuli tutuksi. Glasgow on äänestetty Iso-Britannian ystävällisimmäksi kaupungiksi ja kaupungin motto – people make Glasgow pitää paikkansa. Ihmiset pysähtyvät juttelemaan kaduilla ja ovat aina valmiina auttamaan.

Opiskelu

Alkubyrokratia hoitui yliopistolla nopeasti ja jo heti ensimmäisenä päivänä sain opiskelijakortin matkaani. Opiskelijakortti toimi kätevästi niin koulun ravintolassa, kirjaston pääsykorttina kuin salikorttinakin. Suomessa tekemäni suunnitelma opiskeltavista kursseista ei toteutunut sellaisenaan ja jouduinkin miettimään kurssivalintojani uusiksi. Uusien kurssivalintojen myötä opiskeluarkeen pääsi kiinni nopeasti. Oikeustieteen opiskelu Glasgow’n yliopistolla eroaa opiskelusta Helsingin yliopistossa monella tavalla. Common law –oikeuden vuoksi tenteissä on paljon ulkoa muistettavia oikeustapauksia. Tenttien lisäksi kursseilla kirjoitetaan esseitä, osallistutaan pienryhmäopetuksiin ja valmistaudutaan oikeustapauskilpailuja varten. Kevään lopuksi on tenttiviikko, jolloin kirjastokin on auki ympäri vuorokauden.

Vapaa-aika

Glasgow’n yliopistolla ei ole luistelulle omaa kerhoa, joten harrastukseni sai jäädä Suomeen odottamaan. Glasgow’n yliopiston urheilukerhoissa voi kuitenkin harrastaa monenlaista muuta urheilua kuten sukellusta, vesilautailua, purjehdusta, laskettelua ja miekkailua. Itse päätin aloittaa laskuvarjohyppäämisen ja se oli yksi parhaista päätöksistäni. Vietin lähes joka viikonlopun laskuvarjohyppykerholla ylämailla. Suosittelen kaikkia vaihtoon lähteviä tutustumaan yliopistojen kerhoihin, koska se on loistava tapa tutustua ihmisiin ja rakentaa pysyviä kaverisuhteita. Urheilukerhojen lisäksi löytyy myös muunlaisia vapaa-ajan kerhoja oman kiinnostuksen kohteen mukaan. Omaan vaihtooni sisältyi myös reilu kuukauden lukuloma, jonka aikana vapaa-aikaa oli runsaasti ja pystyi hyvin myös matkustelemaan.

Asuminen ja hintataso

Olen kuullut monelta, että asunnon löytäminen Glasgow’sta on hankalaa etenkin lyhemmäksi ajaksi. Yliopistolla on paljon opiskelijoita, joten asunnot ovat kysyttyjä. Itse löysin asunnon yksityisiltä markkinoilta melko helposti, mutta suosittelen tutustumaan asuntotarjontaan jo hyvissä ajoin. Hintatasoltaan Skotlanti ei ehkä ole Euroopan halvimpia kohteita ja punnan kurssiheilahtelut etenkin Brexitin käänteiden aikaan näkyivät. Asuntojen hintataso on Helsingin luokkaa ja vaihdossa kannattaa varautua myös yllättäviin menoihin.

Kulttuuri ja paikalliset erikoisuudet

Suosittelen myös tutustumaan etukäteen vaihtokohteen kulttuurin ja ottamaan selvää paikallisista erikoisuuksista. Etukäteen perehtymällä saa lyhyessäkin ajassa paljon enemmän irti vaihtokohteesta ja kulttuurista. Skotlanti on tunnettu esimerkiksi erikoisesta ruoasta – haggiksesta, viskintuotannosta, kilteistä ja tartan-kuoseista, ylämaista ja niiden lukuisista linnoista sekä yli 700 saaresta.

 

Posted on

Universiteit Leiden, kevätlukukausi 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon lyhyen harkinnan jälkeen syksyn rästihaussa. Määräajan umpeuduttua sain nopeasti tiedon siitä, että tulin valituksi Helsingin yliopiston vaihtokandidaatiksi Leideniin. Seuraavaksi piti vielä erikseen toimittaa hakemus Leidenin yliopistolle. Tämä toinen vaihe oli kuitenkin käsittääkseni lähinnä muodollisuus, koska melkeinpä kaikki hakemuksen ajallaan lähettäneet kandidaatit hyväksytään vaihtoyliopistoon. Kielitaidon todistamiseksi ei tarvittu mitään kielikoetodistuksia, vaan opintosuoritusotteen B2-tasoinen englannin kielen kurssisuoritus riitti.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Leideniin saapuminen sujui todella vaivattomasti. Ostin lennon sellaiselle perjantaille, jolloin yliopisto järjesti Warm Welcome -palvelun. Paikalliset opiskelijat olivat asemalla vastassa opastamassa suuntimia ja vastailemassa kysymyksiin. Lisäksi sain yliopiston järjestämällä tuk-tukilla kyydin asunnolleni. Viikonlopun jälkeen järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko OWL. OWL:ia ei kannata jättää väliin, koska ei ole parempaa tapaa tutustua heti muihin vaihtareihin. Orientaatioviikon ohjelma on todella monipuolinen ja taatusti osallistumismaksun arvoinen. Tuutorit auttavat myös käytännön järjestelyissä, joita ensimmäisinä päivinä riittää.

Yli neljä kuukautta oleskelevien täytyy rekisteröityä asukkaaksi kaupungintalolla. Tapaamisen saa varattua netissä, eikä siihen mene kauaa, joten se kannattaa hoitaa pois alta pian. Rekisteröitymisen yhteydessä saat oman BSN-numeron, jota ei kannata hukata. Saatat tarvita sitä esimerkiksi asioidessasi viranomaisten kanssa.

Uni. Leiden kevätlukukausi 2019

Paikallista pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata, mutta suosittelen tätä lämpimästi kahdesta syystä: 1) Hollanti ja erityisesti Leiden on siitä erikoinen paikka, että kaikkialla ei käy Visa- ja Mastercard-kortit. Esimerkiksi useat ruokakaupat huolivat vain paikallisia Maestro-kortteja tai käteistä. 2) Kun sinulla on paikallinen pankkitili, pystyt tilaamaan henkilökohtaisen matkakortin (keltainen OV-chipkaart), johon saa paremmat alennukset. Reilun 50 €:n vuosimaksulla saa Dal Voordeel -alennuksen, johon kuuluu 40 %:n alennus julkisesta liikenteestä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Lisäksi alennuksen pystyy jakamaan kolmelle mukana matkustavalle kaverille. Dal Voordeel maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos aikoo yhtään nähdä muitakin kaupunkeja kuin Leidenin.

Asuminen

Yleensä ottaen asunnon löytäminen Hollannissa on vaikeaa. Minä sain asunnon onneksi vaivattomasti Leidenin yliopiston kautta. Asuntohakemus kannattaa laittaa yliopistolle hyvissä ajoin, sillä asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Itse laitoin hakemuksen sisään heti sen jälkeen, kun minut oli valittu vaihtoon Helsingin päästä. Joulukuun alussa sain vahvistuksen, että asuntohakemukseni hyväksyttiin. Yliopiston tarjoamat asunnot eivät ole halvimmasta päästä, mutta ne ovat kalustettuja, ja olin valmis maksamaan siitä mielenrauhasta, että majoitus oli järjestetty hyvissä ajoin. Ongelma yliopiston vuokraehdoissa on se, että sopimus on määräaikainen ja vuokrakausi kattaa lukukauden jälkeisen loma-ajankin. Syksyn vuokrakausi jatkuu siis tammikuun puoliväliin ja kevään vuokrakausi jatkuu jopa elokuun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee aikaisemmin eroon vain, jos löytää tilalleen toisen ehdot täyttävän opiskelijan. Moni kaverini löysi tilalleen korvaajan Facebookin lukuisista housing-ryhmistä. Itse jäin kesäksi Hollantiin nauttimaan matkustelusta, mikä oli kyllä erinomainen päätös.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopiston kursseista suurin osa järjestetään Leidenissä, mutta koulutusohjelmasta riippuen osa on myös Haagissa. Junamatka Leidenistä Haagiin kestää noin vartin, joten kulkeminen on todella helppoa. Kurssit olivat suhteellisen vaativia, mutta onneksi opetus oli todella laadukasta. Yllätyin siitä, että työmäärä jakautui periodin ajalle tasaisemmin kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Monella kurssilla luentoihin piti todella valmistautua lukemalla etukäteislukemistoksi annetut artikkelit tai laatimalla kirjoitelmia/esitelmiä. Positiivinen seuraus oli se, että kurssin asiat tuli vaivihkaa opiskeltua jo periodin aikana, jolloin tenttiin valmistautuessa riitti kevyt kertailu.

