Ryhmän viestintäsuhteet

 

Ryhmän suhdeverkostoja ovat esimerkiksi ryhmän viestintärakenne sekä valtarakenne, johon ryhmän johtajuus ja jäsenten roolit olennaisesti kuuluvat. Informaatio voi kulkea ryhmässä monella eri tavalla, esimerkiksi tasapuolisesti kaikkien jäsenten keskuudessa tai vain yhden jäsenen kautta.

Johtajuus ryhmässä

Monella ryhmällä on johtaja, joka on pääasiallisessa vastuussa ryhmän toiminnasta. Johtajuus voi olla myös jaettua ryhmän jäsenten kesken. Johtajan tai johtajien olemassaolo auttaa ryhmää selvittämään omat tavoitteensa ja työskentelynsä sisällöt. Johtamisella myös tuetaan ryhmän kehittymistä niin, että ryhmä saavuttaa tehokkaat toimintatavat ja pystyy ylläpitämään niitä.

Yksinkertaistettuna kolme täysin erilaista johtamistyyliä voisivat olla:

• Demokraattiselle johtajalleetusijalla ovat ryhmän saavutukset. Johtajuudessa korostuvat ihmissuhdetaidot. Koska ryhmässä tehtävät päätökset koskevat sen jokaista jäsentä, tulee kaikilla olla yhtäläinen mahdollisuus esittää mielipiteitään. Ryhmien jäsenet ovat yleensä hyvin tyytyväisiä ryhmänsä toimintaan, mikä heijastuu ryhmässä vallitsevaan ilmapiiriin.

• Autoritaarinen johtajatuo korostetusti esille omia näkemyksiään, joita haluaa ryhmänsä toteuttavan. Keskustelu on epätasa-arvoista, jolloin myös kriittisyys esitettyjä toimintamalleja kohtaan jää vähäiseksi. Autoritaarisuus on toimiva johtajuusmalli joissain nopeaa päätöksentekoa vaativissa kriisitilanteissa (esim. komentoketjut).

• Laissez-faire-johtajaantaa ryhmän tehdä omat päätöksensä. Hän antaa tietoa vain kysyttäessä, ei tee aloitteita, eikä myöskään palkitse tai rankaise ryhmän jäseniä millään tavoin. Koska ryhmän itsenäinen toiminta on tässä johtajuusmallissa keskeistä, se soveltuu parhaiten ryhmiin, jotka ovat motivoituneita ja kykenevät omatoimiseen työskentelyyn.

Ihmiset valitsevat erilaisia johtamistyylejä eri tilanteiden ja tavoitteiden mukaan. Tyylin valintaan vaikuttavat myös omat aiemmat kokemukset. Tyylin valintaa määrittää myös ryhmälle annetun tehtävän luonne.

Ryhmän jäsenten vuorovaikutusroolit

Ryhmän jäsenten toimintaa voidaan tarkastella roolikäyttäytymisenä. Usein ryhmän jäsenille muodostuu rooleja sen mukaan, millainen heidän tehtävänsä ryhmässä on. Roolien muodostumista ohjaavat muiden ryhmäläisten odotukset sekä henkilön oma persoonallisuus ja kokemukset ryhmätilanteista. Roolit muokkaavat omistajansa viestintää ja vaikuttavat siten osaltaan ryhmän saavuttamaan tulokseen. Vastavuoroisesti roolit usein muokkaantuvat ryhmän jäsenten välisessä viestinnässä.

Roolit voivat olla joko virallisia tai epävirallisia. Virallisten roolien (esim. puheenjohtaja, sihteeri) sisällöt ja velvoitteet ovat usein etukäteen määriteltyjä. Ryhmän kehittyessä sen jäsenten keskuudessa syntyy myös epävirallisia rooleja, jotka heijastavat ryhmäläisten persoonallisuuksia, käyttäytymistä ja tapoja.

Epävirallisia rooleja voidaan luokitella sen mukaan, liittyvätkö ne ryhmän tehtävään ja sen suorittamiseen vai ryhmässä vallitseviin ihmissuhteisiin.

Esimerkkejä erilaisista vuorovaikutusrooleista (Galanes et al. 2004)