Ilmoittaudu Rakkaus ja oikeudenmukaisuus -työpajaan 22.4.

Rakkaus ja oikeudenmukaisuusEdellyttääkö hyvän elämän toteutuminen yhteiskunnassa oikeudenmukaisuuden lisäksi rakkautta? Mikä on teologisen tutkimuksen panos hyvän yhteiskunnan rakentamiseen? Mitä on hyvä elämä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Rakkaus ja oikeudenmukaisuus -työpajassa, johon teologisen tiedekunnan hankkeet Reason and Religious Recognition ja CoPassion kutsuvat teologian tutkijat ja teologisesta tutkimuksesta kiinnostuneet. Ilmoittaudu mukaan heti, sillä paikkoja on tilan vuoksi rajallinen määrä! Continue reading “Ilmoittaudu Rakkaus ja oikeudenmukaisuus -työpajaan 22.4.”

Nussbaumin peruskyvykkyyksien listalle tarvitaan rakentavia vaihtoehtoja

Maailmankuulu yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum tunnetaan hyvin Suomessakin – itse asiassa niin hyvin, ettei häntä tarvinne täällä Sosiaalietiikka.fi:ssä juuri esitellä. Moni tuntee hänen ajattelustaan vähintään niin kutsutun kymmenen peruskyvykkyyden luettelon. Sen mukaan jokaisella ihmisillä on oikeus esimerkiksi elämää, terveyttä, ajattelua, tunteita, leikkiä, politiikkaa ja omistamista koskeviin kyvykkyyksiin.

Luettelon kaikista kohdista ei tosin taida olla kovin luontevaa puhua juuri kyvykkyyksinä (capabilities), kykyinä eikä toimintavalmiuksinakaan. Miksi pitäisimme esimerkiksi erityisen keskeisenä jonkun kykyä omistaa omaisuutta, jos hän ei kuitenkaan omista mitään? Entä miten kehittäisin kykyäni tai valmiuttani omistaa? Vai tarkoittaako kyseinen kyvykkyys myös oikeutta omistuksiin? Silti Nussbaumin listan katsotaan tarjoavan riittävän yhtenäisen ja myös oikeutetusti normittavan lähtökodan monen sosiaalieettisen kysymyksen tutkimiseen. Continue reading “Nussbaumin peruskyvykkyyksien listalle tarvitaan rakentavia vaihtoehtoja”

Iltamissa 25.2. keskustellaan ihmisarvosta

Ihmisarvon käsite sisältää ajatuksen, että jokainen meistä on arvokas ihmisenä, koska olemme ihmisiä.  Kun ihmiarvosta puhutaan bioeettisissä kysymyksissä, törmätään kuitenkin moniin pulmiin. Tarkoitammeko kaikki samaa puhuessamme ihmisarvosta? Onko ihmisarvolla alku ja loppu? Tule iltamiin kuulemaan ja keskustelemaan!

Continue reading “Iltamissa 25.2. keskustellaan ihmisarvosta”

Helsingin yliopiston kolmivuotinen tutkimushankerahoitus sosiaalietiikalle

Helsingin yliopiston rehtori päätti 16.12.2015 tieteellisen neuvoston esityksestä myöntää 150.000 euroa sosiaalietiikan tutkimushankkeelle ”Responsible investment and the food industry – Socio-ethical reflections” vuosille 2016-2018. Hanke yhdistää taloustieteen, vastuullisen sijoittamisen tutkimuksen, sosiaalietiikan ja elintarviketieteiden näkökulmat toisiinsa uudenlaisella tavalla.