Kolme vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville

Hanki polkupyörä. Polkupyörä on Hollannissa lähes välttämättömyys. Itse en edes pidä pyöräilystä suuremmin, mutta Leidenissä se on ilman epäilyksen häivää paras ja vaivattomin liikkumismuoto. Polkupyörää ei mielestäni kannata ostaa, koska sellaisen saa vuokrattua edulliseen kuukausihintaan esim. Swapfietsistä. Minä vuokrasin muutaman kuukauden ajan toistakin pyörää, jota lainasin Suomesta vieraileville kavereille.

Hae huurtoeslagia. Huurtoeslag on paikallinen vuokratuki, jota voivat hakea myös kansainväliset opiskelijat. Hakuprosessi kestää monta kuukautta, mutta myönteisen päätöksen jälkeen tuet saa takautuvasti. Kelan asumislisän kannalta huurtoeslagilla ei ole merkitystä, kunhan tukien yhteissumma ei ylitä maksetun vuokran määrää.

Syö paljon poffertjesejä. Poffertjesit ovat ihania pieniä pannukakkusia, jotka tarjoillaan perinteisesti voin ja tomusokerin kanssa. Laajan kenttätutkimukseni perusteella paras poffetjesravintola on Carrousel Amsterdamissa. En edes valehtele paljoa, kun sanon, että poffertjesit olivat iso syy sille, että päätin lähteä vaihtoon juuri Hollantiin.

Posted on

Vaihtokertomus Tarton yliopisto, kevätlukukausi 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain Helsingin yliopistolta Erasmus + vaihtopaikkaa vuosi ennen vaihdon alkua ja tulin hyväksytyksi jo maaliskuussa. Nominaatio kohdeyliopiston puolelle oli mahdollista tehdä kesän loppupuolella ja vaihtoon pääseminen vahvistui lopullisesti lokakuussa. Meni vielä kuukausi, ennen kuin lähtöorientaation aika koitti. Koska lähtöorientaatiosta jäi vielä kolme kuukautta vaihdon alkuun, tein tarkat muistiinpanot orientaatiossa, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi tiedossa myös vaihdon alkaessa.

Minulla olikin runsaasti aikaa tehdä kaikki hakemukset ja toimittaa tarpeelliset liitteet molemmille yliopistoille. Mielestäni prosessi oli hyvin selkä sekä koti- että vaihtoyliopiston puolella ja apua oli hyvin saatavissa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa 

Saavuin Tallinnaan laivalla noin viikkoa ennen vaihdon alkua. Oikeustiedettä Tarton yliopistossa on mahdollista opiskella Tarton lisäksi heidän Tallinnan osastolla. Itse valitsin opiskelupaikaksi Tallinnan ja olin melkein ainut vaihto-opiskelija, joka opiskeli Tarton ulkopuolella. Tämä tarkoitti luonnollisesti, että kahden päivän pituinen orientaatiokurssi järjestettiin Tartossa, jonne matkustin bussilla.
Euroopan Unionin kansalaisen täytyy rekisteröidä yli kolme kuukautta kestävän oleskelu ja sen jälkeen on vielä haettava Viron henkilökortti eli ID-kortti. ID-korttia pystyy käyttämään henkilöllisyystodistuksen lisäksi esimerkiksi monen kaupan ja ravintolan jäsenkorttina. Tarton yliopisto ohjeistaa oleskelun rekisteröitymisestä ja ID-kortin hakemisessa vaihto-opiskelijoita orientaatiokurssilla, joten asiaa ei tarvitse jännittää ennen vaihdon alkua.

 Asuminen

Tartossa on tarjolla huoneita asuntoloista sekä runsaasti yksityisten vuokraamia asuntoja. Koska Tarton yliopiston Tallinnan yksikkö on ’’erikoistapaus’’, Tallinnasta joutuu käytännössä etsimään asunnon itse yksityiseltä vuokranantajalta. Viron asuntoja voi hakea esimerkiksi City 24 sivustolta, joka on saatavilla myös suomen kielellä. Hintataso on Suomeen verrattuna varsin edullinen, noin 300 eurolla voi löytää kivan kalustetun asunnon, tosin hinnat riippuvaisia myös sesonkista. Tartossa pärjää hyvin pitkälle kävelemällä tai pyöräillen, sillä kyseessä on pieni varsin kaupunki, mutta Tallinnassa kannattaa tarkistaa julkisen liikenteen yhteydet.

Hintataso on yleensäkin Suomea alhaisempi, mutta esimerkiksi ruokakaupassa hinnat vastaavat Suomen hintatasoa. Toisaalta taas ulkona syöminen ja muut aktiviteetit ovat usein edullisempia kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Opetus yliopistossa erosi jonkin verran siitä mihin olin tottunut Helsingin yliostossa. Ensinnäkin luennot eivät olleet niin massaluonteisia, vaan ryhmäkoot olivat pienempiä ja opiskelijoilta kysyttiin luennon aikana mielipiteitä ja tuotiin muutenkin aktiivisesti opetukseen mukaan, joka voi aluksi olla vierasta.

Tarton yliopiston opetus ei ole jaettu periodeihin, vaan tentit painottuvat lukukauden lopulle. Kesken lukukauden voi olla joitakin välikuulusteluja, mutta opetus keskittyy kuitenkin pääasiassa luentoihin ja seminaareihin.
Tiedot opetuspaikoista ja aikatauluista löytyivät yliopiston opintojärjestelmästä sekä yliopiston seinältä. Muutenkin tekniset ratkaisut eivät ole huonot ja käytössä on kotiyliopistosta tuttu Moodle-alusta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Voi olla yllättävää, että Virossa on pakollista käyttää heijastinta pimeällä ja sen puuttuessa voi saada poliisilta sakot. Onneksi yliopisto on varautunut tilanteeseen ja jakaa kaikille vaihto-opiskelijoille heijastimet vaihdon alussa.
Virossa pärjää yleensä melko hyvin englannilla ja jossakin paikoissa myös suomen kielellä. Maan läheisen sijainnin ansioista on helppoa pyytää läheiset vaikka vapaana viikonloppuna katsomaan meininkiä Virossa tai mennä yhteiselle kylpylälomalle.

Posted on

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2019

Oikeustieteellsen tiedekunnan opiskelija

Asuminen ja vaihtoon lähtö

Alkuun voin todeta, että Islanti saattaa olla kallein ja turvallisin mahdollinen vaihtokohde.

Mahdollisesti myös ekologisin ja terveellisin. Saaren ehtii nähdä hyvin yhden lukukauden aikana, eikä koko lukuvuoden kestävä vaihto välttämättä juuri tarjoa lisää tähän. Edessä on jonkin verran patikointia, paljon uimista ja autossa istumista. Rikinkatkuun saa tottua, eikä hintatasoa jaksa kauhistella kovin kauaa. Kissoja on vähän joka paikassa.

Jokainen islantilainen puhuu englantia. Älä turhaan ota stressiä kielitaidosta.

Kalliiksi vaihto varmasti tulee. Islannin hintataso on hieman Norjaa kalliimpi ja Reykjavikin vuokrataso erittäin korkea. Yhteen lukukauteen upposi hieman alle 10 000€. Asumisjärjestelyistä ja omista kulutustottumuksista riippuen vaihdosta voisi mahdollisesti selvitä myös 7000-8000 eurolla. Halpaa Islannissa opiskelu ei missään nimessä ole. Lähde mieluummin kahden laukun kanssa. Se on halvempaa kuin ostaa tavaroita paikan päällä.

Islannissa kaikki on kallista. Erityisesti alkoholi, mutta myös esimerkiksi liha. Ainoat normaalia halvemmat tuotteet olivat: Pringlesit, tonic, Urheilujuomat ja ES.

Asuminen saattaa olla vaihdon järjestelyistä vaikein. On hyvin todennäköistä, että joudut ottamaan asunnon yksityiseltä, sillä yliopisto tarjoaa asunnon vain pienelle osalle opiskelijoista. Asuntoja voi haeskella esimerkiksi Facebook-ryhmissä. Huijauksia valitettavasti esiintyy.

En kuitenkaan suosittele jättämään asunnon etsimistä paikanpäälle. Hostellit ja hotellit eivät ole erityisen halpoja ja asuinnoista on kova kilpailu.

Itse hankin asuntoni housinganywhere.com välityssivuston kautta. Kyseinen sivu kuitenkin perii melko suuren välityspalkkion. Islannin yliopisto tarjoaa ”luotettava vuokralainen” sertifikaatin vaihto-opiskelijoille. Itse ehdin saada asunnon ennen kyseisten ohjeiden saapumista, joten en tiedä onko siitä juurikaan hyötyä.

Vuokrataso on Helsinkiin verrattuna n. 90% korkeampi. Itse maksoin 790€ pienestä soluhuoneesta 101 alueella, joka on Reykjavikin suosituimpia ja kalleimpia alueita. Moni tutuistani myös jakoi huoneita toisten vaihtareiden kanssa.

Muutoin vaihdon käytännönjärjestelyt hoituvat hyvin kivuttomasti. Yhden lukukauden oleskelevan suomalaisen ei tarvitse hankkia henkilötunnusta, vaan yliopiston tiskille rekisteröityminen riittää. Viisumia ei luonnollisestikaan tarvita.

