Otsikointi

Otsikon tulee kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse. Otsikossa ei voi kertoa kaikkea työn sisällöstä, vaan se tarjoaa yleistyksen, tiivistyksen tai keskeisen näkökulman. Sellaiset elatiiviotsikot kuin “Suomalaisesta rikoselokuvasta” kertovat kyllä tekstin aihepiirin, mutta eivät oikein tarjoa näkökulmaa tai rajausta, joten niitä tulisi välttää.

Otsikon jokaisen sanan on oltava perusteltu. Otsikkoon kannattaakin valita työn avainsanoja. Sellaista, joka käy muutenkin ilmi, ei otsikkoon kannata laittaa. Sanat tutkielma tai tutkimus ovat esimerkiksi pro gradu -työn nimessä yleensä turhia.

Napakka ja yksinkertainen otsikko ajaa aina asiansa. Nokkela otsikko on parhaimmillaan erinomainen, mutta kulunut vitsi ei ilahduta ketään.

Otsikko voi olla myös kaksiosainen. Silloin ensimmäinen osa on yleensä väljempi mielenkiinnon herättäjä ja toinen osa kertoo tarkemmin, mistä tekstissä on kyse.

Seuraavassa on esimerkkejä väitöskirjojen ja pro gradu -tutkielmien otsikoista:

  • Perunatärkkelyksen rakenne
  • Piilevien ekologiaa kolmessa tunturipurossa Kilpisjärven alueella
  • Tytöt äänessä. Paranteesit ja nouseva sävelkulku kertojien vuorovaikutuskeinoina
  • Tuuleen piirrän nimeni. Daniel Urwindin fragmentaarinen omaelämäkerta Bo Carpelanin romaanissa Alkutuuli

Muutama seikka kirjoitusasusta

Otsikko alkaa isolla alkukirjaimella. Otsikkojen lopussa ei ole pistettä. Jos otsikko on kysymyslause, kysymysmerkki merkitään loppuun. Kaksiosaisen nimen ensimmäisen ja toisen osan väliin voi tulla välimerkki (piste, kaksoispiste, ajatusviiva).

Väliotsikot

Väliotsikkojen tehtävä on jäsentää pitkää tekstiä lukuihin ja auttaa lukijaa ymmärtämään ja seuraamaan tekstiä. Väliotsikon alle tulisi mahtua johdonmukaisesti jäsenneltynä enemmän kuin vain muutama kappale. Liian tiheä otsikointi tekee tekstistä rikkonaisen.

Kun väliotsikoita on riittävästi, lukija voi hahmottaa jo sisällysluettelosta, mistä työssä on kyse ja miten asia tekstissä etenee. Mitä seuraavista otsikoista voi päätellä?

  1. Johdanto
  2. Aineisto ja metodi
  3. Analyysi
  4. Tulokset ja päätelmät

Tällainen otsikointi kertoo vain lukujen funktiot, mutta parempi olisi että otsikot kuvaisivat myös työn sisältöä ja näkökulmia.

Väliotsikoiden numerointi ja otsikoiden välinen hierarkia

Jos käyttää väliotsikoita, niitä täytyy tulla samaan lukuun vähintään kaksi. Ei ole siis syytä tehdä lukua 1.1, jos sitä ei seuraa vähintään luku 1.2.

Otsikoinnissa pitäisi huolehtia siitä, että väliotsikko on aidosti alisteinen yläotsikolle. Samanarvoisiksi tarkoitetuilla asioilla on siis samantasoinen otsikko.

Sisällysluettelossa alaotsikot erotetaan yleensä sisennyksellä ja typografialla ylimmistä otsikoista.