 

Continue reading “Helsingin yliopiston kolmivuotinen tutkimushankerahoitus sosiaalietiikalle”

Hyvässä elämässä suostuttava rajoihin

Voiko hyvää elämää rakentaa puhumalla sitä? Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) aktiivit kutsuivat torstaina 28.1. Oikokadun toimistoonsa vieraaksi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan saadakseen uusia näkökulmia siihen, millä ehdoilla hyvää elämää voisi rakentaa.  Continue reading “Hyvässä elämässä suostuttava rajoihin”

Yhteisöllistä katupartiointia

Kansalaisten perustamat kilpailevat katupartioryhmät ovat alkuvuonna täyttäneet kaupunki- ja mediatilaa. Niitä voidaan pitää yhteisöllisyyden ilmauksena. Yhteisöllisyyttä kaivataan poliittisissa puheissa erityisesti, kun turvallisuudentunne säröilee. Silti partiot on tuomittu paheksuttavana rasistisena toimintana, mitä ne monessa tapauksessa ovatkin. Mitä tekemistä rasistisilla katupartioilla on ihanan ja kaivatun yhteisöllisyyden ja toisten vapaaehtoisen auttamisen kanssa?

Continue reading “Yhteisöllistä katupartiointia”

”Toisen” kanssa ei voi toimia tasavertaisena

Islaminuskoiset kohtaavat Suomessa vihaa ja ennakkoluuloja. Heitä kyräillään rappukäytävissä, tönitään kassajonoissa ja uhkaillaan Facebook-päivityksissä. Mitkä ovat muslimeihin kohdistuvan torjuvan ja vihamielisen asenteen ainekset? Mitä tällaisten asenteiden omaksumisesta seuraa? Continue reading “”Toisen” kanssa ei voi toimia tasavertaisena”

Asiantuntijan pärstäkerroin

Jos haluan olla etiikan asiantuntijana uskottava, onko minun meikattava ja värjättävä hiukseni? Jos päätänkin olla luomu, mikä on luomua? Se, etten meikkaa vai se, että meikkaan luomumeikeillä?

Periaatteessa keski-ikäistyvä tutkimustyötä tekevä naiseetikko on vapaa pukeutumaan haluamallaan tavalla. Juuri kukaan ei arvostele, jos tallustelee työhuoneelleen kumppareissaan hiukset hapsottaen. Mutta sitten koittaa kansainvälisten konferenssien aika, koulutustilaisuuksia tai esiintymisiä mediassa. Voi ajatella, että laittaa päälle vähän hienomman paidan, ja siinä se. Mahdollinen epävarmuus omien kykyjen suhteen voi kuitenkin ilmetä muun muassa ulkonäköstressinä: ”Näytänkö fiksulta? Jos pulskistun ja harmaannun vielä tästä, olenko tutkijanakin hieman lässähtänyt?” Continue reading “Asiantuntijan pärstäkerroin”

Syrjitystä sotilaaksi  

Äärijärjestö Isis on saavuttanut suosiota epävakailla alueilla Irakissa ja Syyriassa, mutta kyennyt houkuttelemaan taistelijoita riveihinsä myös muualta maailmasta. Suomestakin lähtee konfliktialueille ihmisiä, joilla ei ole suoraa sidettä kohdevaltioihin. Puhutaan vierastaistelijoista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Moni tekijä voi vaikuttaa siihen, että Suomessa asuva henkilö alkaa pitää sotimista kaukaisen kalifaatin puolesta parhaana valittavissaan olevana vaihtoehtona. Mitkä ovat asenneilmapiirin vaikutukset radikalisoitumiseen? Continue reading “Syrjitystä sotilaaksi  “

Mieltä ilmaisemassa

Itsenäisyyspäivää vietetään perinteisesti kokoontumalla lipunnostoon, juhlajumalanpalvelukseen, paraatiin, soihtukulkueeseen, puhetilaisuuksiin ja – ainakin television välityksellä – presidentin juhlavastaanottoon. Viime aikoina itsenäisyyspäiväperinteeksi on muodostunut myös mielen ilmaiseminen. Anarkistiryhmät ovat monena vuonna olleet liikkeellä eliittiä vastaan ja nyt nähtiin myös kansallismielisiksi itseään kutsuvien marssi.

Continue reading “Mieltä ilmaisemassa”