Yliopiston suuntaan ei myöskään tarvitse hoitaa kovin paljoa paperitöitä. Yliopistolle tulee toimittaa ajoissa: opintosuunnitelma, opintosuoritusote, muutama passikuva. Lisäksi Nordplus haluaa opintosuunnitelman myös omalla lomakkeellaan.

Yliopiston sivuilta löytyy kaikkeen selkeät ohjeet:

https://english.hi.is/university/international_exchange_students

https://english.hi.is/node/14516

Paperien toimittamisen DL oli 1.10. ja vahvistus vaihtopaikasta tuli lokakuun lopussa.

Opiskelu

Kurssitarjonta oikeustieteellisen puolella ei ollut kovin laaja. Tarjolla oli ainoastaan viisi 6op kurssia ja yksi 2op kurssi.

Opetus oli hyvin vaihtelevan tasoista ja kurssit suhteellisen työläitä. Erityisesti verkkokokeet olivat paikoin erittäin raskaita ja saattoivat kestää monta päivää. Suulliset kokeet olivat hieman vähemmän kuormittavia, mutta niissä saattoi olla todella tiukka arvostelu. Ryhmäkoot olivat englanninkielisillä kursseilla pieniä (ainakin oikeustieteellisen puolella).

En henkilökohtaisesti voi suositella osaa EU-oikeuden kursseista. Niistä pääsee läpi lähes varmasti, mutta arvostelu on kyseenalainen eikä opetus kovin tasokasta. Osa kokeista ja kurssitöistä arvosteltiin lukematta niitä ollenkaan.

Mm. merilakia opettava Helgi Grétarsson on opettajana erittäin motivoitunut. Voin ilolla suositella hänen kurssejaan, mutta suosittelen varautumaan aika tiukkaan arvosteluun esseiden ja kokeiden osalta.

Lisäksi suosittelen ottamaan osaa Joseph Steinfieldin kursseille, mikäli tähän on tilaisuus. Kurssien läpäiseminen on 100% varmaan ja Steinfield on loistava luennoitsija. Kurssit löytyvät katalogista todennäköisesti kulloisenkin vastuuopettajan nimellä, sillä Steinfield toimii vain (säännöllisesti) vierailevana luennoitsijana.

Oikeustieteellisen puolella lähes kaikki kurssit pitävät sisällään luentoja, ryhmätöitä, esseitä sekä loppukokeen, joka voi olla suullinen koe, kotona tehtävä verkkokoe tai luokassa koneella tai paperilla tehtävä koe.

Muilla kursseilla kurssin sisältö vaihteli paljon kurssista riippuen. Itse opiskelin ainoastaan oikeustieteellisen kursseja, joten en tiedä muista kursseista paljoakaan. Tiettävästi muissa tiedekunnissa oli tarjolla mm. kenttäkursseja. Kurssit kestävät joko koko lukukauden tai puolet lukukaudesta. Poikkeuksena oli aiemmin mainittu 2op kurssi, joka oli ainoa läsnäolo pakollinen ja kesti viisi päivää. Läsnäolopakkoa on muissakin tiedekunnissa kuulemma vain muutamilla kursseista.

Kirjat täytyy hankkia itse. Ne täytyy käytännössä ostaa joko paikan päällä tai tuoda mukanaan Suomesta. Kurssikirjoja ei löydy kuin muutama kappale kirjastosta. Osalla kursseista kirjallisuus oli välttämätöntä lukea ja osalla kurssikirjoja ei lopulta tarvittu ollenkaan (riippumatta siitä oliko kirjat merkitty hankittavaksi vai ei).

Kursseille ilmoittautuminen jatkuu jonkin aikaa opetuksen alkamisen jälkeen ja kursseilta voi vielä tuonkin jälkeen jättäytyä pois. Muutoksia ehtii siis tehdä vielä lukukauden alettuakin.

(Opiskelija)elämä Islannissa

Islannin vaihtoon ei kannata lähteä, mikäli kaipaa vaihdoltaan juhlimista ja bileitä. Alkoholi on kallista, opiskelijaelämä melko vaatimatonta Suomeen verrattuna.

Ainakaan oikeustieteellisen puolella opiskelijajärjestöt eivät ottaneet vaihtareihin mitään kontaktia. Sekä Orator että Elsa viestivät lähinnä Islanniksi, eivätkä organisoi mitään vaihtareille suunnattua toimintaa.

ESN järjestää jonkin verran toimintaa, mutta paikallinen aktiiviporukka on pieni ja toiminta kuolemaan päin. ESN pyrki kuitenkin järjestämään tapahtumia vähintään kerran 1-2 viikossa. Useimmiten näitä pidettiin paikallisissa baareissa.

ESN myös myy jäsenkorttejaan, joilla pitäisi saada alennuksia yhteistyöbaareissa. Kortin ostamista kannattaa kuitenkin harkita kahdesti. Baarit eivät juuri pidä kiinni sopimuksistaan ja hinnat saattavat vaihtua jopa monta kertaa illassa – oli jäsenkorttia tai ei. Smokin Buffiniin ei kannata mennä. Se on edellä mainitusta malliesimerkki.

Mikäli kaipaat isompia opiskelijabileitä kannattaa pitää silmät auki Röskva:n ja Vaka:n vaalibileiden varalta kevätlukukaudella. Kyseessä on kaksi paikallista edustajistoryhmää, joista Vaka on hieman vastaanottavaisempi vaihtareille, mutta molempien tapahtumiin saa vapaasti osallistua.

Mikäli aiot juoda alkoholia muualla kuin baareissa, kannattaa ostokset tehdä jo lentokentällä. Tullin jälkeen monien alkoholijuomien hinta on 3-4 kertainen Suomeen verrattuna. Ruokakaupat eivät myy lainkaan yli 2,2% tuotteita, vaan kaikki alkoholi myydään valtion omistamassa viinakaupassa: vinbudin.is

Matkustelu Islannissa

Islannin vaihdon parasta antia on Islannin luonto.

Auton vuokraaminen on välttämättömyys sillä välimatkat ovat saarella pitkiä ja monet parhaista kohteista sijaitsevat kaukana Reykjavikista.

Saaren nähtävyyksien katsominen edellyttää pitkiä päivästä viikkoon kestäviä retkiä autolla. Kerää siis porukka kasaan ja vuokraa auto tai liity mukaan vaihtariporukkaan joka on lähdössä reissuun.

Kannattaa huomata, että moni paikallinen autonvuokrausfirma edellyttää 1200-3800€ vakuusmaksua luottokortilta. Firefly perii pienempää n. 500€ vakuusmaksua ja Blue car rental sekä Thrifty eivät vaadi vakuutta lainkaan.

Olin vaihdossa kevätlukukauden, mutta saattaisin itse suositella syyslukukautta. Keväällä monet teistä ovat suljettuja Huhti-toukokuulle ja erittäin huonossa kunnossa auettuaan.

Mikäli saavut Islantiin elokuussa sinulla, on hyvä tilaisuus tehdä monia asioita, joita voi olla vaikeampi tehdä keväällä. Esimerkiksi Lunneja voi nähdä Islannissa Huhtikuun lopusta syyskuun alkuun. Paras aika on paikallisten mukaan kesän lopussa, jolloin lunneilla on poikasia.

Kannattaa tehdä matkat saaren keskiosiin ja länsivuonoille kesän lopussa tai syksyn alussa ennen lumen tuloa. Talvella tiet ovat suljettuja eikä keskiosiin pääse ilman erikoisautoa.

Lennoista ja ajomatkoista ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Islannissa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla, vulkaanisella energialla ja tuulivoimalla. Vaihdon hiilijalanjälki jää siis suhteellisen pieneksi.

Seuraavaksi muutamia hyviä kohteita:

Islannissa on erittäin vahva kylpylä/uintikulttuuri. Geotermisesti lämmitettyjä uima-altaita on käytännössä jokaisessa kaupungissa. Reykjavikissa uimapaikat ovat pääsääntöisesti ulkoaltaita ja lämmitettyjä. Jos aiot käydä uimassa useammin kuin viidesti osta suoraan kymmenen kerran lippu.

