Puheviestintätaitojen oppiminen

Puhuminen ja vuorovaikutus mielletään usein jokapäiväiseksi toiminnaksi, jonka harjoittelemista saatetaan pitää keinotekoisena, hämmentävänä tai oman persoonallisuuden ilmentämiseen puuttumiseksi. Osittain taidot ovatkin synnynnäisiä kykyjä ja ominaisuuksia, jotka kehittyvät luontaisina valmiuksina sosiaalistumiskehityksen myötä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi äidinkielen kielitaito ja osa puheviestinnän perustason puhumisen ja kuuntelemisen taidoista. Lisäksi osa taidoista kehittyy mallioppimisen ja käytännön tilanteissa harjaantumisen kautta.

Taitavaksi viestijäksi voi oppia kuka tahansa. Kehittyminen vaatii kuitenkin omien perustietojen ja -taitojen syventämistä, monipuolisiin viestintätilanteisiin osallistumista ja harjoittelua sekä oman toiminnan tietoista tarkastelua ja analysointia. Omia kokemuksia arvioimalla pääsee jo pitkälle sen pohtimisessa, mitkä osa-alueet vaativat eniten harjoitusta, mitkä puolestaan ovat jo paremmin hallussa.

Merkittävä osa puheviestintätaidoista on vaativia, mutta opittavissa olevia taitoja. Niiden oppiminen edellyttää taustakseen tietoa puheviestinnästä, harjoitusmahdollisuuksia ja palautetta. Näitä opittavia taitoja ovat muun muassa vaikuttamisen, tehokkaan perustelemisen ja tavoitteellisen ryhmäviestinnän taidot.

Taito kehittyy vaiheittain: Ensimmäisessä vaiheessa olemme tietämättömiä omista kehitystarpeistamme. Kun saamme tietoa puheviestinnästä ja palautetta omasta toiminnastamme, tulemme tietoisemmaksi kehitystarpeistamme, mutta emme välttämättä heti osaa toimia halutulla tavalla. Harjoittelun kautta alamme tietoisesti harjoitella osaamista. Lopulta opittu taito on omaksuttu niin, että se on automaattista ja osa jokapäiväistä toimintaa.

Puheviestintätilanteissa ei ole yhtä ihanteellista tapaa käyttäytyä. Taitavuus vaihtelee yksilöllisesti. Tavoitteena onkin löytää oman itsensä näköinen tekemisen tapa. Opetuksen ja harjoittelun tavoitteena on ymmärtää viestintäosaamisen merkitys elämässä ja tulla tietoisemmaksi omasta tavasta toimia vuorovaikutustilanteissa. Tällöin on mahdollista asettaa oppimistavoitteita ja kehittyä viestijänä.