Paremman kuvan kaupungin altaista saa tutustumalla niihin:

https://reykjavik.is/en/all-swimming-pools

Käy ainakin:

  • Reykjadalur – hot river, Oma suosikkini. Kuumien lähteiden lämmittämä vuoristopuro. Vesi on kohdasta riippuen 40-25 asteista. Paikka sijaitsee 45min ajomatkan päässä Reykjavikista ja kaupunkiin pääsee myös bussilla. Parkkipaikalta on n. 3km kävely, josta puolet ylämäkeen. Matkan varrella on paljon vulkaanista toimintaa. Älä lähde tänne sateella. Joki on silloin viileämpi.
  • Vestman saaret: Erittäin kaunis tulivuorisaari muutaman tunnin ajomatkan päässä. Loistava paikka nähdä lunneja. Käy myös katsomassa saaren kallioita ja ”Elephant rock”ia. Ennen varsinaista pesintäaikaa lunneja voi parhaiten nähdä vähän ennen auringonlaskua ja aamuvarhaisella. Älä siis hämmenny jos päivällä et näe ainuttakaan lunnia.
  • Glacier lagoon ja diamond beach: Jäävuoria ja musta hiekkaranta täynnä jäälohkareita. Paikan päällä voi myös nähdä hylkeitä. Lisäksi täältä on hyvä näkymä Saaren isoimmalle jäätikölle. VARO AALTOJA!
  • Kultainen kierros: Yleisin turistikierros. Kierroksen varrella voi nähdä mannerlaattojen erkanemisalueen, Geysireitä ja vesiputouksia. Virallisesti kierrokseen kuuluu kolme kohdetta: Þingvellir (mannerlaattojen erkanemisalueen), Geysir ja Strokkur (Geysir ja kuumia lähteitä) sekä Gullfoss (vesiputous). Lisäksi kannattaa pysähtyä Kerið (kraaterijärvi) sekä Faxafoss (vesiputous).
  • Valasretki: Monet suosittelevat käymään valassafarilla pohjoisessa, mutta myös Reykjavikista järjestetyillä retkillä voi helposti nähdä valaita. Hinnoissa ei ole juuri eroja firmojen välillä ainakaan Reykjavikissa. Special tours tarjoaa tällä hetkellä parhaan tarjouksen. Firma antaa -10% opiskelija-alennuksen ja 500 isk (muutama euro) hintaan voi ostaa samalla lipun valasmuseoon, jossa on aidon kokoisia malleja eri valaslajeista. Hinta n. 80-90€

Muita kohteita

  • Perlan: Luonnontieteellinen näyttely. Löytyy mm. jäätunneli. Myös yläkerran näköalatasanne ja ravintola ovat käymisen arvoisia.
  • Hallgrímskirkja ja sen torni
  • Vik ja sen ympäristö. Paljon erilaisia nähtävyyksiä.
  • Länsivuonot: Paljon kohteita. Retki mahdollinen ainoastaan keväällä lumien sulamisen jälkeen ja kesällä sekä syksyllä ennen teiden sulkemista
  • Esja: Vuori Reykjavikin lähellä. Suosittu patikointikohde.
  • Kuumia lähteitä ympäri saarta. Osa uimakelpoisia – osa ei. Katso linkki jutun lopussa.
  • Mývatn Nature Baths – kylpylä pohjoisessa
  • Secret lagoon: Kuumien lähteiden ympärille rakennettu uima-allas. Tämän voi yhdistää kultaiseen kierrokseen.
  • Snæfellsnes, Niemimaa, jonka alueella on paljon nähtyvyyksiä. Älä kierrä kokonaan, jos et ole jatkamassa pohjoiseen. Puolet pohjoispuolen teistä on sorateitä, eikä niiden varrella ole mitään nähtävää. Takaisin voi kääntyä Kirkjufell vuoren jälkeen.
  • Vatnshellir Cave: (Näitä löytyy myös muualta)

Kalliimpia kohteita:

  • Blue lagoon 85€
  • Jäätikköretki: Monia mahdollisuuksia. Käy talvella. Keväällä/kesällä sulaminen tekee jäätiköistä valkoisempia ja tuo tuhkan esiin. Talvella näkyvä sininen jäätikkö on kauniimpi. Hinnat 80-200€
  • Silfra: Snorklausta kuivapuvussa Þingvellirin alueella kallion halkeamissa. Näkyvyys on erinomainen ja vesi kylmää. Hinta 100-200€ riippuen firmasta
  • Thrihnukagigur: Laskeudu sammuneeseen tulivuoreen. Kokemus on erittäin hieno ja värit kraatterin sisällä kauniita. Hinta n. 300-350€
  • Ratsastus: En kokeillut, mutta moni oli kiinnostunut mahdollisuudesta ratsastaa Islanninhevosella.

Kaikkien kohteiden luettelointi ei ole mahdollista. Kannattaa hyödyntää googlea ja opaskirjoja. Kivoja paikkoja löytyy vielä paljon lisää.

Huomaa että hinnat on laskettu oman vaihtoni aikaisella kurssilla: 1€ = n. 135 ISK. Rahayksikkö ei ole kovin vakaa. Vaihda/nosta rahaa vasta paikan päällä.

Muita neuvoja:

Lataa ainakin nämä sovellukset:

  • Strætó: Bussilippusovellus. Busseissa voi ostaa lippuja myös käteisellä, mutta vaihtorahaa kuskit eivät anna. Paikallisbusseihin voi ostaa myös opiskelijahintaisen kausilipun, mutta siihen liittyy hiukan bryrokratiaa.
  • AppyHour: Sovellus listaa kaikki kaupungit baarit ja näiden Happy Hour tarjoukset hintoineen. Sovellus on suhteellisen hyödyllinen, sillä baarien hintataso on korkea ja olut voi usein maksaa (tarjousten ulkopuolella) 8-15€ per tuoppi.
  • EUR x ISK: Islannin kruunun ja euron muuntosuhteeseen ei ainakaan tällä hetkellä ole järkevää tai helposti muistettavaa sääntöä, joten sovellus on erittäin hyödyllinen.
  • Auror: Paras tarjolla oleva sovellus revontulien metsästykseen. Selkeästi näkyviä revontulia ei ole kovin usein, etkä halua missata harvoja tilaisuuksiasi.

Hyödyllisiä sivuja:

  • https://hotpoticeland.com/ Sivuston avulla on helppo löytää uimapaikkoja. Kartta näyttää kuumat lähteet ja uima-altaat sekä huoltoasemat.

Ota mukaan:

  • Ulkoiluvaattee
  • Maastokengät, maiharit tms. (jätä tennarit ja muut vastaavat kotiin Islannissa patikoidessa kaipaa hyviä kenkiä jo ihan oman turvallisuuden vuoksi).
  • Uimapuku (Jos et aio uida en tiedä mihin oikein käytät aikasi)
  • Elektroniikka (Kallis maa. Enough said)
  • Hyvä reppu. Auttaa kivasti patikoidessa
  • Taskulamppu/otsalamppu. Pimeä tulee aikaisin ja näitä tarvittiin aika usein
  • Kurssikirjat. Jos laukussa on tilaa, niin nämä on halvempaa tuoda Suomesta. Huom! Kurssien kirjalistat eivät kuitenkaan aina ole ajan tasalla ennen lukukauden alkua.
  • Luottokortti. Jos aiot vuokrata auton tämä on pakollinen.

Pidä hauskaa. Matkustele. Älä tipu Geysiriin.

 

Posted on

Vaihtokertomus, Aarhusin yliopisto, Tanska, syyslukukausi 2018

Oikeustieteen opiskelija

Ennen vaihtoon lähtöä

Aarhusin yliopistoon vaihtoon hakeminen oli erittäin helppoa. Helsingin yliopistolta saadun hyväksynnän jälkeen tuli täyttää sähköinen hakemus Aarhusin yliopiston nettisivujen kautta. Tarvittavia dokumentteja ei ollut juurikaan, eikä esimerkiksi minkäänlaista todistusta kielitaidosta tarvittu. Helppoa hakemisesta teki myös se, että samalla hakemuksella sai tehtyä myös asuntohakemuksen. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että nopeus on valttia, sillä kaikille ei voida taata asuntoa yliopiston puolesta. Hakemus kannattaa siis tehdä mahdollisimman pian, jotta asunnon saaminen on varmempaa. Hyväksymiskirje tuli sähköisesti kohtuullisen nopeassa ajassa. Itse olin tehnyt hakemuksen jo hyvissä ajoin ennen määräaikaa ja sainkin hyväksymiskirjeen jo ennen hakuajan päättymistä. Asuntotarjous tulee erillisellä sähköpostilla, ja sen tuleminen saattaa kestää. Ei siis tarvitse olla huolissaan, jos asuntotarjousta ei heti kuulu.

Kurssivalinnat tehdään ennen vaihtoon lähtöä, eikä niitä ole mahdollista muuttaa enää paikan päällä. Jouduin tekemään valintoja uudestaan useita kertoja, sillä melkein mitään alkuperäisistä valinnoistani ei järjestettykään. Samoin lopullisiin kursseihin en loppujen lopuksi pystynyt täysin vaikuttamaan, sillä minun piti valita minulle lähetetystä noin kymmenen kurssin listasta viisi minulle mieluisinta, joista vaihtokoordinaattori ilmoitti minut sitten kolmelle.

Aarhusin yliopisto järjestää kaikille myös oman paikallisen tuutorin, jonka tulisi olla yhteydessä jo ennen lähtöä. Koin muutenkin, että yliopistolta sai erittäin hyvät ohjeet siitä, mitä pitää ottaa huomioon ja hoitaa ennen lähtöä. Tanskaan on muutenkin helppo lähteä, sillä viisumeita tai vastaavia ei tarvita, riittää, että muistaa ostaa lentoliput, hoitaa matkavakuutuksen ja osoitteenmuutokset kuntoon, ja ottaa mukaan eurooppalainen sairaanhoitokortti sekä passi. Lähdön suunnittelussa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että hyväksymiskirjeessä oleva alkupäivämäärä kertoo varsinaisten opintojen alkupäivän mutta paikalla tulee olla jo noin viikkoa ennen alkavassa orientaatiossa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ensimmäinen asia, jonka tein saavuttuani Aarhusiin oli yliopistolle ilmoittautuminen sekä asunnon avaimen hakeminen. Nämä molemmat hoituivat kätevästi samassa paikassa International Centerissä. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että IC:n aukioloajat ovat aika rajalliset, joten jos on saanut asunnon yliopiston kautta ja haluaa päästä heti asuntoon, tulee paikalla olla ajoissa tai esimerkiksi tanskalaista tuutoria voi pyytää hakemaan avaimen.

Yliopistolle ilmoittautumisen yhteydessä saa opiskelijakortin, jota tarvitaan muun muassa kokeissa henkilöllisyyden todistamiseen, joten se on hyvä muistaa tilata etukäteen! Lisäksi saa lyhyen orientaation sekä tervetuliaispussin, josta löytyy muun muassa tärkeitä ohjeita ja papereita sekä hyödyllistä informaatiota. Yliopistolle ei ole pakollista ilmoittautua heti saavuttuaan mutta se täytyy kuitenkin tehdä ennen opintojen alkua.
Asukkaaksi ei tarvitse mennä erikseen ilmoittautumaan, sillä yliopisto järjesti kaikki tarvittavat kaupungin viranomaiset tulemaan yhtenä päivänä yliopistolle, jolloin saa helposti hoidettua kaikki tarvittavat asiat kuntoon yhdellä kertaa. Itse täytyy vain huolehtia, että tulee paikalle ja, että on kaikki tarvittavat dokumentit mukana, joita toisen pohjoismaan kansalaisena ei tarvita montaa ja yliopisto antaa tähänkin hyvät ohjeet. Byrokratiaa helpottaa myös, että paikallisen hetun eli CPR numberin hakeminen ei ole suomalaiselle pakollista, silloin kun oleskelu kestää alle 6 kk. Vaikka CPR numberin kanssa esimerkiksi kirjastosta kirjojen lainaaminen ja lääkäriin meneminen on helpompaa, kannattaa pohtia haluaako numeroa siltikään hakea, sillä tanskalaiset viranomaiset ilmoittivat Suomeen minun muuttaneen Tanskaan vakituisesti, mikä tuli minulle täysin yllätyksenä palattuani takaisin. Sama kävi myös islantilaiselle vaihtarikaverilleni.

Asuminen

Itse sain asunnon yliopiston kautta, ja myös suurin osa muista tapaamistani vaihtareista asui yliopiston opiskelija-asunnoissa. Asuntoja on yksiöistä erilaisiin soluihin ja kimppaomakotitaloihin.  Asuntojen hintataso on yleisesti hieman Helsingin vastaavia korkeampi, mutta asunnot ovat pääosin ihan kohtuuhintaisia. Yliopisto tarjoaa kuitenkin enintään vain yhtä asuntoa ja jos tarjottua asuntoa ei ota vastaan, on asunto etsittävä muuta kautta. Hakemuksessa saa esittää toiveensa asumismuodosta mutta takeita toiveiden täyttymisestä ei ole. Asuntojen kunto vaihtelee myös suuresti, samoin niiden sijainti. Kaukaisempaakaan asuntoa ei kannata heti hylätä, sillä pyörällä ja/tai bussilla pääsee helposti kulkemaan ympäri kaupunkia. Minun asuntoni oli uudehko yksiö noin 2 km yliopistolta ja 4 km:n päässä keskustasta. Asunto oli kalustettu ja sieltä löytyi kaikki tarpeelliset astiat. Huomioon kannattaa myös ottaa, että vuokra pitää maksaa luottokortilla.

Suurimmalla osalla jos ei kaikilla asuntoloilla on myös omat Facebook-ryhmänsä, joihin kannattaa liittyä. Niissä ilmoitetaan yhteisistä tapahtumista ja muusta tärkeästä informaatiosta koskien ko. asuntolaa.

Opiskelu ja opetus

Oikeustieteellisen opetus pidetään yliopiston pääkampuksella ja opetus käymilläni kursseilla oli englanniksi. Suurin osa kursseista on 10 opintopisteen kursseja, mikä tarkoittaa sitä, että yhden lukukauden aikana kursseja suoritetaan kolme. Kaikki kurssit kestävät aina koko lukukauden ajan ja kunkin kurssin luentoja on kerran viikossa kolme tuntia, lukuun ottamatta lopussa olevaa lyhyttä ’lukulomaa’ ennen tenttejä sekä yhtä viikon lomaa lukukauden puolivälissä.  Opetusta on viikossa yhteensä siis yhdeksän tuntia. Luennoilla on opiskelijoita 30-40 ja ne pidetään luokkahuonemaisissa huoneissa. Opetukseen osallistuminen ei ole pakollista, mutta suosittelen osallistumaan ainakin suurimmalle osalle kerroista, etenkin silloin kuin kurssin koe järjestetään suullisena, sillä opettajat antavat kursseilla erittäin hyviä vinkkejä ja ohjeita siitä, kuinka kokeessa tulee vastata ja minkälaisia kysymyksiä siinä tullaan kysymään. Useilla kursseilla tehtiin myös paljon ryhmätöitä ja erilaisia harjoituksia.

Kampuksella

Kokeet ovat aina lukukauden päätteeksi, jolloin ne suoritetaan parin viikon – kuukauden aikana riippuen valituista koepäivistä. Pääsääntöisesti koepäivän saa itse valita noin kahdesta tai kolmesta eri vaihtoehdosta, jotka usein esimerkiksi syyslukukautena jakautuvat sekä joulukuulle että tammikuulle. Suullisia kokeita ei kannata pelästyä, sillä kokeen reputtaminen on aika vaikeaa, varsinkin jos on käynyt luennoilla. Yleensä opettaja antaa etukäteen tehtävän, joka pitää valmistella kokeeseen ja, josta kokeessa sitten keskustellaan tai esimerkiksi listan kysymyksistä, joista jotkin tullaan kokeessa kysymään. Lisäksi meillä sai olla kokeessa joitain materiaaleja mukana, joita sai käyttää apuna mutta koeaika meni niin nopeasti, etten edes ehtinyt miettimään kirjan selaamista. Kaikki kokeet eivät kuitenkaan ole suullisia, ja minun yksi kokeistani oli kirjallinen ’take home exam’.

Kirjat kursseille pitää ostaa itse. Kirjastossa on ainoastaan yksi kirja kutakin kurssikirjaa, eikä sitä saa viedä sieltä pois. Kampukselta löytyy oma kirjakauppa, josta (pitäisi) löytyä kuinkin kurssin kirjat. Kirjoja voi löytyä netistä halvemmalla mutta kannattaa ottaa huomioon, että Tanskassakaan posti ei toimi aina moitteettomasti (nimim. odotin yhtä kirjaani kaksi kuukautta). Lisäksi on olemassa Facebook-ryhmä, jossa myydään käytettyjä oppikirjoja, mutta yhdenkään minun kurssini kirjoja sieltä ei tuona syksynä löytynyt, koska kirjat olivat aivan uusia. Ryhmästä kuitenkin kannattaa kysellä paikalliselta tuutorilta.

Muuta hyödyllistä tietoa

Tanskan hintataso on Suomen hintatasoa korkeampi, mutta pienellä etsimisellä Aarhusistakin löytyy kohtuuhintaisia ravintoloita, kahviloita ja aktiviteetteja. Ruokakaupoista edullisimpia ovat Fakta ja Netto mutta niiden valikoimat ovat yleensä aika suppeat. Kampukselta löytyy useita kanttiineja, joista saa ostettua lounasta, evästä ja kahvia. Ruoka ei niissäkään kuitenkaan ole erityisen edullista. Kullakin tiedekunnalla on omat nimikkokanttiininsa mutta niihin saa mennä syömään kuka tahansa omasta alasta riippumatta. Tarjonta myös vaihtelee paikasta riippuen, joten jokainen voi etsiä oman suosikki kanttiininsa.

Kaupunkina Aarhus on aika kompaktin kokoinen ja se tulee tutuksi aika nopeasti, eikä varsinaisia nähtävyyksiä ole kovin montaa. Tekemistä kaupungista kuitenkin löytyy. Eniten opiskelijoille suunnattua ohjelmaa järjestää Studenterhus Aarhus, joka järjestää muun muassa retkiä, bileitä, keikkoja, lautapeli-iltoja ja paljon muuta. Parhaiten tapahtumista saa tietoa Facebookista. Halutessaan on mahdollista myös liittyä yliopiston ulkopuolisiin kerhoihin ja toimintaan, jota Aarhusista löytyy hyvin. Lisäksi kaupungissa järjestetään aika ajoin yleisötapahtumia, kuten elokuussa järjestettävä Aahus Festuge, sekä tivolin teemajuhlat. Eikä kannata unohtaa tiedekuntien järjestämiä perjantaibaareja!

Näkymä taidemuseon katolta

Aarhus on kaupunkina hyvin turvallinen ja rauhallinen, eikä minua pelottanut kulkea yksin yöllä mutta kuten kaikkialla, kannattaa käyttää omaa harkintaa millä alueilla ja mihin aikaan kannattaa liikkua ja noudattaa normaalia varovaisuutta. Tanskaan sopeutuminen ei ollut vaikeaa eikä suuria kulttuurisokkejakaan päässyt syntymään. Ainoana haasteena koin sen, että aina välillä saattoi tulla hieman ulkopuolinen olo, kun en itse osaa puhua tanskaa, saati ymmärrä minulle puhuttaessa kuin joitakin sanoja sieltä täältä enkä siis aina ymmärtänyt mitä ihmiset ympärilläni puhuvat. Minua myös luultiin paikalliseksi lähestulkoon aina ennen kuin avasin suuni, ja jouduin joskus toteamaan parikin kertaa, että en osaa tanskaa, ennen kuin kieli tajuttiin vaihtaa englanniksi. Paikalliset kuitenkin osaavat todella hyvin englantia ja sillä pärjää kaikkialla asioidessa erinomaisesti.

Kaiken kaikkiaan Tanskaan ja Aarhusiin on hyvin helppo mennä ja sopeutua. Mutta vaikka kyseessä on toinen Pohjoismaa eikä sillä tavalla kovin eksoottinen kohde, oli se riittävän erilainen enkä jäänyt kaipaamaan sen enempää eksotiikkaa. Oman mausteensa vaihtoon kuitenkin tuovat muut vaihtarit, joita Aarhusissa oli joka puolelta maailmaa. Sieltä pääsee myös helposti käymään muissa Euroopan maissa!

Posted on

Vaihtokertomus, Universidad de los Andes, kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin ollut jo kerran opiskelijavaihdossa Espanjassa, mikä madalsi kynnystä hakea Latinalaiseen Amerikkaan vaihtoon. Oikeustieteen opiskelu espanjaksi toki vähän hirvitti edelleen, mutta tekemällä oppii! Tieto hyväksynnästä Universidad de los Andesiin tuli vasta todella myöhään, marraskuussa. Eipä se sinänsä haitannut, sillä itse päätin vasta joulukuussa lähteväni. Läheisen vakava sairaus ja ihan puhdas jänistäminen meinasivat saada minut jäämään Suomeen, mutta onneksi päätin kuitenkin lähteä. Kolumbiaan lähteminen pelotti, eivätkä ihmisten reaktiot varsinaisesti auttaneet, kun kerroin minne olen lähdössä. Toistuvat teemat olivat huumekauppa (ja Pablo Escobar), aseellinen konflikti, sieppaukset… Todellisuus on ollut jotain ihan toista!

Vaihtoyliopistosta tuli melko kattavat ohjeet lähtöä varten, eikä viisumia tarvinnut yhden lukukauden vaihtoa varten hakea. Alustavat kurssivalinnat tehtiin jo Suomesta käsin, ja koko prosessi oli kieltämättä hieman hankala. Onneksi tutorit olivat ottaneet meihin jo yhteyttä facebookissa ja heiltä saikin sitä kautta reaaliaikaista tukea prosessiin. Ensimmäisen vaihtoni aikana opin kantapään kautta, miten tärkeää on lähettää jokainen Kelan ym. vaatima ilmoitus ja lomake. Tällä kertaa päätinkin välttää tukien palauttamisen ja hoitaa asiat tarkasti. Lähtövalmisteluihin sisältyi myös käynti YTHS:llä selvittelemässä rokotusasioita: Kolumbiaan kannattaa tavallisimpien hepatiittien ja muiden ohella ottaa keltakuumerokote ja itse otin myös lavantautirokotteen. Tosin yliopistolla selvisi, että Bogotán lentokentällä on mahdollista saada ainakin keltakuumerokote ilmaiseksi ja ilmeisesti muitakin rokotteita. Niinpä saattaa olla budjettiystävällisempää hankkia rokotteet vasta paikan päällä. Lisäksi Bogotá sijaitsee niin korkealla vuoristossa, ettei malariaa tai keltakuumetta esiinny, vaan niistä tulee huolehtia vain muualla Kolumbiassa matkustaessa.

 

 Alkuhöykytys vaihtokohteessa

Bogotá sijaitsee vuoristossa ja onkin tavallista, että korkeus aiheuttaa lievää huonovointisuutta ensimmäisinä päivinä. Tämä yhdistettynä aikaeroon kaatoi minut ensimmäisinä päivinä sänkyyn jo alkuillasta. Se oli kuitenkin vasta kevyttä alkusoittoa. Toisella viikolla Bogotássa pankkikorttini lakkasi toimimasta, sain ilmoituksen paikallisilta viranomaisilta, että he blokkaavat puhelimeni parin viikon kuluessa ja minulle iski suolistotulehdus. Kaikki tämä tapahtui samaan aikaan ja sai miettimään, oliko nyt kuitenkin tullut tehtyä virhe. Pankkikorttini oli suljettu, sillä käyttämäni lentoyhtiö oli joutunut tietomurron kohteeksi ja korttitietoni oli varastettu. Uuden kortin toimittamisessa meni kolme viikkoa, mutta onneksi sain lainattua rahaa kavereilta. Puhelimeni sulku-uhkaus johtui Kolumbian puhelinvarkauksien estoon tähtäävästä politiikasta, jonka mukaan kaikki puhelimet tulee rekisteröidä sulkemisen uhalla. Valitettavasti puhelimeni mallia ei myyty Kolumbiassa, joten sen rekisteröinti oli käytännössä mahdotonta. Onneksi eräs tuutori lainasi minulle vanhan puhelimensa osallistuttuaan ensin tuloksettomaan rekisteröintiyritykseen. Suolistotulehdus taas levisi vaihtareiden keskuudessa kuin mehevä juoru; lääkärikeskuksen odotushuoneessa tapasin kolme kohtalotoveria.

Pankkikortti kuitenkin saapui, varapuhelin ajoi asiansa ja tulehdus meni nopeasti ohi. Ehkä oli hyväkin ottaa aluksi luulot pois, niin myöhemmin pienet vastoinkäymiset eivät enää niin hetkauttaneet. Lisäksi byrokraattinen puoli Kolumbiassa oli helppo: oleskeluluvan (PIP) sai kolmeksi kuukaudeksi näyttämällä lentokentän passintarkastuksessa yliopiston hyväksymiskirjettä ja tästä oleskelulupaleimasta tuli lähettää yliopistolle kuva. Juuri muuta ”byrokratiaa” ei muistaakseni vaihdon alussa vaadittukaan.

 

Asuminen

Otin ensimmäiseksi kuukaudeksi vaihtopalveluiden esitteessä mainitun majoituksen yliopiston asuntolassa. Asuntola on uusi ja sijaitsee aivan yliopiston vieressä, mutten oikeastaan voi suositella sitä. Suurin syy tähän on hinta: pienestä huoneesta asuntolassa joutuu maksamaan jopa tuplahintaa verrattuna muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Lisäksi asuntolassa on useita sääntöjä, jotka alkoivat minun iässäni tuntua turhan rajoittavilta. Kämppiksekseni sattui todella sympaattinen kolumbialainen tyttö, mutta valitettavasti kylkiäisenä tuli myös tytön äiti, joka hääri pikkuruisessa asunnossa kaksi viikkoa aamusta iltaan. Ihastuttava nainen, muttei varsinaisesti ideaali osa opiskelijaelämää.

Olin siis maksanut ensimmäisen kuukauden vuokran, mutta aloin paikan päällä etsiä uutta asuntoa. Löysinkin argentiinalaisen vaihtarikaverini kanssa erään kerrostalon ilmoitustaululta lapun, jossa ilmoitettiin kalustetusta vuokra-asunnosta. Siellä asuimmekin lopun vaihtoajan, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä yliopistolta. Monet vaihtarit vuokrasivat yhdessä useamman makuuhuoneen asuntoja tai etsivät itselleen huoneen yliopiston asumista koskevilta facebook-sivuilta. Suurin osa vaihtareista päätyi asumaan lähelle yliopistoa, vaikka valtaosa Uniandesin paikallisista opiskelijoista asuukin Bogotán pohjoisosassa. Liikenne Bogotássa on usein järkyttävää ja autot tukkivat puutteellisen tieverkoston. Niinpä matka Bogotán pohjoisosista yliopistolle voi hyvinkin kestää puolitoista tuntia. Syy siihen, miksi paikalliset opiskelijat silti asuvat pohjoisessa on yksinkertainen: Bogotán pohjoisosat ovat rikasta aluetta ja Uniandes on järkyttävän kallis yliopisto. Niinpä perheidensä kanssa asuvat opiskelijat tulevat usein sieltä suunnalta. Itse arvostin kuitenkin aikaani enemmän kuin ympäristön viihtyisyyttä ja tyydyin keskusta-alueeseen.

 

Opiskelu ja opetus

Kurssit tuli valita jo Suomessa, mutta niitä onneksi pystyi vielä muuttamaan kansainvälisten asioiden toimistossa (ja teoriassa myös netissä), mikäli kiinnostavalla kurssilla vielä oli tilaa. Mikäli kielet kiinnostavat, on tarjolla useita kielikursseja, mutta niitä varten tulee olla etukäteen tehtynä tasokoe. Erilaisia urheilukursseja on myös tarjolla, sekä ilmeisesti teatteria ja kuoroa, vaikken oikein ikinä ymmärtänytkään niiden toimintatapaa. Kaikki oikeustieteellisen kurssit mitä löysin olivat espanjaksi, mutta muilla aloilla oli kursseja tarjolla myös englanniksi.

Ainakin oikeustieteen kurssit ovat Uniandesissa melko vaativia. Olin odottanut samanlaista puolilomailevaa meininkiä kuin Espanjan vaihdon aikana, mutta vaativuustaso olikin aivan toinen. Koin varsinkin aluksi työmäärän liian suurena, ja päädyinkin jättämään yhden suunnittelemani kurssin pois. Työmäärä yhdistettynä espanjaksi opiskeluun oli yksinkertaisesti liian suuri. Ainakin oikeustieteen kursseilla järjestettiin paljon pistareita (osa professoreista ilman ennakkovaroitusta ja osa sen kera), ryhmätöitä ja muita kirjallisia töitä. Luettavien materiaalien määrä riippui vahvasti professorista ja läsnäolopakko (80 %) oli voimassa lähes kaikilla kursseilla. Toisaalta tämä jatkuva arviointi otti paljon painoa pois loppukokeelta, joka olikin Suomeen verrattuna kevyempi kuin mikään perustentti. Lisäksi professoreista huomaa, että kyseessä on huippuyliopisto. He selvästi osaavat asiansa ja osaavat myös opettaa, ja koenkin oppineeni Uniandesin tyylillä enemmän kuin mitä yleensä Suomessa pänttäämällä kirjatenttiin. Koen, että vaihtarit myös ehkä saivat hieman enemmän anteeksi johtuen kielestä.

 

Yliopiston palveluista

Universidad de los Andesin kampus on upea! Useita rakennuksia, viheralueita, ravintoloita, urheilukeskus, jossa on salin lisäksi uima-allas, rantalentopallokenttä, videopelihuone ja biljardisali… Tämän kaiken taustalla on luonnollisesti melkein viiden tuhannen euron lukukausimaksut, johon vain murto-osalla Kolumbian väestöstä on varaa.  Urheilukeskuksessa järjestetään useita kursseja, joille ehdottomasti kannattaa osallistua. Osalle kursseista tulee ilmoittautua samalla muiden kurssi-ilmoittautumisten kanssa ja osa kursseista on avoimia kaikille opiskelijoille. Itse suoritin rantalentopallokurssin ja kävin viikoittain avoimilla salsa-tunneilla, mutta tarjolla olisi myös ollut mm. shakkia, seinäkiipeilyä ja jalkapalloa.

Yliopistolla on kampuksella lääkärikeskus, jossa tulikin käytyä muutaman kerran ja lisäksi vakuutus, joka kattaa myös vaihto-opiskelijat. Vakuutuksen avulla opiskelijat voivat käydä yliopiston kanssa yhteistyössä olevissa sairaaloissa, mikäli kohdalle sattuu jotakin, mitä ei lääkärikeskuksessa voida ratkaista. Yliopiston kansainvälisten palveluiden henkilökunta lähti myös välillä vaihtareiden tueksi sairaalaan, jos tarvetta oli. Kansainvälisten palveluiden toimisto auttoi myös kurssivalintoihin liittyvissä kysymyksissä ja tarjosi muuta neuvontaa.

Vaihtoaikana suurin tuki ja turva oli Hermanos sin Fronteras -järjestö. Kyseessä on paikallisista Uniandesin opiskelijoista koostuva porukka, joka toimii yliopiston kansainvälisten palveluiden alaisuudessa. Nämä ”veljet” ja ”sisaret” järjestivät meille vaihtareille monenlaista aktiviteettia kahvinmaistelusta patikointiin ja heiltä saattoi matalalla kynnyksellä kysyä mitä tahansa. Eräs heistä myös lainasi minulle puhelimen, kun en saanut omaa puhelintani rekisteröityä.

 

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Ensimmäinen asia, mitä sanoisin nuorelle itselleni (eli itselleni ennen vaihtoon lähtöä, minulla on sittemmin ollut syntymäpäivä) olisi, että älä pelkää. Ennen vaihtoon lähtöä näin jo mielessäni miten joudun huumesodan pyörteissä kidnapatuksi ja Suomen valtio kieltäytyy neuvottelemasta terroristien kanssa ja siinä sitä ollaan kitkemässä rikkaruohoja kokaviljelmiltä, kunnes saan maksettua itseni vapaaksi. Noh, totuushan on se, että kolumbialaiset ovat lähtökohtaisesti aivan ihanaa kansaa. Olen kohdannut todella ystävällisiä ihmisiä, jotka auttavat mielellään ja pahin rikollisuuteen liittyvä kokemukseni on ollut taskuvarkauden yritys.

Turvallisuus on kuitenkin sellainen juttu, joka Kolumbiassa kannattaa pitää mielessä. Ryöstöjä ja varkauksia tapahtuu jatkuvasti, ja eräältä vaihtarikaverilta varastettiin vuoden aikana neljä puhelinta. ”No dar papaya” oli ensimmäinen sanonta, jonka täällä oppi. Tämä kielto antaa papaijaa tarkoittaa sitä, että Kolumbiassa ei kannata tehdä itseään helpoksi kohteeksi esimerkiksi kävelemällä kadulla puhelin kädessä. Kaiken kaikkiaan meno täällä ei mielestäni kuitenkaan juuri poikkea muista suurkaupungeista. Joten huoli pois ja kohti Kolumbiaa!

Lopuksi voisin vielä listata hyödyllistä triviatietoa. Hanavesi Bogotássa on juotavaa, mutta maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa ei. Lentokentältä maahan saapuessa saatavan 3kk oleskeluluvan (PIP) voi uusia netissä maahanmuuttoviraston sivuilla toiseksi kolmeksi kuukaudeksi. Lentokentältä yliopistolle oleva taksimatka ei tulisi maksaa yli 30 000 pesoa, jos niin käy niin sinua on vedätetty. Suurin osa Bogotán museoista on sunnuntaisin ilmaisia ja niissä kannattaakin ehdottomasti käydä. Normaali vuokra huoneesta on sijainnista ja kunnosta riippuen n. 500 000-900 000 pesoa. Lounaan saa useassa paikassa 10k pesolla, eli noin kolmella eurolla. Ongelmatilanteissa Hermanos sin Fronteras ja kansainvälisten palveluiden toimisto auttavat varmasti. Ota sateenvarjo mukaan! Bogotássa on sadekausi kaksi kertaa vuodessa ja nyt keväällä satoikin pääsiäisen jälkeen lähes joka päivä. Välillä saattaa myös peräkkäisinä päivinä olla sekä T-paitakeli että tarvetta kevyttoppatakille. Bogotasta on lisäksi hyvät lentoyhteydet eri puolille Kolumbiaa, ja tätä tekstiä kirjoittaessani minulla onkin seuraavana päivänä lento Amazonin sademetsään, minkä koluttuani matka jatkuu Karibian rannikolle.

Atrévete y aprovecha Colombia!

Posted on

Vaihtokertomus Università degli studi di Milano (La statale), kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hakuprosessi sujui ongelmitta. Sen jälkeen, kun olin saanut yliopistolta päätöksen nominoinnista ja ottanut paikan vastaan, yliopisto lähetti tietoni Milanoon. Ei mennyt kauaa, kun sain sieltä vastauksen ja ohjeet paikallisen haun tekemiseksi. Käytännössä tämä tarkoitti yhden lomakkeen täyttämistä. Lomakkeella ilmoitettiin saapumis- ja lähtöpäivät ja valittiin samalla haluaako yliopiston asunnon vai ei ja haluaako osallistua italiankielen kursseille ja jos niin, mille tasolle. Tästä olisiko ollut kuukauden päästä tuli vahvistus vaihdosta, yliopiston käyttäjätunnukset, todistus opiskelijastatuksesta ja Erasmus-vaihdosta ja tarkemmat ohjeet asunnon hankkimiselle.

Asunnon hankkiminen käytännössä tarkoitti sähköpostin lähettämistä asuntoyksikköön, josta tuli tarkemmat ohjeet ja linkki asunnonvalintasivulle. Tänne sivulle kirjauduttiin yliopistolta saamilla tunnuksilla, valittiin asuntola ja hyväksymisen jälkeen asunnon numero tuli välittömästi järjestelmästä. Päivämäärät siirtyvät hakemuslomakkeelta. Tästä tuli vahvistus sähköpostiin ja ohjeet ensimmäisen kahden kuukauden vuokran maksamiselle. Samalla sain sähköpostiini asuntolan sisäänottokirjeen (Lettera d’ammissione), jolla sain avaimet asuntolaan.

Tämän jälkeen tehtäväksi jäi enää ostaa menolento, tehdä osoitteenmuutokset ja -siirrot, tehdä tarvittavat ilmoitukset Kelalle, järjestää oman asunnon kohtalo vaihdon ajaksi ja järjestellä matkavakuutus. Yliopisto edellyttää vakuutuksen olemassaoloa. En osaa sanoa tarkoittaako tämä sitä, että riittäisi, että ilmoittaa kuuluvansa Suomen sosiaaliturvaan vai tarkoittaako tämä erillistä matkavakuutusta. Minulla joka tapauksessa oli erillinen matkavakuutus, samoilla ehdoilla kuin mille tahansa muullekin matkalle.

Pakkaamisen aloitin edeltävänä viikonloppuna. Pakkasin ensin olennaisimmat, jonka jälkeen punnitsin laukun ja totesin, että sinne mahtuu vielä vaikka mitä ja otin sitten muutamia kirjoja ja muita ei niin oleellisia asioita. Monta asiaa jätin myös sen varaan, että ostan paikanpäältä. Näitä oli mm. keittiötarvikkeet.

Mukaan tulee ottaa useita passikuvia paperisessa muodossa! Itsellä oli sellainen perus 6 kpl paketti ja se riitti hyvin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Milanoon saavuttuani suuntasin ensin kentältä keskustaan. Saavuin junalla päärautatieasemalle ja suuntasin heti ensimmäiseksi ATM Pointille eli paikallisen HSL:n palvelupisteelle hankkiakseni matkakortin. Näytin saamaani todistusta, jolla sain opiskelijastatuksen itselleni. Lomakkeiden täyttämisen jälkeen sain kortin heti mukaani, jolla oli opiskelijan kuukausilippu. Lippu maksaa 22€ kuukaudessa ja kelpaa koko Milanon urbaanin alueen (erittäin laaja keskusta) matkoihin.

Tästä jatkoin julkisilla kulkuvälineillä ja uudella hienolla kuvallisella matkakortillani kohti asuntolaa. Tänne päästyäni annoin heille lettera d’ammissionen ja lisäksi näytin henkilötodistuksen ja annoin yhden passikuvan liitettäväksi heidän arkistoonsa.

Minulle oli seuraavalle päivälle varattu tapaaminen yliopiston Erasmus-koordinaattorin kanssa. Tämä oli ilmeisesti vain muodollisuus sillä tapaaminen kesti n. 5 minuuttia ja sain opiskelijakorttini mukaan, jota tarvitaan erittäin harvoin.

Byrokratia oli toisin sanoen todella yksinkertaista. Joissakin paikoissa kysytään codice fiscalesta. Tämä veronumero on paikallinen henkilötunnus. Itse pärjäsin jättämällä kaikki kohdat tyhjiksi, joissa tätä kysyttiin (esim. matkakorttihakemus). Tämän saa hankittua etukäteen joko Italian suurlähetystön kautta tai sitten ilmeisesti paikallisista väestökirjanpitotoimistoista (Anagrafe).

Asuminen

Asuin yliopiston asuntolassa soluasunnossa. Minulla oli oma huone ja kaksi kämppistä. Jaoimme keittiön ja kylpyhuoneen. Asuntolassa oli lisäksi pyykkitupa, jossa on pesukoneita ja kuivausrumpuja, joiden käyttö maksaa 1€/kone/kerta. Lisäksi asuntolassa on tv-huone, opiskeluhuone/”kirjasto” ja kahvi- ja välipala-automaatti.

Asuntolassa on 24h vastaanottovirkailija, jolle mm. jätetään avaimet lähtiessä ulos ja tämä vastaanottaa myös tulevan postin. Vastaanotossa on lisäksi mahdollisuus tulostaa ja kopioida.

Asuntolaan saa tuoda vieraita korkeintaan kaksi kerrallaan. Nämä tulee kirjata vastaanotossa olevaan rekisteriin ja heidän tulee jättää jotain pantiksi, jotta he lähtevät pois vierailuaikojen puitteissa. Vieraita sai olla kello 9 ja puolenyön välillä. Yöksi ei siis esimerkiksi saa jäädä.

Vuokra maksetaan kortilla ja linkki tätä varten tulee kuukausittain yliopiston sähköpostiin. Mikäli valitsee toisen vaihtoehdon, joka on tarjolla (tilillepanolomake), vuokra pitää käydä maksamassa käteisellä pankin konttoriin. Mukaan pitää ottaa tulostettu lappu.

Kuva huoneesta

Opiskelu ja opetus

Opiskelu on melko paljon rennompaa kuin Suomessa. Milanossa ei ole jaksoja vaan samoja kursseja opiskellaan koko kevät. Opetus tapahtuu ympäri Milanoa. Oikeustieteellisen opinnot tapahtuivat pääasiassa yliopiston päärakennuksella Via Festa del Perdonolla. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun varaa asuntolaa.

Luennot olivat n. 1,5 tunnin mittaisia pääosin. Aika on ilmoitettu kahtena tuntina (esim. 12.30-14.30), mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luento päättyy klo 14 ja alkaa kun opettaja tulee. Italiassa on erittäin yleistä, että opettaja tulee myöhässä (parhaimmillaan 35 min). Jotkut opettajat pitävät luentonsa kuitenkin tappiin eli ilmoitettuun loppumisaikaan saakka.

Materiaalit tulivat saataville Ariel-alustalle. Alussa englannin aksenttiin tottuminen vei hetken, mutta sen jälkeen luentojen seuraaminen oli helppoa. Toki uutta termistöä tuli valtavasti. Opetusmenetelmät vaihtelevat hirveästi opettajasta riippuen. Oli enemmän ja vähemmän osallistavaa. Lisäksi vierailevia professoreja oli runsaasti. Luennoilla on lisäksi läsnäolopakko 60-80%:iin saakka.

Yhden kurssin loppukoe oli 10-20-sivuinen essee, jota voi kirjoittaa koko kurssin ajan, yhdellä kirjallinen koe, kahdella suullinen koe. Suulliset kokeet ovat pääsääntö Italiassa.

Italian kielen opetus tapahtui iltaisin kahtena päivänä viikossa. Ennen opetuksen alkamista opiskelijoille teetettiin tasokoe, jonka perusteella opiskelijat jaettiin ryhmiin. Opetus meillä perustui todella vahvasti siihen millä tasolla opiskelijat olivat ja mitä kukin osasi tai ei osannut. Lopussa on tasokoe, jolla katsotaan, onko opiskelija oletetun mukaisesti siirtynyt seuraavalle kielen osaamisen tasolle. Itse olin tasolla A2 ja opetus tapahtui italiaksi.

Kuva yliopistolta

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Italiassa englannin kielen osaaminen on melko kiven alla. Milanossa kuulemma puhutaan parasta englantia. Italian kielen osaaminen ei ole muodollinen edellytys, mutta suuri suositus. Asuntolassa henkilökunta ei puhu englantia lähes ollenkaan ja suurin osa ilmoituksista seinillä on italiaksi. Moni käytti Google Translateria tarvittaessa kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa.

Ennen lähtöä saat lisäksi viestiä ESN:ltä (Erasmus Student Networkilta). Tähän kannattaa liittyä, sillä jäsenkortilla saa paljon alennuksia ja muita etuja. ESN:n toimintaan kannattaa muutenkin osallistua aktiivisesti. He tarjoavat kaikkea biletyksestä aina kaupunkikierroksiin ja muihin akateemisempiin tapahtumiin. Lisäksi heidän kauttaan voi hankkia itselleen ESN Buddyn. Tämä on eräänlainen henkilökohtainen tutori, jonka kanssa voi harjoitella italian kieltä, kysyä neuvoa missä vaan paikallisessa ongelmassa. Itse harjoittelin Buddyni kanssa italiaa ja lisäksi kysyin neuvoja mm. luokkahuoneiden löytämisessä ja Italian yleisten julkisen liikenteen lakkojen merkityksestä.

Tarkista puhelinliittymäsi ja nettisi toimivuus Italiassa. Itselle riittii hyvin Suomen liittymä enkä tarvinnut paikallista liittymää. Sama asia oli pankin suhteen. Kansainväliset pankkikortit (Visa, Mastercard ym.) hyväksytään monessa paikassa, mutta silti käteistä olisi hyvä olla aina mukana.

Italia varmasti on mielenkiintoinen kohde lähteä vaihtoon! Italiasta lähtee kokemusta rikkaampana ja näkee maailmaa ja etenkin Suomen erilaisessa valossa!

Kuva Milanon Duomon katolta